YLE:n uutissivuilla on analysoitu tuoreita Gallup-lukuja, joiden mukaan SDP on tällä hetkellä selvässä johdossa ja ainut yli 20 prosenttiyksikön yltävä poliittinen voima. Miten edetä tästä eteenpäin?
"Demareissa on nyt täysin eri tunnelma kuin vuosi sitten kesällä. Puolueen suosio heikkeni viime vuoden elokuussa 15,6 prosenttiin ja puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) joutui vastaamaan kysymyksiin uransa jatkosta puolueen johdossa.
Tällä kertaa kesähelteet näyttävät vaikuttaneen myönteisesti puolueen kannatukseen. Demarit nostavat suosiotaan Ylen heinäkuun mittauksessa 0,9 prosenttiyksikköä aina 21,2 prosenttiin.
– Nyt voitaneen sanoa, että SDP on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Demareiden kasvu tulee lähinnä peruskannattajakunnasta, sillä heidän suosio työväestön keskuudessa on kasvanut, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.
Turjan mukaan demareihin valuu kannattajia muista puolueista. Aiemmin oppositiopuolue vihreitä, vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia kannattaneet suomalaiset olisivat nyt valmiita äänestämään SDP:t"
SDP:n gallupkannatus on noussut, mutta edelleenkin ollaan tilanteessa jossa ollaan hallituksen muodostamisen kannalta riippuvaisia porvarillisesti ja jopa uusliberaalisti asemoituvista puolueista. Vaikka myös Kokoomuksessa näkyy merkkejä empimisestä kovan markkinapolitiikan toteuttamisessa, se kuitenkin edustaa edelleen markkina-alisteista pitkää linjaa.
Keskustapuolue on Eurooppa-yhteistyön ja nyt Juha Sipilän hallituskauden aikana suorastaan romahtanut uusliberaaliin "eurooppalaiseen syliin" ja senmukaisiin ratkaisuihin. Keskustapuolueessa on kuitenkin edelleen "sosialisti"-siipi, joka vaatii tukeutumista valtioon ja yhteisiin voimavaroihin hädän hetkellä. Sellainen näyttää juuri olevan tulossa jo toisena vuonna maataloutta koskevan huonon sadon vuoksi. Edellisen vuoden sadon pilasivat jatkuvat sateet viljojen jäädessä korjaamatta, nyt piinaa armoton kuivuus.
Olettaa voi, että turvautuminen valtioon ja uusiin tukitoimiin syntyneen tilanteen johdosta jakaa yhä selvemmin keskustan kenttää yhteisöllisiä arvoja korostaviin ja uhmakasta uusliberaalia toimintalinjaa ajaviin "urbaaneihin" kepulaisiin.
Talouspoliittista sekalinjaa edustava sivistyneistö, joka on ammattiasemansa ja äänestystraditionsa johdosta ollut pumpulikäsineet kädessä porvarillisen elämäntavan ja arvomaailman suuntaan, on alkanut sekin vaatia myös yhteisöllisen motivaation ja kaikkia koskevan katselutavan nostamista uudelleen arvolähtökohdaksi.
Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kohtalo näyttää olevan ruhjoutuminen nationalististen arvojen ja uusliberaalin talousmyllyn koneistossa aatteelliseksi mössöksi, jonka menestyminen tulevissa vaaleissa jää joidenkin jo asemia saavuttaneiden persoonallisuuksien varaan.
Nukkuvat äänestäjät?
Tämä suuri ryhmä on sitä massaa, jonka aktivoimiseen tulevissa hallituksissa on kiinnitettävä huomiota rakenneratkaisuin. Kysymys on "osallistamisen valtatien" rakentamisesta, joka mielestäni oikein toteutettuna muodostaisi sosialidemokraattisen vaihtoehdon nykyhallituksen työllistämispolitiikan "Frankenstein"-mallille.
Osallistamisen ja työllisyyden yhdistäminen on lähes välttämätöntä, koska ei voida olettaa yritysten investoivan sosialidemokraattien johtokaudella sitäkään mitä ne ovat tehneet valtavien yritystukien ja EKP:n määrällisen elvytyksen valtakaudella.
Osallistumattomuus, yhteiskunnallinen passiivisuus ja poliittinen ymmärtämättömyys ovat sosialidemokratian suurimpia vihollisia. Siksi panostuksia olisi suunnattava osallistumisen ja uuden työn yhdistämiseen heti hallituskauden alussa - ja hallitusohjelmaan perustuen - määrätietoisesti ja voimakkaasti. Mahdolliset porvarilliset hallituskumppanit eivät voine ainakaan julkisesti asettua vastustamaan kansan herättämiseen suunnattuja toimia. Tästä ulottuvuudesta olen kirjoittanut paljon toisessa blogissani, "Kuuta osoittavassa sormessa".
