Paperitiikeri ryöstöparoonina

 Ryöstöparoonien paluu; se on samalla taistelua moninapaista maailmanjärjestystä vastaan. USA yrittää eristää Kiinaa, mutta taitaakin tulla itse eristetyksi. Tällä videolla Geopolitical Economy-ajatuspajan johtaja Ben Norton haastattelee ekonomisti Michael Hudsonia. Hän on kirjoittanut USAsta kirjan "Superimperialism - the economic Strategy of American Imperialism", jonka analyysia haastattelu seuraa.

Sisäpolitiikassa Trump pyrkii eroon valtiosta ja sen palveluista tavoitteena korvata kaikki yritystoiminnalla. Se selittää myös superrikkaiden yritysjohtajien näkyvän mukanaolon Trumpin virkaanastujaisissa. "Make America Great Again" tarkoittaa Amerikkaa ilman suurta valtiota, joka ajetaan alas tilan luomiseksi yritystoiminnalle. 

Kiinan strategia on ollut toinen. Kiina ei ole halunnut ostaa tai kansallistaa yrityksiä, mutta on rahoittanut "rahaa painamalla" yhteisten palveluiden kannalta tärkeää yritystoimintaa. Palkkataso on matala, mutta sitä täydentävät kaikille tarkoitetut julkiset palvelut.

Ulkopolitiikassa MAGA-ohjelma ei tarkoita vastavuoroisuuteen perustuvaa kaupankäyntiä - kuten Kiina tekee - vaan Amerikka haluaa kaiken. Huippukorkeiden tariffien tarkoituksena on yksinkertaisesti pelotella USA:n kanssa kauppaa käyvät maksamaan kynnysrahoja kaupankäynnin jatkumiseksi. Amerikan jälkiteollinen tietoyhteiskunta on kuitenkin hyvin haavoittuvainen, koska siltä puuttuu teollisen ajan tuotantoketjut ja Saksan tapaan se on hyvin riippuvainen muualla maailmassa tuotetuista tuotteista. Näin ei ole Kiinan kohdalla, jolla maailman ytavarantoimittajana ovat tuotantoketjut kunnossa raaka-aineista aina korkeimman tason tuotteisiin. 

Videolla haastateltu taloustutkija ;ichael Hudson  puhuukin USAsta ainoana valtiona, joka on muuttanut kansainvälistä kaupankäyntiään aseistautumisen suuntaan. Aseena käytetään vahvaa luottamusta dollariin ja USA:n valtionvelkakirjoihin sekä SWIFT-järjestelmää kansainvälisen kaupan transaktioissa. Kaikissa näissä USA pyrkii pakkokeinoin rahastamaan ja on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä.

Kysymys on siis kahdesta erilaisesta, vastakkaisesta näkemyksestä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kiina - ja myös Venäjä - rakentavat moninapaista, valtioiden omien valuuttojen varaan rakentuvaa järjestelmää yhtäällä, USA:n palatessa pyrkimykseen yksinapaiseen "kaikki itselle" järjestelmään.

Michael Hudsonin mukaan on mahdollista, että Kiina, Venäjä ja niiden kanssa muut BRICS.maat onnistuvat luomaan muutamassa vuosikymmenessä kansainvälisen kaupan järjestelmän, joka on täysin riippumaton USA:n monopolistisesta kansainvälisen kaupan toimintatavasta. Venäjän Keskuspankin luoma ja BRICS-maiden jo nyt hyväksymä järjestelmä perustuu Kiinan valuutan Yanin pohjalle rakennetulle vertailujärjestelmälle, tukilainoille oman kaupan kehittämiseksi globaalin etelän valtioissa, Kiinan mahtavalle Belt and Road projektille ja jopa tavaravaihdon hyväksymiselle kahdenvälisen kaupan toteutustavaksi samaan tapaan kuin mitä vielä 180-luvulla tehtiin Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupankäynnissä. Tarkoitus on täysin irtautua SWIFT-järjestelmästä, jonka puitteissa rangaistaan ja luodaan riippuvuuksia kauppasuhteiin.

Populistit pääsevät valtaan – tässä on syy, miksi demokratia epäonnistuu

Tyytymättömät äänestäjät ja vanhentuneet järjestelmät ruokkivat populismin nousua. Voivatko rohkeat uudistukset palauttaa luottamuksen liberaaliin demokratiaan? Aikaisempi Social Europen päätoimittaja  Henning Meyer keskustelee Mark Blythin kanssa 17 tammikuuta 2025

Henning Meyer:  Mark Blyth, kiitos paljon, että liityit seuraani tänään. Olemme täällä keskustelemassa Trumpin toisen puheenjohtajuuden maailmanlaajuisista seurauksista, erityisesti Euroopan unionin kannalta, poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa, jossa olemme – tai kohtaamme itsemme pian. Aloitetaan Trumpin "Amerikka ensin" -agendasta. Miten näet tämän kauppapolitiikan kannalta ja mitä häiriöitä tämä voi aiheuttaa EU:lle? Vielä tärkeämpää on, miten EU:n pitäisi toimia näiden riskien vähentämiseksi?

Mark Blyth:  Kiitos, Henning. No, EU:lla on ollut neljä vuotta aikaa valmistautua tällaiseen – tai ainakin laatia valmiussuunnitelmia. Mutta tämä on nyt tilanne: monet näyttivät olettavan, että Trumpin valinta vuonna 2016 oli poikkeama. Tämä oletus oli virhe. Trumpismi ei ole sattuma; se on uusi normaali.

Näen tämän heijastuvan myös Euroopassa. Isossa-Britanniassa Brexitin arkkitehdin johtama Reform on saamassa vauhtia. Ranskassa Marine Le Penin National Rally voisi hyvinkin nousta johtavaksi puolueeksi. Itävallan politiikka on muuttumassa, ja jopa Saksan AfD, vaikka se on maantieteellisesti rajoitettu, korostaa laajempia suuntauksia. Silti Euroopassa vallitsee jatkuva kieltäminen – uskomus, että populismi on ohimenevä vaihe. Tämä omahyväisyys on jättänyt EU:n huonosti valmistautumaan siihen mitä seuraa.

Haastetta pahentaa Trumpin presidentinkauden pelkkä arvaamattomuus. Hänen hallintonsa on täynnä henkilöitä, jotka suoraan sanottuna näyttävät aikovan vastustaa Eurooppaa. Ja sitten on Trump itse – jokerimerkki. Ei ole mielikuvituksen yläpuolella, että hän voisi julistaa kansallisen hätätilan kyseenalaisin perustein tai ryhtyä rajuihin toimiin, joita emme voi vielä ennakoida.

Henning Meyer:  Tämä arvaamattomuus on hämmentävää. Näyttää siltä, ​​​​että jopa Yhdysvalloissa on vähän selvyyttä siitä, mitkä Trumpin prioriteetit ovat ensimmäisenä päivänä.

Mark Blyth:  Aivan. Kukaan ei tiedä. Ensimmäiset päivät voivat tuoda toimeenpanomääräysten myrskyn, luoden kaaoksen, jonka selvittäminen kestää viikkoja tai kuukausia. Pahimmassa tapauksessa voisimme nähdä hänen horjuttavan instituutioita, kuten Natoa tai ryhtyvän yksipuolisiin toimiin Ukrainan sodan lopettamiseksi. Miten se kävisi – varsinkin ilman Natoa – se jää arvattavaksi.

Kauppa on toinen alue, jota kannattaa seurata. Aikaisemmin Trumpin suuttumus kohdistui Saksan autojen vientiin. Mutta koska Euroopan autoteollisuus on nyt Kiinan kilpailun ja sähköajoneuvoihin siirtymisen paineen alaisena, se on vähemmän huolestuttava. Tariffit kuitenkin? Ne voivat kohdistaa keheen tahansa mistä tahansa syystä. Täällä ollaan kartoittamattomilla vesillä.

Henning Meyer:  Entä Trumpin kotimainen koalitio? Se vaikuttaa hauraalta, varsinkin kun otetaan huomioon jännitteet MAGA-liikkeen ja teknologiamiljardöörien välillä – kaksi ryhmittymää, jotka auttoivat hänet palaamaan virkaan. Voivatko nämä jakautumiset suistaa hänen agendansa?

Mark Blyth:  Se on mielenkiintoinen dynamiikka. Tarvitseeko Trump todella vakaata koalitiota? Hän on osoittautunut taitavaksi väistämään vastuullisuutta ja pelaamaan takaisin tukikohtaansa. Hänen mielestään hänen uudelleenvalintansa on mandaatti, ja hän on ollut avoin tavoitteistaan: joukkokarkotukset ja tullit.

Jos yritämme ymmärtää näitä käytäntöjä, on olemassa teoreettinen kehys, johon tämä sopii. Ote Michael Pettisin ja Matthew Kleinin argumentti kirjassaan  Trade Wars Are Class Wars ; he väittävät, että globalisaatio hyödyttää suhteettomasti suuria yrityksiä samalla kun heikentää työntekijöiden toimeentuloa. Trumpin tiimille Yhdysvallat rakenteellisena maahantuojana – rakentuen Itä-Aasiasta, Saksasta ja Euroopasta peräisin oleviin tuotteisiin – edustaa strategista heikkoutta. Talouden tasapainottaminen vähentämällä tuontia, kannustamalla kotimaista tuotantoa ja kiristämällä työmarkkinoita maahanmuuttorajoituksilla voisi teoriassa luoda omavaraisemman USA:n.

Mutta tässä on ongelma: vaikka näitä ideoita on esitetty, niiden takana ei ole johdonmukaista strategiaa. Se kaikki on improvisaatiota, mikä tekee tulosten ennustamisesta entistä vaikeampaa.

Henning Meyer:  Mitä EU:n johtajien pitäisi tehdä valmistautuakseen? Ursula von der Leyenin toinen komissio on juuri aloittanut toimikautensa, eikä panokset voisi olla suuremmat.

Mark Blyth:  EU:n on ajateltava strategisesti. Se ei voi eristää itseään Yhdysvalloista, mutta sen on valmistauduttava vastakkaisempaan transatlanttiseen suhteeseen. Tämä tarkoittaa investoimista kestävyyteen – olipa kyse puolustuksesta, energiasta tai kaupasta. Suhteiden vahvistaminen muiden globaalien kumppaneiden kanssa, erityisesti Aasiassa, voisi myös auttaa monipuolistamaan Euroopan taloudellisia yhteyksiä.

Ennen kaikkea EU:n on voitettava sisäiset jakautumisensa. Trumpin arvaamattomuus koettelee Euroopan yhtenäisyyttä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty muodostamaan yhtenäistä rintamaa, ne ovat haavoittuvia suhteessa "hajota ja hallitse" -taktiikkaan. EU:n ei pitäisi ajatella pelkästään riskien lieventämistä, vaan myös itsensä vahvistamista omana geopoliittisena toimijana.

