Kreikkalainen taloustieteilijä ja Kreikan aikaisempi valtionvarainministeri Yanis Varoufakis on tässä haastateltava uuden kirjansa merkeissä. Siinä hän povaa vanhanmallisen kapitalismin olevan henkitoreissaan ja sen kuolema on lähempänä kuin osaamme arvatakaan. Tässä referointia hänen haastattelustaan Euronewsin ohjelmassa:
Kysymys ei ole tässä kapitalismin uudessa vaiheessa produktiivisesta tuottamisesta vaan voiton ottamisesta yhdelle omistajalle tai pienelle omistajaryhmälle korkotyypisen välirahan muodossa.
Pilvikapitalismissa tekoäly ja algoritmit treenaavat tunteakseen Sinut paremmin ja tehdäkseen Sinulle yhä houkuttelevampia tarjouksia. Tämä on eri asia kuin perinteinen mainonta.
Uudet "pilvipohatat" eivät tee rahaa niinkään uusilla tuotteilla, vaan paremmalla ja täsmällisemmällä tiedolla sinun mielihaluistasi. Tavaravarasto voiton tuottajana on muuttumassa tietovarastoksi, jolla tiedon omistaja kasvattaa lisääarvoaan.
Näissä oloissa opitimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen edustaa enemmänkin naiviutta kuin todellista tietoa siitä mitä tapahtuu. Varoufakisin mielestä ei ainoastaan ilmaston muutos, vaan koko voitonmuodostustapa on viemässä maailmaa vakavalla tavalla huonompaan suuntaan. Hän sanoo olevansa pessimisti, mutta samalla toivorikas tulevaisuuden suhteen. Hänkin sanoo rakastavansa teknologian lähes uskomattomia saavutuksia, mutta on samalla äärimmäisen huolestunut siitä, että tietoteknologian keskittymisen myötä kaikki pääomat ovat kasautumassa muutaman harvan käsiin. Tätä, vuoden 2008 jälkeen alkanutta muutosta Faroufakis kuvaa uudeksi pääomafeudalismiksi.
Vuoden 2008 jälkeen pankit ja vakuutuslaitokset pelastettiin ja niille kertyi valtavat pääomat, jotka eivät ole kuitenkaan heikon ostovoiman vuoksi siirtyneet investoinneiksi vaan pankkien omien osakkeiden ostoiksi ja oman pääoman lisäämiseksi. Ainoat läntiset investoijat ovat olleet tietotekniikkajättiläiset, jotka ovat luoneet oman rinnakkaisuniversuminsa digitaalisiin pilvimuodostelmiin valtavan tiedonkeruun muodossa .
Samalla myös raha, pääomat alkoivat kerääntyä pilvien kautta "pilvipohatoille", ei tuotannosta saadun voiton, vaan korkotyyppisen ylijäämän keruun muodossa.
Todellinen korko pysyi pitkään nollan vaiheilla, kun raha lisääntyi velanmuodostuksen kautta todelliseen teknomuutokseen kuten automaatioon, robotteihin ja parempaan logistiikkaan . Varoufakis sanoo ihailevansa uutta teknologiaa ja sen saavutuksia. Pilvipääoma muodostuu tekoälyn ja algoritmien avulla hankitusta käyttäytymistä koskevasta tiedosta.
Pilvipohatat kuten Amazon ja Facebook eivät todellisuudessa tuota mitään uutta eikä niiden kanssa voi tehdä yrityspohjalta juurikaan yhteistyötä. Ne ohittavat perinteiset markkinat ja keräävät suvereeneilla tietopohjillaan valtavat määrät välirahaa tarjoamastaan palvelusta. Myös tuottava yritysmaailma on riippuvainen näistä pilvijättiläisistä. Varoufakis haluaa välttää näistä muodostelmista nimitystä monopoli, koska se hänen käsitteistössään liittyy nimenomaan markkinaan. Pilvijättiläisissä kuten Amazonissa tai Alibabassa algoritmit tietävät mitä Sinä haluat ja ne korvaavat Varoufakisin mukaan perinteisen markkinapaikan ja samalla yritysten välisen kilpailun.
Ratkaisua tähän suureen ongelmaan ei ole löydettävisä teknologian, vaan sosiaalisen ja poliittisen ohjauksen puolelta. Pilvijättiläiset omistavat meistä uskomattoman määrän tietoa ja hallitsevat ylivoimallaan elämäämme ilmeisesti yhä suuremmassa määrin. Varoufakisille sosialistina ratkaisu tähän tulevaisuuden suureen ongelmaan on tällaisen tuotannon sosialisointi, yhteisomitaminen.
Toimittajan ehdotukseen pilvijättiläisten ja muiden jättiläisyritysten demokratisoinnista Varoufakis toteaa toimittajan ja hänen elävän eri maailmoissa. Jos Adam Smith - "Kansojen vallisuuden" kirjoittaja 1700-luvulla - heräisi ja näkisi nyt tapahtumassaolevan muutoksen, hän kauhistuisi.
Tottakai, Amazon ja Facebook pilvijättiläisten tapaan tajoavat mahdollisuuksia yrityksille olla mukana busineksessa, mutta tavalla joka tekee heistä tämän modernin feudalismin torppareita, Vaikka nämä jättiläiset tarjoavat meille mahdollisuuden olla "pikku-BBC" -toimituksia, todellisuudessa tiedon yksipuolisuus on muodostunut valtavirraksi eikä meillä ole koskaan ollut niin yksipuolista mediaa kuin tämän päivän yhteiskunnassa. Ongelma on, että me elämme Huxleyn vuoden 1984 "Uljaassa uudessa maailmassa", jossa me kaikki olemme valtavien pilvijättiläisten orjia.
