tiistai 29. marraskuuta 2022

Eurooppa syyttää Yhdysvaltoja sodasta hyötymisestä

Politico, saksalaisen Springer -lehtiyhtiön amerikkalaislta ostama uutisväline

- KIRJAILIJA: BARBARA MOENS , JAKOB HANKE VELA JA JACOPO BARIGAZZI

24. MARRASKUUTA 2022 


Eurooppa syyttää Yhdysvaltoja sodasta hyötymisestä

EU:n viranomaiset hyökkäävät Joe Bideniä vastaan viittaamalla korkeisiin kaasuhintoihin, aseiden myyntiin ja kauppaan, kun Vladimir Putinin sota uhkaa tuhota lännen yhtenäisyyden.


Yhdeksän kuukautta Ukrainan hyökkäyksen jälkeen Vladimir Putin alkaa onnistua lännen murskaamisessa. 

Euroopan huippuvirkailijat ovat raivoissaan Joe Bidenin hallinnolle ja syyttävät nyt amerikkalaisia ​​omaisuuden ansaitsemisesta sodasta samalla kun EU-maat kärsivät. 

"Tosiasia on, että jos tarkastellaan asiaa hillitysti, maa, joka hyötyy eniten tästä sodasta, on Yhdysvallat, koska ne myyvät enemmän kaasua ja korkeammalla hinnalla ja koska ne myyvät enemmän aseita", yksi korkea virkamies kertoi POLITICOlle. 


Räjähtävät kommentit – joita virkamiehet, diplomaatit ja ministerit  tukevat julkisesti ja yksityisesti  muualla – kuvaavat Euroopassa kasvavaa vihaa Yhdysvaltojen avustuksista, jotka uhkaavat tuhota Euroopan teollisuuden. Kreml suhtautuu todennäköisesti myönteisesti länsiliittolaisten ilmapiirin myrkytykseen. 


"Olemme todella historiallisessa käännekohdassa", korkea EU-virkamies sanoi ja väitti, että Yhdysvaltojen tukien ja korkeiden energianhintojen aiheuttama kaupan häiriön kaksoisisku uhkaa kääntää yleisen mielipiteen sekä sotaa että transatlanttista liittoa vastaan. "Amerikan on ymmärrettävä, että yleinen mielipide muuttuu monissa EU-maissa."

Toinen korkea virkamies, EU:n päädiplomaatti Josep Borrell, kehotti Washingtonia vastaamaan eurooppalaisiin huolenaiheisiin. "Amerikkalaiset - ystävämme - tekevät päätöksiä, joilla on taloudellinen vaikutus meihin", hän sanoi POLITICOn haastattelussa.

Yhdysvallat hylkäsi Euroopan valitukset. "Kaasun hintojen nousu Euroopassa johtuu Putinin hyökkäyksestä Ukrainaan ja Putinin energiasodasta Eurooppaa vastaan, piste", Bidenin kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottaja sanoi. Nesteytetyn maakaasun vienti Yhdysvalloista Eurooppaan "lisäsi dramaattisesti Euroopan energiansaannin monipuolistamista ja mahdollisti  siirtymisen pois Venäjältä", NSC:n tiedottaja sanoi.

Viime viikkojen suurin jännityskohta ovat olleet Bidenin vihreät tuet ja verot, jotka Brysselin mukaan kallistavat kauppaa epäoikeudenmukaisesti pois EU:sta ja uhkaavat tuhota Euroopan teollisuuden. Euroopan muodollisista vastalauseista huolimatta Washington ei ole toistaiseksi osoittanut merkkejä perääntymisestä. 

Samaan aikaan Putinin Ukrainan hyökkäyksen aiheuttamat häiriöt kaatavat Euroopan taloudet taantumaan, kun inflaatio kiihtyy ja energiatoimitusten tuhoisa supistuminenuhkaa sähkökatkoksilla ja säännöstelyllä tänä talvena.

Yrittäessään vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta EU-maat siirtyvät sen sijaan Yhdysvalloista tulevaan kaasuun – mutta eurooppalaisten maksama hinta on lähes neljä kertaa korkeampi kuin samat polttoainekustannukset Amerikassa. Sitten on todennäköistä, että amerikkalaisvalmisteisten sotilassarjojen tilaukset kasvavat, kun Euroopan armeijat ovat pulassa aseiden lähettämisen jälkeen Ukrainaan. 

Se kaikki on liikaa Brysselin ja muiden EU:n pääkaupunkien huippuvirkamiehille. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että Yhdysvaltojen korkeat kaasun hinnat eivät olleet "ystävällisiä", ja Saksan talousministeri on kehottanut Washingtonia osoittamaan enemmän "solidaarisuutta. Liittoutumasa toimivat ministerit ja diplomaatit ilmaisivat turhautuneisuutensa siitä, miten Bidenin hallitus yksinkertaisesti jättää huomioimatta kotimaisen talouspolitiikkansa vaikutukset eurooppalaisiin liittolaisiin. 

Kun EU:n johtajat käsittelivät Bideniä Yhdysvaltojen korkeista kaasunhinnoista G20-kokouksessa viime viikolla Balilla, Yhdysvaltojen presidentti ei yksinkertaisesti ollut tietoinen asiasta, yllä lainatun korkean virkamiehen mukaan. Muut EU:n virkamiehet ja diplomaatit olivat yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltojen tietämättömyys seurauksista Euroopalle oli suuri ongelma. 

"Eurooppalaiset ovat selvästi turhautuneita ennakkotietojen ja kuulemisen puutteesta", sanoi David Kleimann Bruegel-ajatushautomosta.

Virkamiehet molemmin puolin Atlanttia tunnustavat riskit, joita yhä myrkyllisempi ilmapiiri aiheuttaa länsimaiselle liittoumalle. Riitely on juuri sitä, mitä Putin toivoisi, EU:n ja Yhdysvaltojen diplomaatit olivat yhtä mieltä. 

Kasvava kiista Bidenin Inflation Reduction Actista (IRA) - valtavasta vero-, ilmasto- ja terveydenhuoltopaketista - on nostanut transatlanttista kauppasotaa koskevat pelot jälleen korkealle poliittiselle asialistalle. EU:n kauppaministerien on määrä keskustella reaktioistaan ​​perjantaina, kun virkamiehet Brysselissä laativat suunnitelmia hätätukiarkkua varten Euroopan teollisuuden pelastamiseksi romahdukselta. 

"Inflaation vähentämistä koskeva laki on erittäin huolestuttava", sanoi Alankomaiden kauppaministeri Liesje Schreinemacher. "Mahdolliset vaikutukset Euroopan talouteen ovat erittäin suuret."

"USA seuraa sisäistä agendaa, joka on valitettavan protektionistinen ja syrjii Yhdysvaltain liittolaisia", sanoi Euroopan parlamentin transatlanttista suhdetta käsittelevä johtaja Tonino Picula.

Amerikkalainen virkamies korosti, että eurooppalaisille kaasun ostajille asetettu hinta heijastelee yksityisten markkinoiden päätöksiä, eikä se ole seurausta Yhdysvaltain hallituksen politiikasta tai toiminnasta. "Yhdysvaltalaiset yritykset ovat olleet läpinäkyviä ja luotettavia maakaasun toimittajia Eurooppaan", virkamies sanoi. Vientikapasiteettia on rajoittanut myös kesäkuussa sattunut onnettomuus, joka johti keskeisten laitosten sulkemiseen.

Useimmissa tapauksissa, virkamies lisäsi, vienti- ja tuontihintojen ero ei mene yhdysvaltalaisille LNG:n viejille, vaan yrityksille, jotka myyvät kaasua EU:n sisällä. Euroopan suurin Yhdysvaltain pitkäaikaisten kaasusopimusten haltija on esimerkiksi ranskalainen TotalEnergies . 

Yllä lainattu NSC:n tiedottaja lisäsi: "Yhdysvaltojen johtama maailmanlaajuisten LNG-toimitusten kasvu auttoi eurooppalaisia ​​liittolaisia ​​ja kumppaneita saamaan varastointitasot rohkaisevaan kuntoon ennen tätä talvea, ja jatkamme yhteistyötä EU:n ja sen jäsenten kanssa. , ja muut Euroopan maat varmistaakseen, että tarvikkeita on saatavilla talvella ja sen jälkeen."

Se ei ole uusi argumentti amerikkalaisilta, mutta se ei näytä vakuuttavan eurooppalaisia. "Yhdysvallat myy meille kaasunsa nelinkertaisella hinnalla, kun se ylittää Atlantin", sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton sanoi Ranskan televisiossa keskiviikkona. "Tietenkin amerikkalaiset ovat liittolaisiamme... mutta kun jokin menee pieleen, se on sanottava myös liittolaisten välillä."

Halvemmasta energiasta on nopeasti tullut valtava kilpailuetu myös amerikkalaisille yrityksille. Yritykset suunnittelevat uusia investointeja Yhdysvaltoihin tai jopa siirtävät nykyistä liiketoimintaansa pois Euroopasta amerikkalaisiin tehtaisiin. Juuri tällä viikolla kemianteollisuuden monikansallinen Solvay ilmoitti , että se valitsee USA:n Euroopan sijasta uusiin sijoituksiin, viimeisimmässä sarjassa vastaavia ilmoituksia tärkeimmiltä EU:n teollisuusjättiläisiltä. 

Liittolaisia ​​vai ei?

Energiaeroista huolimatta Bryssel siirtyi täysimittaiseen paniikkiin vasta Washingtonissa, kun Washington ilmoitti 369 miljardin dollarin teollisuuden tukijärjestelmästä vihreän teollisuuden tukemiseksi  inflaation vähentämislain mukaisesti .

