sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Ukrainan kansa maksaa verellään suurvaltojen kunnianhimoista

 

Britannian pääministerin kohtalokas vierailu Kiovaan 9.4.2022

Tämä on yksityiskohtainen rekonstruktio Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluista maaliskuussa 2022 ja niihin liittyvistä Israelin silloisen pääministerin Naftali Bennettin sovitteluyrityksistä presidentti Erdoganin ja Saksan entisen liittokanslerin Schröderin tukemana. Sen ovat laatineet eläkkeellä oleva kenraali H. Kujat ja emeritusprofessori H. Funke, kaksi äskettäin esitellyn Ukrainan rauhansuunnitelman aloitteentekijää. Ja juuri heidän rauhansuunnitelmansa yhteydessä tämä jälleenrakennus on erittäin tärkeä. Se muistuttaa meitä siitä, ettei meillä ole varaa viivyttää tulitaukoa ja rauhanneuvotteluja uudelleen. Ukrainan inhimillinen ja sotilaallinen tilanne heikkenee dramaattisesti, mikä lisää vaaraa, että se voi johtaa sodan entisestään eskaloitumiseen. Tarvitsemme diplomaattisen ratkaisun tähän Euroopan ja Ukrainan julmaan sotaan – ja me tarvitsemme sitä nyt!


"Maaliskuun rauhanponnistelujen yksityiskohtaisesta jälleenrakenteesta ilmenee kuusi johtopäätöstä:


1. Vain kuukausi Venäjän sotilaallisen väliintulon alkamisen jälkeen Ukrainassa Ukrainan ja Venäjän neuvottelijat olivat päässeet hyvin lähelle tulitaukosopimusta ja konfliktin kokonaisvaltaisen rauhanratkaisun linjauksia.


2) Päinvastoin kuin nykyään, presidentti Zelenski ja hänen hallitusnsa olivat tehneet suuria ponnisteluja neuvotellakseen rauhasta Venäjän kanssa ja saadakseen sodan nopeaan päätökseen.


3) Vastoin länsimaisia ​​tulkintoja Ukraina ja Venäjä olivat tuolloin yhtä mieltä siitä, että suunniteltu Naton laajennus oli syynä sodalle. Siksi he keskittyivät rauhanneuvotteluissaan Ukrainan puolueettomuuteen ja sen Nato-jäsenyydestä luopumiseen. Vastineeksi Ukraina olisi säilyttänyt alueellisen koskemattomuutensa Krimiä lukuun ottamatta.


4) Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä rauhanneuvottelut epäonnistuivat Naton ja erityisesti Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastustuksen vuoksi. Syynä on se, että tällainen rauhansopimus olisi merkinnyt Naton tappiota, Naton itään laajentumisen loppua ja siten loppua unelmalle yksinapaisesta USA:n hallitsemasta maailmasta.


5. Rauhanneuvottelujen epäonnistuminen maaliskuussa 2022 johti sodan vaaralliseen kiihtymiseen, joka on maksanut satojen tuhansien ihmisten, erityisesti nuorten, hengen, traumatisoinut syvästi nuorta sukupolvea ja aiheuttanut heille vakavimpia henkisiä ja fyysisiä haavoja. . Ukraina on altistunut valtavalle tuholle, sisäisille siirtymille ja massaköyhyydelle. Tähän liittyy maan laajamittainen autioituminen. Ei vain Venäjä, vaan myös Nato ja länsimaat kantavat suuren osuuden tästä katastrofista.


6) Ukrainan neuvotteluasema on tänään paljon huonompi kuin maaliskuussa 2022. Ukraina menettää nyt suuren osan alueestaan.


7. Rauhanneuvottelujen estäminen tuolloin on vahingoittanut kaikkia: Venäjää ja Eurooppaa – mutta ennen kaikkea Ukrainan kansaa, joka maksaa verellään hintaa suurvaltojen kunnianhimoista eivätkä todennäköisesti saa mitään vastineeksi.