"Demareissa on nyt täysin eri tunnelma kuin vuosi sitten kesällä. Puolueen suosio heikkeni viime vuoden elokuussa 15,6 prosenttiin ja puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) joutui vastaamaan kysymyksiin uransa jatkosta puolueen johdossa.
Tällä kertaa kesähelteet näyttävät vaikuttaneen myönteisesti puolueen kannatukseen. Demarit nostavat suosiotaan Ylen heinäkuun mittauksessa 0,9 prosenttiyksikköä aina 21,2 prosenttiin.
– Nyt voitaneen sanoa, että SDP on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Demareiden kasvu tulee lähinnä peruskannattajakunnasta, sillä heidän suosio työväestön keskuudessa on kasvanut, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.
Turjan mukaan demareihin valuu kannattajia muista puolueista. Aiemmin oppositiopuolue vihreitä, vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia kannattaneet suomalaiset olisivat nyt valmiita äänestämään SDP:t"
SDP:n gallupkannatus on noussut, mutta edelleenkin ollaan tilanteessa jossa ollaan hallituksen muodostamisen kannalta riippuvaisia porvarillisesti ja jopa uusliberaalisti asemoituvista puolueista. Vaikka myös Kokoomuksessa näkyy merkkejä empimisestä kovan markkinapolitiikan toteuttamisessa, se kuitenkin edustaa edelleen markkina-alisteista pitkää linjaa.
Keskustapuolue on Eurooppa-yhteistyön ja nyt Juha Sipilän hallituskauden aikana suorastaan romahtanut uusliberaaliin "eurooppalaiseen syliin" ja senmukaisiin ratkaisuihin. Keskustapuolueessa on kuitenkin edelleen "sosialisti"-siipi, joka vaatii tukeutumista valtioon ja yhteisiin voimavaroihin hädän hetkellä. Sellainen näyttää juuri olevan tulossa jo toisena vuonna maataloutta koskevan huonon sadon vuoksi. Edellisen vuoden sadon pilasivat jatkuvat sateet viljojen jäädessä korjaamatta, nyt piinaa armoton kuivuus.
Olettaa voi, että turvautuminen valtioon ja uusiin tukitoimiin syntyneen tilanteen johdosta jakaa yhä selvemmin keskustan kenttää yhteisöllisiä arvoja korostaviin ja uhmakasta uusliberaalia toimintalinjaa ajaviin "urbaaneihin" kepulaisiin.
Talouspoliittista sekalinjaa edustava sivistyneistö, joka on ammattiasemansa ja äänestystraditionsa johdosta ollut pumpulikäsineet kädessä porvarillisen elämäntavan ja arvomaailman suuntaan, on alkanut sekin vaatia myös yhteisöllisen motivaation ja kaikkia koskevan katselutavan nostamista uudelleen arvolähtökohdaksi.
Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kohtalo näyttää olevan ruhjoutuminen nationalististen arvojen ja uusliberaalin talousmyllyn koneistossa aatteelliseksi mössöksi, jonka menestyminen tulevissa vaaleissa jää joidenkin jo asemia saavuttaneiden persoonallisuuksien varaan.
Nukkuvat äänestäjät?
Tämä suuri ryhmä on sitä massaa, jonka aktivoimiseen tulevissa hallituksissa on kiinnitettävä huomiota rakenneratkaisuin. Kysymys on "osallistamisen valtatien" rakentamisesta, joka mielestäni oikein toteutettuna muodostaisi sosialidemokraattisen vaihtoehdon nykyhallituksen työllistämispolitiikan "Frankenstein"-mallille.
Osallistamisen ja työllisyyden yhdistäminen on lähes välttämätöntä, koska ei voida olettaa yritysten investoivan sosialidemokraattien johtokaudella sitäkään mitä ne ovat tehneet valtavien yritystukien ja EKP:n määrällisen elvytyksen valtakaudella.
Osallistumattomuus, yhteiskunnallinen passiivisuus ja poliittinen ymmärtämättömyys ovat sosialidemokratian suurimpia vihollisia. Siksi panostuksia olisi suunnattava osallistumisen ja uuden työn yhdistämiseen heti hallituskauden alussa - ja hallitusohjelmaan perustuen - määrätietoisesti ja voimakkaasti. Mahdolliset porvarilliset hallituskumppanit eivät voine ainakaan julkisesti asettua vastustamaan kansan herättämiseen suunnattuja toimia. Tästä ulottuvuudesta olen kirjoittanut paljon toisessa blogissani, "Kuuta osoittavassa sormessa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti