Euroopan Unionin laihdutuskuuri jatkuu ja pitenee

 Brysseliläinen blogi "Lost in Europe" arvioi Euroonpan ministerineuvoston juuri aikaansaamaa sopimusta Euroopan Kavu- ja vakaussopimuksen uudenlaisesta soveltamisesta vuoden 2024 alusta. Merkillepantavaa on Saksan ja sen valtionvarainministeri Lindnerin (FDP) keskeinen rooli sisällön muokkaamisessa.  Samoin kannattaa panna merkille, että Vihreät ja Euroopan Ammattiliittojen Keskusjärjestö EAY arvostelevat voimakkaasti syntynyttä ratkaisua_

"Vuosien kamppailun jälkeen EU on sopinut turvapaikkauudistuksesta. Se sisältää ennen kaikkea tiukemman rajajärjestelmän. Mutta useimmat asiantuntijat eivät usko, että se ratkaisee kriisiä.

Valtiovarainministerit ovat myös sopineet uusista euroalueen velkasäännöistä . Niiden on määrä tulla voimaan vuonna 2024, samalla kun Saksan velkajarru palautuu. Tässä raporttini "tazissa":

"Yhteiset velkasäännöt:

Lindner ja EU:n velkajarru

EU:n valtiovarainministerit sopivat uusista alijäämäsäännöistä. Kritiikki tulee eurooppalaisilta ammattiliitoilta ja vihreiltä.

BRYSSELI taz | Euron vanha vakaussopimus oli vanhentunut, EU-maiden valtiovarainministerit sopivat keskiviikkoiltana uusista velkasäännöistä. Voimakkaasti velkaantuneille maille annetaan sitten enemmän aikaa vähentää budjettialijäämänsä, mutta niitä myös seurataan tarkemmin. Uudistuksessa on liittovaltion valtiovarainministeri Christian Lindnerin (FDP) allekirjoitus – ammattiliitot ja vihreät rekisteröivät protestin.

Tällä hetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden, joiden velkasuhde on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), on vähennettävä velkaansa 5 prosenttia vuosittain, kunnes 60 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen saavutetaan. Epärealistinen tavoite, kuten Saksa lopulta myönsi. Säännöt keskeytettiin koronakriisin alkaessa vuonna 2020.

Uudet säännöt perustuvat vanhaan vakaussopimukseen. Entisen valtiovarainministerin Theo Waigelin aikoinaan asettamat 3 prosentin budjettialijäämätavoitteet ja 60 prosentin velkatavoitteet (”3,0 on 3,0”) säilyvät, vaikka ne ovat taloustieteilijöiden mielestä vanhentuneita. EU ei myöskään pystynyt katsomaan velkaa kokonaisuutena.

Sen sijaan EU:n komission tulisi jatkossa määritellä kullekin maalle yksilöllinen velan vähentämispolku. Maiden, joiden velkasuhde on yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, kuten Kreikan, Italian ja Ranskan, vaaditaan vähentämään velkaansa 1 prosentilla BKT:stä vuosittain. Niille osavaltioille, joiden velka on alle 90 prosenttia, uusi tavoite on 0,5 prosenttia. Tämä tekisi säännöistä joustavampia ja yksinkertaisempia Brysselin mukaan.

Poikkeukset investoinneille

Myös investointeja harkitaan. Tulevaisuudessa tietyt julkiset menot jätetään kokonaisvelkalaskelman ulkopuolelle. ”Investointeja tulee suojata paremmin. "Emme saa kuristaa itseämme", Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire on toistuvasti korostanut.

Tulevaisuudessa investoinnit uusiutuvaan energiaan ja digitalisaatioon, mutta myös sotilasmenot pitäisi palkita. Yksityiskohtaisia ​​määräyksiä valvoo EU:n komissio. Sen tulisi laatia kunkin osavaltion kanssa monivuotinen budjettisuunnitelma, joka perustuu ns. velan kestävyysanalyysiin, joka yleensä kattaa neljä vuotta.

Brysselin viranomainen perustaa kullekin maalle myös ns. valvontatilin vaatimuksista poikkeamien tarkistamiseksi. Sen varmistamiseksi, että komissio ei toimi omalla toimivaltallaan, se on itse asetettu ketjuun - valvontatilin kynnysarvojen kautta, jotka on jopa ankkuroitu lakiteksteihin. Jos nämä arvot ylittyvät, tulee ottaa käyttöön alijäämämenettely. Lindner puhui "turvalinjoista", joiden tarkoituksena on varmistaa EU:n rahoitusvakaus. Uudet säännöt, jotka perustuvat saksalais-ranskalaiseen kompromissiin , vahvistavat vakauden kulttuuria Euroopassa. Hänen kollegansa Le Maire juhlii "erinomaisia ​​uutisia". Ensimmäistä kertaa rakenneuudistusten ja investointien merkitys tunnustettaisiin.

Kritiikkiä tulee Euroopan ammattiliittojen keskusliitolta. EAY sanoi, että EU-maat "sabotoivat itseään" jos pakottaisivat itsensä tiukan linjan tielle. Joulukuun alussa se jopa  mobilisoi tuhansia osallistumaan mielenosoitusmarssiin Brysselissä . Myös Euroopan parlamentin vihreät ovat tyytymättömiä. "Tämä sopimus vahingoittaa talouttamme, ihmisiä ja ilmastoa", sanoi Saksan vihreiden tiedottaja Rasmus Andresen.

Valtiovarainministerien välinen perussopimus on vielä neuvoteltava parlamentin kanssa ennen kuin asiaa koskevat lakitekstit voivat tulla voimaan vuonna 2024. Suuria muutoksia ei kuitenkaan enää odoteta."