maanantai 28. syyskuuta 2015

Epätoivon hetkellä

Nyt ei oile tilaa uusille ajatuksille eikä uusille ideoille. Sinun ajatuksesi ja ideasi varastetaan, joudut ryöstetyksi jos ilmaiset itseäsi. Demokratia tekisi meidät vahvemmiksi, mutta nyt ei ole sellainen aika. Nyt on vetäydyttävä kuoreensa ja pidettävä kiinni siitä mitä Sinulla on. Katso tulevaisuutta silmiin - ja ole hiljaa!

4.10.2015
Matti Alahuhta, Arto Nybergin ohjelmassa 4.10. 2015 n. klo 19.15.
Kirja johtamisesta ja johtajuudesta.
Mitä on hyvä johtajuus? Ihmisjohtamisessa on kysymys luottamuksen rakentamista. johdonmukaisuus on tärkeintä. Jos näin ei ole, se on perusteltava. On oltava kiinnostus ihmisiin ja tulee tavoitteellinen pyrkimyksenä positiivisen kierteen luominen.
Johtaminen vaatii tietyt perusominaisuudet. Jos ihmisellä ovat nämä ominaisuudet, niitä voi myös kehittää.
Johtajuuden helmasynnit: johtamista ei mitata riittävän monesta dimensiosta. Intensiteetin ja palon vähentyminen. Synergiaa liioitellaan johtamisessa usein. Lähiyrityksen liittäminen voi olla virhe.
2008 kriisi alkoi rakentamisen kuplasta USA:ssa. Koneen avainluvut viittasivaty 30-luvun kaltaisen laman puhkeamiseen. Pyrimme käyttämään tätä tilaisuutena. Henkilöstön kehittäminen osoittautui tässä erinomaiseksi päätökseksi.
Nokialla oli siellä työskentelemäni 26. vuoden aikana eritäin positiivinen henki.
Vahva johtajuus, voiko sitä hyödyntää myös politiikassa. Yhtäläisyys on yhtyeisebn kuvan muodostamisesss ja pidemmän tähtäimen tavoitteissa. Tästä seuraa priorisointi. Poliittisessa johtamisessa pitää saada yhteistä näkemystä eri poliittisten suuntien välillä. Tämä voi puolestaan hidastaa uudistumista. Nykyinen yhteiskunnallinen ilmapiiri on voimaton. Tarvitaan hyviä päätöksiä.
Miten me pärjätään globaalissa kilpailussa? Yhdessä digitalisaation kanssa on syntynyt kilpailu työstä, siitä missä se tehdään. Suomen kilpailukyky investointien houkuttelevuudessa sijalle 60 ja palkanmuodostuksessa sijalla 167. Tarvitaan uusiutumista työmarkkinoiden kehittämisessä.

14.9. 2016
Euroopan Unionin Komission puheenohtaja Jean Claude Juncker piti tänään odotetun vuosittaisen puheensa. Euroopan Unioni on Brexitin jälkeen ollut uhkaavassa kielteisessä kierteessä. Talous on mennet periferiamaissa kuten Suomessa jo kahdeksan vuotta koko ajan alaspäin eikä mrkkejä toipumisesta ole näkyvissä. Määrällinen elvyttäminen on suntautunut ja suuntautuu edelleenkin pankkien ja yritysten rahoittamiseen, nyt jo uhkaavalla negatiivisella korolla. Pankkien on siis pakko saada EKP:n kautta saadut pääomat edelleen kaupaksi, kuutoin tulee takkiin. Komission puheenjohtaja lupasi kaksinkertaistaa Kataisen investointipääomat, mikä tarkoittaa tarjontapolitiikan jatkamista. Mitään sen sijaan ei puhuttu siitä, että EKP:n alaiset kansalliset pankit - meidän tapauksessamme Suomen Pankki - ostaa omaan taseesensa joka kuukausi valtion velkakirjoja ja pitää täten Suomen velkasuhdetta vaaditun 60%:n rajoissa. Jää sellainen vaikutelma, että pidettävien uheiden tarkoituksena on itse asiassa peitellä todellisia tarkoituksia, jotka muhivat taustassa. Presidentti Niinistön lanseeramaa transponderi-ilmaisua käyttäen voisi sanoa, että porvarillista talouspolitiikkaa toteutetaan transponderit suljettuna. Joka tapauksessa, EKP:n politiikka toteutuu jo nyt lähellä kielletyn rajaa, valtioitahan ja niiden alaisia elimiä ei periaatteessa saa tukea. Tämä autoritaarinen politiikka on vaarallinen myös demokratian kannalta. Voisin kuvitella että  vasemmistolaisen politikan aikana EKP ei tätä mahdollisuutta antaisi käyttöön.