"Inflaation vähentämislaki on muuttanut kaiken", yksi EU-diplomaatti sanoi. "Onko Washington edelleen liittolaisemme vai ei?"

Bidenille lainsäädäntö on historiallinen ilmastosaavutus. "Vaikka ymmärrämme, että jotkut kauppakumppanit ovat huolissaan siitä, kuinka [sähköajoneuvon] verohyvityssäännökset IRA:ssa toimivat käytännössä niiden tuottajien suhteen, olemme sitoutuneet jatkamaan yhteistyötä heidän kanssaan ymmärtääksemme paremmin ja tehdäksemme mitä voimme. käsitelläkseen heidän huolensa", NSC:n tiedottaja sanoi. "Tämä ei ole nollasummapeli. IRA kasvattaa kakkua puhtaan energian investoinneille, eikä se jaa sitä." 

Mutta EU näkee asian toisin. Ranskan ulkoministeriön virkamies sanoi, että diagnoosi on selvä: nämä ovat "syrjiviä tukia, jotka vääristävät kilpailua". Ranskan talousministeri Bruno Le Maire jopa syytti tällä viikolla Yhdysvaltoja sen ajautumisesta Kiinan tavoin  taloudellisen eristäytymisen tielle ja kehotti Brysseliä toistamaan tällaista lähestymistapaa: "Eurooppa ei saa olla viimeinen mohikaaneista", hän sanoi.

EU valmistelee vastauksiaan, kuten suurta tukipakettia estääkseen amerikkalaisten kilpailijoiden pyyhkäisemästä Euroopan teollisuutta pois kartalta. "Koemme tässä suhteessa hiipivää luottamuskriisiä kauppakysymyksissä", sanoi saksalainen Euroopan parlamentin jäsen Reinhard Bütikofer. 

"Jossain vaiheessaon puolustettava itseään", sanoi ranskalainen Euroopan parlamentin jäsen Marie-Pierre Vedrenne. "Olemme valtataistelujen maailmassa. Kun osallistut painiin etkä ole   lihaksikas, etkä ole valmistautunut fyysisesti ja henkisesti, häviät."

Kulissien takana on myös kasvavaa ärsytystä Yhdysvaltain puolustussektorille virtaavista rahoista.

Yhdysvallat on ollut ylivoimaisesti suurin sotilaallisen avun antaja Ukrainalle, ja se on toimittanut yli 15,2 miljardia dollaria aseita ja varusteita sodan alusta lähtien. Borrellin mukaan EU on tähän mennessä toimittanut Ukrainalle sotilasvarusteita noin 8 miljardilla eurolla .

Erään eurooppalaisesta pääkaupungista kotoisin olevan korkean virkamiehen mukaan joidenkin kehittyneiden aseiden varastointi voi kestää "vuosia" toimitusketjun ja sirujen tuotannon ongelmien vuoksi. Tämä on lisännyt pelkoja, että Yhdysvaltain puolustusteollisuus voi hyötyä sodasta entistä enemmän. 

Pentagon kehittää jo etenemissuunnitelmaa aseiden myynnin nopeuttamiseksi, kun liittolaisten paine vastata kasvaviin aseiden ja varusteiden vaatimuksiin kasvaa.  

Toinen EU-diplomaatti väitti, että "rahat, joita he tienaavat aseilla" voisivat auttaa amerikkalaisia ​​ymmärtämään, että "kaiken tämän käteisen kaasun hankkiminen" saattaa olla "hieman liikaa". 

Diplomaatti väitti, että kaasun hintojen alennus voisi auttaa meitä "pitämään yleiset mielipiteemme yhtenäisenä" ja neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa kaasutoimituksista. "Optiikan kannalta ei ole hyvä antaa vaikutelmaa, että paras liittolainen on todellakin ansaita valtavia voittoja ongelmistasi”, diplomaatti sanoi.


lauantai 26. marraskuuta 2022

Työkamari myös Suomeen?

 Ilpo Rossi:

SAK:n edustajakokouksen puolueiden puheenjohtajapaneelissa keskusteltiin sopimusten yleissitovuudesta ja suomalaisen työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta ylipäätään. Kuten tunnettua Elinkeinoelämän Keskusjärjestö EK on sääntöpohjaisesti kokonaan irrottautunut keskeisestä sopimusjärjestelmästä. Koko Euroopan Unionin tasoinen konsernisopiminen ei ole myöskään tullut missään vaiheessa  edes keskustelun kohteeksi.

 Kun näin on, palautan mieliin että Itävalta asetti Euroopan Unioniin liittymisen ehdoksi sen, että se saa säilyttää koko liittovaltiota ja osavaltioita kattavan, kaikkia palkansaajia koskevan pakollisen työkamarijärjestelmän, joka käsittelee laajasti ja monipuolisesti  työelämään liittyviä kysymyksiä ja tekee niistä myös lakiehdotuksia. Varsinaiset palkkaneuvottelut käydään keskitetyn sopimusjärjestelmän puitteissa . 

Meillähän on yrityspuolella ollut jo pitkään valtionapua nauttiva kauppakamarijärjestelmä, joten tasapuolisuuden vuoksi ja elintärkeän työelämän laatuvaatimusten toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi meilläkin tarvittaisiin jokaisen palkansaajan jäsenyyteen perustuva  työkamarijärjestelmä. 

Tärkein peruste tälle on työnantajan yksipuolinen irtisanoutuminen valtakunnallisella tasolla neuvottelujärjestelmästä ja sen keittämisestä.

Toinen tärkeä peruste on jokaisen palkansaajan sub jektiivinen oikeus olla kehittämässä elämänmsä ja toimeentulonsa kannalta olennaisen tärkeän työelämän laatua, rakenteita ja sisäistä demokratiaa.  Laitan liitteeksi Itävallan Wienin osavaltion työkamarin (Arbeiterkammer) sivut, joista voi pääpiirteittäin päätellä sen valtavan asioiden kirjon, jota tässä järjestelmässä säännöllisesti työstetään.


Wienin työläiskamari esittelee sivuillaan myös laajaa tehtäväkenttäänsä. Itävallan järjestelmä työelämän laajassa ja hengeltään kansanvaltaisessa työstömisessä on vuiosikymmenien kokemukseen perustuva ja siksikin mitä vakuttavin . Tässä kuvankaappaus Wiernin työläiskamarin tehtäväkentästä:




Kun katselen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n ja Julkisten Hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n eduskuntavaalitavoitteita, löytyy niistä valtaosa teemooista joita itävaltalaisissa työläiskamareissa käsitellään sekä liittovaltion että osavaltioiden tasolla. Kysymys kuitenkin kuuluu: millä keinoiolla näitä tavoitteita aiotaan toteuttaa? Siihen tarvitaan kaikkien yhteiskuntaryhmien hyväksyntää ja myötävaikutusta, onhan työelämä kaikkia koskettava elintasoomme, toimeentuloomme ja hyvinvointiimme vaikuttava massiivinen kokonaisuus. Kun ammattiyhdistyskenttä on sekin monella tapaa pirstoutunut eikä yhteistä neuvottelurakennetta enää ole olemassa, olisi vaikuttavaa saada aikaan valtionkirkkoa muistuttava virallisesti yhteiseksi hyväksytty ja julistettu rakenne näiden kakille tärkeiden kysymysten käsittelemiseksi avoimessa ja demokratian parhaita periaatteita kokoavassa yhteisessä rakenteessa. Valtakunnallinen työkamari olisi tähän eurooppalaisten esimerkkien pohjalta mitä mainioin rakenne.

perjantai 25. marraskuuta 2022

Julkinen sektori - häirikkö vai hyväntekijä?

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitn erityisasiantuntija Johanna Värmälä kirjoittaa julkisen sektorin merkityksestä yhteisen hyvinvoinnin tuottajana liiton kotisivuilla:

"Sote-palvelut siirtyvät vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille, samalla myös tukipalvelut ovat murroksessa. Julkista sektoria on keskusteluissa väitetty markkinahäiriköksi, mikä ei pidä paikkaansa. Nyt laitetaan faktat kuntoon.


Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät tammikuussa sote-uudistuksen myötä kunnilta hyvinvointialueille. Myös tukipalvelut ovat muutoksessa mukana. Tukipalveluita ovat muun muassa ruokapalvelu, laitoshuolto ja välinehuolto. 


Olen seurannut kummastuksella tukipalveluihin liittyviä keskusteluja, joissa julkista sektoria syytetään markkinahäiriköksi. 


Häirikköväitteet tulevat siitä, että julkisen sektorin toimijoiden ei tarvitse kilpailuttaa hankkimiaan palveluita, mikäli toimija hankkii palvelun suoraan omistamaltaan organisaatiolta. Tämä väitösten mukaan sotkee markkinoita ja heikentää yritysten mahdollisuutta kehittyä ja kasvaa. 


Voisi kuitenkin kysyä, eikö voittoa tavoittelevat yritykset itse kuitenkin määrittele, käyttävätkö ne rahansa osinkoihin vai toimintansa kehittämiseen. Ja toiseksi: markkinoita, joilla toimia, on käsittääkseni ihan kohtuullisesti. 


Markkinahäiriköiksi syyttelyt kummastuttavat minua myös siksi, koska julkisten palvelujen palvelukokonaisuuksissa ei ole kyse markkinoilla toimimisesta, vaan julkiselle sektorille säädettyjen velvoitteiden hoitamisesta.  


In house -yhtiöistä saa varmasti laadukkaita palveluja

Jos julkisen sektorin tukipalveluissa toimittaisiin kilpailluilla markkinoilla, hyvinvointialueidenkin tulisi kilpailuttaa tukipalvelunsa. Kilpailuttamisella ei ole kiistattomia taloudellisia hyötyjä, eikä merkittäviä laatuvaikutuksia. Kilpailuttamisesta jää käteen vain raskas prosessi, joka ei pääty sopimusasiakirjan allekirjoittamiseen. Kilpailun voittanutta tulee valvoa, jotta sovitut asiat toteutuvat. 


Miksi ei siis lähtökohtaisesti valittaisi kokonaisuuden kannalta järkevämpää toimintatapaa, jotta meille elintärkeissä sote-palveluissa tukipalvelut toimisivat varmasti juuri kuten pitää?  


Julkisella sektorilla on mahdollisuus omistaa yhtiöitä. Oman toiminnan jatkeena toimivia yhtiötä kutsutaan in house -yhtiöiksi. In house -yhtiön omistajat voivat hankkia yhtiöstään tukipalveluja kilpailuttamatta, eli hyvinvointialue voi ostaa tukipalveluja kilpailuttamatta omistamaltaan in house -yhtiöltä. 


In house -yhtiömaailman toimintatavat poikkeavat markkinoilla toimivista organisaatioista, koska julkisella sektorilla on in house -yhtiön omistajana määräysvaltaa yhtiönsä asioihin. Määräysvaltaa käytetään muun muassa yhtiökokouksissa. Omistajan valtuustossa linjaamia asioita myös seurataan ja niistä raportoidaan. Tämä edistää palvelujen laadun varmistamista. Tukipalvelut kannattaa siis järjestää in house -yhtiössä.  


Julkinen sektori huolehtii huoltovarmuudesta

Huoltovarmuudella ja varautumisella turvataan arjessa tarvittavat palvelut, jotta arki voi jatkua mahdollisimman häiriöttä esimerkiksi sodan kaltaisista koettelemuksista huolimatta. Julkisen sektorin toiminnot ovat huoltovarmuuden ja varautumisen perusta. Varautumistoimenpiteitä edistää valmiussuunnittelu, jota kuntien ja hyvinvointialueiden täytyy lain mukaan tehdä. 


Julkisella sektorilla on siis velvoite huolehtia tukipalvelujen, muun muassa ruokapalvelujen, valmiussuunnittelusta. Valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävä työ on huoltovarmuuden perusta, jota markkinat eivät pysty hoitamaan. Markkinoille ei voi antaa huoltovarmuuteen liittyvän kokonaisuuden ylläpitämistä, koska se on säädetty julkisen sektorin tehtäväksi. Huoltovarmuustehtävissä tehdään toki julkisen sektorin, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, mutta siitäkin kokonaisuudesta julkinen sektori vastaa. 


Julkisen sektorin leimaaminen markkinahäiriköksi kuulostaa siis erittäin vastuuttomalta, pitäähän se suomalaisista huolta myös poikkeusoloissa.  


Ei ole julkisen sektorin voittanutta

Kun julkinen sektori toteuttaa tarvitsemansa tukipalvelut omana työnä tai oman toiminnan jatkeena in house -yhtiössä, voidaan taata 

palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, 

kehittää palveluja ketterästi,  

hallita palvelujen kokonaisuutta,  

ja pitää päätöksenteko huoltovarmuudesta huolehtivan tahon käsissä

Heitetään siis markkinahäirikkösyytteet romukoppaan. Toivottavasti kenellekään ei jäänyt epäselväksi, miksi on tavoiteltavaa, että tukipalveluja ei tarvitse kilpailuttaa. Julkinen sektori on paras tukipalvelujen tuottaja. 

lauantai 19. marraskuuta 2022

Pohjoismainen hyvinvointivaltio turvaa mahdollisuuden hyvään elämään

SDP:n puheenjohtajan ja nykyisen hallituksemme pääministerin Sanna Marinin puhe SDP:n puoluevaltuustossa Lappeenrannassa taitaa pitää sisällään suomalaisen sosialidemokratian keskeiset kotimaiset tavoitteet lähivuosille. Olen koonnut tähän hänen puheensa mielestäni mekittävimmät arvotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle. Teen tämän pitkähkön päivityksen siksikin, että näitä asioita ei media tule nostamaan esille vaikka kysymys on johtavasta hallituspuolueesta. Painetaan siis mieleen, mitä sosialidemokratia tavoittelee vuosina 2023-2027:

"Pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailman onnistuneimpia tapoja turvata tavallisten ihmisten vapaus, hyvinvointi, työ ja toimeentulo sekä mahdollisuus elää hyvää elämää."

"Seuraavissa vaaleissa on kysymys ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamisesta välillä arvaamattomassakin maailmassa. Kyse on kansakuntien, mutta myös arjen perusturvallisuudesta."

"Hallituskauden suurimpiin rakenteellisiin uudistuksiin lukeutuu pitkään tavoiteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka myötä palveluiden painopiste siirtyy perus- ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä parantaa hoitoon pääsyä ja vähentää pidemmällä aikavälillä erityistason palvelujen kuluja, kun ongelmat eivät pääse vaikeutumaan ja pitkittymään."

"Siksi SDP haluaa turvata hyvinvointialueiden sujuvan aloituksen ja purkaa pandemian myötä kasvaneita hoitojonoja. Hoitovelan purkamiseen onkin välttämätöntä osoittaa merkittävää uutta lisärahoitusta."

"On järkevämpää inhimillisesti ja taloudellisesti antaa aika perusterveydenhuoltoon nopeasti kuin ajaa ihmiset kalliiseen päivystykseen. Rahan käyttäminen ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin säästää rahaa kalliista erikoistason palveluista."

"SDP haluaa jatkaa koulutuksen vahvistamista toteuttamalla vaalien jälkeen peruskoulu-uudistuksen. Tavoitteenamme on vahvistaa peruskoulun alkuperäistä tavoitetta: kaikissa kouluissa ympäri Suomen tulee olla yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja perustaitojen oppimiseen."

"Peruskoulussa pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, joilla nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa. Luku- kirjoitus- ja laskutaito, mutta myös kielitaito, digitaidot, medialukutaito, demokratiataidot ja tunnetaidot ovat keskeisiä kansalaistaitoja, joita on vahvistettava. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava peruskoulusta riittävä osaaminen ja taidot pärjätäkseen."

"Energiakriisin juurisyyn poistamiseksi Suomen ja Euroopan tulee nopeasti kasvattaa omavaraisuuttaan ja puhtaan energian tuotantoa. Tämän teemme investoimalla uusiin teknologioihin ja vihreään siirtymään."

"SDP:n talouspoliittinen linja lähtee oikeudenmukaisuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Kuljemme kohti julkisen talouden tasapainoa useamman vaalikauden aikana. Samalla on selvää, että myös tulo- ja menosopeutukselle on tulevalla hallituskaudella paikkansa."

"SDP:n talouslinjan voi tiivistä neljäksi numeroksi: 2, 4, 60 ja 80.

Ensinnäkin SDP tavoittelee vähintään kahden prosentin kestävää vuotuista talouskasvua. Se saavutetaan tuottavuutta ja yhteiskunnallista luottamusta vahvistavilla päätöksillä sekä aktiivisella työllisyyspolitiikalla.

Toinen tavoitteemme liittyy investointeihin. Haluamme pitää tiukasti kiinni yhdessä sovituista neljän prosentin TKI-panostuksista. Tutkimuksella, kehitystyöllä ja innovaatioilla luodaan tulevaisuuden työtä, vaurautta ja uuden kasvun edellytyksiä.

Suomi kilpailee maailmassa osaamisella, korkealla teknologialla ja fiksuilla tavoilla tehdä asioita. Laadukas, tasa-arvoinen ja maksuton korkeakoulutus yhä useammalle tukee tässä onnistumista. Siksi SDP asettaa kolmanneksi tavoitteekseen sen, että 2030-luvulle tultaessa vähintään 60 % alle 35-vuotiaista on korkeasti koulutettuja.

Nämä tavoitteet saavutetaan varmimmin yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirissä, jota sopiminen osaltaan tukee. SDP katsookin, että Suomessa tulisi yhdessä sopia kunnianhimoisesta elinkeino- ja teollisuuspolitiikasta. Kasvun vauhdittaminen rakenneuudistuksin ja viisaasti investoiden voi tuottaa meille merkittävästi lisää liikkumavaraa taloudenpidossa.

Suomessa on nyt 100 000 työllistä enemmän kuin hallituskauden alussa. Voimme olla tyytyväisiä siihen, että työllisyysasteemme on ennätystasolla ja kokoaikatyöllisten määrässä olemme pohjoismaiden ykkönen. Korkea työllisyysaste luo ihmisille osallisuutta, hyvinvointia ja mahdollisuuksia. Samalla se on keskeinen valtiontaloutta kannatteleva elementti.

Neljänneksi taloudelliseksi tavoitteekseen seuraavalle vaalikaudelle SDP onkin asettanut 80 prosentin työllisyystavoitteen."

"Tavoitteenamme on samalla luoda uskottavat askelmerkit kohti täystyöllisyyttä. Täystyöllisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työttömyys on pysyvästi alle 5 %.

Keskeistä ei ole pelkkä työllisyysaste, vaan työtunnit ja lopulta palkkasumman kehitys – kaikki mittarit, jotka kuvaavat tehtyä työpanosta kansantaloudessa. Näiden kaikkien tulee kasvaa.

Työn määrän ohella merkitystä on myös sen laadulla. Meidän vahvuutemme on vahva sopimisen kulttuuri, josta tulee pitää kiinni myös tulevaisuudessa. Sopiminen luo vakautta, joka luo kilpailukykyä ja houkuttelevampaa toimintaympäristöä. Reilussa työelämässä jaksetaan paremmin ja aikaa jää myös muulle elämälle."

"Tavoitteenamme on tiivistää veropohjaa korjaten aukkoja, joita siihen on vuosien saatossa nakerrettu. Muun muassa verovälttelyä on tulevalla hallituskaudella kitkettävä. Näin tarvittavat tulot voidaan kerätä oikeudenmukaisesti eikä pieni- ja keskituloisten ihmisten palkkojen tai eläkkeiden verotusta nostamalla. Sopeutukset voidaan myös toteuttaa ilman leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen tai muihin hyvinvointivaltion ytimessä oleviin palveluihin."

"SDP:n tavoitteena on valtion taloudenpidon rakenteiden korjaaminen siten, että menot ja tulot huomioidaan valtion budjetissa samanarvoisesti. Valtiontalouden kehysmenettelyä tuleekin uudistaa niin, että myös verotukseen tehtävät muutokset huomioidaan. Muutoksella vähennettäisiin julkista taloutta heikentävien uusien verotukien luomista.

Myös EU-tasolla on tunnistettu, että talouden ohjausjärjestelmiä pitää päivittää."

"Resepti, jonka mukaan julkisista palveluista sekä pienituloisilta leikkaamalla ja veropohjaa kaventamalla voitaisiin saavuttaa kasvua, on monet kerrat osoittautunut toimimattomaksi.

Siitä huolimatta olemme taas kuulleet esimerkiksi kokoomuksen suunnalta esityksiä siitä, miten leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat välttämättömiä. Kuitenkin samaan aikaan varakkaiden veronalennuksia ollaan valmiita rahoittamaan velkarahalla.

Miljardiluokan veronalennusten ja sosiaaliturvaleikkausten toteuttaminen kohoavan inflaation ja heikentyvän ostovoiman aikakaudella on vastuuton ja epäoikeudenmukainen yhdistelmä."

maanantai 7. marraskuuta 2022

Ulos energiaperuskirjasopimuksesta

Energian nousevilla hinnoilla ja inflaatilolla on Euroopan tason seurauksia:

Saksan Uusiutuvan Energian liiton (BEE) lehdistötiedote (Peter Röhrig):

EU:N TULISI JÄTTÄÄ ENERGIAPERUSKIRJASOPIMUS // PUOLA, ESPANJA, ALANKOMAAT JA RANSKA EROAMASSA

Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen energiaperuskirjasopimuksen (ECT) uudistamisesta päätettiin "periaatesopimuksella"...

Vuosia kestäneiden energiaperuskirjasopimuksen (ECT) uudistamisesta käytyjen neuvottelujen jälkeen ne päättyivät "periaatesopimukseen", joka sopimuspuolten on vielä hyväksyttävä ennen kuin se voi tulla voimaan. Virallinen allekirjoitus on määrä tapahtua 22. marraskuuta osapuolten konferenssissa Mongoliassa. Lukuisten asiantuntijoiden mukaan modernisointineuvottelut eivät juuri ole tuoneet parannuksia sopimukseen. Erityisesti ECT-sopimukseen ankkuroidut kansainväliset välimiestuomioistuimet (ISDS) pysyvät paikoillaan, mikä antaa fossiilisten polttoaineiden sijoittajille mahdollisuuden haastaa hallitukset vahingonkorvauksiin, jos ne vaativat ilmastonsuojelutoimenpiteitä vähintään vuoteen 2033 saakka. Federal Association for Renewable Energy (BEE) suhtautuu tähän edelleen kriittisesti.

”Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on jo julistanut nämä läpinäkymättömät välimiestuomioistuimet yhteensopimattomiksi EU:n lainsäädännön kanssa. EU:n "sääntelyoikeudesta" löydetty asetus jättää liian monia takaovia auki EU:n ulkopuolisten toimijoiden fossiilisten investointien suojaamiselle ja on siksi periaatteessa tehoton. Sopimuksessa määrätään myös, että olemassa olevat fossiiliset investoinnit suojellaan vähintään vuoteen 2033 saakka. Tämä on selvästi vastoin uusiutuvan energian etuja", sanoo BEE:n presidentti Dr. Simone Peter.

Samalla kun EU:n komissio ja jotkin jäsenvaltiot kampanjoivat ollakseen vaarantamatta harvoja parannuksia ja hyväksyvät näin ollen modernisointineuvottelujen tuloksen, mutta Puola, Espanja, Alankomaat ja Ranska ovat nyt ottaneet loogisen askeleen aloittaakseen vetäytymisensä ECT:stä. He tukevat myös EU:n eroa kokonaisuudessaan. Saksassa yksiköt koordinoivat parhaillaan kantaa ECT:hen.

"Saksan tulisi seurata Puolan, Espanjan, Alankomaiden ja Ranskan esimerkkiä ja myös aloittaa vetäytyminen", Peter sanoo. "Fossiilisten investointien suojaaminen, sellaisena kuin se on ankkuroitu ECT-sopimukseen, on ristiriidassa kaikkien ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden nopeuttamiseksi siirtymisessä  energian massiivisesti ja nopeasti hiilidioksiidivapaasen tuotantoon. Tärkeiden toimijoiden vetäytyminen antaisi selkeän signaalin EU:n ECT-jäsenyyden lopettamisesta. Tämän ylläpito olisi silloin lähes mahdotonta. Erityisesti nykyinen fossiilisten tarjonta- ja kustannuskriisi vaatii irtiottoa fossiilisten liiallisuuksista”, Peter päättää.

Kattojärjestönä Saksan uusiutuvan energian liitto (BEE) kokoaa yhteen ammattijärjestöt ja valtion järjestöt, yritykset ja yhdistykset kaikilta uusiutuvan energian sektoreilta ja sovellusalueilta Saksassa. BEE käsittelee työssään energiantuotantoon, verkkoinfrastruktuurien kautta siirtoon ja energiankulutukseen liittyviä aiheita. Koko modernin energia-alan kaikkien toimijoiden keskeisenä alustana BEE on politiikan, median ja yhteiskunnan keskeinen kontaktipiste.

Tavoitteemme: 100 prosenttia uusiutuvaa energiaa sähkön, lämmön ja liikkuvuuden saralla.

perjantai 4. marraskuuta 2022

TINA - There Is No Alternative - vaihtoehtoa ei ole


Talouden arviointineuvosto on Suomessakin laatinut talouden sopeuttamista koskevan ohjelman, jossa Suomea patistetaan tasapainottamaan Suomen taloutta, välttämään velanottoa ja tavoittelemaan täysin tasapainotettua taloutta, pidättäytymässä velanotosta ja toteuttamalla säästötoimia. Kuten tällä (2019-2023) vaalikaudella on voitu todeta, vaikeista kriiseistä (pandemia, sota Ukrainassa, energiakriisi molemminpuolisten sanktioiden seurauksena, inflaatio ja mahdollinen stagnaatio) huolimatta Suomen talous on edelleen hyvässä kunnossa, työllisyys historiallisen korkealla tasolla ja muutos kohden hiilidioksiidipäästöistä vapaata teollisuutta ja kommunukaatiota hyvässä vauhdissa. 

Miksi Euroopan Unionin jäsenvaltioiden talouden vakauttamista koskevat linjaukset noudatavat aina samaa kaavaa, jonka mukaan on pidättäydyttävä velanotosta, säästettävä leikattava erityisesti kansalaisten toimeentulosta? Harva on huomannut, että taustalla toimii eu-lainsäädäntöön perustuslakitasoisena istutettu Euroopan komission päätös "Kansallisia julkisen talouden korjausmelkanismeja koskevat yhteiset ohjeet". Kun  virallinen teksti on petiittiä ja siksi lähes mahdotonta lukea, voit täältä jossakin määrin helpommin lukea, mitä nämä periaatteet ovat ja kuinka tiukasti ne muodollisesti sitovat koko valtiovallan, eduskunnan, eroparlamentaarikkojen ja viimekädessä koko julkishallinnon  kädet etsimään vastauksia vain EU:n nykyisenkonsolidoidun perussopimuksen reunaehtojen sisällä. Jopa poikkeukset tästä säännöstä on tarkasti määritelty.

---

KOMISSION TIEDONANTO


Kansallisia julkisen talouden korjausmekanismeja koskevat yhteiset periaatteet


Tausta


Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja että niiden finanssipolitiikkaa ohjaillaan terveen julkisen talouden tarpeen kannalta.


Maailmanlaajuiset talous- ja rahoituskriisit ovat paljastaneet heikkouksia talous- ja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmässä talous- ja rahaliitossa. Nyt on jo hyväksytty uusi uudistuspaketti (ns. talouden ohjauspaketti eli ”six-pack”), joka tuli voimaan viime joulukuussa. Vaikeiden aikojen edelleen jatkuessa euroalueen jäsenvaltioiden talouksien ja julkisen talouden tilanteen välisten heijastusvaikutusten laajuus ja mahdolliset seuraukset ovat nyt selkeästi todettavissa.


Tämän perusteella komissio antoi 23. marraskuuta 2011 euroalueen vakausjoukkolainoja koskevan vihreän kirjan ja ehdotti lisäksi kahta muuta säädöstä, joilla pyritään vahvistamaan euroalueen valvontamekanismeja. Tämä niin sanottu ”two-pack” käsittää kaksi ehdotusta:


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikan ja finanssipolitiikan valvonnan vahvistamisesta.