Henning Meyer:  Ja mitä tulee ajoitukseen, milloin luulet saavamme selkeämmän kuvan siitä, mitä tämä puheenjohtajakausi merkitsee EU:lle ja maailmalle?

Mark Blyth:  Odotan USA:n uuden hallinnon ensimmäisen viikon tuovan tulvan toimeenpanomääräyksiä. Tammikuun loppuun mennessä meillä on parempi käsitys Trumpin prioriteeteista ja siitä, kuinka pitkälle hän on valmis menemään. Mutta todellinen testi tulee seuraavien kuukausien aikana, kun EU arvioi, pystyykö se sopeutumaan ja reagoimaan tehokkaasti – vai jääkö se umpikujaan, jossa se oli vuonna 2016.

Henning Meyer:  Mitä EU:n pitäisi mielestänne tehdä valmistautuakseen strategisesti ja suojellakseen etujaan?

Mark Blyth:  Ensimmäinen asia olisi kaksinkertaistaa EU:n budjetti – vaikka se olisi tietysti hyvin epäsuosittua. EU tarvitsee kuitenkin verotuksellista liikkumavaraa, panostaa tiettyihin toimiin ja vahvistaa yhtenäisyyttään. Esimerkiksi Italiaa ja Unkaria on estettävä tekemästä sivusopimuksia. On oltava yksimielinen kanta esimerkiksi seuraamuksiin. Jos pakotteet ovat käytössä, on välttämätöntä arvioida niiden tarkoitus ja tavoite. Jos ne vaarantavat esimerkiksi Euroopan autoteollisuuden, voidaan harkita vastavuoroisia toimenpiteitä Yhdysvaltoja vastaan, vaikka tehokkaiden kohteiden löytäminen onkin hankalaa.

EU on nyt voimakkaasti riippuvainen amerikkalaisesta nesteytetyn maakaasun tuonnista Ukrainan kriisin vuoksi, mikä antaa Yhdysvalloille nostavan vipuvaikutuksen. Painopiste olisi oltava sellaisten strategisten alojen tunnistamisessa, jotka ovat kriittisiä Euroopan pitkän aikavälin etujen kannalta. Kestääkö Eurooppa mahdolliset tullit? Olisiko autotuotannon siirtäminen Yhdysvaltoihin todella haitallista vai voisiko se luoda mahdollisuuksia? Ehkä tämä on Euroopalle tilaisuus tasapainottaa omaa talouttaan ja vähentää liiallista riippuvuutta viennistä.

Henning Meyer:  Mainitsitte aiemmin EU:n sisäiset jaot. Unkarin Orbánin ja Italian Melonin kaltaisten johtajien kanssa on vaikea löyutää tietä, miten EU voi yhdistyä. Miten tämä vaikuttaa laajempaan turvallisuus- ja puolustusintegraatioon?

Mark Blyth:  Vahvempi keskittyminen turvallisuuteen ja puolustukseen on sekä tarpeellista että myöhässä. Haasteena on kuitenkin määritellä, mitä vastaan ​​Eurooppa puolustaa. Onko se vain venäläistä revansismia? Ihan perusteltua. Mutta suuri osa tästä liittyy myös Kiinaan liittyviin huolenaiheisiin. Samanaikaisesti Eurooppa ei halua, että Yhdysvallat pakottaa sen omaksumaan liian haukkamaisen asenteen Kiinaa kohtaan. Tämä jättää EU:n epävarmaan asemaan, sillä se rapauttaa sisäistä voimaa samalla kun se navigoi yhä haurastuneemmissa ulkosuhteissa. Eurooppa joutuu neuvottelemaan "penkin ja seinän"  välissä.

 Henning Meyer:  Monet ihmiset uskoivat virheellisesti, että vuosi 2016 oli poikkeama. Mutta tämä on perustuslaillisesti Trumpin toinen ja viimeinen kausi. Mitä tapahtuu MAGAlle Trumpin ulkopuolella?

Mark Blyth:  MAGA ei ole vain Trumpista lähtöisin; se on osa laajempaa luottamuksen romahdusta keskustan puolueita ja perinteisiä instituutioita kohtaan. Vuosikymmeniä kestänyt huono taloushallinto rahoituskriisistä säästöpolitiikkaan on murentanut uskoa järjestelmään. Esimerkiksi maahanmuutto on ollut valtava huolenaihe Euroopan väestölle. Vuosien ajan politiikan eliitti hylkäsi nämä huolenaiheet ja leimaa jokaisen ne esiin nostaneen rasisteiksi. Tuo ylimielisyys lisäsi vastareaktiota oikealta.

Tämä tyytymättömyys ei myöskään rajoitu Yhdysvaltoihin; se on globaalia. Vierailin äskettäin kotikaupungissani Dundeessa Skotlannissa. 1980-luvulla se oli vaikeuksissa, mutta pääkadulla oli edelleen vaurauden tunne. Nykyään kolmasosa keskustan myymälöistä on laudoitettu. Tällaisissa paikoissa ihmiset tuntevat itsensä hylätyiksi. Poliittiset johtajat ilmestyvät joka neljäs vuosi lupausten kanssa, mutta heidän todellisuutensa pysyy ennallaan. Tämä ahdinko - mitä NHS:ssä kutsutaan "paskaelämän syndroomaksi" - tukee populistisia hahmoja, kuten Nigel Faragea, jotka tunnustavat nämä turhautumiset, vaikka heidän ratkaisunsa olisivat virheellisiä.

Henning Meyer:  Onko kaikkien näiden haasteiden keskellä mitään syytä olla toiveikas?

Mark Blyth:  Tällä hetkellä on vaikea löytää optimismia. Mutta tässä on pitkän aikavälin näkemys: Amerikka on tekemässä suuren virheen kaksinkertaistamalla hiilen käytön. Ilmastonmuutos on fysiikan, ei politiikan ongelma. Joistakin takaiskuista huolimatta Eurooppa on siirtymässä kohti vihreää siirtymää. Tanskan ja Norjan kaltaiset maat osoittavat, että vihreää taloutta voidaan rakentaa myös hiilidioksidin varassa lyhyellä aikavälillä. Myös Kiina suhtautuu vakavasti vihreän teknologian hallitsemiseen.

Amerikan nykyinen tie saattaa tuoda lyhyellä aikavälillä voittoja, mutta pitkällä aikavälillä muu maailma siirtyy toiseen suuntaan. Euroopalla on tässä mahdollisuus. Jos se pystyy pitämään yllä tasapainoa – kuluttamaan enemmän, investoimaan infrastruktuuriin ja olemaan vähemmän riippuvainen viennistä – se voisi luoda kestävämmän talousmallin. Seuraava vuosikymmen tulee olemaan raastava, mutta jos haluamme selviytyä lajina, tämä on suunta, jota meidän on valittava.

Henning Meyer:  Mark, kiitos vielä kerran, että liitit kanssani keskustelemaan näistä kriittisistä asioista. Tämä keskustelu vaatii varmasti jatkoa lähitulevaisuudessa.

Tämä artikkeli on osa  ”EU Forward”  Social Europe -projektia, jota toteutetaan yhteistyössä Friedrich-Ebert-Stiftungin kanssa.

----

Mark Blyth on William R. Rhodes '57 kansainvälisen talouden professori ja kansainvälisten ja julkisten asioiden professori Watson Institute for International and Public Affairs -instituutissa, Brownin yliopistossa.

Euroopan ja "globaalin etelän" on yhdistettävä voimansa

WILLIAM DESMONTS 21.5.2024

- Social Europe -verkkolehden julkaisu

Yhdysvaltojen ja Kiinan vastakkainasettelun keskellä suurvaltoja voi hallita uudelleen rakennettu monenvälisyys.

Olemme tulleet pois ajanjaksosta, jolloin maailmaa hallitsi Yhdysvallat, josta tuli Berliinin muurin murtumisen jälkeen ainoa supervalta. Tätä ylivaltaa leimasi Yhdysvaltain vahva yksipuolisuus ja samaan aikaan monenvälisen järjestelmän heikkeneminen. Kiinan näyttävä nousu on tuonut meidät takaisin moninapaiseen maailmaan.

Näiden kahden jättiläisen vastakkainasettelu sisältää kuitenkin valtavia riskejä, vaikka todellinen talouksien irrottaminen ja paluu 1950-luvun tyyliin kylmään sotaan vaikuttavat mahdottomalta. Tämä umpikuja tarjoaa mahdollisuuden ehdottaa "globaalin etelän" maille liittoutumaa monenvälisen järjestelmän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Tavoitteena olisi pitää suurvallat kurissa, jotta niiden vastakkainasettelu ei entisestään pahene, ja kohdata yhdessä ekologisen kriisin aiheuttamat suuret globaalit haasteet.

Länsimaissa on viime aikoina jatkuvasti valitettu siitä, että Kiinan nousu ja Venäjän toimet kyseenalaistavat toisen maailmansodan jälkeen luodun "sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen". Eikä voi olla epäilystäkään siitä, että Venäjän uudistetut keisarilliset tavoitteet Vladimir Putinin ja Xi Jinpingin Kiinan aikana vaarantavat maailmanrauhan ja heidän heikompien naapuriensa suvereniteettia. Näiden kahden johtajan ja heidän liittolaistensa Pohjois-Koreassa ja Iranissa täydellinen epäluottamus tai perusihmisoikeuksien kunnioittamisen puute on todellakin syy vakavaan huoleen Euroopassa ja muualla maailmassa. Mutta tämä ei oikeuta menneisyyden tulkitsemista jälkikäteen.

Yhdysvaltojen hallitsemalla maailmalla, kun se oli ainoa supervalta, ei todellisuudessa ollut juurikaan tekemistä monenväliseen järjestelmään ankkuroidun sääntöihin perustuvan järjestyksen kanssa. Syntynyt Yhdistyneet Kansakunnat ja siihen liittyvät organisaatiot ja niitä isännöinyt  USA New Yorkissa, on pitkään ollut yksi rajoituksillaan ​​YK:ta halveksivimpia . Se ei ole koskaan todella suostunut alistumaan yhteisiin monenvälisiin sääntöihin.

Amerikkalainen unilateralismi

Kieltäytymällä ratifioimasta Kioton pöytäkirjaa, joka hyväksyttiin vuonna 1997 osana YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta, Yhdysvallat hukkasi 20 vuotta maailmanlaajuisista ilmastotoimista. Päästäksemme umpikujasta meidän piti tyytyä vuoden 2015 Pariisin sopimukseen, jossa määrätään vain ei-sitovista toimenpiteistä ja jotka eivät selvästikään ole riittäviä . Useiden vuosien ajan Yhdysvallat on myös estänyt Maailman kauppajärjestön (WTO) toiminnan kieltäytymällä nimittämästä uusia tuomareita sen riitojenratkaisuelimeen, joka on tämän maailmankaupan sääntelykoneiston sydän.