Michael von der Schulenburg"

sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Euroopan Unionin laihdutuskuuri jatkuu ja pitenee

 Brysseliläinen blogi "Lost in Europe" arvioi Euroonpan ministerineuvoston juuri aikaansaamaa sopimusta Euroopan Kavu- ja vakaussopimuksen uudenlaisesta soveltamisesta vuoden 2024 alusta. Merkillepantavaa on Saksan ja sen valtionvarainministeri Lindnerin (FDP) keskeinen rooli sisällön muokkaamisessa.  Samoin kannattaa panna merkille, että Vihreät ja Euroopan Ammattiliittojen Keskusjärjestö EAY arvostelevat voimakkaasti syntynyttä ratkaisua_


"Vuosien kamppailun jälkeen EU on sopinut turvapaikkauudistuksesta. Se sisältää ennen kaikkea tiukemman rajajärjestelmän. Mutta useimmat asiantuntijat eivät usko, että se ratkaisee kriisiä.


Valtiovarainministerit ovat myös sopineet uusista euroalueen velkasäännöistä . Niiden on määrä tulla voimaan vuonna 2024, samalla kun Saksan velkajarru palautuu. Tässä raporttini "tazissa":


"Yhteiset velkasäännöt:

Lindner ja EU:n velkajarru

EU:n valtiovarainministerit sopivat uusista alijäämäsäännöistä. Kritiikki tulee eurooppalaisilta ammattiliitoilta ja vihreiltä.


BRYSSELI taz | Euron vanha vakaussopimus oli vanhentunut, EU-maiden valtiovarainministerit sopivat keskiviikkoiltana uusista velkasäännöistä. Voimakkaasti velkaantuneille maille annetaan sitten enemmän aikaa vähentää budjettialijäämänsä, mutta niitä myös seurataan tarkemmin. Uudistuksessa on liittovaltion valtiovarainministeri Christian Lindnerin (FDP) allekirjoitus – ammattiliitot ja vihreät rekisteröivät protestin.


Tällä hetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden, joiden velkasuhde on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), on vähennettävä velkaansa 5 prosenttia vuosittain, kunnes 60 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen saavutetaan. Epärealistinen tavoite, kuten Saksa lopulta myönsi. Säännöt keskeytettiin koronakriisin alkaessa vuonna 2020.

Uudet säännöt perustuvat vanhaan vakaussopimukseen. Entisen valtiovarainministerin Theo Waigelin aikoinaan asettamat 3 prosentin budjettialijäämätavoitteet ja 60 prosentin velkatavoitteet (”3,0 on 3,0”) säilyvät, vaikka ne ovat taloustieteilijöiden mielestä vanhentuneita. EU ei myöskään pystynyt katsomaan velkaa kokonaisuutena.


Sen sijaan EU:n komission tulisi jatkossa määritellä kullekin maalle yksilöllinen velan vähentämispolku. Maiden, joiden velkasuhde on yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, kuten Kreikan, Italian ja Ranskan, vaaditaan vähentämään velkaansa 1 prosentilla BKT:stä vuosittain. Niille osavaltioille, joiden velka on alle 90 prosenttia, uusi tavoite on 0,5 prosenttia. Tämä tekisi säännöistä joustavampia ja yksinkertaisempia Brysselin mukaan.


Poikkeukset investoinneille

Myös investointeja harkitaan. Tulevaisuudessa tietyt julkiset menot jätetään kokonaisvelkalaskelman ulkopuolelle. ”Investointeja tulee suojata paremmin. "Emme saa kuristaa itseämme", Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire on toistuvasti korostanut.


Tulevaisuudessa investoinnit uusiutuvaan energiaan ja digitalisaatioon, mutta myös sotilasmenot pitäisi palkita. Yksityiskohtaisia ​​määräyksiä valvoo EU:n komissio. Sen tulisi laatia kunkin osavaltion kanssa monivuotinen budjettisuunnitelma, joka perustuu ns. velan kestävyysanalyysiin, joka yleensä kattaa neljä vuotta.

Brysselin viranomainen perustaa kullekin maalle myös ns. valvontatilin vaatimuksista poikkeamien tarkistamiseksi. Sen varmistamiseksi, että komissio ei toimi omalla toimivaltallaan, se on itse asetettu ketjuun - valvontatilin kynnysarvojen kautta, jotka on jopa ankkuroitu lakiteksteihin. Jos nämä arvot ylittyvät, tulee ottaa käyttöön alijäämämenettely. Lindner puhui "turvalinjoista", joiden tarkoituksena on varmistaa EU:n rahoitusvakaus. Uudet säännöt, jotka perustuvat saksalais-ranskalaiseen kompromissiin , vahvistavat vakauden kulttuuria Euroopassa. Hänen kollegansa Le Maire juhlii "erinomaisia ​​uutisia". Ensimmäistä kertaa rakenneuudistusten ja investointien merkitys tunnustettaisiin.


Kritiikkiä tulee Euroopan ammattiliittojen keskusliitolta. EAY sanoi, että EU-maat "sabotoivat itseään" jos pakottaisivat itsensä tiukan linjan tielle. Joulukuun alussa se jopa  mobilisoi tuhansia osallistumaan mielenosoitusmarssiin Brysselissä . Myös Euroopan parlamentin vihreät ovat tyytymättömiä. "Tämä sopimus vahingoittaa talouttamme, ihmisiä ja ilmastoa", sanoi Saksan vihreiden tiedottaja Rasmus Andresen.


Valtiovarainministerien välinen perussopimus on vielä neuvoteltava parlamentin kanssa ennen kuin asiaa koskevat lakitekstit voivat tulla voimaan vuonna 2024. Suuria muutoksia ei kuitenkaan enää odoteta."

perjantai 22. joulukuuta 2023

Pilvikapitalismi - uusi versio feudalismista?

 Kreikkalainen taloustieteilijä ja Kreikan aikaisempi valtionvarainministeri Yanis Varoufakis on tässä haastateltava uuden kirjansa merkeissä. Siinä hän povaa vanhanmallisen kapitalismin olevan henkitoreissaan ja sen kuolema on lähempänä kuin osaamme arvatakaan. Tässä referointia hänen haastattelustaan Euronewsin ohjelmassa: 

Kysymys ei ole tässä kapitalismin uudessa vaiheessa produktiivisesta tuottamisesta vaan voiton ottamisesta yhdelle omistajalle tai pienelle omistajaryhmälle korkotyypisen välirahan muodossa.

Pilvikapitalismissa tekoäly ja algoritmit treenaavat tunteakseen Sinut paremmin ja tehdäkseen Sinulle yhä houkuttelevampia tarjouksia. Tämä on eri asia kuin perinteinen mainonta. 


Uudet "pilvipohatat" eivät tee rahaa niinkään uusilla tuotteilla, vaan paremmalla ja täsmällisemmällä tiedolla sinun mielihaluistasi. Tavaravarasto voiton tuottajana on muuttumassa tietovarastoksi, jolla tiedon omistaja kasvattaa lisääarvoaan.

Näissä oloissa opitimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen edustaa enemmänkin naiviutta kuin todellista tietoa siitä mitä tapahtuu. Varoufakisin mielestä ei ainoastaan ilmaston muutos, vaan koko voitonmuodostustapa on viemässä maailmaa vakavalla tavalla huonompaan suuntaan. Hän sanoo olevansa pessimisti, mutta samalla toivorikas tulevaisuuden suhteen. Hänkin sanoo rakastavansa teknologian lähes uskomattomia saavutuksia, mutta on samalla äärimmäisen huolestunut siitä, että tietoteknologian keskittymisen myötä kaikki pääomat ovat kasautumassa muutaman harvan käsiin. Tätä,  vuoden 2008 jälkeen alkanutta muutosta Faroufakis kuvaa uudeksi pääomafeudalismiksi.

Vuoden 2008 jälkeen pankit ja vakuutuslaitokset pelastettiin ja niille kertyi valtavat pääomat, jotka eivät ole kuitenkaan heikon ostovoiman vuoksi siirtyneet investoinneiksi vaan pankkien omien osakkeiden ostoiksi ja oman pääoman lisäämiseksi. Ainoat läntiset investoijat ovat olleet tietotekniikkajättiläiset, jotka ovat luoneet oman rinnakkaisuniversuminsa digitaalisiin pilvimuodostelmiin valtavan tiedonkeruun muodossa .

Samalla myös raha, pääomat alkoivat kerääntyä pilvien kautta "pilvipohatoille", ei tuotannosta saadun voiton, vaan korkotyyppisen ylijäämän keruun muodossa.