Varoufakis palauttaa mieleen taloustieteilijä Ricardon kritiikin vuodelta 1810 Napoleonin ajan viljakuninkaita (landsloords) kohtaaan, jotka rikastuivat valtavasti välittäessään pienten tuottajien viljaa armeijoille ja jotka "tienasivat omaisuuksia nukkuessaan". Samalla tavalla, nykypäivän taivasvarkaat vetävät vaihtoon tarkoitetut pääomat pois markkinoilta omiin pilvisäilöihinsä.
Kansalaiset tekevät siis yhä suuremmassa määrin "paskatöitä" samalla kun pankit inflaation ja korkojen noston avulla keräävät pääomaa pois markkinoilta. Varoufakis ei usko Leninin tavoin siihen, että mitä huonommin menee, sitä vallankumouksellisemmaksi ja siinä suhteessa paremmaksi tilanne tulisi. Hän sanoo nähneensä, kuinka kansalaisten ostovoima laskee vuosi toisensa jälkeen eikä käännettä ole todellisuudessa nähtävissä.
Algoritmit tekevät omalla tavallaan rakastettavan hienoa työtä ja periaatteessa sitä voidaan käyttää myös yhteisen hyvän tuottamiseen. Algoritmit opettavat meitä ja korvaavat opettajia, mutta lisäksi tarvitaan opettajia jotka opettavat meitä ymmärtämään niiden toimintaa ja kehittämään niitä toivottuun suuntaan. Juuri tästä syystä meidän tulisi olla kiinnstuneita siitä, millaista yhteiskunnallista arkkitehtuuria niiden avulla luodaan. Pilvipalvelut voivat optimoida ilmastomuutoksen hallintaan liittyvää raaka-aineiden ja teknologian käyttöä ja palvella monella tapaa älykkäästi kansalaisia sen sijasta että ne kiihdyttävät kansalaisten raivoa ja vihamielisyyttä ja sopeuttavat kuluttamaan yhä enemmän ja etenkin sellaista mitä he eivät koskaan todellisuudessa tarvitse. Algoritmit, tekoäly ja pilviteknologia voivat olla hyvä renki mutta huono isäntä, kuten tilanne tällä hetkellä on.
Mitä voidaan tehdä? Varoufakisin mielestä meidän lopetettavat ns. vapaat palvelut. Hän ehdottaa "mikromaksua palveluista" ja irtipääsemistä tarpeita ja elämäntapaa vääristävistä ilmoituksista. Toinen hänen muutosehdotuksistaan koskee yritys- tai korporaatiolainsäädäntöä siten, että jokaisella mukanaolijalla on yksi osuus, joka on voimassa niin kauan kuin hän on työssä, jäsenenä tai asiakkaana yrityksessä samaan tapaan kuin yliopiston kirjastokortti joka oikeuttaa lainaamisiin ja palvelihin niin kauan kuin hän on yliopiston kirjoissa. Tämä merkitsisi Varoufakisin mielestä rauhan ja oikeudenmukaisuuden kunnianpalautusta.
Algoritmit tekevät omalla tavallaan rakastettavan hienoa työtä ja periaatteessa sitä voidaan käyttää myös yhteisen hyvän tuottamiseen. Algoritmit opettavat meitä ja korvaavat opettajia, mutta lisäksi tarvitaan opettajia jotka opettavat meitä ymmärtämään niiden toimintaa ja kehittämään niitä toivottuun suuntaan. Juuri tästä syystä meidän tulisi olla kiinnstuneita siitä, millaista yhteiskunnallista arkkitehtuuria niiden avulla luodaan. Pilvipalvelut voivat optimoida ilmastomuutoksen hallintaan liittyvää raaka-aineiden ja teknologian käyttöä ja palvella monella tapaa älykkäästi kansalaisia sen sijasta että ne kiihdyttävät kansalaisten raivoa ja vihamielisyyttä ja sopeuttavat kuluttamaan yhä enemmän ja etenkin sellaista mitä he eivät koskaan todellisuudessa tarvitse. Algoritmit, tekoäly ja pilviteknologia voi olla hyvä renki mutta huono isäntä, kuten se tällä hetkellä on.
Mitä voidaan tehdä? Varoufakisin mielestä meidän lopetettavat ns. vapaat palvelut. Hän ehdottaa "mikromaksua palveluista" ja irtipääsemistä tarpeita ja elämäntapaa vääristävistä ilmoituksista. Toinen hänen muutosehdotuksistaan koskee yritys- tai korporaatiolainsäädäntöä siten, että jokaisella mukanaolijalla on yksi osuus, joka on voimassa niin kauan kuin hän on työssä, jäsenenä tai asiakkaana yrityksessä samaan tapaan kuin yliopiston kirjastokortti joka oikeuttaa lainaamisiin ja palvelihin niin kauan kuin hän on yliopiston kirjoissa. Tämä merkitsisi Varoufakisin mielestä rauhan ja oikeudenmukaisuuden kunnianpalautusta.
Toimittaja kysyy, voisiko ns. lohkoketjutekniikka (blockchain) palvella näitä samoja päämääriä. Varoufakisin käsityksen mukaan lohkoketjutekniikka on vain tekniikkaa, jota esimerkiksi uskonnolliset suuntaukset voisivat käyttää hyväkseen vastoin muiden kansalaisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Muutokset joita hän ehdottaa ovat yksinkertaisia: "ne voidaan kirjoittaa paperinpalaselle". Hän on toivorikas eikä halua taipua mukaan pelkäämään "tuhosuuntaista evidenssiä".