Myös Yhdysvallat on johdonmukaisesti kieltäytynyt alistumasta Kansainvälisen tuomioistuimen lainkäyttövaltaan . Se ei myöskään ole ratifioinut Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamissopimusta, joten sen kansalaiset eivät myöskään ole sen lainkäyttövallan alaisia.

Vuonna 2017 Yhdysvallat erosi YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä – lopetettuaan kaiken rahoituksen vuodesta 2011 lähtien Palestiinan liittymisen jälkeen – ja vuonna 2020 silloinen presidentti Donald Trump ilmoitti eroavansa Maailman terveysjärjestöstä. Joe Bidenin aikana Yhdysvallat kuitenkin palasi Unescon jäseneksi viime heinäkuussa – vastustaakseen Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa – ja WHO:n päätös kumottiin .

Dollarin globaali rahavoima on seurausta Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden vertaansa vailla olevasta koosta ja likviditeetistä. Mutta Yhdysvallat ei ole koskaan kannattanut vahvasti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) valtuuksien ja resurssien laajentamista säätelemään maailman rahoitusta ja valuuttoja.

Lyhyesti sanottuna maailma, jota Yhdysvallat hallitsi muurin murtumisen jälkeen, oli amerikkalaisen yksipuolisuuden sanelemaa, jota vahvisti kiistaton sotilaallinen ylivoima . Sen huipentuma oli katastrofaalinen hyökkäys Irakiin vuonna 2003. Erityisesti peräkkäiset Israelin hallinnot ymmärsivät tämän selvästi, suosien liittoa amerikkalaisten kanssa  samalla kun he rikkoivat kansainvälistä oikeutta ja kohtelivat YK:ta vihollisena .

Mutta tämän herruuden perusta on katoamassa. Yhdysvaltojen taloudellista ja sotilaallista ylivoimaa uhkaa Kiinan nousu , 1,4 miljardin asukkaan maa, jota vastaan ​​330 miljoonan amerikkalaisen voi olla vaikea kilpailla tulevaisuudessa. Tästä johtuvat kasvavat jännitteet näiden suurvaltojen välillä.

Euroopan strateginen valinta

Tätä taustaa vasten eurooppalaiset joutuvat strategisen valinnan eteen: antaa siis  heilurin heilua USA:n tähänastisen yksipuolisen herruuden ja tulevan Kiinan yksipuolisen herruuden välillä, jota tukee Venäjä-Iran-Pohjois-Korea-akseli, tai toimia välittävänä voimana. yrittäen rakentaa aito monenvälinen järjestelmä. Tämän on kyettävä pakottamaan voimakkaimmat maat noudattamaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen perussääntöjä .

Euroopan unioni on ollut pitkään erilainen kuin Yhdysvallat näissä asioissa. 1900-luvun kahden maailmansodan ja siirtomaavaltakuntien lopun jälkeen se ei koskaan pyrkinyt maailmanjohtajuuteen. Tänä päivänä eurooppalainen johtaja, joka puolustaisi tällaista kunnianhimoa, tuskin laukaisi muualla maailmassa muuta kuin huvittuneita hymyjä tai kohotettuja kulmakarvoja (vaikka muutamat nostalgiset ranskalaiset tai brittiläiset poliitikot saattavat vielä joskus vaalia sellaista toivoa). Kukaan ei enää pelkää eurooppalaista maailmanvaltaa.

EU on perustamisestaan ​​lähtien aina ollut monenvälisen järjestelmän hyvä oppilas. Se on tukenut YK:ta ja sen eri virastoja, se on uskonut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja pannut täytäntöön Kioton pöytäkirjan , se on haaveillut, että WTO tuo järjestyksen ja kurin maailmankauppaan , se on toivonut, että IMF pystyisi sääntelemään  ja vakauttamaan maailman rahoitusta,  valuuttoja ja niin edelleen.

Uskottava tarjous

EU on siksi uskottava – ainakin selvästi enemmän kuin Yhdysvallat – ehdottaessaan globaalin etelän maille, että ne hyödyntäisivät nykyistä voimatasapainoa rakentaakseen yhdessä uudistetun monenvälisen järjestelmän, jolla on todellista toimintakykyä. Muuten Kiina ja sen liittolaiset vahvistavat valtaansa, kuten BRICS-verkoston syntyessä .

Ekologisen kriisin valtavat paineet, jotka vaativat voimakkaampaa monenvälistä toimintaa, tunnistvat innokkaasti kaikki – mutta erityisesti etelän maat, jotka kärsivät usein pahiten . Eikä maailmassa ole pulaa suurista toimijoista, mukaan lukien Intia, Meksiko, Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia ja Nigeria, jotka eivät halua liittoutua jommankumman suurvallan kanssa ja etsivät sen sijaan tapoja suojella itseään näiden ruokahalulta ​​ja vaatimusten liiallisuuksista.

Jos Euroopan tarjouksen halutaan olevan uskottava , sen on kuitenkin tehtävä selväksi, mitä uhrauksia se edellyttää. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu monenvälinen järjestelmä antoi eurooppalaisille paikan YK:n turvallisuusneuvostossa ja muissa toimielimissä, mikä on suoraan sanottuna muuttunut suhteettomaksi. Esimerkiksi sopimus , jonka mukaan IMF:n johtaja on eurooppalainen (ja Maailmanpankin pääjohtaja amerikkalainen ), ei voi enää olla voimassa.

Tämä tarkoittaa myös Euroopan (ja muiden kehittyneiden maiden) suurempaa taloudellista sitoutumista monenväliseen yhteistoimintaan. Sodanjälkeisen monenvälisen järjestelmän heikkous ei ole vain Yhdysvaltojen vika: Eurooppakaan ei ole tehnyt sitä, mitä vaaditaan varmistaakseen, että etelän mailla on oikea paikka.

On olemassa todellinen vaara, että Eurooppa on yksi supervaltojen välisen yhteentörmäyksen ensimmäisistä uhreista, jos kanssakäymiselle  ei tehdä pakottavia puitteita. Mutta jos Eurooppa on valmis tekemään vaaditut uhraukset, sillä on tehtävänsä uudistetun ja vahvistetun monenvälisyyden puolestapuhujana. Käyttämällä riittävästi energiaa tähän se tekisi itselleen ja koko ihmiskunnalle valtavan palveluksen.

(Alunperin ranskaksi julkaissut Le Nouvel Observateur)

William Desmonts

"William Desmonts" on korkea ranskalainen virkamies.

Kuinka Kiinan poliittinen järjestelmä toimii?

Kuinka Kiinan 1,4 miljardin asukkaan poliittinen järjestelmä toimii. Läntinen arvoyhteisö arvostelee Kiinaa ja sen poliittista järjestelmää, joka kuitenkin nostanut tämän valtavan maan nopeaan taloudelliseen nousuun.  Onko perusteltua pyrkiä tuhoamaan Kiinan kansandemokratia? Onko kiinalaisessa järjestelmässä kansalaisilla osallistumisoikeuksia, mahdollisuuksia kasvaa yhteistoimintaan, olla aktiivisia ja ottaa vastuuta yhteiskunnastaan? Tietoa on vähän ja siksi olen kääntänyt "Chiuna Today" -lehden artikkelin tästä ulottuvuudesta jonkinlaiseksi avaukseksi kuvaamaan sitä, miten kiinalainen "kansandemokratia" heidän omasta mielestään toimii.

Koko kansandemokratian prosessi palvelee parhaiten Kiinan 1,4 miljardin ihmisen todellisia etuja ja optimoi päätöksenteon ja valvonnan maailman toiseksi suurimmassa taloudessa Manilassa asuvan akateemikon mukaan.

Filippiinien yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian korkeakoulun apulaisprofessori ja apulaisdekaani Jan Robert Go sanoi, että Kiinan koko prosessin kansandemokratia sisältää vaaliprosessin, mutta se ulottuu myös politiikanteon, täytäntöönpanon ja valvonnan kautta.  Kiinalaisessa järjestelmässä "ihmiset ovat osa hallintoa", filippiiniläinen professori sanoo.

Tämä johtuu siitä, että Kiinan kommunistinen puolue asettaa "preemion koko demokraattiselle prosessille". Hän sanoo, että Kiina edistää "konsultatiivista demokratiaa" ja rohkaisee yleisöä osallistumaan päätöksiin ja päätöksentekoon.

Go, jolla on tohtorintutkinto poliittisesta teoriasta Keski-Kiinan normaaliyliopistosta Wuhanissa Hubein maakunnassa, on nähnyt Kiinan "kaksiosaisen" demokraattisen hallintojärjestelmän.

Hän sanoi, että Kiina harjoittaa "suoraa demokratiaa", jossa kansalaiset valitsevat paikalliset johtajat, jotka edustavat heitä lähiöissään tai kyläkomiteoissa. Samaan aikaan Kiinassa on myös "epäsuora demokratia", jossa valitut edustajat valitsevat myöhemmin johtajia ylemmiltä hallintotasoilta – alapiiristä keskushallintoon – kun taas valitut johtajat pitävät yhteyttä kansaan politiikan ja ohjelmien suunnittelussa.

Hän sanoo, että "ihmiset ovat osa hallintoa" maailman väkirikkaimmassa maassa suoran tai epäsuoran demokratian kautta.

Kansallisen kansankongressin ja Kiinan kansanpuolueen poliittisen neuvoa-antavan konferenssin kansallisen komitean kaksi istuntoa osoittavat, kuinka kansandemokratian  koko prosessi toimii maan ja sen kansan hyväksi, hän sanoo

NPC, Kiinan ylin lainsäätäjä, "voi määritellä hallituksen työn, asettaa standardit ja laatia suunnitelman niin, että paikalliset johtajat saavat opastusta alimmalle tasolle asti", Go sanoi ja lisäsi. että NPC noudattaa alhaalta ylös -lähestymistapaa.

Se on vastuussa "konsolidoinnista riippumatta siitä, mikä neuvottelutulos on tai mitä tahansa politiikkaa on luotu alimmilla tasoilla, jotta ne pystyvät näkemään kattavasti tilan eri osissa Kiinaa ja esittämään myöhemmin seuraavan viiden vuoden suunnitelman". .

Tämän vuoden kahdella istunnolla on vielä suurempi merkitys, koska se on ensimmäinen kerta, kun Kiina muutti COVID-19-strategiaansa. "Näissä kahdessa istunnossa on mielenkiintoista löytää toimintasuunnitelma NPC:lle ja siten Kiinan hallitukselle eteenpäin", Go sanoi.

CPPCC:llä, Kiinan korkeimmalla poliittisella neuvoa-antavalla elimellä, on myös "ratkaiseva rooli" koko prosessin kattavan kansandemokratian saavuttamisessa neuvoa-antavilla keinoilla." Jos tavoitteena on olla toimiva demokratia, jossa ihmiset ovat suoraan mukana ja kuullaan, vastuu tämä tavoite on suurelta osin CPPCC:n käsissä", hän sanoi.

Poliittiset neuvonantajat kaikilla yhteiskunnan sektoreilla pystyvät kehittämään suunnitelmia, "jotka mahdollistavat tehokkaan ja tehokkaan kuulemisen hallinnon eri tasoilla", hän sanoi. "CPPCC täydentää "demokratiasykliä" ohjaamalla kuulemisten tulokset NPC:lle päätöksenteon ja päätöksenteon ohjaamiseksi."

Lisäksi Go sanoi, että Kiina on laajentanut ja parantanut neuvoa-antavan demokratiansa järjestelmää  pyrkien koordinoidusti edistämään poliittisten voimien, kansankongressien, CPPCC:n jäsenten, kansanjärjestöjen, yhteisöjen ja sosiaalisten järjestöjen kuulemista – ja parantamaan institutionaalisia neuvoa-antavia foorumeja edistääkseen neuvoa-antavan demokratian laaja, monitasoista ja institutionalisoitua kehittämistä.

Go sanoi myös, että liberaalidemokraattinen kehys on hallinnut modernia länsimaista keskustelua, usein muiden demokratian muotojen kustannuksella. Hän uskoo, että useamman ihmisten pitäisi saada tietoa Kiinan kaltaisista sosialistisista demokratioista, jotta he ymmärtäisivät, kuinka järjestelmä on auttanut kansakuntaa toteuttamaan kansalaistensa toiveet.

"Koska demokratian pitäisi loppujen lopuksi toimia kansalaistensa, kansansa hyväksi", hän sanoi ja lisäsi, että Kiinan osalta  kansandemokratian koko prosessi toimii heidän hyväkseen.

"Tämä johtuu siitä, että he tietävät, kuinka heidän kulttuurinsa toimii, kuinka heidän yhteiskuntansa on konfiguroitu, ja he pystyvät ohjaamaan ja toteuttamaan kiinalaisten ominaisuuksien mukaisia ​​politiikkoja, mikä on herkempää sille, mitä he tarvitsevat."

Poksahtaako Kiinan velkakupla?

 Helsingin Sanomat pohtii 23.12. 2020 numerossaan Kiinan ongelmia, vähäistä syntyvyyttä, "rahatalouskuplaa" ja mm. saasteongelmaa.

Poksahtaako velkakupla?

Kiinalla on valtavasti velkaa, Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan 280 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiinan talouskasvu on pitkään nojannut velalla rakennettuihin lentokenttiin, tehtaisiin ja muihin isoihin hankkeisiin.

Kaikelle rakennetulle infrastruktuurille ei näytä olevan oikeasti tarvetta. Monet yritykset ja paikallishallinto ovat eläneet velalla, ja nyt kuluttajatkin ovat päässeet velan makuun.

Poksahtaako jättimäinen velkakupla ja runtelee Kiinan talouden?

Mattlinia vähän naurattaa. Hän ei naura velalle, vaan maailman talousasiantuntijoille ja Kiinan-tutkijoille – myös itselleen – sillä he ovat veikanneet 1990-luvulta lähtien Kiinalle finanssikriisiä. Poksahdusta ei ole vieläkään tapahtunut. Kiina on tähän asti uhmannut vanhoja lakeja.

”Pitkään on näyttänyt ilmeiseltä, että finanssikriisi on tulossa, mutta velkaantuminen on vain jatkunut ja jatkunut. Kiinalla on kuitenkin myös vahvuuksia: Rahoitusjärjestelmä on valtion kontrollissa ja pääoman liikkumista rajojen yli rajoitetaan edelleen. Resurssejakin on, kuten suuri valuuttavaranto.”

Entä USA:n velkakupla joka kasvaa nopeasti?

 600 dollaria käteen ja 300 dollarin viikoittainen nosto työttömyyskorvauksiin – tällainen on Yhdysvaltojen noin 900 miljardin dollarin koronapaketti

Noin 900 miljardin dollarin apupaketin ytimessä ovat suorat rahalähetykset kotitalouksille, yritysten tukeminen sekä monet eri aloille kohdistetut tukipaketit.

Tuomas Niskakangas HS

22.12. 13:34

YHDYSVALTOJEN uutta talouden tukipakettia jouduttiin rukkaamaan ja karsimaan raskaalla kädellä, mutta vesitetyksi sitä ei voi sanoa.

Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi maanantaina toisen suuren koronapaketin, jolla kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan epidemian yli.

Noin 900 miljardin dollarin (740 miljardin euron) suuruinen paketti on ensimmäistä, maaliskuussa hyväksyttyä pakettia pienempi, mutta kokoluokaltaan samaa tasoa Euroopan unionin hitaasti edenneen elvytyspaketin kanssa.

EU:n paketin ensimmäisten tukien jakamisen pitäisi alkaa vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Euroopan Unionin ja Kiinan ilmastoyhteistyö

 

Kiina ja EU pyrkivät parantamaan globaalia ilmastohallintoa

Kirjoittanut Dong Yifan | China Daily | Päivitetty: 2020-11-11 07:40

Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista globaaleista haasteista ihmiskunnalle. Ja vaikka eri maat ovat kärsineet ilmastonmuutoksen vaikutuksista ext kuten metsäpalot, tsunami, kuivuus, syklonit, sulavat jäätiköt ja kuivavat vesimuodostumat －, haaste voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä, ei yhden maan tai muun maan pieni joukko maita.

Tässä suhteessa Kiina ja Euroopan unioni ovat sitoutuneet kunnianhimoisimpiin sitoumuksiin

Kiinan 19. kommunistisen puolueen keskuskomitean viidennen täysistunnon jälkeen lokakuun lopulla julkaistu tiedonanto on luvannut edistää vihreää kehitystä, vahvistaa kestävän kehityksen strategiaa, nopeuttaa vähähiilisen talouden rakentamista, parantaa resurssien käyttöä ja nopeuttaa energiajärjestelmän muutosta ekologisen sivilisaation rakentamiseksi.

Lisäksi puhuessaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen syyskuun lopun 75. istunnossa presidentti Xi Jinping sanoi, että Kiinan hiilidioksidipäästöt huipentuvat vuoteen 2030 mennessä ja että ne saavuttavat hiilineutraaliuden vuoteen 2060 mennessä ja antavat siten valtavan panoksen maailmanlaajuiseen taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.

EU: n osalta blokki on osoittanut edistyneimmän ja kunnianhimoisimman puolensa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Syyskuussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi ensimmäisessä puheessaan "Unionin tila" joulukuussa 2020 virkaan astumisensa jälkeen ja sanoi, että EU nostaa vuoteen 2030 liittyvän päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista, mikä se on tiellä kohti ilmastoneutraaliustavoitettaan ja auttaa sitä täyttämään Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa COVID-19-pandemian keskellä.

Taloudelliselta kannalta EU on sanonut, että vihreä siirtymä on yksi sen kahdesta tärkeimmästä painopistealasta pandemian jälkeisenä aikana, toinen on digitaalinen siirtymä, ja 37 prosenttia elvytysrahastosta käytetään suoraan Euroopan vihreän diilitavoitteisiin .

Maailmaa on edessään vakava kansanterveyskriisi, vakava talouskriisi ja kriittinen ilmastokriisi, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja joihin voidaan puuttua vain, jos kaikki maat tekevät yhteistyötä. Vähähiilinen ja kestävä kehitys lisäävät vauhtia pandemian jälkeiseen talouden elpymiseen, mutta auttavat myös ratkaisemaan globalisaation aiheuttaman talouskehityksen ristiriidat ja sen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja koko yhteiskuntaan.

Kansainväliset järjestöt, kuten Kansainvälinen energiajärjestö, Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto, Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, ovat kehottaneet maita ja yrityksiä tarttumaan vihreän siirtymän tarjoamaan tilaisuuteen. Jos kaikkien suurten maiden politiikassa keskitytään enemmän vihreään kehitykseen, maailmantalous voi hyödyntää valtavia investointi- ja työllistämismahdollisuuksia.

Itse asiassa EU todennäköisesti ajaa useita taloudellisia ja energia-aloitteita, jotka perustuvat Euroopan vihreän kaupan puitteisiin pitkän aikavälin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Von der Leyen listasi puheessaan useita uusia vihreän muutoksen suunnitelmia, mukaan lukien eurooppalaiset vetylaaksot, uudet "eurooppalaiset Bauhaus" ja EU: n tason vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskut. Se, että arkkitehtuurin modernisointisuunnitelma "European Bauhaus" julkaistiin vain muutama päivä Von der Leyenin puheen jälkeen, osoittaa, että EU aikoo laajentaa ja tehostaa taistelua ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Lisäksi EU: n ja Kiinan vihreällä kehitysyhteistyöllä on valtavat mahdollisuudet. Molemmat osapuolet ovat Pariisin sopimuksen vahvimpia kannattajia ja ovat pyrkineet yhteisesti täyttämään sitoumuksensa. Syyskuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapasivat videolinkin kautta tapaamisen, ja molemmat osapuolet lupasivat ponnistella enemmän syventääkseen yhteistyötä ilmastonmuutoksen hallinnassa ja perustamalla korkean tason ilmastomekanismi ilmastosta muuttaa.

Osapuolet todennäköisesti myös lisäävät pyrkimyksiä saavuttaa poliittinen yksimielisyys ilmastonmuutoksesta ja syventää yhteistyötä uuden uusiutuvan energian teknologian, vihreän rahoituksen ja puhtaan energian alalla. Toivottavasti Kiinan ja EU: n ilmastoyhteistyö lisää positiivista energiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja auttaa rakentamaan ympäristöystävällisen yhteiskunnan.

Kirjoittaja on apututkija Kiinan nykyaikaisten kansainvälisten suhteiden instituutissa.

Massadata - kaksiteräinen miekka

Professori Sun Yunchuan: Massadata helpottaa elämää, mutta aiheuttaa myös riskejä
- Käännös China Daily päivälehdestä 

Massadata (Big data) ja tekoälyteknologiat ovat saaneet aikaan perusteellisia muutoksia ihmisten elämän- ja työskentelytavoissa. Esimerkiksi terveydenhuollon QR-koodit -   vihreänä, keltaisena ja punaisena ja perustuvat matkapuhelimen käyttäjän fyysisiin liikkeisiin, jotka määrittävät, aiheuttaako hän tartuntariskin - ovat sovellutuksia massadatasta.

Kun Pekingissä Xinfadi-tukkumarkkinoilla havaittiin 11. kesäkuuta uusi joukko koronavirusinfektioita,  viranomaiset pystyivät massadatan avulla jäljittämään ihmisten digitaaliset jalanjäljet ​​ja sähköiset maksut ja tunnistamaan ne, jotka olivat vierailleet Xinfadissa edellisten päivien aikana. Myöhemmin tällaisille ihmisille ilmoitettiin viestien kautta nukleiinihappotestin suorittamisesta ennen pääsemistä julkisiin paikkoihin.

Koska Xinfadi on Pekingin suurin hedelmien, vihannesten, lihan ja äyriäisten tukkumarkkina, tuhansia ihmisiä käy siellä päivittäin. Olisi melkein mahdotonta tunnistaa kaikkia niitä, jotka vierailivat markkinoilla päivässä, puhumattakaan viikosta tai pidemmästä ajasta, käyttämättä massadataa. Massadata tarjosi kriittistä ja reaaliaikaista tietoa vierailijoille ja auttoi siten hallitusta toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä uuden puhkeamisen hillitsemiseksi.

Makrotasolla massadata voi auttaa määrittämään viruksen levinneisyysmalleja ympäri maailmaa ja alueita sekä Kiinan provinsseissa ja kaupungeissa. Seuraamalla massadatan  avulla tarkkaan pandemian leviämistä hallitukset voivat mitata sen suuntautumista ja antaa varhaisvaroituksia. Jotkut matkapuhelimien navigointikartat osoittavat jo riskitason, jonka yhteisö kohtaa sen koon ja tartuntojen määrän perusteella, vähentäen merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia joutua vahingossa tällaisten yhteisöjen läheisyyteen ja riskiin tartunnasta.

Ja mikrotasolla, seuraamalla yksilöiden liikkumista ulkona, massadata helpottaa tiukkoja valvontatoimenpiteitä, mukaan lukien karanteenin, kohdistamaan valvontaa korkean ja keskitason riskialueille ja antamaan muiden alueiden toimia normaalisti, jotta paikalliset taloudet eivät saisi lisää vaurioita. Suojaten ihmisten elämää ja terveyttä suuret, datapohjaiset tarkat viruksenseurantajärjestelmät voivat auttaa talouden uudelleenkäynnistämisessä ja asettumisessa paranemisen tielle .

Yhä useammat ihmiset ovat huolissaan siitä, että massadata mahdollistaisi heidän henkilökohtaisten tietojensa rikollisen väärinkäytön ja vaarantaisi heidän yksityisyytensä. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyessä Kiinassa melkein kaikkia normaalin ihmisen elämän ja työn näkökohtia valvotaan käytännössä, koska hänen henkilökohtaisia ​​tietojaan, kuten kuljetushistoria, koti- ja työpaikan osoite, sosiaalinen verkostoituminen, omaisuus, harrastukset ja jopa terveydentila on tallennettu useille verkkosivustoille ja mobiilisovelluksille. Se tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole juurikaan yksityisyyttä － ja massadata voi vaarantaa heidän henkensä ja omaisuutensa, varsinkin jos rikolliset käyttävät tietoja hyödykseen.

Myöhemmi monet Pekingin asukkaat hämmästyivät vastaanottaessaan puheluita tai viestejä, jotka kertoivat heidän äskettäisestä matkustamisestaan ​​riskialueille, vaikka monet heistä vain ohittivat tällaisen alueen autolla. Heidän hämmästyksensä osoittaa heidän olevansa huolissaan siitä, että myös rikolliset saisivat ja hyödyntäisivät joitain näistä tiedoista; se voi ruokkia rikoksia, kuten sieppauksia, varkauksia, petoksia ja / tai kiristyksiä. Tiedotusvälineissä on jo korostettu joitain verkkokauppoja, jotka uhkaavat paljastaa heidän tuotteistaan ​​tai palveluistaan ​​huonoja arvosteluja kirjoittaneiden asiakkaiden henkilökohtaiset tiedot. Henkilötietojen vuotaminen voi myös saada rikolliset tekemään telepetoksia ja taloudellisia huijauksia.

Toisin sanoen edistyksellinen tekniikka on kaksiteräinen miekka － se voi tehdä elämästä helpompaa, mutta myös luoda lisää riskejä ja epävarmuustekijöitä. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan ​​suurten tietojen käyttö yleisen edun hyväksi ja niiden väärinkäytöt / väärinkäytöt petosten ja muiden rikosten tekemiseen. Ja näiden kahden erottamiseksi tarvitaan asianmukaista yhteistyötä hallitusten, instituutioiden, verkkoyritysten ja kansalaisten välillä.

Ensinnäkin, kun käytetään massadataa hallintotavan parantamiseksi, hallituksen, jolla on pääsy miljoonien ihmisten henkilökohtaisiin tietoihin, olisi annettava joukko poliitisia määräyksiä tiukentaakseen edelleen tietokannan käytön valvontaa ja estääkseen ihmisten henkilökohtaisten tietojen vuotamisen. .

Toiseksi hallituksen olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin seurata yrityksiä, jotka keräävät ja käyttävät asiakkaiden tietoja, ja perustaa yksityisyyden suojan mekanismi, jotta voidaan poistaa epäselvyydet, joihin yritykset ovat saattaneet ihmiset heidän henkilökohtaisia tietoja hankkiessaan - jo ennen kuin he antavat näiden käyttää heidän palveluitaan. Niille yrityksille ja organisaatioille, jotka rikkovat sääntöjä, hallituksen tulee laatia musta lista, joka varoittaa käyttäjiä pysyttelemään poissa heidän palveluistaan.

Ja kolmanneksi, on tarpeen perustaa jäljitettävyysjärjestelmä tietojen vuotamisen ja väärinkäytön lähteiden tunnistamiseksi ja saattaa laitokset ja henkilöt, jotka loukkaavat käyttäjien yksityisyyttä, lailliseen vastuuseen. Itse asiassa massatietoa olisi käytettävä mm. pandemian torjumiseksi ja ihmisten elämän ja terveyden parantamiseksi, mutta hallituksen olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin suurdatan mahdollisten riskien minimoimiseksi.
______________
Sun Yunchuan on Pekingin normaalin yliopiston rahoitus- ja yritystoiminnan kansainvälisen Big Data -instituutin professori. Ja Zhang Junsheng on Kiinan tieteellisen ja teknisen tiedon instituutin tutkija.
Näkemykset eivät välttämättä edusta China Daily: n näkemyksiä.

Tianxia - yhteisen taivaan alla

Kiinalainen filosofi Zhao suunnittelee uudenlaista  maailmanjärjestystä. Läntinen maailma on joutunut omaan, egopohjaoiseen ansaansa. Tämä kirjoitus on referaatti toimittaja Bernhard Zandin kirjoituksesta der Spiegelissä 14. helmikuuta 2020, jossa hän avaa kiinalaisen filosofin Zhao Tingyangin Tianxia -maailmankuvaa ja sen merkitystä Kiinalle ja koko maailmalle. 
Zhao Tingyang on yksi Kiinan tärkeimmistä ajattelijoista. Hän pitää maailmaa nykymuodossaan epäonnistuneena ja ennustaa uuden järjestyksen. Onko se propagandaa?



Filosofi Zhao Tingyangin Pekingin huoneisto on jaettu kahteen pallonpuoliskoon. Kiinan klassikoita on upean aurinkoisen salongin hyllyillä, Konfutse-luettelosta Lu Xuniin, klassisesta romaanista "Tieteellisen metsän epävirallinen historia" monikokoiseen historiaan Kiinan valtakunnan 24 dynastiasta. Kirjat, kuten Zhao sanoo, ovat "viihdettä varten".

Ludwig Wittgensteinin muotokuva roikkuu seinällä kaksi askelta korkeammassa, varjoisassa tutkimusnurkkauksessa, ja länsimaisten sinne on myös pinottu koko joukko filosofien teoksia: Hobbes, Kant, Rawls, Habermas ja Gadamer, jotkut englanniksi, monet kiinan käännöksinä.

Mutta nämä kaksi maailmaa ovat läheisemmässä yhteydessä kuin alun perin näyttää. Jokainen, joka seuraa Zhaoa kirjaston kautta, löytää myös kiinalaisten historioitsijoiden välillä Rilken ja Nerudan runoja sekä Sun Tsun ja Laotsen kirjoituksia muinaisten kreikkalaisten rinnalla. "Platon ja Konfutse," sanoo Zhao, "olisivat ymmärtäneet toisiaan hyvin".

Kukaann nykyinen ajattelija ei ole yhtä luettu kiinalaisessa ja länsimaisessa filosofiassa kuin Zhao Tingyang, syntynyt vuonna 1961, kohtelias, hoikka mies, jolla on vahvat lasit ja ohut harmaa parta. Zhao tulee Pearl River Delta -alueelta Etelä-Kiinassa ja opettaa yhteiskuntatieteiden akatemiassa Pekingissä.

Zhao kirjoittaa lyhyitä esseitä; vuonna 2014 ilmestyi äneltä yhdessä rankalaisen filosofin ja Che Guevara-ystävän Régis Debrayn kanssa Kiinaa koskeva kirjeenvaihtokokoelma. Ranskalainen kirjallisuuslehti "Nouveau Magazine Littéraire on kirjannut hänet yhdeksi maailman 35:stä vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Tammikuussa 2020 on ilmestynyt saksaksi hänen päätyönsä "Yhteisen taivaan alla - maailmanjärjestyksen menneisyys ja tulevaisuus" (Alles unter dem Himmel - Maailmanjärjestyksen menneisyys ja tulevaisuus) . Kirja on helppolukuinen filosofinen teos, joka vetää yhteen kaksi maailmanjärjestä ja ajallisesti jopa kolme vuosituhatta. Kirja uskaltautuu esittämään teorian, joka asettaa läntisen maailmanjärjestyksen tiukan kritiikin kohteeksi ja jonka nimi Tianxia viittaa yhteisen taivaan alla elämiseen. Kirja ei ole kriittisesti Kiinan autoritaariseen yksipuoluejärjestelmään suhtautuva lähestymistapa.  Tianxia filosofian juuret ovat syvällä Kiinan historiassa ja kulttuurissa. Tianxia -filosofia on jotakin täysin muuta kuin se länsimainen kilpailuun, omanvointonpyyntiin ja kilpaileviin kansallisvaltioihin perustuva arvojärjestelmä, johon me länsimaissa olemme saaneet tottua.

Kirja, jonka sisältö koostuu vsta 2005 lähtien kirjoitetuista esseistä, on varsinainen herätttäjä ja lietsoja; läntisten yhteiskuntien keskeiset arvot kyseenalaistetaan, niin yksilö, vapaus, demokratia kuin ihmisoikeudetkin. Se pitää  ajattelijoita, jotka kuuluvat läntien kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin, uneksijoina. Kirja puhuu kaksoismoraalista ja salaliittoteorioista, joihin lännessäkin törmää ja jotka kyseenalaistavat läntisten arvojen eheyden. 

Kirjailija aloittaa kirjansa arvioimalla maailmaa ja sen valitettavaa tilaa, jota vaivaavat vuosikymmeniksi ratkaisematta jääneet ongelmat, alkaen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puutteesta, ilmastomuutoksesta, kansainvälisen finanssikapitalismin muodostamasta uhasta ja teknisistä innovaatioista joiden merkitystä kukaan ei osaa arvoida. Ongelmana ei ole pelkästään valtioiden epäonnistuminen, vaan epäonnistuminen koko maailman mittakaavassa.  

 Toisin kuin kansallisissa ja valtioidenvälisissä konflikteissa ei läntinen arvojärjestelmä tarjoa mitään käyttökelpoista, ongelmia ratkaisevaa  työkalua. Läntiselle arvomaailmalle 'maailma'' ei ole mikään toimintakategoria. Läntistä arvoasetelmaa hallitsee edelleen valtio, joka syntyi Westfalenin rauhan yhteydessä 1648 30-vuotisen sodan päätteeksi. Valtio on edelleen korkein valtaa käyttävä 'läntinen instanssi'.

Zhaon mukaan kansallisvaltio on jäämässä taka-alalle - ja sen mukana koko läntinen arvojärjestelmä. Globalisaatio korostaa vallitsevan maailmanjärjestyksen vastakkainasetteluja. Yhteiselo ei kasva kansallisvaltioiden sisäisen olemuksen kautta - yhdessäeläminen perustuu yhä suuremmassa määrin globaaleihin mittasuhteisiin. Kansallisvaltioiden kautta tapahtuva vallankäyttö muuttuu näissä oloisa toissijaiseksi.

Ratkaisuksi Zhao tarjoaa "Tianxiaa", vanhan Kiinan kosmologista maailmanjärjestystä joka vaikuttaa koko ajan edelleen. Tianxia, "Yhteisen Taivaan alla" tarjoaa lähestymistavaksi fyysisen, henkisen, ja myös kokonaisvaltaisen poliittisen järjestelmän. Tainxia ei tunne valtioita, ei rajoja, ei mitään ulkopuolista, vaan pelkän sisäisen. Kysymyksessä on Zhaon mukaan joka suuntaan avoin elämänjärjestys, joka määrää alueiden, kansojen ja kulttuurien suhteen keskukseen, jota Tianxia-konseptissa edustaa taivas. Historiallisesti tämä keskus, 'taivaallinen aukio' on ollut Kiinan keisarillinen palatsi.

Tämä konsepti maailmanjärjestyksestä palautuu Zhou-dynastiaan vuosiin 1046 - 256 ennen länstisen ajanlaskun alkua. Zhou-dynastian mukaan Kiinan keskusylänkö muodosti niin pienen maantieteellisen alueen että se ei olisi voinut perustua aseelliseen voimaan. Niinollen kehittivät he järjestyksen, joka perustui järjestelmän miellyttävyyteen aseellisen herruuden sijasta. Zhao ottaa esimerkiksi Euroopasta Svetisin, jonka järjestelmä voisi muodostua koko Euroopan yhtenäiseksi, taloudellisesti ja poliittisesti vakuuttavaksi malliksi.

Zhao toteaa että 'Tianxia-malli' ei ole totuetunut puhtaassa muodossaan vuosituhansiin, vaikka sen vaikutus näkyy kiinalaisessa ajattelussa ja toimintatavassa jatkuvasti. Vuonna 1912 syntyneen Kiinan kansallisvaltion perustujat torjuivat sekä Tianxia -mallin kuten myös eräät konfutselaisuuden traditiot. Perusajatus valtiottomasta maailmasta on kuitenkin elänyt Kiinassa läpi vuosisatojen.  Globalisaation aikana Tianxia-malli on suhteessa kansallisvaltioperiaatteeseen ylivoimainen, koksa se hyväksyy globaalit mittasuhteet. 

Zhaon kritiikki menee kuitenkin syvemmälle. Hän asettaa kyseenalaiseksi läntisen ajattelu peruslähtökohdat. Moderni poliittinen ajattelu palautuu rationaliteetin käsitteeseen, joka Zhaon mukaan on rajattu liian ahtaasti yksilöllisiin lähtökohtiin. Rationaalisuus läntisessä ajattelussa tarkoittaa yksilöllistä lähtökohtaa ja hänen etujensa maksimointia. Tämän tulkinnan Zhao asettaa omaa 'suhteellisen rationaliteetin' käsitteen vastakohdaksi. "Yksilöllinen rationaliteetti on kilpailun rationaliteettia", kirjoittaa hän. "Suhteellinen rationaliteetti on yhteiselon rationaliteettia."

Kiinalaisessa filosofiassa asettuu kaikkien olemassaolon ehdot yksilöllisen olemassaolon ehdoksi.  Ei ole olemassa mittän Yingiä ilman Yangia. Rationaalista ei sen vuoksi ole se, mikä lisää yhden tai toisen etuja, vaan suhde joka parantaa molempien elämisen ehtoja -   periaate jota Zhao kutsuu 'konfutselaiseksi optimiksi': Tavoitteena on annetuissa olosuhteissa mahdollisimman hedelmällinen suhde yksilön ja toisten välillä.

Tarkoittaako tämä, että kiinalaisessa kulttuurissa yksilö on todella vähempiarvoinen kuin läntisessä traditiossa? Zhao asettuu kiinalaisen arvojärjestelmän kannalle. Se tähtää enemmän yhteistyöhön ja mukaanottamiseen, kun läntinen lähestymistapa korostaa vastakohtaisuutta ja kilpailuasetelmaa. Tässä läntinen arvojärjestelmä putoaa oman ego-ansaansa. 

Tämän argumentin nostaa Zhao keskeiseksi valtio-opiksi kiinalaisessa kulttuurissa  ja torjuu samalla koko joukon filosofeja ja ajattelijoita alkaen valistuksen ajasta ja jatkuen tähän päivään. Immanuel Kant selviää tästä kritiikistä verrattain hyvin Zhaon nostaessa Kantin  aikakausikuvauksen "Kohti ikuista rauhaa" vuodelta 1795 korkeaan arvoon. Kuitenkin Kantin ajatus "vapaiden valtioiden liitosta", joka sittemmin on noussut sekä Yhdistyneiden kansakuntien perusrakenteeseen ja tietyssä määrin myös Euroopan Unionin rakenteelliseksi lähtökohdaksi, joutuu Zhaon kritiikin kohteeksi. Joidenkin valtioiden kohdalla tämä saattaa toimia hyvinkin, mutta kulttuuristen ja poliittisten murtumien korjaamiseen globaalissa maailmassa tämä järjestelmä ei ole kasvanut. Kantin ajatus "vapaiden valtioiden liitosta" ei noussut koskaan kansallisvaltioon perustuvan politiikan yläpuolelle.

Karl Marx joutuu yllätäen myös Zhaon kritiikin kohteeksi. Hänen luokkataisteluhenkinen kansainvälisyytensä on Zhaon mukaan yksinkertaisesti liian epävakaa. Proletaaristen luokkien välinen taistelu ylittää aika-ajoin jopa kapitalististen luokkien vastakohtaisuudet. Tällä ilmaisulla Zhao viitannee 1960-luvun kiinalaisvenäläisissä suhteissa olleisiin ristiriitoihin ja vastakkaisuuksiin. 

Nykyajan ydinkonflikti on Zhaon mukaan "sivilisaatioiden törmäyskurssi" (clash of sivilizations), jota amerikkalainen, vuonna 2008 kuollut us-politologi Samuel P. Huntington on kuvannut.Tämän arvioita  globalisoituvan maailman kulttuurisista, uskonnollisista ja poliitisista vastakohtaisuuksista Zhao arvostaa, vaikka ilmaisee myös Samuel Huntingtonin tehneen koko joukon virhearvioita.

Zhaon mukaan edes Yhdistyneet kansakunnat ei ole kasvanut tämän yksityisten jäsenvaltioiden erityisintressien yläpuolelle kasvaneeksi organisaatioksi. Lopulta aina viimekädessä vahvat yksittäisvaltiot saavat etunsa ja tahtonsa läpi. Britit ja ranskalaiset - sekä myös "USA:n uusimperialismi" edustavat tätä voittajavaltioiden ryhmää.
Zhaon kielenkäyttö on vihaista, USA-kriittistä ilmaisua, jonka hengen voi tunnistaa kiinalaisesta valtionmediasta. "Nykyinen maailmanjärjestys on USA:n johtamaa ja manipuloimaa, globaaliin poliittiseen voimaan ja ilmaisutapaan perustuvaa vallankäyttöä. Amerikan Yhdysvallat harjoittaa tätä hegemoniaa finanssitalouden ja valtiosuvereniteetin kautta  ehdollistettujen ihmisoikeuslinjausten muodossa. 

Tästä seuraa, että Zhaon konseptit edustavat vastakkaista näkemystä "Pax-americanasta", yhteiselosta USA:n kanssa: sellaiset käsitteet kuten harmonia, yhteistyö, yhteensopivuus - osuvat osittain yksiin kansojenvälistä keskinäistä ymmärrystä kuvattessa, mutta muodostavat samalla myös perustan kiinalaisen diplomatian yhä lisääntyvälle vaikutusvallalle ulkopolitiikan alueella.

"En voi tätä kiistää - mutta en myöskään selittää", sanoo Zhao tästä tutkimustuloksestaan. Hän kokee itsensä oppineeksi joka tutkii ja kirjoittaa. Kiinan poliittisiin päättäjiin hän ei pidä minkäänlaisia kontakteja. Zhao alkoi kirjoittaa vuosituhannen alussa Tianxia-järjestelmästään eli jo paljon ennen kuin nykyinen valtionjohtaja Xi Jinping tuli valtaan ja alkoi kuvata Kiinaa maailmantapahtumien ja -kehityken keskuksena. Jos siis halutaan pitää Zhaota Kiinan järjestelmäfilosofina, on hän ollut sitä enemmänkin löytäjänä kuin selittäjänä.  

Vuoden 2019 marraskuussa Zhao vieraili Berliinin vapaassa yliopistossa esittelemässä Tianxia-konseptiaan.  Samassa yhteydessä käytiin laaja kriittinen keskustelu, joka  käsitteli hänen lähestymistapansa filosofista ulottuvuutta, esityksen loogista rakennetta, sen rationaliteettikäsitettä sekä myös konfutselasita hierarkiakäsitystä. Syvemmälle analyysissaan toimittaja ei mene, mutta kertoo keskustelun olleen täysipainoista, tieteellisten argumenttien varaan perustuvaa  mielipiteenvaihtoa. Vasta illallisenyhteydessä Zhao ylsi länsimaisen arvojärjestelmän kovempaan kritiikkiin; omien etujen ja arvojen painottaminen ja kokonaisuuden harmonian sivuuttaminen johtaa todennäköisyyteen jatkuvasta vastakohtien törmäyskurssista. Zhao kertoo jälkeenpäin ehkä pilannensa kannanotoillaan illan viihtyisyyttä. 

