Itävallan Attac vaatii EU:n ja Chilen välisen maatalouskauppasopimuksen keskeyttämistä ja pyytää lähettämään viestin Euroopan parlamentin jäsenille tästä uhkaavasta sopimuksesta.
Vuonna 2003 EU solmi Chilen kanssa niin sanotun assosiaatiosopimuksen eli kauppasopimuksen yhdistettynä poliittiseen sopimukseen. Neuvottelut tämän sopimuksen jatkamisesta saadaan päätökseen joulukuussa 2022.
Uudistettu sopimus näyttää toivelistalta suurten yritysten, erityisesti maatalous- ja autoteollisuuden eturyhmien taholta.
EU:n ja Chilen välisen sopimuksen vaarat:
Vesipula ja uhka maanviljelijöille
Uuskolonialistinen resurssivarkaus
Yritysten erityiset kanneoikeudet
Julkisten hankintojen ja digitaalisen sektorin sääntelyn purkaminen
Vain tyhjiä sanoja, kun kyse on ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelusta
Tarkemmat tiedot löytyvät Itävallan Attacin nettisivuilta.
EU-parlamentti äänestää EU-Chilestä 29. helmikuuta. Auta sopimuksessa estämään:
Itävallan Attac vaatii EU:n ja Chilen välisen maataloutta koskevan kauppasopiumuksen pysäyttämistä.
EU-Chile 2.0:n sopimuksen vaarat
Maataloushyödykkeiden kaupan sääntelyn purkaminen: vesipula ja uhat maanviljelijöille
Sopimuksen tarkoituksena on edelleen vapauttaa maataloustuotteiden kauppaa. Tämä edistää ensisijaisesti maataloustuotteiden tuotantoa vientiin ja suosii suuria monokulttuureja ja maatalousyrityksiä. Pienet ja paikalliset tuottajat pakotetaan pois markkinoilta, mikä vaarantaa Chilen paikallisen elintarvikehuollon ja lisää elintarvikealan riippuvuutta tuonnista. Tämän seurauksena Chilen ihmiset joutuvat yhä useammin kamppailemaan vesipulan ja torjunta-aineiden lisääntyneen käytön kanssa. Lisäksi siementen vapaa saannin ja lisääntymisen vaikeuttaminen muodostaa uhkan viljelijöiden kannalta.
Uuskolonialistinen resurssivarkaus
Toisaalta uusittu sopimus sisältää energiaa ja raaka-aineita koskevan luvun, jolla Eurooppa pyrkii turvaamaan strategisen pääsyn kupari- ja litiumesiintymiin sekä vedyn tuot. Maailmanvaltojen geopoliittisessa kamppailussa poliittisesta ja taloudellisesta hegemoniasta litiumkarbonaatti, "Andien valkokulta", on yhä enemmän huomion kohteena vihreän kapitalismin keskeisenä raaka-aineena.
Sama koskee kuparia, joka on yleisempi kuin litium, mutta jota tarvitaan valtavia määriä energian siirtymiseen. Molempia raaka-aineita on Chilessä runsaasti. Chilen kaivosministeriön mukaan kuparin kysynnän odotetaan viisinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä ja litiumin kysynnän (Maailmapankin mukaan) viisisataa prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Vuoteen 2023 mennessä on rekisteröity jo 49 kaivoskonfliktia alkuperäisyhteisöjen kanssa. Andien korkeiden kuiva-alueiden vesiintensiivisen resurssien louhinnan seurauksena hauraita ekosysteemejä työnnetään yhä syvemmälle romahduksen partaalle veden niukkuuden, saastumisen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vuoksi. Monet alkuperäisyhteisöt kampanjoivat toimeentulonsa tuhoamista vastaan - mutta vaikka Chile on allekirjoittanut ILO:n yleissopimuksen 169, joka edellyttää alkuperäiskansojen ryhmien kuulemista ennen niihin suoraan vaikuttavien hankkeiden suunnittelua, yhteisöihin ei otettu yhteyttä ja hallitus salli sen, heillä ei ole sanoa mitä tahansa.
Sopimuksessa ei mainita alkuperäiskansojen oikeuksia.
Yritysten erityiset kanneoikeudet
Kuten kaikki muutkin eurooppalaiset sopimukset, laajennettu sopimus sisältää investointiehtoja, jolloin ulkomaiset yritykset voivat haastaa Chilen oikeuteen hämärissä salaisissa kansainvälisissä välimiestuomioistuimissa. Tähän mennessä maailmanlaajuisesti tunnetaan yli 1 200 tällaista oikeusjuttua, joiden arvo on miljoonia tai jopa miljardeja. Chile joutuisi maksamaan kustannukset verotuloista. Tämä vahvistaa suuryritysten asemaa - valtion ja siten ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun kustannuksella.
Julkisten hankintojen ja digitaalisen sektorin sääntelyn purkaminen
Laajennetun sopimuksen tavoitteena on tuoda Chilen julkiset hankinnat eurooppalaisten yritysten ulottuville. Tämä tarkoittaa, että suuret EU-yritykset voivat tulla Chilen markkinoille ja syrjäyttää paikalliset yritykset. Chilen yritysten on kuitenkin paljon vaikeampaa päästä EU:n markkinoille ja kilpailla kotimaisten yritysten kanssa. Tämä tarkoittaa, että Chile on menettämässä tärkeän vivun tukea omia yrityksiään. Lisäksi yleensä palkitaan halvin tarjous, mikä edistää sosiaalista ja ympäristöpolkumyyntiä.
Digitaalisella alalla tavoitteena on helpottaa suurten teknologiayritysten pääsyä ja käsittelyä kuluttajien ja kansalaisten tietoihin. Sopimus ei vain vahingoita Chilen digitaalista kehitystä, vaan myös rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen.
Vain tyhjiä sanoja, kun kyse on ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelusta
EU on "Trade for All" -strategiassaan sitoutunut vahvistamaan eurooppalaisia arvoja kauppasopimustensa kautta. Vaikka kaikki muut luvut sisältävät konkreettisia toimenpiteitä ja vaatimuksia, ihmisoikeuksien, sukupuolen suojelua, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön suojelua koskevat säännökset eivät ole sitovia eivätkä ne sisällä täytäntöönpanokeinoja tai seuraamuksia, jos säännökset eivät ole sitovia. noudattaminen .
Lisätietoa Attacin sivuilla olevista liitteistä...
https://www.attac.at/kampagnen/konzernabkommen-stoppen/eu-chile#c9427