Tämän lisäksi näihin näkökohtiin perustuen ja vakauden säilyttämiseksi koko euroalueella 25 jäsenvaltiota allekirjoittivat 2. maaliskuuta 2012 sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, jäljempänä 'vakaussopimus', johon sisältyy finanssipoliittinen sopimus (III osasto). Tavoitteena on saada nämä sitoumukset osaksi EU:n lainsäädäntöä viiden vuoden kuluessa niiden voimaantulosta.


Finanssipoliittisen sopimuksen osana sopimuspuolet sisällyttävät kansalliseen lainsäädäntöönsä säännöt korjausmekanismista, joka käynnistyy automaattisesti, jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta (3 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 2 kohta).


Vakaussopimuksen mukaan (3 artiklan 2 kohta) korjausmekanismit on lisäksi otettava käyttöön ”Euroopan komission ehdottamien yhteisten periaatteiden pohjalta; nämä periaatteet koskevat erityisesti niiden korjaavien toimien luonnetta, laajuutta ja aikataulua, jotka on toteutettava, myös poikkeuksellisissa olosuhteissa, sekä … sääntöjen noudattamisen valvonnasta vastaavien kansallisten elinten asemaa ja riippumattomuutta”.


Tämä tiedonanto annetaan osana vakaussopimuksen täytäntöönpanoa unionin yleisen edun vuoksi ja talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan edistämiseksi.


Tiedonannossa esitetään kansallisten korjausmekanismien perustana olevat yhteiset periaatteet. Näitä periaatteita on seitsemän, ja ne esitetään tiedonannon liitteessä. Ne kattavat keskeiset käsiteltävät kysymykset korjausmekanismeja suunniteltaessa. Tällaisia ovat muun muassa mekanismien oikeudellinen asema, yhdenmukaisuus EU:n kehyksen kanssa, mekanismien käynnistyminen, korjauksen laajuus ja aikataulu, toiminnalliset välineet, mahdollisten poikkeuksen mahdollistavien lausekkeiden toiminta sekä valvonnasta vastaavien elinten asema ja riippumattomuus.


Vakaussopimuksen 3 artiklassa komissiota pyydetään myös ehdottamaan aikataulua, jossa sopimuspuolet lähentyvät nopeasti kohti keskipitkän aikavälin tavoitteitaan ottaen huomioon maakohtaiset julkisen talouden kestävyysriskit. Komissio esittelee aikataulun myöhemmin tänä vuonna. Jäsenvaltioiden viimeisimmissä tarkistetuissa vakaus- tai lähentymisohjelmissaan esittämät vakauttamissuunnitelmat olisivat luonnollinen lähtökohta, kun määritellään, missä aikataulussa keskipitkän aikavälin tavoitteita lähestytään. Vakauttamissuunnitelmia olisi arvioitava uudelleen vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten kannalta, keskipitkän aikavälin tavoitteiden riittävyys mukaan lukien, sekä irtaantumisstrategian periaatteiden kannalta ottaen huomioon makrotalouden näkymät, erityisesti eriyttäminen julkisen talouden haavoittuvuuden mukaan.


1. Korjausmekanismeja koskevien sääntöjen oikeudellinen asema ja suhde EU:n kehykseen


Vakaussopimuksen mukaan korjausmekanismeja koskevien sääntöjen on tultava voimaan kansallisessa lainsäädännössä ”sitovilla ja luonteeltaan pysyvillä, mieluiten perustuslain tasoisilla säännöksillä, tai takaamalla muulla tavoin, että niitä noudatetaan täysimääräisesti ja että niihin pitäydytään täysin kansallisten talousarviomenettelyiden kaikissa vaiheissa”. Korjausmekanismien oikeudellisen aseman olisi siis oltava sellainen, ettei niiden säännöksiä voida yksinkertaisesti muuttaa tavanomaisella talousarviota koskevalla lainsäädännöllä. Samalla, kuten vakaussopimuksessa ja periaatteessa nro 1 myös selvästi todetaan, korjausmekanismeissa ”on kunnioitettava täysin kansallisten parlamenttien oikeuksia”. Näin pyritään varmistamaan, että julkisen talouden säännöt todella vaikuttavat kansalliseen finanssipolitiikkaan, parlamentaarisia perusoikeuksia kuitenkaan unohtamatta.


Periaatteessa nro 2 vahvistetaan kansallisten korjausmekanismien tarvittava johdonmukaisuus suhteessa EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Finanssipoliittisen sopimuksen vaatimukset ovat osa vakaus- ja kasvusopimuksen äskettäin aloitetulla uudistuksella (”six-pack”) käynnistettyä laajempaa pyrkimystä lisätä kansallista sitoutumista unionin valvontakehykseen. Itse vakaussopimuksessa viitataan vastaavasti jo käytössä oleviin julkisen talouden valvonnan käsitteisiin, joihin kuuluvat 'keskipitkän aikavälin tavoite' ja 'siihen tähtäävä sopeuttamisura', 'merkittävä poikkeama' sekä 'poikkeukselliset olosuhteet'. Periaatteessa nro 2 täsmennetään, että EU:n käsitteet ja säännöt on otettava tarkasti huomioon kansallisia mekanismeja suunniteltaessa, vaikka maakohtaiset erityispiirteet huomioon ottavissa kansallisissa menetelmissä voidaankin sallia jonkin verran joustavuutta.


2. Korjausmekanismien sisältö: käynnistyminen, korjauksen luonne, toiminnalliset välineet ja poikkeuksen mahdollistavat lausekkeet


Kuten periaatteessa nro 3 vahvistetaan, korjausmekanismien käynnistymisen olisi tapahduttava tarkoin määritellyissä olosuhteissa, joissa esiintyy merkittävä poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta. Tämä edellyttää, että on olemassa säännökset, joilla merkittävän poikkeaman arviointiperusteet määritetään etukäteen. Periaatteessa nro 3 todetaan myös, että sopimuspuolet voivat näissä olosuhteissa käyttää erilaisia mekanismeja ja kriteereitä. Erityisesti käynnistyspisteissä voidaan tukeutua joko EU:n tason tai maakohtaisiin kriteereihin tai molempiin. Merkittävän poikkeaman esiintymisestä tehtävät EU:n tason päätökset olisivat korjausmekanismien luonnollisia käynnistyspisteitä. Maakohtaisetkin kriteerit voivat olla asianmukaisia käynnistäjiä edellyttäen, että ne sisältävät merkittävän poikkeaman käsitteen. Niiden lisähyöty voi olla siinä, että käynnistys tapahtuisi aikaisemmin.


Periaate nro 4 koskee korjauksen luonnetta sen laajuuden ja aikataulun suhteen. Ehdotettu periaate sisältää konkreettisia käytännön ohjeita muttei liian jäykkää toimintamallia.


Periaate nro 4 koostuu viidestä alaperiaatteesta:


-   Ensinnäkin toivotaan, että korjauksen laajuutta ja aikataulua säädellään ennalta vahvistetuilla säännöillä, mikä rajoittaa harkinnanvaraa julkisen talouden merkittävään poikkeamaan reagoitaessa, muttei sulje sitä kokonaan pois.


-   Toiseksi suurten poikkeamien olisi johdettava suurempiin korjauksiin terveen järjen mukaista suhteellisuutta noudattaen.


-   Kolmanneksi korjausta määritettäessä olisi lähtökohtana pidettävä keskipitkän aikavälin tavoitteen ja siihen tähtäävän sopeuttamisuran saavuttamista. Tämä vastaa finanssipoliittisen sopimuksen henkeä, jossa keskeisenä on keskipitkän aikavälin tavoitteen ja siihen tähtäävän sopeuttamisuran noudattaminen. Sopeuttamisuralla olevan jäsenvaltion, jossa esiintyy poikkeama, oletetaan siis yleensä olevan muuttamatta määräaikaa, jona sen on määrä palata keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa. Jos alun perin keskipitkän aikavälin tavoitteessaan ollut jäsenvaltio poikkeaa siitä, sen odotetaan palautuvan keskipitkän aikavälin tavoitteeseen niin nopeasti kuin se kohtuullisesti on mahdollista, mikä yleensä tarkoittaisi joko poikkeamaa välittömästi seuraavana vuonna tai sitä seuraavana vuonna. Koska tämä on vain viiteskenaario, se ei kuitenkaan täysin estä joustovaraa kulloisetkin olosuhteet huomioon ottaen.


-   Neljänneksi korjausmekanismien olisi oltava keskeisellä sijalla tuomassa keskeisiä vakaustekijöitä julkisen talouden kehykseen, jotta voidaan estää ”liikkuvan maalin syndrooma”, joka on tyypillistä, kun yritetään puuttua poikkeamiin julkisen talouden tavoitteista. Tätä varten korjausmekanismeilla olisi varmistettava ennen merkittävän poikkeaman esiintymistä asetettujen keskeisten julkisen talouden tavoitteiden noudattaminen.


-   Viidenneksi korjauksen käynnistyessä olisi hyväksyttävä korjaussuunnitelma, joka olisi koko korjausjakson kattavia talousarvioita sitova. Tämä lisää mekanismien uskottavuutta.


Korjausmekanismeja suunniteltaessa on myös tärkeä ottaa huomioon, miten mekanismit toimivat. Periaatteessa nro 5 tunnustetaan, että säännöt julkisista menoista ja tulopuolen harkinnanvaraisista toimenpiteistä voivat olla tässä asiassa keskeisiä, kun otetaan huomioon, että nämä kokonaismäärät heijastelevat finanssipolitiikasta vastaavien viranomaisten harkintavaltaan perustuvia päätöksiä nopeammin kuin lopulliset julkisen talouden toteutumat tai suhdannetasoitetut rahoitusasemat. Toinen keskeinen tekijä, joka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon järjestelmiään suunnitellessaan, on koordinointi kaikilla tai joillakin julkisen hallinnon osa-alueilla, jotta merkittävään julkisen talouden poikkeamaan voidaan puuttua ja näin vahvistaa mekanismien uskottavuutta. Nämä koordinointimekanismit eivät välttämättä edellytä, että korjauksen jakautuminen valtionhallinnon tai sitä alempien tasojen välillä määriteltäisiin ennalta. Niillä on kuitenkin annettava vahvat takeet siitä, että julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista, josta valtio on vastuussa EU:n tasolla, ei vaaranneta alasektoreiden käyttäytymisellä.


EU:n valvontakehyksessä on jo pitkään todettu, että julkisen talouden säännöillä olisi voitava reagoida erityisen epäsuotuisiin olosuhteisiin, ja tämä tunnustetaan myös vakaussopimuksessa. Periaatteessa nro 6 edellytetään, että mahdolliset poikkeuksen mahdollistavat lausekkeet ovat pitkälti EU:n käsitteisiin nojaavia, jotta edistetään yhdenmukaisuutta ja vältetään poikkeuksellisten olosuhteiden liian vapaat määritelmät. Lisäksi edellytetään, että korjausmekanismin mahdollinen keskeyttäminen poikkeuksen mahdollistavalla lausekkeella sallittaisiin määräajaksi ja että poikkeuksen mahdollistavan lausekkeen käyttöä seuraa vähimmäisvauhtinen sopeutus vähintään vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksen mukaisesti. Poikkeuksen mahdollistavan lausekkeen käytön jälkeen edellytetään myös korjaussuunnitelmaa, joka on tulevia talousarvioita sitova.


3. Valvonnasta vastaavien elinten asema ja riippumattomuus


Vaikka vastuu korjausmekanismien noudattamisen varmistamisesta pääasiassa on finanssipolitiikasta vastaavilla viranomaisilla, valvonnasta vastaavilla kansallisilla elimillä on keskeinen tehtävä uskottavuuden ja avoimuuden edistämisessä, kuten ehdotetuista periaatteista viimeisessä (periaate nro 7) todetaan. Näiden elinten odotetaan arvioivan, toimivatko korjausmekanismit kansallisten sääntöjen mukaisesti korjauksen käynnistymisen ja toteuttamisen eri vaiheissa. Lisäksi niiden olisi arvioitava mahdollista poikkeuksen mahdollistavan lausekkeen käyttöä.


”Noudata tai selitä” -periaatteella tarkoitetaan sitä, että valvonnasta vastaavien elinten antamia neuvoja olisi noudatettava tai asianomaisten jäsenvaltioiden olisi selitettävä, miksi niitä ei noudateta. Tällä varmistettaisiin, ettei arviointeja yksinkertaisesti jätetä huomiotta, muttei kajottaisi finanssipolitiikasta vastaavien viranomaisten päätöksentekovelvollisuuksiin.


Se, että nämä elimet ovat toiminnallisesti riippumattomia, on keskeinen piirre, jotta ne voivat hoitaa kansallisen finanssipoliittisen roolinsa tehokkaasti. Periaate nro 7 sisältää useita tätä koskevia määräyksiä. Ensinnäkin valvonnasta vastaavat elimet olisi omavastuullisuuden varmistamiseksi suunniteltava niin, että ne sopivat hyvin jo olemassa olevaan institutionaaliseen kehykseen ja maakohtaiseen hallintorakenteeseen. Toiseksi esitetään useita kriteereitä, joilla taataan suuri toiminnallinen riippumattomuus. Näiden elinten lakisääteisestä asemasta, toimeksiannosta ja vastuullisuudesta olisi annettava vahvat oikeudelliset säännökset. Myös nimitykset ja resurssien riittävyys sekä tiedonsaanti toimeksiannon puitteissa olisi turvattava vahvasti. Nämä edellytykset ovat tarpeen, jotta valvonnasta vastaavat elimet voivat toimia tehokkaasti ja taata mekanismien avoimuuden ja uskottavuuden. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että viestintä kansalaisten kanssa on esteetöntä.


LIITE


Kansallisia julkisen talouden korjausmekanismeja koskevat yhteiset periaatteet


1) [Oikeudellinen asema] Korjausmekanismi on vahvistettava kansallisessa lainsäädännössä sitovilla ja luonteeltaan pysyvillä säännöksillä, mieluiten perustuslain tasoisilla säännöksillä, tai takaamalla muulla tavoin, että niitä noudatetaan täysimääräisesti ja että niihin pitäydytään täysin kansallisten talousarviomenettelyiden kaikissa vaiheissa. Mekanismissa on kunnioitettava täysin kansallisten parlamenttien oikeuksia.


2) [Yhdenmukaisuus EU:n kehyksen kanssa] Kansallisten korjausmekanismien on oltava pitkälti EU:n finanssipoliittisen kehyksen käsitteiden ja sääntöjen mukaisia. Tämä koskee erityisesti käsitteen 'merkittävä poikkeama' määritelmää ja mahdollisten poikkeuksen mahdollistavien lausekkeiden määrittelyä. Korjauksen on oltava laajuudeltaan ja aikataulultaan johdonmukainen kyseiselle jäsenvaltiolle vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti mahdollisesti annettujen suositusten kanssa.


3) [Käynnistyminen] Korjausmekanismi käynnistyy tarkoin määritellyissä olosuhteissa, joissa esiintyy merkittävä poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta. Käynnistäviä tekijöitä voivat olla EU:n ajamat tai maakohtaiset kriteerit edellyttäen, että edellä mainittu edellytys täyttyy. Sekä etukäteen käynnistyvät mekanismit, joissa asetetaan talousarviotavoitteita poikkeaman esiintymisen estämiseksi, että jälkikäteen käynnistyvät mekanismit, joilla otetaan käyttöön korjauksia aiempiin poikkeamiin puuttumiseksi, voivat täyttää vaatimukset, kunhan edellä mainittu edellytys täyttyy.


4) [Korjauksen luonne] Korjauksen laajuutta ja aikataulua on säänneltävä ennalta vahvistetuilla säännöillä. Suurempien poikkeamien keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta on johdettava suurempiin korjauksiin. Korjausmekanismin viitekohtana on oltava rakenteellisen rahoitusaseman palauttaminen keskipitkän aikavälin tavoitteen tasolle tai sen yläpuolelle suunnitellussa määräajassa, ja sen säilyttäminen siellä jatkossa. Korjausmekanismilla on varmistettava ennen merkittävän poikkeaman esiintymistä vahvistettujen kriittisten julkisen talouden tavoitteiden noudattaminen, jotta vältetään pitempiaikainen poikkeaminen julkisen talouden yleisistä tavoitteista, jotka oli suunniteltu ennen merkittävän poikkeaman esiintymistä. Korjauksen käynnistyessä jäsenvaltioiden on vahvistettava korjaussuunnitelma, jonka on oltava koko korjausjakson kattavia talousarvioita sitova.


5) [Toiminnalliset välineet] Korjausmekanismissa voidaan antaa näkyvä toiminnallinen asema julkisia menoja ja harkinnanvaraisia verotoimenpiteitä koskeville säännöille, myös mekanismin käynnistymisen ja korjauksen toteuttamisen osalta, edellyttäen että nämä säännöt ovat johdonmukaisia keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen ja siihen tähtäävän sopeuttamisuran kanssa. Korjausmekanismeja suunniteltaessa on otettava huomioon säännökset, jotka koskevat finanssipoliittisen sopeutuksen koordinointia kaikilla tai joillakin julkisen hallinnon osa-alueilla, jos mekanismi käynnistyy.


6) [Poikkeuksen mahdollistavat lausekkeet] Mahdollisten poikkeuksen mahdollistavien lausekkeiden määritelmässä on noudatettava vakaus- ja kasvusopimuksessa sovittua 'poikkeuksellisten olosuhteiden' määritelmää. Määritelmään kuuluisivat jäsenvaltiosta riippumaton poikkeuksellinen tapahtuma, jolla on suuri vaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan, ja vakava talouden laskusuhdanne, sellaisena kuin se on määritelty vakaus- ja kasvusopimuksessa, myös euroalueen tasolla. Korjausmekanismi voidaan poikkeuksen mahdollistavaa lauseketta käytettäessä keskeyttää vain tilapäisesti. Korjausmekanismiin on sisällyttävä vakaus- ja kasvusopimuksen vähimmäisvaatimuksen mukainen vähimmäisvauhtinen sopeuttamisura sen jälkeen, kun poikkeuksen mahdollistavaa lauseketta ei enää sovelleta. Kun poikkeuksen mahdollistavaa lauseketta ei enää sovelleta, jäsenvaltioiden on vahvistettava korjaussuunnitelma, jonka on oltava koko korjausjakson kattavia talousarvioita sitova.


7) [Valvonnasta vastaavien elinten asema ja riippumattomuus] Korjausmekanismien uskottavuuden ja avoimuuden tukena on oltava riippumattomat tai toiminnallisesti riippumattomat elimet, jotka toimivat valvontaeliminä. Näiden elinten on laadittava julkisia arvioita seuraavista seikoista: sellaisten olosuhteiden esiintyminen, jotka edellyttävät korjausmekanismin käynnistymistä; eteneekö korjaus kansallisten sääntöjen ja suunnitelmien mukaisesti; ja sellaisten olosuhteiden esiintyminen, joiden perusteella poikkeuksen mahdollistavien lausekkeiden käyttö, laajentaminen tai niiden käytön lopettaminen olisi perusteltua. Kyseisellä jäsenvaltiolla on velvollisuus ottaa huomioon näiden elinten arviot, tai vaihtoehtoisesti selittää julkisesti, miksi niitä ei ole otettu huomioon. Edellä mainittuja elimiä suunniteltaessa on otettava huomioon jo olemassa oleva institutionaalinen kehys ja maakohtainen hallintorakenne. Edellä mainittujen elinten perustana on oltava seuraavanlaisia kansallisia säännöksiä, joilla taataan suuri toiminnallinen riippumattomuus: i) vahva lakisääteinen järjestelmä; ii) vapauden säilyminen siten, että edellä mainitut elimet eivät ota vastaan ohjeita ja kykenevät hoitamaan julkista tiedotusta nopeasti; iii) kokemukseen ja pätevyyteen perustuvat nimitysmenettelyt; iv) riittävät resurssit ja asianmukainen tiedonsaanti toimeksiannon hoitamiseen.

torstai 3. marraskuuta 2022

Ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii toimia!

Kansainvälinen Luonnonystävien Internationaali on julkaissut erityisen ilmasto-oikeutta avaavan kannanoton:


"Ilmastooikeudenmukaisuus kaikkien ihmisten hyvän elämän perustana!

11.03.2022 - 12:00

Teollisuusmailla ja nousevilla mailla on suurin osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat eniten globaalin etelän ihmisiin, joista monet kärsivät jo nyt äärimmäisestä köyhyydestä. Naturefriends International vaatii siksi enemmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta tänä viikonloppuna Sharm El Sheikhissä alkavassa maailman ilmastokonferenssissa: välittömiä, kunnianhimoisia ja sitovia ilmastonsuojelutoimia sekä tehokasta tukea ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville maille ja ihmisille.

 

Ilmastokatastrofien vuosi on takanapäin: Eurooppa koki kuumimman kesän vuosisatoihin; suuri osa Pakistanista joutui tulvien alle; hurrikaanit raivosivat Kuubassa ja Yhdysvalloissa... Köyhimmät kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. "Tämä on kaikkea muuta kuin reilua!" sanoo Manfred Pils, Naturefriends Internationalin puheenjohtaja. "Koska suurimmat kasvihuonekaasujen päästöt ovat teollisuusmaat ja nousevat maat, mutta pääasiassa globaalin etelän maiden ihmiset, jotka tuskin itse osallistuvat ilmastonmuutokseen, maksavat laskun."

 


Ilmastokriisi iskee ensimmäisenä kaikkein köyhimpiinEsimerkiksi senegalilaiset suurin osa tämän Länsi-Afrikan maan väestöstä ansaitsee elantonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Mutta juuri nämä erittäin tärkeät talouden alat kärsivät kovasti ilmastonmuutoksesta - kuivuudesta ja tulvista, jotka johtavat huonoihin satoihin, muuttuneet merivirrat, jotka muuttavat suurten kalaparvien reittejä. Lisäksi kokonaisia rannikkoalueita on jo uponnut mereen merenpinnan nousun ja rannikkoeroosion vuoksi. Näin ollen kymmenet tuhannet ihmiset menettävät kotinsa ja toimeentulonsa vuosi toisensa jälkeen.

 

On korkea aika ryhtyä konkreettisiin toimiin!

 

Ilmastokriisi etenee hämmästyttävää vauhtia, mutta sekä EU että sen jäsenvaltiot epäröivät toteuttaa ajoissa asianmukaisia toimenpiteitä globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. "Maailman ilmastokonferenssissa meidän on vihdoin laitettava rahamme siihen mitä tarvitsemme elääksemme ja päätettävä konkreettisista, välittömistä toimenpiteistä ilmastonmuutosta vastaan", Manfred Pils vaatii. "Kyse on ennen kaikkea myös ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, riskien ja mahdollisuuksien jakautumisesta. Teollisuusmaiden ja nousevien maiden, suurimpana kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana, on annettava tärkeä panos ilmastonsuojeluun! Ja niiden on tehtävä se nyt!"

 

Lisäksi on osoitettava varoja myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen välttämättömien toimenpiteiden toteuttamiseen globaalin etelän maissa, joissa ihmiset ovat erityisesti kärsineet, jotta väestö voi elää ihmisarvoisesti. "Ilmastonsuojelu ja ilmastooikeudenmukaisuus ovat selkeästi edellytyksiä niiden 17 globaalin kehitystavoitteen onnistumiselle, joilla YK pyrkii luomaan pohjan kaikkien ihmisten hyvälle elämälle Agendan 2030 puitteissa", Manfred Pils sanoo.


Luononystävien ilmastorahasto aktiivisena panostajana ilmastooikeudenmukaisuuteen

 

Naturefriends International on perustanut ilmastorahaston, joka tarjoaa mahdollisuuden antaa henkilökohtaisen panoksen ilmastooikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Lahjoitukset menevät 100-prosenttisesti African Naturefriendin konkreettisiin hankkeisiin, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen seurauksia ja parantavat ihmisten elinoloja. "Ilmastorahaston ansiosta Afrikan maissa on vuodesta 2017 lähtien toteutettu kuusi hanketta, jotka kaikki hyödyttävät paikallista väestöä - esimerkiksi hedelmäpuuviljelmiä, jokien rantojen turvaamista tai energiatehokkaiden keittotilojen rakentamista", Mamadou Mbodji vahvistaa. African Naturefriends Networkin puheenjohtaja ja NFI:n varapuheenjohtaja. www.climatefund.nf-int.org

 


Ilmasto-oikeudenmukaisuus on periaate, joka antaa kaikille maailmanlaajuisesti, myös tuleville sukupolville, saman oikeuden koskemattomaan globaaliin ilmastoon ja pyrkii ilmastonmuutoksen seurauksena tarvittavien toimenpiteiden tasapuoliseen rahoitukseen. Jotta maailman ilmasto ei putoa raiteilta, ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on rajoitettava alle kahteen celsiusasteeseen. Tämä tarkoittaa, että jokainen ihminen maailmassa saa aiheuttaa enintään kaksi tonnia hiilidioksidia vuodessa. Vuonna 2019 Saksassa energiankäytöstä ja kulutuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt henkeä kohti olivat 7,9 tonnia, mikä on lähes kaksinkertainen maailman keskiarvoon verrattuna. Tämä on päinvastoin kuin globaalin etelän ihmisten aiheuttamat CO2-päästöt, jotka ovat monissa tapauksissa alle yhden tonnin vuodessa. Samaan aikaan ilmastonmuutos vaikuttaa eniten globaalin etelän maihin."

tiistai 1. marraskuuta 2022

Saksan kaasun hintajarru

Kaasun ja lämmön hintajarru kotitalouksille ja kaikille muille kuluttajille (paitsi RLM -mittarit ja kaasuvoimalaitokset)

(Saksan hallituksen asettaman valmistelutyöryhmän mietinnöstä, Saksan hallituksen sivuilta) 

Joihinkin kotitalouksiin ja pk -yrityksiin kaasun hintakriisi vaikuttaa jo nyt vakavasti. Lämmityskauden jatkossa on odotettavissa merkittävää kuormituksen kasvua, joka ylittää moninkertaisesti muiden kotitalouksien kuormituksen. Tämä vaatii kaasuasiakkailta nopeaa ja merkittävää helpotusta, jota ei ole olemassa olevilla teknisillä mahdollisuuksilla mahdollista toteuttaa ripeästi. Lisäksi toimittajat saavat ennakkomaksuja vastaavan määrän. Tämän torjumiseksi perustetaan kaksivaiheinen hätäapuohjelma, josta vastaavat kaasuntoimittajat.

Molempien vaiheiden toteuttamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tavarantoimittajat voivat toteuttaa toimenpiteet nopeasti, laillisesti ja ilman omia riskejä. Valtion tulee suunnitella säännökset siten, että oikeudellisia riskejä ei synny erityisesti valtiontukien arvioinnissa.


Vaihe 1: Kertamaksu joulukuussa 2022

Kaasu- ja kaukolämpöasiakkaiden äärimmäisen rasituksen, joka on moninkertainen verrattuna kaasulla lämmittämättömien kotitalouksien rasituksiin, ottamiseksi vastaan ​​kaasuasiakkaat saavat joulukuussa 2022 kertamaksun, joka perustuu kulutukseen ennakkomaksuna syyskuussa 2022 perustuviin laskuihine. Tämä kertamaksu toimii taloudellisena siltana kaasun hintajarrun säännölliseen käyttöönottoon asti.


Kertamaksun toteuttamiseksi nopeasti komissio suosittelee seuraavaa menettelyä:


Valtio ottaa vastuulleen kaikkien kaasun vakiokuormitusprofiiliasiakkaiden 2 ja kaukolämpöasiakkaiden sekä kaikkien rekisteröintitehomittausten (RLM) kaasuasiakkaiden, paitsi teollisuus- ja voimalaitoksia, vastaavan ennakkomaksun.


Lisäksi liittovaltion hallitus korvaa tavarantoimittajille vastaavien ennakkomaksujen summan viimeistään 1.12.2022 mennessä. Ennakkomaksujen siirtoa vuokranantajilta käsitellään BGB :n 560 § : n 3 momentin mukaisesti joulukuun lausunnossa.


Nopeaa käsittelyä varten tavarantoimittajat on vapautettava kaikista asiakkaitaan koskevista tiedotusvelvollisuuksista, lomakkeista ja määräajoista jne .


Asiakkaiden ennakkomaksun keskeyttämisen edellytyksenä on, että tavarantoimittajat saavat maksun ajoissa 1.12.2022 mennessä.


Keskuslämmitystä lämmitettävissä kerrostaloissa ja asuntoyhdistyksissä ( WEG ) ei useinkaan ole suoraa sopimussuhdetta toimittajan ja asukkaan välillä, vaan vuokranantaja tai isännöitsijä toimii välittäjänä. Näissä tapauksissa toimittaja tietää vain koko rakennuksen kulutuksen. Näissä tapauksissa kertamaksu hyvitetään vuokralaisen käyttökulutilille joulukuussa 2022. Tästä on ilmoitettava vuokralaiselle hyvissä ajoin kirjallisesti tai sähköisesti.


Jakoavain on analoginen avaimen kanssa, jolla kaasukustannukset jaettiin aiemmin asunnoille.


Saatu alennus on ilmoitettava tuloveroilmoituksessa ei-käteisenä etuna. Korkeimpia mahdollisia korvauksia olisi sovellettava. Arviointivelvollisuus ei johdu pelkästään alennuksesta.


Vaihe 2: Kaasun ja lämmön hintajarru maaliskuusta 2023 alkaen

Kaasun 12 ct/kWh :n takuubruttohinta, joka sisältää kaikki valtion määräämät hintakomponentit 3 kaasun kulutusehdolle, vaimentaa kaasuasiakkaiden taakan kehitystä. Sopimuksessa sovittu energiahinta koskee loppuosaa kiintiön ylittävästä kulutusmäärästä. Kaasun ja lämmön hintajarru tulee voimaan 1.3.2023 ja päättyy aikaisintaan 30.4.2024. Se saapuu asiakkaalle käsirahalla.


Kiintiö on 80 prosenttia kulutuksesta, johon syyskuun 2022 ennakkomaksu perustui. Saatua summaa ei tarvitse maksaa takaisin, vaikka todellinen kulutus poikkeaisi vuoden lopussa hyväksytystä määrästä. Näin ollen täysi energiansäästökannustin säilyy ja jokainen säästetty kWh alentaa laskun määrää toimitussopimuksessa sovitulla energiahinnalla.


Kaasun ja lämmön hintajarrun kuukausimäärä asiakkaille, joiden käyttöhinta on takuuhinnan yläpuolella, lasketaan seuraavasti:


Alennus = (yksittäinen työhinta - takuuhinta) * ehdollinen / #vähennykset

Kaasun hinnan nousu vaikuttaa myös kaukolämpöasiakkaisiin, joten myös heille tulisi ottaa lämmön hintajarru käyttöön. Lisäksi otetaan käyttöön kaasun hintaa vastaava kaukolämmön takuubruttohinta 9,5 ct/kWh 80 prosentin kiintiössä.


Voimalaitos ilmoittaa valtion virastolle kohtuullisessa ajassa etukäteen puolivuotisilmoituksen hyvitettävästä hyvityksestä. ↵ Liittovaltion hallituksen tulee ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin väärinkäytösten välttämiseksi, erityisesti mitä tulee sopimusjärjestelyihin, joilla pyritään korottamaan alennusta.


Keskuslämmityskerrostaloissa alennus maksetaan kiintiöstä samalla tavalla kuin yksittäisten asuntojen osalta, joka lasketaan kullekin toimitussopimukselle/mittarille aikaisempien ennakkomaksujen perusteella. Siksi vuokranantajan tulee siirtää alennus asunnoille tai asukkaille. Jakoavain on analoginen avaimen kanssa, jolla aiemmin jaettiin kaasukustannukset asunnoille sähkölaskussa. Sama menettely koskee taloyhtiöiden ( WEG ) hallinnoimia kerrostaloja.


On selvitettävä, miten voidaan luoda edellytykset, jotta budjettikohtainen vähimmäiskiintiö ja tuetun kiintiön yläraja voidaan toteuttaa. Tämä on välttämätöntä kaasun hintajarrun sosiaalisesti tasapainoiselle suunnittelulle. Tällä  tavalla kerätyt tiedot ovat merkityksellisiä myös kohdistettujen hintavakautus- ja avustustoimenpiteiden kannalta kriisin edetessä.


Hintajarrusta saatu alennus on ilmoitettava tuloveroilmoituksessa ei-käteisenä etuna. Korkeimpia mahdollisia korvauksia olisi sovellettava. Arviointivelvollisuus ei johdu pelkästään alennuksesta.


Jos Euroopan tasolla ryhdyttäisiin toimiin kaasun tukkuhintojen alentamiseksi, kaasun ja lämmön hintajarrun vaikutus mukautuisi automaattisesti. Euroopan interventioiden seurauksena mahdollisesti laskeneet tukkuhinnat johtavat työvoimahintojen laskuun ja vastaavasti valtion tuen laskuun. Esitetty toimenpide on siten täysin yhteensopiva eurooppalaisten toimenpiteiden kanssa ja säilyttää kannustimen kaasun säästämiseen. Suosittelemme, että liittohallitus pyrkii eurooppalaisiin toimiin osallistuessaan järjestelmään, joka sisältää tässä hahmotellun säästökannustimen.


Liitännäistoimenpiteet

Luodaan kyky maksaa sosiaalisesti eriytettyjä suoria maksuja liittovaltion hallituksen toimesta.

Asiantuntijakomissio näkee hinnoittelujärjestelmien ulkopuolisten yksityis- ja yrityskuluttajien kohdennetun korvauksen sosiaalisesti eriytetyillä suorilla maksuilla pohjimmiltaan hyvänä mekanismina. Tällainen lähestymistapa ei ole tällä hetkellä mahdollinen, koska vastaavaa valtion infrastruktuuria ei ole. Oikeusperusta olisi siksi luotava mahdollisimman nopeasti ja pantava täytäntöön toiminnallisesti. Yksityishenkilöille meneillään oleva lainsäädäntöprosessi vuoden 2022 verolain verolain muuttamisesta tarjoaa oikean mahdollisuuden mahdollistaa tällaiset kohdistetut suorat maksut tulevaisuudessa. Täällä, suunnitellussa uudessa §139b voidaan tarjota lisäominaisuuksia mahdollistamaan kohdennettu erottelu eri kuluttajaryhmien välillä.


Avustusrahasto vuokralaisten ja omistajien suojelemiseksi

Kertamaksumallin lisäksi perustetaan avustusrahasto kaasun ja kaukolämmön hinnoista johtuvia vaikeuksia varten ajalle 1.1.2022-28.2.2023. Tämä hätäapurahasto koostuu kahdesta osasta:


Toisaalta koroton maksuvalmiustuki asunto-osakeyhtiöille, jotka haluavat maksaa vuokralaisilleen ennakkotukea kaasun ja kaukolämmön äärimmäisen hinnankorotusten sattuessa  esim. vuokralaisille, joiden ennakkomaksut (vähennys) neljännellä vuosineljänneksellä ja tammi/helmikuussa 2023 ylittävät ehdotetun kertamaksun

Toisaalta tuesta vuokralaisille ja omistajille, joihin erityishinnankorotukset vaikuttavat jo ennen tätä ajanjaksoa ja joita suunniteltu malli ei ole riittävästi suojannut.

Liittovaltion hallitus päättää vaikeustapauksen määrittelystä ja hätäapurahaston täytäntöönpanosta.


Asumistuki Plus

Hätäapua on jatkettava, kunnes liittovaltion hallituksen ehdottama asumistuki ja asumistuki voidaan tosiasiallisesti hallinnoida täysimääräisesti ja kansalaisten korvausvaatimukset on maksettu.


Samalla jo eduskuntakäsittelyssä oleva asumistukilainsäädäntö on saatava valmiiksi viipymättä, jotta tammikuusta 2023 alkaen vähintään kaksi miljoonaa ihmistä saisi myös laissa säädetyt lämmityskustannustuet asumistukena. Lämmitys-, ilmastointi- ja CO2 - komponenttien ehdotettuja summia on jälleen korotettava merkittävästi lämmityskustannusten valtavan kohoamisen vuoksi. Asumistukitoimistot tarvitsevat välitöntä henkilöstölisäystä hakemusruuhkan voittamiseksi ja maksujen oikea-aikaisuuden mahdollistamiseksi.


Avustusrahasto sosiaalipalvelujen tarjoajille

Kaasun hintajarrun mekaniikka tarkoittaa sitä, että energiakustannukset sosiaalipalvelujen tarjoajille (sairaalat, hoitolaitokset, kuntoutusklinikat, sosiaalitavaratalot jne. )) 2023 tulee jatkossakin olemaan selvästi niiden arvojen yläpuolella, joihin jälleenrahoituksen palkitsemis- ja kulukorvausmääräykset perustuivat. Nämä kustannussäästökannustimet voitaisiin saavuttaa vain lyhyellä aikavälillä rajoittamalla tarjontaa, mitä ei voida pitää sosiaalisesti perusteltuna. Sosiaalinen infrastruktuuri on keskeinen osa yleishyödyllisiä palveluja, ja se on turvattava kriisissä, jotta heikossa asemassa olevista ihmisryhmistä huolehditaan. Pitkiä neuvotteluja ja välimiesmenettelyjä jälleenrahoitusvaihtoehdoista palveluntarjoajien ja maksajien välillä tulee välttää, jotta voidaan tehokkaasti estää likviditeetin pullonkaulat, maksukyvyttömyydet ja palvelurajoitukset. Rahastoa hallinnoivat sosiaaliturvan maksajat.