Todellinen korko pysyi pitkään nollan vaiheilla, kun raha lisääntyi velanmuodostuksen kautta todelliseen teknomuutokseen kuten automaatioon, robotteihin ja parempaan logistiikkaan . Varoufakis sanoo ihailevansa uutta teknologiaa ja sen saavutuksia. Pilvipääoma muodostuu tekoälyn ja algoritmien avulla hankitusta käyttäytymistä koskevasta  tiedosta.

Pilvipohatat kuten Amazon ja Facebook eivät todellisuudessa tuota mitään uutta eikä niiden kanssa voi tehdä yrityspohjalta juurikaan yhteistyötä. Ne ohittavat perinteiset markkinat ja keräävät suvereeneilla tietopohjillaan valtavat määrät välirahaa tarjoamastaan palvelusta. Myös tuottava yritysmaailma on riippuvainen näistä pilvijättiläisistä. Varoufakis haluaa välttää näistä muodostelmista nimitystä monopoli, koska se hänen käsitteistössään liittyy nimenomaan markkinaan. Pilvijättiläisissä kuten Amazonissa tai Alibabassa algoritmit tietävät mitä Sinä haluat ja ne korvaavat Varoufakisin mukaan perinteisen markkinapaikan ja samalla yritysten välisen kilpailun.

Ratkaisua tähän suureen ongelmaan ei ole löydettävisä teknologian, vaan sosiaalisen ja poliittisen ohjauksen puolelta. Pilvijättiläiset omistavat meistä uskomattoman määrän tietoa ja hallitsevat ylivoimallaan elämäämme ilmeisesti yhä suuremmassa määrin. Varoufakisille sosialistina ratkaisu tähän tulevaisuuden suureen ongelmaan on tällaisen tuotannon sosialisointi, yhteisomitaminen.

Toimittajan ehdotukseen pilvijättiläisten ja muiden jättiläisyritysten demokratisoinnista Varoufakis toteaa toimittajan ja hänen elävän eri maailmoissa. Jos Adam Smith - "Kansojen vallisuuden" kirjoittaja 1700-luvulla - heräisi ja näkisi nyt tapahtumassaolevan muutoksen, hän kauhistuisi.

Tottakai, Amazon ja Facebook pilvijättiläisten tapaan tajoavat mahdollisuuksia yrityksille olla mukana busineksessa, mutta tavalla joka tekee heistä tämän modernin feudalismin torppareita, Vaikka nämä jättiläiset tarjoavat meille mahdollisuuden olla "pikku-BBC" -toimituksia, todellisuudessa tiedon yksipuolisuus on muodostunut valtavirraksi eikä meillä ole koskaan ollut niin yksipuolista mediaa kuin tämän päivän yhteiskunnassa. Ongelma on, että me elämme Huxleyn  vuoden 1984 "Uljaassa uudessa maailmassa", jossa me kaikki olemme valtavien pilvijättiläisten orjia. 

Varoufakis palauttaa mieleen taloustieteilijä Ricardon kritiikin vuodelta 1810 Napoleonin ajan viljakuninkaita (landsloords) kohtaaan, jotka rikastuivat valtavasti välittäessään pienten tuottajien viljaa armeijoille ja jotka "tienasivat omaisuuksia nukkuessaan". Samalla tavalla, nykypäivän taivasvarkaat vetävät vaihtoon tarkoitetut pääomat pois markkinoilta omiin pilvisäilöihinsä. 

Kansalaiset tekevät siis yhä suuremmassa määrin "paskatöitä" samalla kun pankit inflaation ja korkojen noston avulla keräävät pääomaa pois markkinoilta. Varoufakis ei usko Leninin tavoin siihen, että mitä huonommin menee, sitä vallankumouksellisemmaksi ja siinä suhteessa paremmaksi tilanne tulisi. Hän sanoo nähneensä, kuinka kansalaisten ostovoima laskee vuosi toisensa jälkeen eikä käännettä ole todellisuudessa nähtävissä.

