Kiinalainen filosofi Zhao suunnittelee uudenlaista maailmanjärjestystä. Läntinen maailma on joutunut omaan, egopohjaoiseen ansaansa. Tämä kirjoitus on referaatti toimittaja Bernhard Zandin kirjoituksesta der Spiegelissä 14. helmikuuta 2020, jossa hän avaa kiinalaisen filosofin Zhao Tingyangin Tianxia -maailmankuvaa ja sen merkitystä Kiinalle ja koko maailmalle.
Zhao Tingyang on yksi Kiinan tärkeimmistä ajattelijoista. Hän pitää maailmaa nykymuodossaan epäonnistuneena ja ennustaa uuden järjestyksen. Onko se propagandaa?
Filosofi Zhao Tingyangin Pekingin huoneisto on jaettu kahteen pallonpuoliskoon. Kiinan klassikoita on upean aurinkoisen salongin hyllyillä, Konfutse-luettelosta Lu Xuniin, klassisesta romaanista "Tieteellisen metsän epävirallinen historia" monikokoiseen historiaan Kiinan valtakunnan 24 dynastiasta. Kirjat, kuten Zhao sanoo, ovat "viihdettä varten".
Ludwig Wittgensteinin muotokuva roikkuu seinällä kaksi askelta korkeammassa, varjoisassa tutkimusnurkkauksessa, ja länsimaisten sinne on myös pinottu koko joukko filosofien teoksia: Hobbes, Kant, Rawls, Habermas ja Gadamer, jotkut englanniksi, monet kiinan käännöksinä.
Mutta nämä kaksi maailmaa ovat läheisemmässä yhteydessä kuin alun perin näyttää. Jokainen, joka seuraa Zhaoa kirjaston kautta, löytää myös kiinalaisten historioitsijoiden välillä Rilken ja Nerudan runoja sekä Sun Tsun ja Laotsen kirjoituksia muinaisten kreikkalaisten rinnalla. "Platon ja Konfutse," sanoo Zhao, "olisivat ymmärtäneet toisiaan hyvin".
Kukaann nykyinen ajattelija ei ole yhtä luettu kiinalaisessa ja länsimaisessa filosofiassa kuin Zhao Tingyang, syntynyt vuonna 1961, kohtelias, hoikka mies, jolla on vahvat lasit ja ohut harmaa parta. Zhao tulee Pearl River Delta -alueelta Etelä-Kiinassa ja opettaa yhteiskuntatieteiden akatemiassa Pekingissä.
Zhao kirjoittaa lyhyitä esseitä; vuonna 2014 ilmestyi äneltä yhdessä rankalaisen filosofin ja Che Guevara-ystävän Régis Debrayn kanssa Kiinaa koskeva kirjeenvaihtokokoelma. Ranskalainen kirjallisuuslehti "Nouveau Magazine Littéraire on kirjannut hänet yhdeksi maailman 35:stä vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Tammikuussa 2020 on ilmestynyt saksaksi hänen päätyönsä "Yhteisen taivaan alla - maailmanjärjestyksen menneisyys ja tulevaisuus" (Alles unter dem Himmel - Maailmanjärjestyksen menneisyys ja tulevaisuus) . Kirja on helppolukuinen filosofinen teos, joka vetää yhteen kaksi maailmanjärjestä ja ajallisesti jopa kolme vuosituhatta. Kirja uskaltautuu esittämään teorian, joka asettaa läntisen maailmanjärjestyksen tiukan kritiikin kohteeksi ja jonka nimi Tianxia viittaa yhteisen taivaan alla elämiseen. Kirja ei ole kriittisesti Kiinan autoritaariseen yksipuoluejärjestelmään suhtautuva lähestymistapa. Tianxia filosofian juuret ovat syvällä Kiinan historiassa ja kulttuurissa. Tianxia -filosofia on jotakin täysin muuta kuin se länsimainen kilpailuun, omanvointonpyyntiin ja kilpaileviin kansallisvaltioihin perustuva arvojärjestelmä, johon me länsimaissa olemme saaneet tottua.
Kirja, jonka sisältö koostuu vsta 2005 lähtien kirjoitetuista esseistä, on varsinainen herätttäjä ja lietsoja; läntisten yhteiskuntien keskeiset arvot kyseenalaistetaan, niin yksilö, vapaus, demokratia kuin ihmisoikeudetkin. Se pitää ajattelijoita, jotka kuuluvat läntien kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin, uneksijoina. Kirja puhuu kaksoismoraalista ja salaliittoteorioista, joihin lännessäkin törmää ja jotka kyseenalaistavat läntisten arvojen eheyden.
Kirjailija aloittaa kirjansa arvioimalla maailmaa ja sen valitettavaa tilaa, jota vaivaavat vuosikymmeniksi ratkaisematta jääneet ongelmat, alkaen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puutteesta, ilmastomuutoksesta, kansainvälisen finanssikapitalismin muodostamasta uhasta ja teknisistä innovaatioista joiden merkitystä kukaan ei osaa arvoida. Ongelmana ei ole pelkästään valtioiden epäonnistuminen, vaan epäonnistuminen koko maailman mittakaavassa.
Toisin kuin kansallisissa ja valtioidenvälisissä konflikteissa ei läntinen arvojärjestelmä tarjoa mitään käyttökelpoista, ongelmia ratkaisevaa työkalua. Läntiselle arvomaailmalle 'maailma'' ei ole mikään toimintakategoria. Läntistä arvoasetelmaa hallitsee edelleen valtio, joka syntyi Westfalenin rauhan yhteydessä 1648 30-vuotisen sodan päätteeksi. Valtio on edelleen korkein valtaa käyttävä 'läntinen instanssi'.
Zhaon mukaan kansallisvaltio on jäämässä taka-alalle - ja sen mukana koko läntinen arvojärjestelmä. Globalisaatio korostaa vallitsevan maailmanjärjestyksen vastakkainasetteluja. Yhteiselo ei kasva kansallisvaltioiden sisäisen olemuksen kautta - yhdessäeläminen perustuu yhä suuremmassa määrin globaaleihin mittasuhteisiin. Kansallisvaltioiden kautta tapahtuva vallankäyttö muuttuu näissä oloisa toissijaiseksi.
Ratkaisuksi Zhao tarjoaa "Tianxiaa", vanhan Kiinan kosmologista maailmanjärjestystä joka vaikuttaa koko ajan edelleen. Tianxia, "Yhteisen Taivaan alla" tarjoaa lähestymistavaksi fyysisen, henkisen, ja myös kokonaisvaltaisen poliittisen järjestelmän. Tainxia ei tunne valtioita, ei rajoja, ei mitään ulkopuolista, vaan pelkän sisäisen. Kysymyksessä on Zhaon mukaan joka suuntaan avoin elämänjärjestys, joka määrää alueiden, kansojen ja kulttuurien suhteen keskukseen, jota Tianxia-konseptissa edustaa taivas. Historiallisesti tämä keskus, 'taivaallinen aukio' on ollut Kiinan keisarillinen palatsi.
Tämä konsepti maailmanjärjestyksestä palautuu Zhou-dynastiaan vuosiin 1046 - 256 ennen länstisen ajanlaskun alkua. Zhou-dynastian mukaan Kiinan keskusylänkö muodosti niin pienen maantieteellisen alueen että se ei olisi voinut perustua aseelliseen voimaan. Niinollen kehittivät he järjestyksen, joka perustui järjestelmän miellyttävyyteen aseellisen herruuden sijasta. Zhao ottaa esimerkiksi Euroopasta Svetisin, jonka järjestelmä voisi muodostua koko Euroopan yhtenäiseksi, taloudellisesti ja poliittisesti vakuuttavaksi malliksi.
Zhao toteaa että 'Tianxia-malli' ei ole totuetunut puhtaassa muodossaan vuosituhansiin, vaikka sen vaikutus näkyy kiinalaisessa ajattelussa ja toimintatavassa jatkuvasti. Vuonna 1912 syntyneen Kiinan kansallisvaltion perustujat torjuivat sekä Tianxia -mallin kuten myös eräät konfutselaisuuden traditiot. Perusajatus valtiottomasta maailmasta on kuitenkin elänyt Kiinassa läpi vuosisatojen. Globalisaation aikana Tianxia-malli on suhteessa kansallisvaltioperiaatteeseen ylivoimainen, koksa se hyväksyy globaalit mittasuhteet.
Zhaon kritiikki menee kuitenkin syvemmälle. Hän asettaa kyseenalaiseksi läntisen ajattelu peruslähtökohdat. Moderni poliittinen ajattelu palautuu rationaliteetin käsitteeseen, joka Zhaon mukaan on rajattu liian ahtaasti yksilöllisiin lähtökohtiin. Rationaalisuus läntisessä ajattelussa tarkoittaa yksilöllistä lähtökohtaa ja hänen etujensa maksimointia. Tämän tulkinnan Zhao asettaa omaa 'suhteellisen rationaliteetin' käsitteen vastakohdaksi. "Yksilöllinen rationaliteetti on kilpailun rationaliteettia", kirjoittaa hän. "Suhteellinen rationaliteetti on yhteiselon rationaliteettia."
Kiinalaisessa filosofiassa asettuu kaikkien olemassaolon ehdot yksilöllisen olemassaolon ehdoksi. Ei ole olemassa mittän Yingiä ilman Yangia. Rationaalista ei sen vuoksi ole se, mikä lisää yhden tai toisen etuja, vaan suhde joka parantaa molempien elämisen ehtoja - periaate jota Zhao kutsuu 'konfutselaiseksi optimiksi': Tavoitteena on annetuissa olosuhteissa mahdollisimman hedelmällinen suhde yksilön ja toisten välillä.
Tarkoittaako tämä, että kiinalaisessa kulttuurissa yksilö on todella vähempiarvoinen kuin läntisessä traditiossa? Zhao asettuu kiinalaisen arvojärjestelmän kannalle. Se tähtää enemmän yhteistyöhön ja mukaanottamiseen, kun läntinen lähestymistapa korostaa vastakohtaisuutta ja kilpailuasetelmaa. Tässä läntinen arvojärjestelmä putoaa oman ego-ansaansa.
Tämän argumentin nostaa Zhao keskeiseksi valtio-opiksi kiinalaisessa kulttuurissa ja torjuu samalla koko joukon filosofeja ja ajattelijoita alkaen valistuksen ajasta ja jatkuen tähän päivään. Immanuel Kant selviää tästä kritiikistä verrattain hyvin Zhaon nostaessa Kantin aikakausikuvauksen "Kohti ikuista rauhaa" vuodelta 1795 korkeaan arvoon. Kuitenkin Kantin ajatus "vapaiden valtioiden liitosta", joka sittemmin on noussut sekä Yhdistyneiden kansakuntien perusrakenteeseen ja tietyssä määrin myös Euroopan Unionin rakenteelliseksi lähtökohdaksi, joutuu Zhaon kritiikin kohteeksi. Joidenkin valtioiden kohdalla tämä saattaa toimia hyvinkin, mutta kulttuuristen ja poliittisten murtumien korjaamiseen globaalissa maailmassa tämä järjestelmä ei ole kasvanut. Kantin ajatus "vapaiden valtioiden liitosta" ei noussut koskaan kansallisvaltioon perustuvan politiikan yläpuolelle.
Karl Marx joutuu yllätäen myös Zhaon kritiikin kohteeksi. Hänen luokkataisteluhenkinen kansainvälisyytensä on Zhaon mukaan yksinkertaisesti liian epävakaa. Proletaaristen luokkien välinen taistelu ylittää aika-ajoin jopa kapitalististen luokkien vastakohtaisuudet. Tällä ilmaisulla Zhao viitannee 1960-luvun kiinalaisvenäläisissä suhteissa olleisiin ristiriitoihin ja vastakkaisuuksiin.
Nykyajan ydinkonflikti on Zhaon mukaan "sivilisaatioiden törmäyskurssi" (clash of sivilizations), jota amerikkalainen, vuonna 2008 kuollut us-politologi Samuel P. Huntington on kuvannut.Tämän arvioita globalisoituvan maailman kulttuurisista, uskonnollisista ja poliitisista vastakohtaisuuksista Zhao arvostaa, vaikka ilmaisee myös Samuel Huntingtonin tehneen koko joukon virhearvioita.
Zhaon mukaan edes Yhdistyneet kansakunnat ei ole kasvanut tämän yksityisten jäsenvaltioiden erityisintressien yläpuolelle kasvaneeksi organisaatioksi. Lopulta aina viimekädessä vahvat yksittäisvaltiot saavat etunsa ja tahtonsa läpi. Britit ja ranskalaiset - sekä myös "USA:n uusimperialismi" edustavat tätä voittajavaltioiden ryhmää.
Zhaon kielenkäyttö on vihaista, USA-kriittistä ilmaisua, jonka hengen voi tunnistaa kiinalaisesta valtionmediasta. "Nykyinen maailmanjärjestys on USA:n johtamaa ja manipuloimaa, globaaliin poliittiseen voimaan ja ilmaisutapaan perustuvaa vallankäyttöä. Amerikan Yhdysvallat harjoittaa tätä hegemoniaa finanssitalouden ja valtiosuvereniteetin kautta ehdollistettujen ihmisoikeuslinjausten muodossa.
Tästä seuraa, että Zhaon konseptit edustavat vastakkaista näkemystä "Pax-americanasta", yhteiselosta USA:n kanssa: sellaiset käsitteet kuten harmonia, yhteistyö, yhteensopivuus - osuvat osittain yksiin kansojenvälistä keskinäistä ymmärrystä kuvattessa, mutta muodostavat samalla myös perustan kiinalaisen diplomatian yhä lisääntyvälle vaikutusvallalle ulkopolitiikan alueella.
"En voi tätä kiistää - mutta en myöskään selittää", sanoo Zhao tästä tutkimustuloksestaan. Hän kokee itsensä oppineeksi joka tutkii ja kirjoittaa. Kiinan poliittisiin päättäjiin hän ei pidä minkäänlaisia kontakteja. Zhao alkoi kirjoittaa vuosituhannen alussa Tianxia-järjestelmästään eli jo paljon ennen kuin nykyinen valtionjohtaja Xi Jinping tuli valtaan ja alkoi kuvata Kiinaa maailmantapahtumien ja -kehityken keskuksena. Jos siis halutaan pitää Zhaota Kiinan järjestelmäfilosofina, on hän ollut sitä enemmänkin löytäjänä kuin selittäjänä.
Vuoden 2019 marraskuussa Zhao vieraili Berliinin vapaassa yliopistossa esittelemässä Tianxia-konseptiaan. Samassa yhteydessä käytiin laaja kriittinen keskustelu, joka käsitteli hänen lähestymistapansa filosofista ulottuvuutta, esityksen loogista rakennetta, sen rationaliteettikäsitettä sekä myös konfutselasita hierarkiakäsitystä. Syvemmälle analyysissaan toimittaja ei mene, mutta kertoo keskustelun olleen täysipainoista, tieteellisten argumenttien varaan perustuvaa mielipiteenvaihtoa. Vasta illallisenyhteydessä Zhao ylsi länsimaisen arvojärjestelmän kovempaan kritiikkiin; omien etujen ja arvojen painottaminen ja kokonaisuuden harmonian sivuuttaminen johtaa todennäköisyyteen jatkuvasta vastakohtien törmäyskurssista. Zhao kertoo jälkeenpäin ehkä pilannensa kannanotoillaan illan viihtyisyyttä.
Toimittajan mukaan Zhaon teorian heikkoudet piilevät siinä, miten hän yhdistelee historiaa ja nykyaikaa, filosofiaa ja politiikkaa, kulttuuria ja sivilisaatiota ja samalla tulee lopputuloksiin, jotka aihettavat hämmennystä ja saattavat ymmälle.
Zhao sekoittaa siis lännen toimintatavan ja sen jatkuviin katastrofeihin johtavan taipumukseen ylistäen samalla Kiinan kaunista mutta uskallettua teoriaa ja sen mahdollisuuuksia. Hän kritisoi USA:ta vallitsevasta maailmanjärjestyksestä mutta aliarvioi sen saavutuksia, joihin toimittajan mukaan mm. globalisaatio kuuluu. Zhao siis ylistää Kiinan aikaisemman historian saavutuksia perustavanlatuisesta syvällisenä näkemyksenä maaimasta "yhteisen taivaan alla". Kiinan tekemiä virheitä hän joko vähättelee tai pitää niitä poikkeamina, joihin mm. lännen kova painostus on johtanut. Kiinasta itsestään on tullut suurvalta, jonka poliittinen ja taloudellinen valta muistuttaa kovin paljon sitä suurvaltojen poliittista arvopohjaa jota hän kirjassaan voimakkaasti arvostelee.
Zhaon kritiikki läntistä arvomaailmaan kohtaan saattaa muistuttaa jossakin määrin populistista lähestymistapaa, jossa hän väittää lännen käyttävän hyväkseen ihmisoikeuksia läntisen maailmanjärjestyksen pystyssäpitämiseksi. Tämäkin argumentti on monin tavoin ongelmallinen siitä näkökumasta, että Kiina itse on hyväksynyt ihmisoikeuksien yleismaailmalliset julistukset tullessaan mukaan vuonna 1971 Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi.
Toimittajan mukaan olisi liian halpahintaista sijoittaa Zhao pelkästään Kiinan Kommunistisen puolueen käsikassaraksi, jota roolia hän ilmiselvästi pyrkii kirjassaan välttämään. Kirjan loppua kohden edetesssä Zhao varoittaa myös "yhteisen taivaan alla" mahdollisesta uudesta diktatuurista, dystopiasta, joka perustuu informaatioyhteiskunnan teknisiin mahdollisuuksiin kerätä tietoja kaikista ihmisistä ja käyttää niitä kansalaisten valvontaan. Tämä vaara on kirjassa muotoiltu varovasti, mutta toimittajan mukaan ei ole epäilystäkään siitä etteikö Zhao viittaa juuri Kiinan tapaan käyttää modernia tekniikkaa kasvotunnistusta myöten esimerkiksi maksuvälineiden yhteydessä.
Zhao edustaa siis mielenkiintoista, samalla sekä vanhaa mutta myös moderniin maailmaan sijoittuvaa Tianxia-teoriaa, joka on kestänyt lähes kolme vuosituhatta ja 20 dynastiaa kiinalaisessa lähestymistavassa. Ei liene epäilystäkään siitä etteikö Tianxia - "Yhteisen taivaan alla" ajattelu kestäisi myös Kiinan Kommunistisen Puolueen siihen liittyvät sovellutukset uusine silkkiteineen ja taloudellisesti lähes uskomatomine investoineen kaikkialla saman taivaan alla. Se tajoaa mahdollisuuden nähdä Kiina uudella tavalla ja nähdä myös paremmin toimiva maailma Tianxian mukaisena sovellutuksena maailman ymmärtämisestä.
28.5. 2020
Tässä linkki Markku Siiran blogikirjoituksiin Honkongin levottomuuksista ja siitä kuinka USA ja eräät muutkin länsimaat ovat omilla toimillaan heikentäneet v. 1996 tehtyä sopimusta Kiinan ja Honkongion rinnakkaiselosta rauhan, demokratian ja hyvinvoinnin merkeissä. Anarkistisiksi ja tuhosuuntaisiksi muuttuneet mielenosoitukset kesällä 2019 ovat antaneet Kiinalle muodollisen oikeuden palauttaa järjestys Honkongiin - ja sen se näyttää myös tekevän.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lännettyminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lännettyminen. Näytä kaikki tekstit
lauantai 2. toukokuuta 2020
sunnuntai 16. helmikuuta 2020
Westlesness, Huawei ja Münchenin turvallisuuskonferenssi
Huawei - konfliktin tuotemerkki...
Sisältö Matthias Naßin raportista Die Zeit-lehdesssä 16.2. 2020
Münchenissä juuri tässä viikonvaihteessa (14-16.2. 2020) pidettävä turvallisuuskonferenssi on suorastaan hukkua sen saamaan menestykseen. Kun näkyvimmät puhujat Frank-Walter Steinmeieristä Emmanuel Macroniin ja Mark Zuckerbergiin nousevat Bayerischer Hofin lavalle, suuressa kokoushuoneessa oleva tungos uhkaa muuttua suorastaan pelottaviksi. Jopa ulkoministerit vaeltavat turhaan etsien istumapaikkaa, ja Baijerin entinen pääministeri kamppailee löytääkseen tuolin viimeisellä rivillä toimittajien joukosta.
Järjestäjät antoivat konferenssille alustavan tunnuslauseen, joka selkeä vastakohta konferenssin loistokkuuteen ja hälinään. Tämä keinotekoinen sana on "Westlessness", 'lännettömyys', ja sen tarkoituksena on osoittaa, että lännen kriisi on niin syvä, että joudutaan jo odottamaan ennustettua länsimaiden perikatoa. Münchenin turvallisuusraportissa 2020 , sen virallisessa konferenssiesitteessä, mainitaan ensimmäisessä kappaleessa juuri Oswald Spenglerin "Länsimaiden perikato" . Ja toisessa kappaleessa hän lainaa New York Timesia , joka kirjoitti Länsi-Requiemin, 'lännen muistokirjoituksen' Münchenin konferenssin raporttiin viime vuonna.
Pompeo ja Esper etsivät vaikutusvaltaa Euroopasta
Itse asiassa voi olla peloissaan ja ahdistunut, kun tarkastelee Euroopan ja Amerikan välisiä jännitteitä ja joidenkin EU-maiden illiberaalisia, vapauden vastaisia taipumuksia. Ranskan presidentti Macron puhuu myös "Euroopan demokratioiden ja eurooppalaisen keskiluokan kriisistä". Hän kuitenkin tekee sen uudistajan tarttuvalla intohimolla, joka ei halua muuta kuin "luoda Euroopan tulevaisuudesta nautittava ". Macron levittää optimismia, mikä on hyödyllistä köyhtyneelle eurooppalaiselle sielulle.
Amerikkalaiset levittävät myös optimismia Münchenissä, kerraten aikaisempien vuosien rohkaisevia lauseita. Trumpin hallinnon edustajat, kuten ulkoministeri Mike Pompeo, joutuvat kohtaamaan eurooppalaisten skeptisyyden kutsuessaan heitä havaitsemaan "länsimaisten ideoiden voiman" .
Loppujen lopuksi Münchenin Yhdysvaltain kongressin valtuuskunta ei ollut ollut näin suuri vuosiin. Yli 40 senaattoria ja varajäsentä on paikalla. Talousedustajalle Nancy Pelosille tämä yksin osoittaa, että Yhdysvallat on edelleen sitoutunut monenvälisyyteen ja transatlanttisiin suhteisiin: "Ei se niin ole etteikö meillä olisi mitään tekemistä kotona." Ja niin he istuvat rauhallisesti yhdessä Bayerischer Hofissa - Adam Schiff, demokraatti, joka juuri hyökkäsi Donald Trumpia vastaan oikeudenäynnissä, ja republikaaninen Lindsey Graham, joka on yksi Trumpin läheisimmistä uskottuja kongressissa.
Yhdysvallat on nimennyt Huawein "troijalaiseksi hevoseksi" ja vaaraksi Natolle. He haluavat tehdä selväksi: uusi maailmanlaajuinen vastustaja löytyy Kiinasta.
Michael Thumannin analyysi konferenssin Huaweita koskevasta kysymyksestä:
Teknologia, jonka avulla me tulevaisuudessa lähetämme viestejä, käytämme sovelluksia ja soitamme puheluita, on tullut suureen valtakonfliktin keskiöön. Münchenin turvallisuuskonferenssissa amerikkalaiset keskustelevat kiinalaisten kanssa tulevaisuuden 5-G-verkoista . Ja Eurooppa on tämän konfliktin eturintamassa. Kyse on kiinalaisesta Huawei- ryhmästä , joka tarjoaa järjestelmäänsä maailmanlaajuisesti kohtuulliseen hintaan. Ehkä ensimmäistä kertaa uudenaikaisessa historiassa siviilitarjonta on laukaisemassa geopoliittista kriisiä. Se on syöksemässä eurooppalaiset valtavaan ongelmaan.
Bayerischer Hofin täpötäydessä hallissa 15.2. 2020 Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo varoittaa Naton liittolaisia Huawei-laitteiden ostamisesta verkkoihinsa. Hän arvostelee lähes huutaen kiinalaista "troijalaisen hevosen" tarjousta, joka uhkaa koko länsimaista ajattelutapaa. Pompeon mukaan Amerikka haluaa puolustaa vapautta EU: n kanssa. Amerikkalaiset osallistuvat keskusteluun paljon tunteita herättäen ja painotusta käyttäen, se on heille osa paljon suurempaa konfliktia.
Uusi maailmanlaajuinen vastustaja, niin melkein kaikki Yhdysvaltain poliitikot sanovat Münchenissä, ei sijaitse Moskovassa, ei Lähi-idässä, vaan Pekingissä. Geopolitiikka Kiinan kanssa nähdään Washingtonissa uutena, käänteentekevänä vastakkainasetteluna. Heille tämä merkitsee kauppasotaa, Tyynenmeren asevarustelua, uutta asekilpailua hypersonic-ohjuksilla ja ohjusjärjestelmillä - sekä riitaa koskien Huaweita.
Strateginen tekniikka
Kiinalaiset protestoivat Huawei-tekniikan soveltamisen torjumista asevarusteluun liittyvillä perusteilla. Münchenissä kansankongressin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Fu Ying kertoo, että Kiina oli ostanut länsimaisia järjestelmiä jo vuosia eikä pelkää, että nämä järjestelmät voisivat muuttaa Kiinaa. Kiina käyttää yhdysvaltalaista tekniikkaa keskeisissä tekoälyjärjestelmissä. Siksi hän ei ymmärrä amerikkalaista "vainoharhaisuutta". Vastauksessaan hän luonnollisesti ohittaa ydinkysymyksen, sen että 5-G-pilvitekniikka on strategista teknologiaa paljon suuremmassa määrin kuin kaikki aiemmat järjestelmät.
Republikaanien senaattori Lindsey Graham kiistää kiinalaisten väitteen, jonka mukaan Huawei ei ole vaara Yhdysvalloille ja maailmalle, ja kuka tahansa sen kanssa yhteistyöhön lähtevä "polttaa kaikki takanaan olevat sillat". Tämä on nähtävä varoituksena eurooppalaisille Donald Trump -puolueen kannattajalta. Mutta se ei tule vain sieltä. Edustajainhuoneen demokraattisen edustaja Nancy Pelosi ilmaisee tämän asian pehmeämmin: "Ihmisoikeuksia ja vapautta kunnioittavat eivät toimi Huawein kanssa." Tämä ei ole pelkästään Donald Trumpin päähänpinttymä, koskien Huaweita vallitsee amerikkalainen konsensus.
Se ei tee asiasta eurooppalaisille helpompaa. Amerikkalainen valtuuskunta tuntee levottomuutta Britannian päätöksestä sallia Huawein tekniikan käyttäminen Yhdistyneen kuningaskunnan verkon vähemmän kriittisissä osissa. Tämä raapaisee pahasti USA;n "erityisiä suhteita" Lontoon kanssa, joista Britannian pääministeri Johnson äskettäin pauhasi-
Saksan asenne on ratkaiseva EU: lle. Vihreät, FDP ja SPD vastustavat pääosin Huawein osallistumista Saksan verkon laajentamiseen. CDU / CSU:ssa mielipiteet ovat jakautuneet - kansleri ei halua sulkea kiinalaisten ovea . Taustalla on pelko siitä, että Kiina voisi haeka revanssia muilla kaupan alueilla.
https://www.suomisanakirja.fi/revanssi Kiinalaiset poliitikot ovat useaan kertaan varoittaneet saksalaisia, että Huaweista sulkeminen voi johtaa saksalaisten tuotteiden sulkemiseen pois Kiinan markkinoilta. Wolfgang Schäuble sanoi myös Münchenissä, ettei pitäisi yksipuolisesti valita sen enempää amerikkalaista linjaa kuin pelkkää kiinalaistakaan vaihtoehtoa, vaan etsiä toimintatapaa niiden välillä.
Mutta tasa-arvo ei todellakaan ole vastaus, joka vakuuttaisi amerikkalaiset. Saksalaisten on vaikea päästä pois amerikkalais-kiinalaisesta yhteenotosta haavoittumattomana. Huawei edustaa monia sellaisia konflikteja, joita myös kaikki eurooppalaiset tulevat kohtaamaan. Siksi konferenssin sivussa olevan liittopäivien jäsenen mukaan olisi parasta, että ei reagoitaisi tähän painostukseen erityisellä saksalaisella ratkaisulla. Yhdysvaltojen ja Kiinan pitäisi saada sama vastaus kaikista EU-maista.
Sisältö Matthias Naßin raportista Die Zeit-lehdesssä 16.2. 2020
Münchenissä juuri tässä viikonvaihteessa (14-16.2. 2020) pidettävä turvallisuuskonferenssi on suorastaan hukkua sen saamaan menestykseen. Kun näkyvimmät puhujat Frank-Walter Steinmeieristä Emmanuel Macroniin ja Mark Zuckerbergiin nousevat Bayerischer Hofin lavalle, suuressa kokoushuoneessa oleva tungos uhkaa muuttua suorastaan pelottaviksi. Jopa ulkoministerit vaeltavat turhaan etsien istumapaikkaa, ja Baijerin entinen pääministeri kamppailee löytääkseen tuolin viimeisellä rivillä toimittajien joukosta.
Järjestäjät antoivat konferenssille alustavan tunnuslauseen, joka selkeä vastakohta konferenssin loistokkuuteen ja hälinään. Tämä keinotekoinen sana on "Westlessness", 'lännettömyys', ja sen tarkoituksena on osoittaa, että lännen kriisi on niin syvä, että joudutaan jo odottamaan ennustettua länsimaiden perikatoa. Münchenin turvallisuusraportissa 2020 , sen virallisessa konferenssiesitteessä, mainitaan ensimmäisessä kappaleessa juuri Oswald Spenglerin "Länsimaiden perikato" . Ja toisessa kappaleessa hän lainaa New York Timesia , joka kirjoitti Länsi-Requiemin, 'lännen muistokirjoituksen' Münchenin konferenssin raporttiin viime vuonna.
Pompeo ja Esper etsivät vaikutusvaltaa Euroopasta
Itse asiassa voi olla peloissaan ja ahdistunut, kun tarkastelee Euroopan ja Amerikan välisiä jännitteitä ja joidenkin EU-maiden illiberaalisia, vapauden vastaisia taipumuksia. Ranskan presidentti Macron puhuu myös "Euroopan demokratioiden ja eurooppalaisen keskiluokan kriisistä". Hän kuitenkin tekee sen uudistajan tarttuvalla intohimolla, joka ei halua muuta kuin "luoda Euroopan tulevaisuudesta nautittava ". Macron levittää optimismia, mikä on hyödyllistä köyhtyneelle eurooppalaiselle sielulle.
Amerikkalaiset levittävät myös optimismia Münchenissä, kerraten aikaisempien vuosien rohkaisevia lauseita. Trumpin hallinnon edustajat, kuten ulkoministeri Mike Pompeo, joutuvat kohtaamaan eurooppalaisten skeptisyyden kutsuessaan heitä havaitsemaan "länsimaisten ideoiden voiman" .
Loppujen lopuksi Münchenin Yhdysvaltain kongressin valtuuskunta ei ollut ollut näin suuri vuosiin. Yli 40 senaattoria ja varajäsentä on paikalla. Talousedustajalle Nancy Pelosille tämä yksin osoittaa, että Yhdysvallat on edelleen sitoutunut monenvälisyyteen ja transatlanttisiin suhteisiin: "Ei se niin ole etteikö meillä olisi mitään tekemistä kotona." Ja niin he istuvat rauhallisesti yhdessä Bayerischer Hofissa - Adam Schiff, demokraatti, joka juuri hyökkäsi Donald Trumpia vastaan oikeudenäynnissä, ja republikaaninen Lindsey Graham, joka on yksi Trumpin läheisimmistä uskottuja kongressissa.
Yhdysvallat on nimennyt Huawein "troijalaiseksi hevoseksi" ja vaaraksi Natolle. He haluavat tehdä selväksi: uusi maailmanlaajuinen vastustaja löytyy Kiinasta.
Michael Thumannin analyysi konferenssin Huaweita koskevasta kysymyksestä:
Teknologia, jonka avulla me tulevaisuudessa lähetämme viestejä, käytämme sovelluksia ja soitamme puheluita, on tullut suureen valtakonfliktin keskiöön. Münchenin turvallisuuskonferenssissa amerikkalaiset keskustelevat kiinalaisten kanssa tulevaisuuden 5-G-verkoista . Ja Eurooppa on tämän konfliktin eturintamassa. Kyse on kiinalaisesta Huawei- ryhmästä , joka tarjoaa järjestelmäänsä maailmanlaajuisesti kohtuulliseen hintaan. Ehkä ensimmäistä kertaa uudenaikaisessa historiassa siviilitarjonta on laukaisemassa geopoliittista kriisiä. Se on syöksemässä eurooppalaiset valtavaan ongelmaan.
Bayerischer Hofin täpötäydessä hallissa 15.2. 2020 Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo varoittaa Naton liittolaisia Huawei-laitteiden ostamisesta verkkoihinsa. Hän arvostelee lähes huutaen kiinalaista "troijalaisen hevosen" tarjousta, joka uhkaa koko länsimaista ajattelutapaa. Pompeon mukaan Amerikka haluaa puolustaa vapautta EU: n kanssa. Amerikkalaiset osallistuvat keskusteluun paljon tunteita herättäen ja painotusta käyttäen, se on heille osa paljon suurempaa konfliktia.
Uusi maailmanlaajuinen vastustaja, niin melkein kaikki Yhdysvaltain poliitikot sanovat Münchenissä, ei sijaitse Moskovassa, ei Lähi-idässä, vaan Pekingissä. Geopolitiikka Kiinan kanssa nähdään Washingtonissa uutena, käänteentekevänä vastakkainasetteluna. Heille tämä merkitsee kauppasotaa, Tyynenmeren asevarustelua, uutta asekilpailua hypersonic-ohjuksilla ja ohjusjärjestelmillä - sekä riitaa koskien Huaweita.
Strateginen tekniikka
Kiinalaiset protestoivat Huawei-tekniikan soveltamisen torjumista asevarusteluun liittyvillä perusteilla. Münchenissä kansankongressin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Fu Ying kertoo, että Kiina oli ostanut länsimaisia järjestelmiä jo vuosia eikä pelkää, että nämä järjestelmät voisivat muuttaa Kiinaa. Kiina käyttää yhdysvaltalaista tekniikkaa keskeisissä tekoälyjärjestelmissä. Siksi hän ei ymmärrä amerikkalaista "vainoharhaisuutta". Vastauksessaan hän luonnollisesti ohittaa ydinkysymyksen, sen että 5-G-pilvitekniikka on strategista teknologiaa paljon suuremmassa määrin kuin kaikki aiemmat järjestelmät.
Republikaanien senaattori Lindsey Graham kiistää kiinalaisten väitteen, jonka mukaan Huawei ei ole vaara Yhdysvalloille ja maailmalle, ja kuka tahansa sen kanssa yhteistyöhön lähtevä "polttaa kaikki takanaan olevat sillat". Tämä on nähtävä varoituksena eurooppalaisille Donald Trump -puolueen kannattajalta. Mutta se ei tule vain sieltä. Edustajainhuoneen demokraattisen edustaja Nancy Pelosi ilmaisee tämän asian pehmeämmin: "Ihmisoikeuksia ja vapautta kunnioittavat eivät toimi Huawein kanssa." Tämä ei ole pelkästään Donald Trumpin päähänpinttymä, koskien Huaweita vallitsee amerikkalainen konsensus.
Se ei tee asiasta eurooppalaisille helpompaa. Amerikkalainen valtuuskunta tuntee levottomuutta Britannian päätöksestä sallia Huawein tekniikan käyttäminen Yhdistyneen kuningaskunnan verkon vähemmän kriittisissä osissa. Tämä raapaisee pahasti USA;n "erityisiä suhteita" Lontoon kanssa, joista Britannian pääministeri Johnson äskettäin pauhasi-
Saksan asenne on ratkaiseva EU: lle. Vihreät, FDP ja SPD vastustavat pääosin Huawein osallistumista Saksan verkon laajentamiseen. CDU / CSU:ssa mielipiteet ovat jakautuneet - kansleri ei halua sulkea kiinalaisten ovea . Taustalla on pelko siitä, että Kiina voisi haeka revanssia muilla kaupan alueilla.
https://www.suomisanakirja.fi/revanssi Kiinalaiset poliitikot ovat useaan kertaan varoittaneet saksalaisia, että Huaweista sulkeminen voi johtaa saksalaisten tuotteiden sulkemiseen pois Kiinan markkinoilta. Wolfgang Schäuble sanoi myös Münchenissä, ettei pitäisi yksipuolisesti valita sen enempää amerikkalaista linjaa kuin pelkkää kiinalaistakaan vaihtoehtoa, vaan etsiä toimintatapaa niiden välillä.
Mutta tasa-arvo ei todellakaan ole vastaus, joka vakuuttaisi amerikkalaiset. Saksalaisten on vaikea päästä pois amerikkalais-kiinalaisesta yhteenotosta haavoittumattomana. Huawei edustaa monia sellaisia konflikteja, joita myös kaikki eurooppalaiset tulevat kohtaamaan. Siksi konferenssin sivussa olevan liittopäivien jäsenen mukaan olisi parasta, että ei reagoitaisi tähän painostukseen erityisellä saksalaisella ratkaisulla. Yhdysvaltojen ja Kiinan pitäisi saada sama vastaus kaikista EU-maista.
tiistai 30. lokakuuta 2018
Sodan partaalle saakka
Yleinen mielipide on otaksunut - ja niin taitaa otaksua myös tasavallan presidentti - että syvemmistä NATO-suhteista kuten jäsenyydestä ja siihen liittyvistä sotilaallisista ulottuvuuksista päätetään kansanäänestyksellä. Kun katselen isäntämaasopimuksen tekstejä, joudun toteamaan että se ohittaa todellisuudessa kansanäänestyksen ja siirtää jatkotoimet - muodollista jäsenyyttä lukuunottamatta - eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä päätettäväksi.
Suomen ulko- ja puolustuspolitiikasta on kuitenkin voitava käydä keskustelua - avointa keskustelua, koska minusta näyttää että ilman mitään erillispäätöksiä Suomen sotilaallinen maanpuoplustusdoktriini on kokenut rajun muutoksen. Nyt ei rakenneta ystävyyden, luottamuksen ja yhteistyön varaan vieressämme olevan suurvallan Venäjän kanssa, vaan lähtökohtana ovat epäluulo, vihamieliset asenteet ja ilmaisut sekä Euroopan Unionin myötä käyttöön tulleet molemminpuoliset sanktiot.
31.10. 2018 Ilpo Rossi.
Suomi on mukana NATOn suursotaharjoituksessa Norjassa ja päivän lehtien mukaan on tulossa uusi, erikoisena" piderty sotharjoitus, jossa Suomen ja NATOn toimintojen yhteensopivuutta testataan. Olen liittänyt tämän päivityksen yheyteen "lehtileikkeleitä" kyseisistä uutisista.
31.10. 2018
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi kommentoi harjoitusta ja Suomen osallisuutta kovasanaisesti.
”Suomikin on mukana harjoituksessa täysimittaisesti. On turha puhua kumppanimaan roolista tai kansallisesta lähtökohdasta. Harjoitus on aggressiivinen voimannäyttö ja osa Yhdysvaltain pullistelupolitiikkaa.”
”Tällainen harjoitustoiminta johtaa väistämättä kansainvälisen tilanteen kiristymiseen pohjoisessa. Venäjä ilmoittikin jo vastatoimenaan aloittavansa oman ohjusharjoituksensa Naton harjoitusalueen keskellä. Suomi ei kaipaa räyhän- vaan rauhanpolitiikkaa”, Mustajärvi sanoo tiedotteessaan.
Edustajan mielestä kansainvälisillä sotaharjoituksilla halutaan muuttaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
2.11. 2018 Ilpo Rossi:
"Eri puolilla Suomea – ja etenkin Haminan ja Sotkamon seuduilla – ovat aiheuttaneet melkoista kuhinaa amerikkalaisen Silent Partner Groupin (SPG) kertomat suunnitelmat datakeskusten rakentamisesta. Kolmannellakin paikkakunnalla saattaa kohta riittää hämmästeltävää."
Tämä taitaa liittyä myös Suomen hallituksen solmimaan mutta toistaiseksi vielä vailla eduskuntakäsittelyä olevaan isäntämaasopimukseen?
5.11. 2018
"Lisää kovan luokan, mysteerisinä pidettyjä dataverkostohankkeita Suomeen:
"Viime viikkojen kuumia it-puheenaiheita on ollut amerikkalaisen Silent Partner Groupin (SPG) kertoma suunnitelma valtavien datakeskusten rakentamisesta Suomeen. Aluksi puhuttiin kolmesta datakeskuksesta, maanantaina kerrottiin vielä, että neljäs laitos olisi tulossa Tornioon.
Aikaisemmin tietojen mukaan luvassa on ollut kolme datakeskusta, joista yksi nousisi Haminaan ja kaksi muuta Sotkamoon. Maanantaina kerrottiin vielä neljännen sijainti. Tivin esiin kaivamat tiedot eivät suinkaan poista epäilyksiä hankkeen realistisuuden suhteen.
Kun esillä ovat olleet etenkin Suomen mittakaavassa valtavan kokoiset 250 megawatin datakeskukset, moni on kysynyt, onko voiko hanke olla lainkaan toteutuskelpoinen vai jotain aivan muuta. Luonnollisesti asia on kiinnostanut suuresti FDCF-datakeskusyhdistystä (Finnish Data Center Forum)."
6.11. 2018
Silent Partner - vaitonainen kumppani
Maanantaina SPG kertoi yhdessä Finnish Datacenter Forumin kanssa julkaistussa tiedotteessa jo neljännestä Suomeen kaavailemastaan datakeskuksesta. Se on suunnitteilla Tornioon.
7.11. 2018
Vaikuttavatko sotilaalliset lupaukset mm. tienpitoon?
Isäntämaasopimus NATOn kanssa edellyttää tietenkin ympärivuotista valmiutta saada kuljetukset toimimaan olivatpa olosuhteet millaiset hyvänsä. Sotilaalliset kuljetukset eivät yleensä ole kaikkein kevyimmästä päästä.
"TEIDEN talvihoidon pitäisi parantua jo vuodenvaihteen jälkeen yli 10 000 tiekilometrillä. Tienhoito paranee etenkin vilkkailla tieosuuksilla, joilla ajaa paljon raskasta liikennettä.
Talvihoidon parantaminen tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa yhä useammille teille levitetään suolaa.
Tiistaina Liikennevirasto julkaisi uudet talvihoidon toimintalinjansa. Uusissa linjauksissa huomioidaan erityisesti raskas liikenne, jonka sujuvuutta yritetään jatkossa parantaa. "
12.11. 2018
Laki yksityisteiteistä muuttunut: kantavuudet kuntoon, valtakunnallinen digiroad-verkosto...
"Valtio voi edelleen avustaa ELY-keskuksen kautta yksityisteitä (rakentamista ja kunnossapitoa) sen mukaan, kun valtion talousarviossa osoitetaan varoja. Samoin kunta voi varoistaan avustaa yksityisteitä. Valtion ja – uutena asiana - kunnan avustamisen ehtona on, tiellä on tiekunta. Samoin tiekunnan tiedot on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä ja ns. kansallisessa tietietojärjestelmässä eli Digiroadissa (painorajoitukset, tienkäytön rajoitukset tai kieltämiset). Myös järjestäytymättömän tien osakkaiden on ilmoitettava em. tiedot Digiroadiin."
Myös henkilötietojen käsittely tiekunnassa muuttuu. Taustalla on voimaan tullut tietosuoja-asetus. Nämä kaikki muutokset vaikuttavat myös toimielimen vastuisiin. Muita aiheita tiepäivässä ovat tienpidon tehostaminen erityisesti metsäteillä, tieliittymät ja teiden kantavuuden mittaukset.
13.11. 2018
"ILKKA kommentoi julkisuuteen tullutta epäilyä, jonka mukaan Venäjä harjoitti Lapin alueella gps-signaalin häirintää viime viikolla Naton suursotaharjoituksen aikana.
”Asioilla on nähtävissä selvä yhteys, kuten aiemmin ilmatilaloukkaukset olivat piiloviestintää, jolla osoitettiin omaa voimaa. Venäjä oli tavalla tai toisella osa harjoituksia, joihin sitä ei ollut kutsuttu. Maa suoritti samaan aikaan myös ohjusammuntoja samalla alueella Nato-harjoitusalueen kanssa.”
"Suomen viranomaiset ovat varsin vaitonaisia häirinnän lähteestä toisin kuin norjalaiset kollegansa, joiden mukaan häirintä tulee Venäjältä. Se oli myös looginen päätelmä tilanteessa, jossa Natolla oli suursotaharjoitus Trident Juncture meneillään.”
20.11. 2018
Reino Seppänen:
Olen puntaroinut tätä ongelmaa nyt monelta kantilta. Se laittomuuden tila, joka nyt vallitsee tässä Nato-asiassa, ei avaudu pohjiaan myöten yhdellä selitystavalla. Tästä on johdettavissa se hypoteesi, että takana mitä ilmeisemmin on tietoinen suunnitelma toteuttaa tavoite, jota Suomen kansan enemmistö ei hyväksy ja joka siksi ei mene läpi laillista tietä. Esteenä tälle puhtaain keinoin (lue: demokraattisin) toteutetulle Nato-jäsenyydelle ovat myös maatamme sitovat kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimuksen korvannut sopimus Suomen ja Venäjän suhteiden perusteista vuodelta 1992. Olemme siirtyneet eräänlaiseen "kaksoisvallan" kauteen, jossa poliittisen eliitin ja korkeiden virkamiesten sekä sotilasjohdon hahmoton juntta tekee päätöksiä, joita markkinoidaan valtamedian voimin ikään kuin laillisina päätöksinä, sopimuksina ja ratkaisuina. Koska perustuslakimme on edelleenkin voimassa, ei Suomea koskevia sitovia päätöksiä voi tehdä mikään muu taho kuin eduskunta. Yhtään Nato-sopimusta ei ole tuotu eduskuntaan eikä niitä ole ratifioitu siten asianmukaisesti. Ymmärrän sen, että eduskuntaa on helppo kusettaa, koska varsinkaan tavallisella rivikansanedustajalla ei todellakaan ole harmaata aavistusta asioista ja tuskin edes oikeaa kiinnostusta ottaa selvää. Ja tämä on se ammottava musta aukko, jota rikolliset käyttävät hyväkseen (kysehän on valtiopetoksesta eikä muusta). Se minua kuitenkin ihmetyttää, miksi oikeuskansleri ja valtiosääntöä tulkitsevat viisaat vaikenevat.
---
Reino Seppänen Ilpo Rossille liittyen tämän blogisivun esilleottoon:
Hyvää pohdintaa, joka kuulostaa tutulta eikä ihme, kun sitä on tullut pähkäiltyä ihan itsekin. Asiassa on vain yksi iso mutta, joka on esteenä jutussa. Tällä isäntämaasopimuksella, johon viittaat, ei ole mitään juriidista arvoa kansainvälisen oikeuden ja vielä vähemmän suomalaisen oikeudenkäytön näkökulmasta. Sen on allekirjoittanut, todella näyttävässä ja arvokashenkisessä tilaisuudessa ihan presidentti Niinistön läsnä ollessa puolustusvoimien komentaja Lindberg. Olipa sitten paikalla vaikka itse paavi ja Lapin paliskuntien edustajat, se ei sopimusta pätevöitä. Sopimus on juriidisesti tehty vain kenraali Lindbergin, Pohjois-Atlantin liiton tranformaatioesikunnan komentajan johtoesikunnan (HQSACT) ja Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan (SHAPE) välillä. Suomea sopimus ei sellaisenaan voi sitoa, koska kenraali Lindbergillä ei ole ollut oikeutta sitä allekirjoittaa Suomen tasavallan puolesta. Asia vaatisi näet perustuslainmukaisen käsittelyn eduskunnassa ja sellaista ei todellakaan ole tapahtunut. Eduskunnalle on annettu asiasta vain kaksisivuinen, vieläpä harhaanjohtava (huom. upseerit ja herrasmiehet kunnioineen ja valoineen!) vääristelty paperi. Samassa yhteydessä meidä kuulu. mutta epämääräisen habituksen omaava rauhanenkelimme Erkki Tuomioja puhui potaskaa vääristellen omalta osin sopimuksen merkitystä. Nyt olemmekin mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä Suomi on viety läntisen sotilasliiton kiinteään yhteyteen korkeiden virkamiesten ja sotilashenkilöiden toimesta. On varteenotettavat syyt olettaa, että tässä salahankkeessa on osallisena myös poliittista johtoa. Pidän nimittäin asiaa salahankkeena ja jos eläisimme todellisessa oikeusvaltiossa, tulisi perusteellisesti tutkia täyttääkö tapaus valtiopetoksen tunnusmerkit.
Reino Seppänen:
Tuli muuten nyt mieleen tästä Pariisin rauhansopimuksen mitätöinnistä pääargumentti, joka ei sellaisenaan sovi varsinaiset rauhansopimuksen oleelliseen asiasisältöön. Kävinkin tsekkaamassa sen ja se kuuluu: "Sen jälkeen kun Saksa on yhdistynyt ja sen täysivaltaisuus palautettu, Suomen hallitus katsoo, että Pariisin rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat määräykset ovat menettäneet merkityksensä." Kuinka niin menettäneet merkityksensä? Tosiasiallisesti yhdistynyt Saksa on paljon vaarallisempi uhka (tosin nyt vain vähän potentiaalinen Iso-Britanian kannalta) kuin kaksi erillistä Saksan valtiota. Eikö Britania estänytkin yhden lentokonekaupan jenkkien kanssa tähän sopimukseen vetoamalla?
15.12. 2018
Yhdysvallat on lahjoittanut puoli miljoona dollaria Helsinkiin syksyllä perustetulle Euroopan hybridiuhkien torjumisen osaamiskeskukselle. Summa on euroissa runsaat 440 000. Mistä tämä kertoo? Ilmeisesti Suomea ollaan Isäntämaasopimuksen hengessä sitomassa yhä tiukemmin digitaaliseen sodankäyntiin ja sotilaallisen varustautumisen kyberulottuvuuteen?
4.2. 2019
Tässä linkki Eduskunnan puhemiehen Tuula Haataisen kriittiseen kirjoitukseen puolustusministeri Niinistön tavalla laittaa liikkeelle sotaharjoituksia mm. tässä avatun "Isäntämaasopimuksen" hengessä.
7.2. 2019
Johanna Lehtonen:
ISÄNTÄMAASOPIMUS ei ole KANSANedustajien hyväksymä!
__
"Tasavallan PRESIDENTTI ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen MINISTERIVALIOKUNTA linjasivat 22.8.2014, että Suomi allekirjoittaa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan SUOMEN ja NATOn välillä."
__
"Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle on annettu 29.4.2014 perustuslain 97 §:n mukainen selvitys isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisesta Suomen ja Naton välillä. HNS MOU -asiaa käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2014 myös useissa asiantuntijakuulemisissa. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa on informoitu HNS MOU -valmisteluista ensimmäisen kerran vuonna 2010 puolustusministeriön kansainvälistä sopimustoimintaa koskevan selvityksen yhteydessä. Lisäksi isäntämaatukea koskevasta kumppanuustavoitteesta on informoitu eduskuntaa säännöllisesti vuoden 2002 jälkeen."
2.5.2019 Sodan partaalle saakka myös teknisesti
Suomi johtaa yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan (US Joint Staff) kanssa keväällä 2019 Bold Quest 19.1:een liittyvän Suomessa toteutettavan osuuden sekä osoittaa käyttöön tarvittavat alueet ja isäntämaatuen.
Päätapahtumapaikkana on Sodankylä, josta käsin Puolustusvoimat johtaa usealla paikkakunnalla Suomessa sekä ulkomailla tapahtuvaa testaus- ja tutkimustoimintaa yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan kanssa. Tapahtumaan osallistuu tietoverkon välityksellä Suomen rajojen ulkopuolelta useita johtamispaikkoja, järjestelmiä sekä virtuaalisimulaattoreita.
Suomessa järjestettävä tapahtuma on osa Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan omistamaa ja johtamaa Bold Quest- testaus- ja todentamistapahtumien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on teknisen yhteensopivuuden ja toimintatapamallien kehittäminen maalla, merellä ja ilmassa toimivien järjestelmien välillä.
Suomesta tapahtumaan osallistuu noin 700 sotilasta. Ulkomaisia joukkoja odotetaan saapuvan kaikkiaan noin 1500 osallistujaa 14 maasta.
17.8. 2019
Vastavalkea kirjoittaa haastavasti - ja erinomaisen kuvaavasti - siitä yksipuolisesta ja normaalit parlamentaariset tavat ohittavasta lännettymisestä, joka on päässyt valloilleen viimeisten 7-8- vuoden aikana ja eritoten Sipilän jo orpon hallituskaudella vuosina 2014-2018. Pääministeri Rinne on puuttunut asiaan uuden puolustusvoimien komentajan nimityksen yhteydessä.
Kun pääministeri Rinne elokuun alussa muistutti uutta armeijan komentajaa siitä, että Suomessa poliitikot sitten tekevät ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset ja armeija toteuttaa niitä, Naton etuja Suomessa ajavan Mediapoolin innoikkaimpiin jäseniin kuuluva Ilta-Sanomat pillastui täysin. Lehden mielestä pääministeriltä oli täysin kohtuutonta sanoa moista. Ja jottei asia unohtuisi, Ilta-Sanomat riensi kyselemään asiasta presidentti Niinistöltä, joka on kaulaansa myöten äärettömän epäselvissä sotilaskuvioissa nimenomaan juridiikan kannalta.
Pääministeri Rinne viittasi lausunnoissaan presidentti Niinistön kommentteihin ulkomaisten sotajoukkojen Suomessa pitämistä harjoituksista. Kommenteista päätellen ainakin yksi moinen harjoitus oli pantu pystyyn ilman että presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, oli edes ollut tietoinen asiasta. Jos näin oli, se tarkoittaa sitä että joku alempi taho tai sotilaat olivat ohittaneet ylipäällikön ja siten kumonneet laillisen järjestyksen.
Suomen ulko- ja puolustuspolitiikasta on kuitenkin voitava käydä keskustelua - avointa keskustelua, koska minusta näyttää että ilman mitään erillispäätöksiä Suomen sotilaallinen maanpuoplustusdoktriini on kokenut rajun muutoksen. Nyt ei rakenneta ystävyyden, luottamuksen ja yhteistyön varaan vieressämme olevan suurvallan Venäjän kanssa, vaan lähtökohtana ovat epäluulo, vihamieliset asenteet ja ilmaisut sekä Euroopan Unionin myötä käyttöön tulleet molemminpuoliset sanktiot.
31.10. 2018 Ilpo Rossi.
Suomi on mukana NATOn suursotaharjoituksessa Norjassa ja päivän lehtien mukaan on tulossa uusi, erikoisena" piderty sotharjoitus, jossa Suomen ja NATOn toimintojen yhteensopivuutta testataan. Olen liittänyt tämän päivityksen yheyteen "lehtileikkeleitä" kyseisistä uutisista.
31.10. 2018
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi kommentoi harjoitusta ja Suomen osallisuutta kovasanaisesti.
”Suomikin on mukana harjoituksessa täysimittaisesti. On turha puhua kumppanimaan roolista tai kansallisesta lähtökohdasta. Harjoitus on aggressiivinen voimannäyttö ja osa Yhdysvaltain pullistelupolitiikkaa.”
”Tällainen harjoitustoiminta johtaa väistämättä kansainvälisen tilanteen kiristymiseen pohjoisessa. Venäjä ilmoittikin jo vastatoimenaan aloittavansa oman ohjusharjoituksensa Naton harjoitusalueen keskellä. Suomi ei kaipaa räyhän- vaan rauhanpolitiikkaa”, Mustajärvi sanoo tiedotteessaan.
Edustajan mielestä kansainvälisillä sotaharjoituksilla halutaan muuttaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
2.11. 2018 Ilpo Rossi:
"Eri puolilla Suomea – ja etenkin Haminan ja Sotkamon seuduilla – ovat aiheuttaneet melkoista kuhinaa amerikkalaisen Silent Partner Groupin (SPG) kertomat suunnitelmat datakeskusten rakentamisesta. Kolmannellakin paikkakunnalla saattaa kohta riittää hämmästeltävää."
Tämä taitaa liittyä myös Suomen hallituksen solmimaan mutta toistaiseksi vielä vailla eduskuntakäsittelyä olevaan isäntämaasopimukseen?
5.11. 2018
"Lisää kovan luokan, mysteerisinä pidettyjä dataverkostohankkeita Suomeen:
"Viime viikkojen kuumia it-puheenaiheita on ollut amerikkalaisen Silent Partner Groupin (SPG) kertoma suunnitelma valtavien datakeskusten rakentamisesta Suomeen. Aluksi puhuttiin kolmesta datakeskuksesta, maanantaina kerrottiin vielä, että neljäs laitos olisi tulossa Tornioon.
Aikaisemmin tietojen mukaan luvassa on ollut kolme datakeskusta, joista yksi nousisi Haminaan ja kaksi muuta Sotkamoon. Maanantaina kerrottiin vielä neljännen sijainti. Tivin esiin kaivamat tiedot eivät suinkaan poista epäilyksiä hankkeen realistisuuden suhteen.
Kun esillä ovat olleet etenkin Suomen mittakaavassa valtavan kokoiset 250 megawatin datakeskukset, moni on kysynyt, onko voiko hanke olla lainkaan toteutuskelpoinen vai jotain aivan muuta. Luonnollisesti asia on kiinnostanut suuresti FDCF-datakeskusyhdistystä (Finnish Data Center Forum)."
6.11. 2018
Silent Partner - vaitonainen kumppani
Maanantaina SPG kertoi yhdessä Finnish Datacenter Forumin kanssa julkaistussa tiedotteessa jo neljännestä Suomeen kaavailemastaan datakeskuksesta. Se on suunnitteilla Tornioon.
7.11. 2018
Vaikuttavatko sotilaalliset lupaukset mm. tienpitoon?
Isäntämaasopimus NATOn kanssa edellyttää tietenkin ympärivuotista valmiutta saada kuljetukset toimimaan olivatpa olosuhteet millaiset hyvänsä. Sotilaalliset kuljetukset eivät yleensä ole kaikkein kevyimmästä päästä.
"TEIDEN talvihoidon pitäisi parantua jo vuodenvaihteen jälkeen yli 10 000 tiekilometrillä. Tienhoito paranee etenkin vilkkailla tieosuuksilla, joilla ajaa paljon raskasta liikennettä.
Talvihoidon parantaminen tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa yhä useammille teille levitetään suolaa.
Tiistaina Liikennevirasto julkaisi uudet talvihoidon toimintalinjansa. Uusissa linjauksissa huomioidaan erityisesti raskas liikenne, jonka sujuvuutta yritetään jatkossa parantaa. "
12.11. 2018
Laki yksityisteiteistä muuttunut: kantavuudet kuntoon, valtakunnallinen digiroad-verkosto...
"Valtio voi edelleen avustaa ELY-keskuksen kautta yksityisteitä (rakentamista ja kunnossapitoa) sen mukaan, kun valtion talousarviossa osoitetaan varoja. Samoin kunta voi varoistaan avustaa yksityisteitä. Valtion ja – uutena asiana - kunnan avustamisen ehtona on, tiellä on tiekunta. Samoin tiekunnan tiedot on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä ja ns. kansallisessa tietietojärjestelmässä eli Digiroadissa (painorajoitukset, tienkäytön rajoitukset tai kieltämiset). Myös järjestäytymättömän tien osakkaiden on ilmoitettava em. tiedot Digiroadiin."
Myös henkilötietojen käsittely tiekunnassa muuttuu. Taustalla on voimaan tullut tietosuoja-asetus. Nämä kaikki muutokset vaikuttavat myös toimielimen vastuisiin. Muita aiheita tiepäivässä ovat tienpidon tehostaminen erityisesti metsäteillä, tieliittymät ja teiden kantavuuden mittaukset.
13.11. 2018
"ILKKA kommentoi julkisuuteen tullutta epäilyä, jonka mukaan Venäjä harjoitti Lapin alueella gps-signaalin häirintää viime viikolla Naton suursotaharjoituksen aikana.
”Asioilla on nähtävissä selvä yhteys, kuten aiemmin ilmatilaloukkaukset olivat piiloviestintää, jolla osoitettiin omaa voimaa. Venäjä oli tavalla tai toisella osa harjoituksia, joihin sitä ei ollut kutsuttu. Maa suoritti samaan aikaan myös ohjusammuntoja samalla alueella Nato-harjoitusalueen kanssa.”
"Suomen viranomaiset ovat varsin vaitonaisia häirinnän lähteestä toisin kuin norjalaiset kollegansa, joiden mukaan häirintä tulee Venäjältä. Se oli myös looginen päätelmä tilanteessa, jossa Natolla oli suursotaharjoitus Trident Juncture meneillään.”
20.11. 2018
Reino Seppänen:
Olen puntaroinut tätä ongelmaa nyt monelta kantilta. Se laittomuuden tila, joka nyt vallitsee tässä Nato-asiassa, ei avaudu pohjiaan myöten yhdellä selitystavalla. Tästä on johdettavissa se hypoteesi, että takana mitä ilmeisemmin on tietoinen suunnitelma toteuttaa tavoite, jota Suomen kansan enemmistö ei hyväksy ja joka siksi ei mene läpi laillista tietä. Esteenä tälle puhtaain keinoin (lue: demokraattisin) toteutetulle Nato-jäsenyydelle ovat myös maatamme sitovat kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimuksen korvannut sopimus Suomen ja Venäjän suhteiden perusteista vuodelta 1992. Olemme siirtyneet eräänlaiseen "kaksoisvallan" kauteen, jossa poliittisen eliitin ja korkeiden virkamiesten sekä sotilasjohdon hahmoton juntta tekee päätöksiä, joita markkinoidaan valtamedian voimin ikään kuin laillisina päätöksinä, sopimuksina ja ratkaisuina. Koska perustuslakimme on edelleenkin voimassa, ei Suomea koskevia sitovia päätöksiä voi tehdä mikään muu taho kuin eduskunta. Yhtään Nato-sopimusta ei ole tuotu eduskuntaan eikä niitä ole ratifioitu siten asianmukaisesti. Ymmärrän sen, että eduskuntaa on helppo kusettaa, koska varsinkaan tavallisella rivikansanedustajalla ei todellakaan ole harmaata aavistusta asioista ja tuskin edes oikeaa kiinnostusta ottaa selvää. Ja tämä on se ammottava musta aukko, jota rikolliset käyttävät hyväkseen (kysehän on valtiopetoksesta eikä muusta). Se minua kuitenkin ihmetyttää, miksi oikeuskansleri ja valtiosääntöä tulkitsevat viisaat vaikenevat.
---
Reino Seppänen Ilpo Rossille liittyen tämän blogisivun esilleottoon:
Hyvää pohdintaa, joka kuulostaa tutulta eikä ihme, kun sitä on tullut pähkäiltyä ihan itsekin. Asiassa on vain yksi iso mutta, joka on esteenä jutussa. Tällä isäntämaasopimuksella, johon viittaat, ei ole mitään juriidista arvoa kansainvälisen oikeuden ja vielä vähemmän suomalaisen oikeudenkäytön näkökulmasta. Sen on allekirjoittanut, todella näyttävässä ja arvokashenkisessä tilaisuudessa ihan presidentti Niinistön läsnä ollessa puolustusvoimien komentaja Lindberg. Olipa sitten paikalla vaikka itse paavi ja Lapin paliskuntien edustajat, se ei sopimusta pätevöitä. Sopimus on juriidisesti tehty vain kenraali Lindbergin, Pohjois-Atlantin liiton tranformaatioesikunnan komentajan johtoesikunnan (HQSACT) ja Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan (SHAPE) välillä. Suomea sopimus ei sellaisenaan voi sitoa, koska kenraali Lindbergillä ei ole ollut oikeutta sitä allekirjoittaa Suomen tasavallan puolesta. Asia vaatisi näet perustuslainmukaisen käsittelyn eduskunnassa ja sellaista ei todellakaan ole tapahtunut. Eduskunnalle on annettu asiasta vain kaksisivuinen, vieläpä harhaanjohtava (huom. upseerit ja herrasmiehet kunnioineen ja valoineen!) vääristelty paperi. Samassa yhteydessä meidä kuulu. mutta epämääräisen habituksen omaava rauhanenkelimme Erkki Tuomioja puhui potaskaa vääristellen omalta osin sopimuksen merkitystä. Nyt olemmekin mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä Suomi on viety läntisen sotilasliiton kiinteään yhteyteen korkeiden virkamiesten ja sotilashenkilöiden toimesta. On varteenotettavat syyt olettaa, että tässä salahankkeessa on osallisena myös poliittista johtoa. Pidän nimittäin asiaa salahankkeena ja jos eläisimme todellisessa oikeusvaltiossa, tulisi perusteellisesti tutkia täyttääkö tapaus valtiopetoksen tunnusmerkit.
Reino Seppänen:
Tuli muuten nyt mieleen tästä Pariisin rauhansopimuksen mitätöinnistä pääargumentti, joka ei sellaisenaan sovi varsinaiset rauhansopimuksen oleelliseen asiasisältöön. Kävinkin tsekkaamassa sen ja se kuuluu: "Sen jälkeen kun Saksa on yhdistynyt ja sen täysivaltaisuus palautettu, Suomen hallitus katsoo, että Pariisin rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat määräykset ovat menettäneet merkityksensä." Kuinka niin menettäneet merkityksensä? Tosiasiallisesti yhdistynyt Saksa on paljon vaarallisempi uhka (tosin nyt vain vähän potentiaalinen Iso-Britanian kannalta) kuin kaksi erillistä Saksan valtiota. Eikö Britania estänytkin yhden lentokonekaupan jenkkien kanssa tähän sopimukseen vetoamalla?
15.12. 2018
Yhdysvallat on lahjoittanut puoli miljoona dollaria Helsinkiin syksyllä perustetulle Euroopan hybridiuhkien torjumisen osaamiskeskukselle. Summa on euroissa runsaat 440 000. Mistä tämä kertoo? Ilmeisesti Suomea ollaan Isäntämaasopimuksen hengessä sitomassa yhä tiukemmin digitaaliseen sodankäyntiin ja sotilaallisen varustautumisen kyberulottuvuuteen?
4.2. 2019
Tässä linkki Eduskunnan puhemiehen Tuula Haataisen kriittiseen kirjoitukseen puolustusministeri Niinistön tavalla laittaa liikkeelle sotaharjoituksia mm. tässä avatun "Isäntämaasopimuksen" hengessä.
7.2. 2019
Johanna Lehtonen:
ISÄNTÄMAASOPIMUS ei ole KANSANedustajien hyväksymä!
__
"Tasavallan PRESIDENTTI ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen MINISTERIVALIOKUNTA linjasivat 22.8.2014, että Suomi allekirjoittaa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan SUOMEN ja NATOn välillä."
__
"Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle on annettu 29.4.2014 perustuslain 97 §:n mukainen selvitys isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisesta Suomen ja Naton välillä. HNS MOU -asiaa käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2014 myös useissa asiantuntijakuulemisissa. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa on informoitu HNS MOU -valmisteluista ensimmäisen kerran vuonna 2010 puolustusministeriön kansainvälistä sopimustoimintaa koskevan selvityksen yhteydessä. Lisäksi isäntämaatukea koskevasta kumppanuustavoitteesta on informoitu eduskuntaa säännöllisesti vuoden 2002 jälkeen."
2.5.2019 Sodan partaalle saakka myös teknisesti
Suomi johtaa yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan (US Joint Staff) kanssa keväällä 2019 Bold Quest 19.1:een liittyvän Suomessa toteutettavan osuuden sekä osoittaa käyttöön tarvittavat alueet ja isäntämaatuen.
Päätapahtumapaikkana on Sodankylä, josta käsin Puolustusvoimat johtaa usealla paikkakunnalla Suomessa sekä ulkomailla tapahtuvaa testaus- ja tutkimustoimintaa yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan kanssa. Tapahtumaan osallistuu tietoverkon välityksellä Suomen rajojen ulkopuolelta useita johtamispaikkoja, järjestelmiä sekä virtuaalisimulaattoreita.
Suomessa järjestettävä tapahtuma on osa Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan omistamaa ja johtamaa Bold Quest- testaus- ja todentamistapahtumien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on teknisen yhteensopivuuden ja toimintatapamallien kehittäminen maalla, merellä ja ilmassa toimivien järjestelmien välillä.
Suomesta tapahtumaan osallistuu noin 700 sotilasta. Ulkomaisia joukkoja odotetaan saapuvan kaikkiaan noin 1500 osallistujaa 14 maasta.
17.8. 2019
Vastavalkea kirjoittaa haastavasti - ja erinomaisen kuvaavasti - siitä yksipuolisesta ja normaalit parlamentaariset tavat ohittavasta lännettymisestä, joka on päässyt valloilleen viimeisten 7-8- vuoden aikana ja eritoten Sipilän jo orpon hallituskaudella vuosina 2014-2018. Pääministeri Rinne on puuttunut asiaan uuden puolustusvoimien komentajan nimityksen yhteydessä.
Kun pääministeri Rinne elokuun alussa muistutti uutta armeijan komentajaa siitä, että Suomessa poliitikot sitten tekevät ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset ja armeija toteuttaa niitä, Naton etuja Suomessa ajavan Mediapoolin innoikkaimpiin jäseniin kuuluva Ilta-Sanomat pillastui täysin. Lehden mielestä pääministeriltä oli täysin kohtuutonta sanoa moista. Ja jottei asia unohtuisi, Ilta-Sanomat riensi kyselemään asiasta presidentti Niinistöltä, joka on kaulaansa myöten äärettömän epäselvissä sotilaskuvioissa nimenomaan juridiikan kannalta.
Pääministeri Rinne viittasi lausunnoissaan presidentti Niinistön kommentteihin ulkomaisten sotajoukkojen Suomessa pitämistä harjoituksista. Kommenteista päätellen ainakin yksi moinen harjoitus oli pantu pystyyn ilman että presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, oli edes ollut tietoinen asiasta. Jos näin oli, se tarkoittaa sitä että joku alempi taho tai sotilaat olivat ohittaneet ylipäällikön ja siten kumonneet laillisen järjestyksen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)