Toimittajan mukaan Zhaon teorian heikkoudet piilevät siinä, miten hän yhdistelee historiaa ja nykyaikaa, filosofiaa ja politiikkaa, kulttuuria ja sivilisaatiota ja samalla tulee lopputuloksiin, jotka aihettavat hämmennystä ja saattavat ymmälle.

Zhao sekoittaa siis lännen toimintatavan ja sen jatkuviin katastrofeihin johtavan taipumukseen  ylistäen samalla Kiinan kaunista mutta uskallettua teoriaa ja sen mahdollisuuuksia. Hän kritisoi USA:ta vallitsevasta maailmanjärjestyksestä mutta aliarvioi sen saavutuksia, joihin toimittajan mukaan mm. globalisaatio kuuluu. Zhao siis ylistää Kiinan aikaisemman historian saavutuksia perustavanlatuisesta syvällisenä näkemyksenä maaimasta "yhteisen taivaan alla".  Kiinan tekemiä virheitä hän joko vähättelee tai pitää niitä poikkeamina, joihin mm. lännen kova painostus on johtanut. Kiinasta itsestään on tullut suurvalta, jonka poliittinen ja taloudellinen valta muistuttaa kovin paljon sitä suurvaltojen poliittista arvopohjaa jota hän kirjassaan voimakkaasti arvostelee.
  
Zhaon kritiikki läntistä arvomaailmaan kohtaan saattaa muistuttaa jossakin määrin populistista lähestymistapaa, jossa hän väittää lännen käyttävän hyväkseen ihmisoikeuksia läntisen maailmanjärjestyksen pystyssäpitämiseksi. Tämäkin argumentti on  monin tavoin ongelmallinen siitä näkökumasta, että Kiina itse on hyväksynyt ihmisoikeuksien yleismaailmalliset julistukset tullessaan mukaan vuonna 1971 Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi.

Toimittajan mukaan olisi liian halpahintaista sijoittaa Zhao pelkästään Kiinan Kommunistisen puolueen käsikassaraksi, jota roolia hän ilmiselvästi pyrkii kirjassaan välttämään. Kirjan loppua kohden edetesssä Zhao varoittaa myös "yhteisen taivaan alla" mahdollisesta uudesta diktatuurista, dystopiasta, joka perustuu informaatioyhteiskunnan teknisiin mahdollisuuksiin kerätä tietoja kaikista ihmisistä ja käyttää niitä kansalaisten valvontaan. Tämä vaara on kirjassa muotoiltu varovasti, mutta toimittajan mukaan ei ole epäilystäkään siitä etteikö Zhao viittaa juuri Kiinan tapaan käyttää modernia tekniikkaa kasvotunnistusta myöten esimerkiksi maksuvälineiden yhteydessä. 

Zhao edustaa siis mielenkiintoista, samalla sekä vanhaa mutta myös moderniin maailmaan sijoittuvaa Tianxia-teoriaa, joka on kestänyt lähes kolme vuosituhatta ja 20 dynastiaa kiinalaisessa lähestymistavassa.  Ei liene epäilystäkään siitä etteikö Tianxia - "Yhteisen taivaan alla" ajattelu kestäisi myös Kiinan Kommunistisen Puolueen siihen liittyvät sovellutukset uusine silkkiteineen ja taloudellisesti lähes uskomatomine investoineen kaikkialla saman taivaan alla. Se tajoaa mahdollisuuden nähdä Kiina uudella tavalla ja nähdä myös paremmin toimiva maailma Tianxian mukaisena sovellutuksena maailman ymmärtämisestä.


28.5. 2020
Tässä linkki Markku Siiran blogikirjoituksiin Honkongin levottomuuksista ja siitä kuinka USA ja eräät muutkin länsimaat ovat omilla toimillaan heikentäneet v. 1996 tehtyä sopimusta Kiinan ja Honkongion rinnakkaiselosta rauhan, demokratian ja hyvinvoinnin merkeissä. Anarkistisiksi ja tuhosuuntaisiksi muuttuneet mielenosoitukset kesällä 2019 ovat antaneet Kiinalle muodollisen oikeuden palauttaa järjestys Honkongiin - ja sen se näyttää myös tekevän.

Kiina ja Euroopan Unioni neuvottelivat

Pääministeri Li Keqiang (keskellä), Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (vas.) Ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk osallistuvat tiistaina Brysselissä Belgiassa järjestettävän Kiinan ja EU: n johtajien kokouksen jälkeiseen yhteiseen tiedotustilaisuuteen. [Kuva / toimistojen]


Kiina ja Euroopan unioni ovat sitoutuneet saavuttamaan tänä vuonna merkittävän edistymisen neuvotteluissa korkean tason kahdenvälisestä investointisopimuksesta, jotta voidaan tehdä ensi vuonna kunnianhimoinen sopimus yhteisen julkilausuman mukaan.

Osapuolet sitoutuivat laajentamaan markkinoille pääsyä, poistamaan ulkomaisia ​​sijoittajia koskevat syrjivät vaatimukset ja luomaan tasapainoisen sijoitussuojakehyksen, joka perustuu Brysselissä, Belgiassa, tiistaina pidetyn Kiinan ja EU: n johtajien kokouksen jälkeen annettuun julkilausumaan.

Pääministeri Li Keqiang, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapasivat vuosittaisen kokouksen puheenjohtajana ja pääsivät yksimielisyyteen monista eri kysymyksistä, kuten kahdenvälisistä suhteista, maailmanlaajuisista haasteista ja hallinnosta.

Ne sitoutuivat rakentamaan avoimuuteen, syrjimättömyyteen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvaa taloudellista suhdetta, varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset, avoimuuden ja molemminpuolisen hyödyn.

EU: n ja Kiinan välinen kaksisuuntainen kauppa oli viime vuonna yli 682 miljardia dollaria. EU on Kiinan suurin kauppakumppani, ja Kiina on EU: n toiseksi suurin kauppakumppani.

Li sanoi, että Kiinan ja EU: n yhteiset edut ovat paljon suuremmat kuin niiden erot, ja niiden yhteisten etujen laajentaminen auttaa kaventamaan näitä eroja. Li puhui kokouksen jälkeen Tuskin ja Junckerin yhteiseen tiedotustilaisuuteen.

Osapuolet lujittavat edelleen synergiaa EU: n ja Aasian yhdistämistä koskevan EU: n strategian, EU: n Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ja Kiinan ehdottaman vyöhyke-ja -aloitteen välillä. yritysten välillä.

Kokouksen aikana EU ja Kiina vahvistivat myös sitoutumisensa monenvälisyyteen. Kiinan ja EU: n johtajat ovat myös pyrkineet koordinoimaan kantojaan alueellisissa ja kansainvälisissä hot spot -ongelmissa, kuten Iranin ydinkysymyksessä, Korean niemimaan ydinkysymyksessä ja Venezuelan tilanteessa.

Ulkoministeriön tiedottaja Lu Kang sanoi keskiviikkona, että yhteinen julkilausuma heijastaa Kiinan ja EU: n päättäväisyyttä vahvistaa yhtenäisyyttään ja koordinointiaan monenvälisyyttä haastettaessa.

Belgian ja Kiinan kauppakamarin puheenjohtaja Bernard Dewit totesi, että EU: n ja Kiinan väliset teolliset ja kaupalliset suhteet lisääntyvät kokouksen jälkeen ja että Kiina on pyrkinyt avaamaan markkinansa Euroopan yrityksille.

"Kiinan uusi ulkomainen investointilaki, joka on juuri hyväksytty, vakuuttaa suuresti eurooppalaiset sijoittajat Kiinan hallituksen sitoutumisesta suojelemaan edelleen ulkomaisia ​​investointeja Kiinassa", hän sanoi.

Kiinan Renminin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Wang Yiwei sanoi keskiviikkona julkaistussa People's Daily Overseas Edition -lehdessä julkaistussa artikkelissa, että Kiinan ja EU: n johtajien strateginen viestintä tärkeistä asioista auttaa edistämään uusia alueita kahdenväliseen yhteistyöhön.

Molempien osapuolten yhteiset ponnistelut yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi ja win-win-yhteistyön kehittämiseksi lisäävät vakautta yhä epävarmemmalle maailmalle, hän lisäsi.

Kiina nostaa profiiliaan...

Puhemies puhuu foorumissa, johon maailman johtajat osallistuvat
ZHANG YUNBI | China Daily | Päivitetty: 2018-04-04 02:00

(Kuva: Näkymä BFA: n kansainvälisestä konferenssikeskuksesta ennen Boao-foorumia Aasian vuosikokoukseen 2018 Boaossa, Etelä-Kiinan Hainanin maakunnassa, 31. maaliskuuta 2018. [Photo / VCG])


Presidentti Xi Jinping ilmoittaa puheenvuoron Aasian vuotuisen konferenssin 2018 Boao-foorumin tulevassa avajaisissa ja paljastaa Kiinan tärkeimmät toimenpiteet sen uudistuksen ja avautumisen edistämiseksi.

Wang vahvisti Xi: n suunnitelman osallistua foorumiin ja puhua tiistaina tiedotustilaisuudessa kokoontumisesta, joka on tarkoitus järjestää 8. – 11. Huhtikuuta Boaossa, Hainanin provinssin rannikkokaupungissa.

Vuonna 2001 perustettu foorumi on tullut korkealuokkaiseksi mahdollisuudeksi vuoropuheluun poliittisten johtajien, yritysjohtajien ja vanhempien ajatuslaitosten välillä Aasian keskeisistä kysymyksistä, ja tämän vuoden vuosikokouksessa odotetaan yli 2 000 osallistujaa.

Ensimmäisessä suuressa diplomaattisessa tapahtumassa, jonka Kiina järjesti tänä vuonna, Xi selvittää, miten maa on saavuttanut ja edistää edelleen sen uudistamista ja avaamista.

Kun sosialismi Kiinan ominaisuuksilla tulee uuteen aikakauteen, kiinalainen osapuoli kertoo vieraiden vierailusta uuden aikakauden perusteellisesta sisällöstä, Kiinan tavoitteista ja tehtävistä sekä mahdollisuuksista, joita se tuo maailmalle, Wang sanoi.

Foorumissa Xi tapaa kansainvälisten järjestöjen ulkomaisten johtajien ja virkamiesten kanssa, järjestää ryhmäkokouksen foorumin johtajien kanssa ja järjestää symposiumin yrittäjien kanssa.

Se tulee olemaan kolmas kerta, kun Xi osallistuu foorumin vuosittaiseen konferenssiin Kiinan presidenttinä, merkkinä siitä, että Kiinan hallitus ja sen johtaja tukevat suuresti foorumia.

Xi puhui vuoden 2013 konferenssissa käydyn puheenvuoronsa aikana keskeisestä käsitteestä - yhteisöllisyyden rakentamisesta, jolla on yhteinen tulevaisuus. Vuonna 2015 järjestetyssä foorumissa Xi kehitti tällaisen yhteisön rakentamista Aasiaan ja maailmaan.

Tänä vuonna Xi selittää edelleen Kiinan kannan olemassa olevien haasteiden ratkaisemiseen ja yhteisön rakentamisen edistämiseen, Wang sanoi.

Itävallan presidentti Alexander Van der Bellen, Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte, Mongolian pääministeri Khurelsukh Ukhnaa, Alankomaiden pääministeri Mark Rutte, Pakistanin pääministeri Shahid Khaqan Abbasi ja Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong osallistuvat Wangin mukaan.

Myös YK: n pääsihteeri Antonio Guterres ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimitusjohtaja Christine Lagarde odotetaan osallistuvan.



24.3. 2019
Xi kehottaa edistämään uudistuksia

Hän korostaa läntisen alueen kehittämistä ja integroitumista  AI: n reaalitalouteen

Presidentti Xi Jinping vahvisti tiistaina Kiinan vankan päättäväisyyden edistää maan merkittävien uudistustoimenpiteiden toteuttamista etenkin, kun se joutuu yhä raskaampiin tehtäviin.

Xi, myös Kiinan keskuskomitean kommunistisen puolueen pääsihteeri ja sotilaskeskuksen puheenjohtaja, esittivät puheenvuoron Pekingissä yleisen uudistuksen syventämistä käsittelevän keskuskomitean seitsemännessä kokouksessa.

Valiokunnan johtaja Xi sanoi, että monet suuret uudistukset ovat tulleet kriittiseen ajanjaksoon ja että ne on toteutettava pian kokouksen jälkeen julkaistun julkilausuman mukaan.

Hänen mukaansa on tärkeää pysyä oikeassa suunnassa, keskittyä merkittävien tulosten saavuttamiseen ja tehdä kaikki ponnistelut ongelmien ratkaisemiseksi.

Julkilausumassa todettiin, että uudistusta olisi edistettävä vakaalla ja asianmukaisella tavalla ja valmisteltava perusteellisesti mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Valiokunta tarkasteli ja hyväksyi kahdeksan uudistusta koskevaa suuntaviivaa eri aloilla, kuten Kiinan läntisen alueen kehittämisen ja keinotekoisen älykkyyden syvällisen integroinnin reaalitalouteen.

Kokouksessa päätettiin, että Beltin ja Roadin rakentamisella tulisi olla johtava ja kannustava rooli läntisen alueen kehittämisessä uudella aikakaudella.

Alueen infrastruktuuriverkoston parantamiseksi oli välttämätöntä tehostaa liikennekäytävien rakentamista alueelle ja alueelta sekä parantaa alueellisia keskuksia.

Ekologinen ympäristönsuojelu olisi asetettava etusijalle Länsi-alueen kehityksessä, kun otetaan huomioon Kiinan pitkän aikavälin edut.

Julkilausuman mukaan kokouksen osanottajat totesivat, että uuden sukupolven keinotekoisen älykkyyden kehittämisen tulisi olla markkinasuuntautunut ja sen tavoitteena on teollinen sovellus.

Toimenpiteet on toteutettava uudistusten ja innovaatioiden syventämiseksi sekä instituutioiden ja ympäristön parantamiseksi, jotta voidaan edistää yritysten voimaa ja innovaatiotoiminnan motivaatiota. Lisäksi vaadittiin konkreettisempia uudistustoimenpiteitä sellaisilla aloilla, joilla yleisö on eniten huolissaan, kuten rahoitus, veronalennus, liiketoimintaympäristö, koulutus, terveydenhuolto ja työllisyys.

25.3. 2019 Ilpo Rossi:
Liitän tähän yhteyteen kaksi tärkeää eurooppalaista puheenvuoroa, jotka on pidetty aivan äskettäin televisiokakava Freiburgin Yliopistossa Saksassa ja julkaistu  3Sat-televiusiokanavalla sen  "Teleakatemiassa". Tri Mikko Huotarin esitelmä koskee Kiinan nousevaa asemaa ja sen finanssistruktuuria.
Toinen koskee tri Gernot Erlerin esitelmää ns. läntisen, unilateraalisen (USA) ja bibolaarisen (EU, USA) kohtaamista, kilpailua, vastakkainasettelua - ja toivottavaa yhteistyötä multipolaarisen mailmanjärjestyksen (Kiina, osin myös Venäjä) aikaansaamiseksi. Molemmat esitelmät edustavat mielestäni huippuosaamista alallaan.

Tri Mikko Huotarin esitelmä 3Sat Teleakatemiassa:



Mailmanjärjestys ilman länttä? Tele-Akademie: Dr. Gernot Erler: Weltordnung ohne Westen?
Europa zwischen Russland, China und Amerika: Die Jahrzehnte gültige Weltordnung ist erschüttert, neue globale Machtverhältnisse entstehen. Welche Optionen hat Europa in dieser Situation? Diese und andere Fragen stellt Dr. Gernot Erler.


25.3. 2019 Ilpo Rossi:
Ylen uutisten mukaan Kiina ostaa Ranskalta valtavan määrän lentokoneita, arvoltaan jopa 30 mrd euroa. Asiasta on sovittu. Mitä tekee Euroopan Unioni?

Kiina ja Italia solmivat yhteisymmärryssopimuksen

Kiina, Italia allekirjoittavat BRI-yhteisymmärryspöytäkirjan yhteyksien edistämiseksi
Xinhua | Päivitetty: 2019-03-23 ​​19:48

Kiinan presidentti Xi Jinping (L, edessä) ja hänen italialainen kollegansa Sergio Mattarella (R, edessä) keskustelevat Roomassa, Italiassa, 22. maaliskuuta 2019. [Photo / Xinhua]
ROME - Kiina ja Italia allekirjoittivat täällä lauantaina yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla edistetään yhdessä ns. Silkkitie projektin rakentamista Kiinan presidentin Xi Jinpingin valtiovierailun aikana.

Osapuolet suhtautuvat myönteisesti hallitustenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamiseen, joka koskee S

Osapuolet ilmaisivat halukkuutensa liittyä Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) mukaisiin toimiin yhteyksien edistämiseksi AIIB: n tehtävän ja tehtävien mukaisesti.


Valtiovierailulla Italiaan 21.-24. Maaliskuuta Xi kävi keskusteluja Italian presidentin Sergio Mattarellan ja Italian pääministerin Giuseppe Conteen kanssa kahdenvälisistä suhteista sekä alueellisia ja kansainvälisiä yhteistä etua koskevista kysymyksistä.

Tiedonanto sanoi, että osapuolet ovat sopineet edistävänsä Kiinan ja Italian kattavaa strategista kumppanuutta vastavuoroisen kunnioituksen ja molemminpuolisen hyödyn hengessä.

Näiden kahden maan johtajien saavuttaman tärkeän yhteisymmärryksen täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi toteutetaan toimia.

Osapuolet toistivat sitoumuksensa edistää monenvälisyyttä ja ylläpitää kansainvälistä järjestelmää Yhdistyneiden Kansakuntien ytimessä. He sopivat vastustavansa minkäänlaista protektionismia, edistävät kauppaa ja investointien vapauttamista ja helpottamista, pitävät Maailman kauppajärjestön (WTO) keskeistä roolia ja pyrkivät yhdessä tarvittaviin uudistuksiin WTO: ssa.

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä yhteistyössä muun muassa ympäristön ja kestävän energian, maatalouden, kestävän kaupungistumisen, terveyden, ilmailun, avaruusteknologian, infrastruktuurin ja kuljetusten aloilla.

Osapuolet ilmaisivat myös halukkuutensa vahvistaa kulttuurialan yhteistyötä, joka sisältää kulttuuriperinnön suojelun ja relismin torjunnan, koulutusyhteistyön, jossa korostetaan kieltenopintoja, oikeudellista yhteistyötä, johon kuuluu luovuttaminen ja siirtoon liittyvä kokemusten jakaminen, sekä lainvalvontayhteistyö.

Xi: n vierailun aikana osapuolet allekirjoittivat 19 hallitustenvälistä kahdenvälistä yhteistyöasiakirjaa.

Kiina tekee sen mitä EU:n olisi pitänyt tehdä jo vuosia...

Kiinan ulkoiset investoinnit tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa ja sitä kautta myös kiinalaisten vaikutus Euroopassa.

Investointien taustalla on kaksi massiivista Kiinan valtion ohjelmaa. "Made in China 2025" -ohjelman tavoitteena on nostaa Kiina korkean teknologian suurvallaksi ja kasvattaa 1,4 miljardin kansalaisen hyvinvointia. Ohjelma perustuu vahvoihin valtiontukiin, valtionyhtiöihin sekä immateriaalioikeuksien hankintaan. Näillä työkaluilla Kiinan on tarkoitus ensin kiriä kiinni länsimaat ja sitten ponnistaa niiden ohitse.

"The Belt and Road -Initiative" (BRI) eli "vyö ja tie" -ohjelman ajatuksena on puolestaan lisätä kaupankäyntiä ja taloudellista yhteistyötä investoimalla energiaan, teihin, putkiin, satamiin, viestintäverkkoihin ja muihin yhteyksiä edistäviin infrastruktuureihin. Kokonaisuudessaan hankkeen piirissä on 65 maata, 4,4 miljardia ihmistä ja yli kolmannes maailman bruttokansantuotteesta. Vuonna 2016 pelkästään Kiinan kehityspankki rahoitti EU-maissa sijaitsevia BRI-infrahankkeita 12,6 miljardilla.

27.12. 2018
USA sulkeutuu - Kiina avautuu...
Kiina puhuu avoimen ja vapaan kaupan puolesta:
"Tänä vuonna Kiinan presidentti Xi on luvannut monta kertaa lisätä avautumista ja ehdottaa avoimen maailmantalouden rakentamista. "Kiinan avautumisen ovi ei sulkeudu vaan se  avautuu vielä laajemmalle", Xi sanoi huhtikuussa Hainanin maakunnassa järjestettävän Aasian  Boao-foorumin avajaisissa. Xi vahvisti tämän sitoumuksen kaikissa neljässä Kiinan järjestämässa kansainvälisessä tapahtumassa, jotka järjestettiin tänä vuonna. Ne olivat Aasian Boao-foorumi; Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokous Qingdaossa, Shandongin maakunnassa; Kiinan ja Afrikan välisen Pekingin huippukokouksen foorumi; ja Shanghain kansainväliset tuonti-messut Shanghaissa.Neljän ulkomaanmatkansa aikana tänä vuonna Xi korosti myös yhteisiä ponnisteluja muiden maiden kanssa vapaan kaupan ylläpitämiseksi, kaupan ja investointien helpottamiseksi sekä protektionismin vastustamiseksi."