Algoritmit tekevät omalla tavallaan rakastettavan hienoa työtä ja periaatteessa sitä voidaan käyttää myös yhteisen hyvän tuottamiseen. Algoritmit opettavat meitä ja korvaavat opettajia, mutta lisäksi tarvitaan opettajia jotka opettavat meitä ymmärtämään niiden toimintaa ja kehittämään niitä toivottuun suuntaan. Juuri tästä syystä meidän tulisi olla kiinnstuneita siitä, millaista yhteiskunnallista arkkitehtuuria niiden avulla luodaan. Pilvipalvelut voivat optimoida ilmastomuutoksen hallintaan liittyvää raaka-aineiden ja teknologian käyttöä ja palvella monella tapaa älykkäästi kansalaisia sen sijasta että ne kiihdyttävät kansalaisten raivoa ja vihamielisyyttä ja sopeuttavat kuluttamaan yhä enemmän ja etenkin sellaista mitä he eivät koskaan todellisuudessa tarvitse. Algoritmit, tekoäly ja pilviteknologia voivat olla hyvä renki mutta huono isäntä, kuten tilanne tällä hetkellä on.


Mitä voidaan tehdä? Varoufakisin mielestä meidän lopetettavat ns. vapaat palvelut. Hän ehdottaa "mikromaksua palveluista" ja irtipääsemistä tarpeita ja elämäntapaa vääristävistä ilmoituksista. Toinen hänen muutosehdotuksistaan koskee yritys- tai korporaatiolainsäädäntöä siten, että jokaisella mukanaolijalla on yksi osuus, joka on voimassa niin kauan kuin hän on työssä, jäsenenä tai asiakkaana yrityksessä samaan tapaan kuin yliopiston kirjastokortti joka oikeuttaa lainaamisiin ja palvelihin niin kauan kuin hän on yliopiston kirjoissa. Tämä merkitsisi Varoufakisin mielestä rauhan ja oikeudenmukaisuuden kunnianpalautusta.

Algoritmit tekevät omalla tavallaan rakastettavan hienoa työtä ja periaatteessa sitä voidaan käyttää myös yhteisen hyvän tuottamiseen. Algoritmit opettavat meitä ja korvaavat opettajia, mutta lisäksi tarvitaan opettajia jotka opettavat meitä ymmärtämään niiden toimintaa ja kehittämään niitä toivottuun suuntaan. Juuri tästä syystä meidän tulisi olla kiinnstuneita siitä, millaista yhteiskunnallista arkkitehtuuria niiden avulla luodaan. Pilvipalvelut voivat optimoida ilmastomuutoksen hallintaan liittyvää raaka-aineiden ja teknologian käyttöä ja palvella monella tapaa älykkäästi kansalaisia sen sijasta että ne kiihdyttävät kansalaisten raivoa ja vihamielisyyttä ja sopeuttavat kuluttamaan yhä enemmän ja etenkin sellaista mitä he eivät koskaan todellisuudessa tarvitse. Algoritmit, tekoäly ja pilviteknologia voi olla hyvä renki mutta huono isäntä, kuten se tällä hetkellä on.


Mitä voidaan tehdä? Varoufakisin mielestä meidän lopetettavat ns. vapaat palvelut. Hän ehdottaa "mikromaksua palveluista" ja irtipääsemistä tarpeita ja elämäntapaa vääristävistä ilmoituksista. Toinen hänen muutosehdotuksistaan koskee yritys- tai korporaatiolainsäädäntöä siten, että jokaisella mukanaolijalla on yksi osuus, joka on voimassa niin kauan kuin hän on työssä, jäsenenä tai asiakkaana yrityksessä samaan tapaan kuin yliopiston kirjastokortti joka oikeuttaa lainaamisiin ja palvelihin niin kauan kuin hän on yliopiston kirjoissa. Tämä merkitsisi Varoufakisin mielestä rauhan ja oikeudenmukaisuuden kunnianpalautusta.

Toimittaja kysyy, voisiko ns. lohkoketjutekniikka (blockchain) palvella näitä samoja päämääriä. Varoufakisin käsityksen mukaan lohkoketjutekniikka on vain tekniikkaa, jota esimerkiksi uskonnolliset suuntaukset voisivat käyttää hyväkseen vastoin muiden kansalaisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Muutokset joita hän ehdottaa ovat yksinkertaisia: "ne voidaan kirjoittaa paperinpalaselle". Hän on toivorikas eikä halua taipua mukaan pelkäämään "tuhosuuntaista evidenssiä".