Sosialidemokratian ja liberaalin porvariston arvopohja on perustunut markkinatalopuden ja sosiaalista, taloudellista ja sivistyksellistä turvaa luovan valtion vuoropuheluun, "sekatalouteen" jossa valtio korvaa markkinoiden puutteita ja toisaalta markkinat purkavat puutteellisesti toimivan talouden aiheuttamia umpiukujia. Pohjoiusmainen hyvinvpointivaltio on perustunut juuri vahvan ja kansanvaltaisen valtion, "kansankodin" periaatteelle. Dynaamisen lisän tähän ajatteluun toi aikanaan John Maynaard Keynes antisyklisellä talouspoliitisella teoriallaan.
Yksinvaltainen ja autorisoitu valtio johtaa sen kaltaisiin umpikujiin, joita reasalisosialismi 1900-luvulla edusti. Markkinoille annettu ehdoton valta johtaa tuloerojen kasvuun ja syvän varallisuuspolarisaation aiheutamaan vastakkainasetteluun, ympäristöongelmiin, ja rajattoman kilpailun tuloksena myös valtiuoiden ja yritysten vastakkainasetteluun - ja pahimmillaan sotaan. Kansanvaltainen hyvinvointivaltio edustaa tässä suhteessa kultaista keskitietä - mikäli sellaiseen mahdollisuus annetaan.
Kun tarkastelee Euroopan Unionin peruskirjaja ja niiden henkeä sekä tältä pohjalta toteutettavaa politiikkaa, ei voi päätyä muuhun lopputulemaan kuin siihen, että Euroopan Unionissa valtiolta on otettu pois sen tehtävä yhteisiin päätöksiin perustuvan hyvinvoinnin luojana ja samalla mahdollisuus antisyklisesti ohjailla pääomavirtoja markkinoiden puutteellisen sosiaalisen ymmärryksen ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaalimallisen julistuksen periaatteiden toteuttajana.
Sosialidemokratialle tämä on kohtalonkysymys. Jos valtio ei ole keskeisenä autoriteettina käytettävissä liikkeen keskeisten periaatteiden toteuttamisessa, on vain varsin rajallisia mahdollisuuksia liikkeen tavoitteiden mukaisen oikeudenmukaisen kansankodin toteuttamiseen. Sitoutuminen Euroopan Unionin peruskirjoissa vahvistettujen periaatteiden toteuttamiseen merkitsee sitä, että sosialidemokratialta on otettu pois sen keskeiset välineet arvopohjansa mukaisen politiikan toteuttamiseen. Kun moniarvoiseksi tarkoiutetussa yheisössä niinkin keskeinen liike kuin sosialiodemokratia kastroidaan perustavaa laatua olevissa asiakirjoissa poliittisesti ja vaihtoehtoinen politiikka estetään. hertää vakava kysymys: onko Euroopan Uniuoni pohjimmiltaan demokraattinen yhteisö. Ja edelleen: tarkoittaako nojaaminen "läntisen arvoyhteisöön" sosialidemokratian poiussulkemista poliittisena liikkeenä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti