Miksi demokratia ei toimi minun kohdallani?

 Bernie Sanders on 83-vuotias poliitikko ja senaattori, jolla oli merkittävä asema Demokraattien ollessa poliittisessa vastuussa presidenti Bidenin hallituskaudella. Tässä  "jäähyväishaastattelussa´  vastailee toimittajan kysymyksiin ja tekee analyysia amerikkalaisten tunteista ja Bidenin hallituksen kyvystä vastata niihin.

"Olen otimistinen Amerikan ammattiyhdistysliikken nousun suhteen. Siellä on kasvamassa uusi sukupolvi, jolla on radikaaleja ajatuksia talouden suhteen.

"Puhumme ylipäätään liian vähän Yhdysvaltojen poliittisesta järjestelmästä ja sen sisälle kasvaneesta biljonäärien vallasta suhteessa demokratiaan. Tämä pieni vähemmistö kontrolloi mediaa, taloutta ja poliittista järjestelmää. "Kansalainen ja ääni" -periaate ei ole enää voimassa. Päinvastoin, valta kulkee nyt ylhäältä alaspäin, ei alhaalta ylös.

Superrikkaiden pieni joukko elää uskomattomassa yltäkylläisyydessä ja heillä on käytössään tekniikan ja tekoälyn kaikki sovellutukset ylivoimaisen vallassapysymisensä tueksi.

Mikä on työväestön tilanne? Viidessäkymmenessä vuodessa on tapahtunut valtava teknologinen murros, mutta työväestön tilanne on pysy nyt muuttumattomana. Palkkataso ei ole kohonnut. Palkansaajaperheen nuoren on lähes mahdotonta hankkia itselleen asuntoa niiden korkeiden hintojen vuoksi.Oikeutetusti he kysyvät: miksi demokratia ei toimi minun suhteeni? Meidän - siis demokraattien - on yksinkertaisesti rakennettava uudestaan koko järjestelmä.

Tavallinen kansalainen on väsynyt pysähtyneisyyden tilaan. Kun muutosta ei ole tullut, on tartuttu median tarjoamiin radikaaleihin vaihtoehtoihin, joita Trumpin villit lupaukset ovat tarjonneet. Lukemattomat asunnottomat, terveydenhoitoa vailla olevat, työttömät tai heikossa taloudellisessa asemassa olevat ovat lakanneet uskomasta hallintobyrokratian kykyyn muuttaa maata paremmaksi. 

Toimittaja kysyy, onko Demokraattisella puolueella ylipäätään voimaa muuttaa lähestymistapaansa valtavirran myötäilystä suuntaan, joka toisi todellisia muutoksia parempaan tavallisen kansalaisen elämässä

Amerikkalaisessa vaalijärjestelmässä sponsoreilla on suuri merkitys myös Demokraattien vaalikoneistossa ja siksi joudutaan aina kysymään, ovatko tukijamme valmiita radikaaleihin muutoksiin. Niitä joka tapauksessa tarvittaisiin. Kun 85 miljoonaa kansalaista ei saa terveydenhuoltojärjestelmältä tukea sitä tarvitessaan, on kysyttävä, onko terveydenhuoltojärjestelmämme jo romahtanut?

Ilmeisesti demokaatit ovat käsittämässä, että he ovat menettäneet suuren osan työväestön, värillisten ja latinalaisamerikkalaistausttaisten tuesta . Olisiko demokraateilla pitänyt olla nuorempi ja populaarimpi nuori ehdokas prersidentiksi jo alunperin?

 Sanders ei näytä uskovan tässä yhteydessä nuoruuteen, vaan sosiaalisin uudistuksiin. Ensimmäisinä toimintakuukausinaan demoraattinen hallitus teki koko joukon terveyteen ja sosiaaliseen liittyviä uudistuksia ja silloin oli myös demokraattien kannatus korkeimmillaan. Sitten tämä ulottuvuus työnnettiin sivuun muiden kysymysten (Ukraina, IRA-lainsäädäntö)  noustessa kärkitilalle. Tämä ei kuitenkaan auttanut kannatusta kasvuun.

Mitä mieltä Sanders on Bidenin onnistumisesta presidenttinä? J

Sanders:"os katsellaan presidentti Bidenin kauden saavutuksia infrastruktuurin ja työllisyyden kehittämisessä, ne ovat parhaita tässä maassa kolmeenkymmeneen vuoteen. Ongelma oli ehkä kyvyssä kommunikoida ja välittää nämä tulokset ymmärrettävästi ja elävästi kansalle. Toinen ongelma oli se, että se mitä saavutettiin, ei ollut tavalliselle työtätekevälle amerikkalaiselle tarpeeksi. He kysyvät edelleen, miksi minun palkkani on edelleen samalla tasolla kuin viisikymmentä vuotta sitten. Olisi voitu tehdä vielä enemmän terveydenhoidon ja sosiaalisen tuen alueella. Ihmiset kuitenkin edelleen kysyvät: miksi minun tilanteeni ei ole parantunut?"

Keskustelu siirtyy sitten ympäristönsuojeluun, "vihreään sopimukseen" (Green Deal) ja ja Bidenin hallituksen aikana tapahtuneisiin suuriin metsäpaloihin. Miten Bidenin hallitus onnistui näissä asioissa?

Sanders vastaa että tulipalojen aiheuttamat tuhot ja kärsimys ovat valtavia ja niiden paikkaaminen kestää enemmän kuin sukupolven. Ilmastomuutos on tosiasia, vaikka tuleva presidentti pyrkii sen kieltämään. Viime vuosi oli kuumin maailmassa koko  mittaushistorian aikana. Globaalin kansalaisyhteisön on tultava tässä yhteen ja torjuttava öljy- ja muun teollisuuden ahneet vaatimukset - ja me voimme tehdä sen. Poliittisen pelin ympäristöasioissa on loputtava, kysymys on koko ihmiskunnasta ja ympäristömuutoksista koko maapallolla. Kysymys ei ole tällä kertaa pelkästään osavaltio Kaliforniasta, koska vastaavanlaisia tuhoja voi tulevaisuudessa esiintyä missä tahansa territoriossa. 

Nyt Bernie Sanders palaa takaisin kotikulmilleen Vermontiin, jossa hän aikoo vielä tehdä jonkin verran yhteisöllistä työtä ja harrastaa politiikan ulkopuolella.

Ahdistava demokratia

 Hannu Ikonen

Kun demokratia alkaa ”ahdistamaan”, siinä on jotain vikaa/puutteita kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Puolueilla on vaikeuksia saada ehdokkaita listoilleen, yhä harvempi käy heitä äänestämässä, yhä useampi päätös ”ajautuu valituskierteeseen” päätöksentekijöiden ”muodollisen” pätevyyden ollessa kyseenalainen. Vapaata kansalaistoimintaa ajetaan ahtaamalle, järjästötoiminnan tukia leikataan, mielenilmausten rangaistuksia kovennetaan ja median sensuuri tai itsesensuuri pannaan palvelemaan päätöksentekijöiden valtaeliittiä.

Ranskalaisprofessori Pierre Rosanvallon on pohtinut kysymystä tutkimuksessaan, ”Demokraattinen oikeutus” (Vastapaino 2019) perinpohjaisesti Ranskan vallankumouksesta (1789) nykypäivään. Olipa demokrattinen, edustuksellinen järjestelmä minkä muotoinen hyvänsä, yksipuolueinen tai monipuolueinen, niin sen uskottavuus heikkenee, jos päätöksiä ei voida kyseenalaistaa (reflektoida) virallisesti, poliittisten päättäjien päätöksenteon ulkopuolelta, ”puolueettomilta” tahoilta valvoa.

Meidän tulisi ymmärtää jotain niistä prosesseista, jotka saavat pätevät ihmiset vetäytymään päätöksenteosta ja monen haluttomuuden näihin tehtäviin. Julkisuuden suosio on ollut vahvassa kasvussa viimeiset vuosikymmenet, mikä on näkynyt politiikan ”eteen työnnetyissä”, puolueiden johdoissa, heidän pätevyyksissään, sanavalmiita ”selfie-ihmisiä”.

Perustuslakituomioistuinta on vaadittu monelta taholta, mikä on perusteltua, lainsäädäntötyö on onnahdellut viimeiset vuosikymmenet. Päätöksenteko on huonosti valvottua ja valvojilla on poliittinen riippuvuus valvottavistaan, niin valtio kuin kuntatasollakin, tarkastuslautakunta voidaan erottaa, jos se ei valtuustoa miellytä (esim. Lieksa). Valtion Talouden Tarkastusviraston tulee nauttia poliittista luottamusta. Hallinto-oikeuksien maksullisuus karsii valittajien joukkoa, köyhät eivät valita.

Kuntiin tarkastuslautakunnat tulivat kun lautakuntalaitos ajettiin alas. Lautakunnat toimivat hallinnon ”sisäisinä valvojina” moniportaisessa päätöksenteossa ja korruptionestävyydessään sitä ei voi yhdellä, poliittisesti alisteisella lautakunnalla korvata.

”Byrokratian torjunta” on epäilemättä heikentänyt hallinnon sisäistä valvontaa?

Mistä sitten valvojia, joita ei ole poliittisesti ”sitoutettu” ja ovat taloudellisesti riippumattomia? Entä tarvitsevatko he valvontaa? Kuka heidät valitsee/nimittää?

Abstrakti demoratia on prosessi, joka kehittyy jatkuvasti ja kun se alkaa ahdistamaan, kansa kaikkoaa sen ”ulottumattomiin”, on päättäjien ”katsottava peiliin”, oman poliittisen turvallisuudenkin uhalla. Yksi järjästelmän luotettavuutta kohentava asia on valvojien tehtävien pysyvyys/erottamattomuus, yli vaalikausien, ehkä eliniäksi?

Hannu Ikonen

Lieksa, Sisilia/IspicaA

Euroopan Komissio haastaa Unkarin oikeuteen

 Bryssel haastaa Unkarin oikeuteen sen kiistanalaisen "kansallisen suvereniteettilain" vuoksi, kirjoittaa Euronews perjantaina 4.10. 2024. 

Bryssel on tehostanut oikeustoimiaan Unkarin "kansallista suvereniteettilakia vastaan" väittäen, että se loukkaavan monia perusoikeuksia.

Euroopan komissio on haastanut Unkarin oikeuteen erittäin kiistanalaisen lain takia, jonka Budapest sanoo olevan välttämätön "kansallisen suvereniteetin" suojelemiseksi. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin tuominneet sen olevan vaarallinen väline opposition äänien torjumiseksi ja lopulta hiljentämiseksi.

Torstai-iltapäivällä 3.10. 2024 julkistettu oikeusjuttu on seuraava askel komission helmikuussa käynnistämässä oikeustoimessa , ja se on vastaus Budapestin "epätyydyttäviin" vastauksiin.

Päätös siirtää asian käytännössä Brysselistä Luxemburgiin, jossa EU:n korkein oikeus sijaitsee. Erityisesti toimeenpanoviranomaiset eivät vaadi tuomareita määräämään välitoimia, kuten lain väliaikaista keskeyttämistä, jota jotkut kansalaisjärjestöt olivat pyytäneet. Tuomiota odotetaan lähivuosina.

"Arvioituaan huolellisesti Unkarin viranomaisten vastauksen komissio pitää voimassa suurimman osan havaituista epäkohdista, joita ei ole vieläkään käsitelty", komissio sanoi torstaina.

Kiistanalainen laki, joka hyväksyttiin joulukuussa Viktor Orbánin hallitsevan puolueen tuen ansiosta, perustaa niin sanotun Suvereniteetin suojeluviraston (SPO) tutkimaan ihmisiä ja organisaatioita, joiden epäillään heikentävän maan "kansallista suvereniteettia" ja "perustuslaillista identiteettiä".

SPO voi kerätä tietoja henkilöistä tai ryhmistä, jotka saavat rahoitusta ulkomailta ja joiden uskotaan vaikuttavan demokraattiseen keskusteluun ja vaaliprosesseihin "toisen valtion" tai "vieraan elimen edun mukaisesti". Unkarin salaiset palvelut ovat pakotettuja auttamaan toimistoa, jolla on oikeus tutustua turvaluokiteltuihin asiakirjoihin.

Kun tutkimus on saatu päätökseen, SPO julkaisee päätelmänsä. Laissa ei säädetä korjaustoimenpiteistä havaintojen kiistämiseksi.

Orbán, joka usein moittii vastustajiaan länsimaisina palkattuina agentteina, sanoo, että teko on välttämätön Unkarin suojelemiseksi tarpeettomalta poliittiselta puuttumiselta.

Mutta lain laaja mandaatti, epämääräiset määritelmät ja oikeudellisen valvonnan puute ovat herättäneet vakavaa huolta kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien toimittajien keskuudessa, jotka pelkäävät joutuvansa epäoikeudenmukaisesti häpeälliseen maineeseen, koska he kieltäytyivät noudattamasta Orbánin poliittista dogmaa ja ovat jääneet voimattomaksi haastaa SPO:n julkisia johtopäätöksiä.

Transparency International Unkari ja kansainvälisten lahjoitusten tukema voittoa tavoittelematon Átlátszó ovat jo olleet toimiston kohteena.

Komissio toisti nämä näkökohdat käynnistäessään oikeustoimen helmikuussa ja sanoi, että laki rikkoo monia perusarvoja ja laillisia takeita, kuten demokratian periaatetta sekä oikeutta yksityiselämään, henkilötietojen suojaan ja sananvapauteen. , tiedottamiseen ja yhdistymisvapauteen sekä syyttömyysolettamaan, kaiken muun ohessa.

Yhdysvallat on myös arvostellut "drakonista" lakia sanomalla, että "Unkarin hallituksen yritys ahdistella, pelotella ja rangaista riippumattomia järjestöjä on vastoin demokraattisen hallinnon periaatteita, jotka juurtuvat oikeusvaltioperiaatteeseen."

Lisäkritiikkiä ovat esittäneet Euroopan parlamentti , Venetsian komissio , Amnesty International ja Unkarin Helsinki-komitea sekä kymmenet kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tiedotusvälineet.

Viimeisin kehitys tapahtuu keskellä erittäin raskasta lukua vuosikymmenen kestäneessä Brysselin ja Budapestin välisessä taistelussa. Viime viikkoina Unkaria on arvosteltu, koska se kieltäytyi maksamasta 200 miljoonan euron sakkoa, uhkasi bussilla Belgiaan suuntautuvia siirtolaisia ​​ja helpottaa Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten työlupia .

Orbánin on määrä puhua Euroopan parlamentille ensi viikolla osana Unkarin puolivuotista EU-neuvoston puheenjohtajuutta, jota boikotoidaan vastauksena pääministerin tapaamiseen Vladimir Putinin kanssa heinäkuussa.

Kuinka Kiinan poliittinen järjestelmä toimii?

Kuinka Kiinan 1,4 miljardin asukkaan poliittinen järjestelmä toimii. Läntinen arvoyhteisö arvostelee Kiinaa ja sen poliittista järjestelmää, joka kuitenkin nostanut tämän valtavan maan nopeaan taloudelliseen nousuun.  Onko perusteltua pyrkiä tuhoamaan Kiinan kansandemokratia? Onko kiinalaisessa järjestelmässä kansalaisilla osallistumisoikeuksia, mahdollisuuksia kasvaa yhteistoimintaan, olla aktiivisia ja ottaa vastuuta yhteiskunnastaan? Tietoa on vähän ja siksi olen kääntänyt "Chiuna Today" -lehden artikkelin tästä ulottuvuudesta jonkinlaiseksi avaukseksi kuvaamaan sitä, miten kiinalainen "kansandemokratia" heidän omasta mielestään toimii.

Koko kansandemokratian prosessi palvelee parhaiten Kiinan 1,4 miljardin ihmisen todellisia etuja ja optimoi päätöksenteon ja valvonnan maailman toiseksi suurimmassa taloudessa Manilassa asuvan akateemikon mukaan.

Filippiinien yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian korkeakoulun apulaisprofessori ja apulaisdekaani Jan Robert Go sanoi, että Kiinan koko prosessin kansandemokratia sisältää vaaliprosessin, mutta se ulottuu myös politiikanteon, täytäntöönpanon ja valvonnan kautta.  Kiinalaisessa järjestelmässä "ihmiset ovat osa hallintoa", filippiiniläinen professori sanoo.

Tämä johtuu siitä, että Kiinan kommunistinen puolue asettaa "preemion koko demokraattiselle prosessille". Hän sanoo, että Kiina edistää "konsultatiivista demokratiaa" ja rohkaisee yleisöä osallistumaan päätöksiin ja päätöksentekoon.

Go, jolla on tohtorintutkinto poliittisesta teoriasta Keski-Kiinan normaaliyliopistosta Wuhanissa Hubein maakunnassa, on nähnyt Kiinan "kaksiosaisen" demokraattisen hallintojärjestelmän.

Hän sanoi, että Kiina harjoittaa "suoraa demokratiaa", jossa kansalaiset valitsevat paikalliset johtajat, jotka edustavat heitä lähiöissään tai kyläkomiteoissa. Samaan aikaan Kiinassa on myös "epäsuora demokratia", jossa valitut edustajat valitsevat myöhemmin johtajia ylemmiltä hallintotasoilta – alapiiristä keskushallintoon – kun taas valitut johtajat pitävät yhteyttä kansaan politiikan ja ohjelmien suunnittelussa.

Hän sanoo, että "ihmiset ovat osa hallintoa" maailman väkirikkaimmassa maassa suoran tai epäsuoran demokratian kautta.

Kansallisen kansankongressin ja Kiinan kansanpuolueen poliittisen neuvoa-antavan konferenssin kansallisen komitean kaksi istuntoa osoittavat, kuinka kansandemokratian  koko prosessi toimii maan ja sen kansan hyväksi, hän sanoo

NPC, Kiinan ylin lainsäätäjä, "voi määritellä hallituksen työn, asettaa standardit ja laatia suunnitelman niin, että paikalliset johtajat saavat opastusta alimmalle tasolle asti", Go sanoi ja lisäsi. että NPC noudattaa alhaalta ylös -lähestymistapaa.

Se on vastuussa "konsolidoinnista riippumatta siitä, mikä neuvottelutulos on tai mitä tahansa politiikkaa on luotu alimmilla tasoilla, jotta ne pystyvät näkemään kattavasti tilan eri osissa Kiinaa ja esittämään myöhemmin seuraavan viiden vuoden suunnitelman". .

Tämän vuoden kahdella istunnolla on vielä suurempi merkitys, koska se on ensimmäinen kerta, kun Kiina muutti COVID-19-strategiaansa. "Näissä kahdessa istunnossa on mielenkiintoista löytää toimintasuunnitelma NPC:lle ja siten Kiinan hallitukselle eteenpäin", Go sanoi.

CPPCC:llä, Kiinan korkeimmalla poliittisella neuvoa-antavalla elimellä, on myös "ratkaiseva rooli" koko prosessin kattavan kansandemokratian saavuttamisessa neuvoa-antavilla keinoilla." Jos tavoitteena on olla toimiva demokratia, jossa ihmiset ovat suoraan mukana ja kuullaan, vastuu tämä tavoite on suurelta osin CPPCC:n käsissä", hän sanoi.

Poliittiset neuvonantajat kaikilla yhteiskunnan sektoreilla pystyvät kehittämään suunnitelmia, "jotka mahdollistavat tehokkaan ja tehokkaan kuulemisen hallinnon eri tasoilla", hän sanoi. "CPPCC täydentää "demokratiasykliä" ohjaamalla kuulemisten tulokset NPC:lle päätöksenteon ja päätöksenteon ohjaamiseksi."

Lisäksi Go sanoi, että Kiina on laajentanut ja parantanut neuvoa-antavan demokratiansa järjestelmää  pyrkien koordinoidusti edistämään poliittisten voimien, kansankongressien, CPPCC:n jäsenten, kansanjärjestöjen, yhteisöjen ja sosiaalisten järjestöjen kuulemista – ja parantamaan institutionaalisia neuvoa-antavia foorumeja edistääkseen neuvoa-antavan demokratian laaja, monitasoista ja institutionalisoitua kehittämistä.

Go sanoi myös, että liberaalidemokraattinen kehys on hallinnut modernia länsimaista keskustelua, usein muiden demokratian muotojen kustannuksella. Hän uskoo, että useamman ihmisten pitäisi saada tietoa Kiinan kaltaisista sosialistisista demokratioista, jotta he ymmärtäisivät, kuinka järjestelmä on auttanut kansakuntaa toteuttamaan kansalaistensa toiveet.

"Koska demokratian pitäisi loppujen lopuksi toimia kansalaistensa, kansansa hyväksi", hän sanoi ja lisäsi, että Kiinan osalta  kansandemokratian koko prosessi toimii heidän hyväkseen.

"Tämä johtuu siitä, että he tietävät, kuinka heidän kulttuurinsa toimii, kuinka heidän yhteiskuntansa on konfiguroitu, ja he pystyvät ohjaamaan ja toteuttamaan kiinalaisten ominaisuuksien mukaisia ​​politiikkoja, mikä on herkempää sille, mitä he tarvitsevat."

Poksahtaako Kiinan velkakupla?

 Helsingin Sanomat pohtii 23.12. 2020 numerossaan Kiinan ongelmia, vähäistä syntyvyyttä, "rahatalouskuplaa" ja mm. saasteongelmaa.

Poksahtaako velkakupla?

Kiinalla on valtavasti velkaa, Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan 280 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiinan talouskasvu on pitkään nojannut velalla rakennettuihin lentokenttiin, tehtaisiin ja muihin isoihin hankkeisiin.

Kaikelle rakennetulle infrastruktuurille ei näytä olevan oikeasti tarvetta. Monet yritykset ja paikallishallinto ovat eläneet velalla, ja nyt kuluttajatkin ovat päässeet velan makuun.

Poksahtaako jättimäinen velkakupla ja runtelee Kiinan talouden?

Mattlinia vähän naurattaa. Hän ei naura velalle, vaan maailman talousasiantuntijoille ja Kiinan-tutkijoille – myös itselleen – sillä he ovat veikanneet 1990-luvulta lähtien Kiinalle finanssikriisiä. Poksahdusta ei ole vieläkään tapahtunut. Kiina on tähän asti uhmannut vanhoja lakeja.

”Pitkään on näyttänyt ilmeiseltä, että finanssikriisi on tulossa, mutta velkaantuminen on vain jatkunut ja jatkunut. Kiinalla on kuitenkin myös vahvuuksia: Rahoitusjärjestelmä on valtion kontrollissa ja pääoman liikkumista rajojen yli rajoitetaan edelleen. Resurssejakin on, kuten suuri valuuttavaranto.”

Entä USA:n velkakupla joka kasvaa nopeasti?

 600 dollaria käteen ja 300 dollarin viikoittainen nosto työttömyyskorvauksiin – tällainen on Yhdysvaltojen noin 900 miljardin dollarin koronapaketti

Noin 900 miljardin dollarin apupaketin ytimessä ovat suorat rahalähetykset kotitalouksille, yritysten tukeminen sekä monet eri aloille kohdistetut tukipaketit.

Tuomas Niskakangas HS

22.12. 13:34

YHDYSVALTOJEN uutta talouden tukipakettia jouduttiin rukkaamaan ja karsimaan raskaalla kädellä, mutta vesitetyksi sitä ei voi sanoa.

Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi maanantaina toisen suuren koronapaketin, jolla kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan epidemian yli.

Noin 900 miljardin dollarin (740 miljardin euron) suuruinen paketti on ensimmäistä, maaliskuussa hyväksyttyä pakettia pienempi, mutta kokoluokaltaan samaa tasoa Euroopan unionin hitaasti edenneen elvytyspaketin kanssa.

EU:n paketin ensimmäisten tukien jakamisen pitäisi alkaa vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Yksityistäminen - demokraattista lukutaidottomuutta

Saksalaisen 3Sat television ohjelmassa "Tele-Akademie" luennoi Frankfurtin yliopiston professori  Prof. Dr. Tim Engartner aiheesta "Valtio loppuunmyynnissä - yksityistäminen Saksassa". Tämä on lyhyt referaatti tästä alunperin vuonna 2018 Bonnissa pidetystä ja 20.5. 2020 julkaistusta luennosta.

Muutamia historiallisia esimerkkejä yksityistämisestä

Jo antiikin Roomassa perustettiin  yksityinen palokunta - vaatimalla uhkaillen talojen vakuuttamista ja polttamalla kieltäytyjien taloja-

Britannian rautateiden yksityistäminen Margaret Thatcherin aikana ja John Majorin toimeenpanemana johti valtaviin myöhästymislukuihin; kymmenen vuoden aikana yli 8000 tuntia myöhästymisiä.

Taustalla uusliberaali valtioskeptismi, "shareholdervalue" eli osinkojen kautta saatava pääomatuotto. Tämän uuden oppisuunnan keskeisenä hahmona pidetään "Chigagon poikia", monetaristi Milton Friedman suunnan keulahahmona.

Usein perusteluina julkisten toimintojen ostamiselle on budjetin tasapainottamisen mahdollistaminen. Ostot johtavat usein salaisiin sopimuksiin, jossa julkinen sektori, valtio tai kunta vangitaan vuosikymmeniä kestäviin kalliisiin sopimuksiin. Tämä johtaa useissa tapauksissa moninkertaisiin, vuosikymmeniä jatkuviin kustannuksiin.

Lontoon metrosta tuli yksityisen osaomistuksen kautta "miljardien puntien  hauta" kustannuksina Lontoon kaupungin hallinnolle. 

Tavoitteena on sektorikohtainen, mitä monipuolisin tunkeutuminen ansaitsemistarkoituksessa julkisiin rakenteisiin.

Saksan autobaanojen, lepopaikkojen ja sakotuksen  yksityistämisellä  on ollut laajakantoiset seuraukset; kokonaisuudessaan miljardiluokan menetyksiä  liikennehallinnolle . Saksalaiset sosialidemokraattiset poliitikot kuten Peer Steinbrück, Sigmar Gabriel ja Franz Münterfering ovat olleet ministereinä näitä päätöksiä tekemässä. Myös rautatieliikenteen alueellinen yksityistämisellä on ollut laajoja sosiaalisia seurauksia, käytetäänhän alueliikennettä paljon juuri työmatka-, sosiaali- ja koulutuspalvelujen yhteydessä. Myös ratapihat ja asemarakennukset ovat olleet kaupallistamisen kohteena. Julkinen salaisuus on, että koko logistinen järjestelmä on joutunut tätä kautta yksityisen rahastamisen kohteeksi. Tehdyt sopimukset ovat ylisukupolvisia ja ohjaavat jo vahvasti kaikkea liikenteeseen yhteydessä olevaa investointitoimintaa.

Erityisen dramaattisia seurauksia on ollut sosiaaliturvajärjestelmän yksityistämisellä ja kaupallistamisella. Gerhard Schröderin punavihreä hallitus aloitti mittavan sosiaalisten rakenteiden uudelleenorganisoinnin. Jo Bismarkin ajoista tunnetun sosiaalivaltion alasajo alkoi  eläkeiän nostamisella ja työttömyyskorvausjärjestelmän muuttamisella riippuvaiseksi avuntarvitsijan kaikesta omaisuudesta (Harz IV).

Sosiaaliturvan yksityistämisprosessissa rakennettiin pakkoihin perustuvaa järjestelmää, joka oli myös helposti yksityistettävissä. Mahdollistettiin lobbaukseen perustuva etenemistapa, jonka toimintatapaa on parlamentarisin periaattein mahdoton selvittää.  Kysymyksessä oli erittäin taitava, jo vuonna 1997 aloitettu manööveri, jonka tarkoituksena oli popularisoida yksityistä eläkerahastojärjestelmää ja ajaa alas yleistä julkista eläkejärjestelmää. Huomattava määrä liittopäiväedustajista sidottiin hallitusjäsenyyksillä yksityisiin eläkerahastoihin. Suurilla palkkioilla varmistettiin lojaalisuus yksityiselle eläkerahastojärjestelmälle. 

Postin yksityistäminen 1980-luvulta lähtien on malliesimerkki siitä, miten kannattava valtion laitos 'fileoidaan¨osiin ja yksityistetään. Keltaisesta jättiläisestä tuli laitos, joka ei kanna postia laatikoihin, joka sulkee postitoimipaikkojaan ja siirtää ne toimimaan tavaratalojen nurkissa ja joka paloittelee kaikki toimintansa yksityisille yrityksille niin että kokonaisuutta on mahdoton hallita julkisena toimintana. 

Oman alueensa muodostaa terveydenhoito, jolla markkinaperiaate julkisten palvelujen tuottajana on tunnetusti pettänyt. Terveydenhoito eroaa muusta palvelutoiminnasta siinä että siihen ei osallistuta vapaaehtoisesti, vaan joudutaan terveydellisten ongelmien hoitamiseksi ja tervehtymisen tarpeessa. Hoidon tarpeessa olevat joutuvat hakeutumaan yksityistettyyn, erikoistuneeseen, osapalveluja tuottavaan järjestelmään, jossa jokaisesta hoitotoimenpiteestä laskutetaan erikseen. Hoidon saamisen lähtökohtana ei ole potilaan sairauden paraneminen, vaan hänen sairausvakuutuksensa 'status', siis palveluiden laajuus joita vakuutus sisältää.

Onko yksityistettyä ja kaupallistettua palvelujärjestelmää mahdollisuus palauttaa julkiseen, kokonaisvaltaiseen kontrolliin? Alustaja kertoo esimerkin Brandenburgin osavaltiosta, jossa pääministeri Mathias Platechek joutui aloittamaan uudelleenkunnallistamisen palvelujen hintojen kaksinkertaistuttua. Keskiluokka nousi kapinaan vaatien palvelujen palauttamista kunnallisiksi. Toisen esimerkin luennoitsija kertoo jätehuollon yksityistämisestä ja sen seurauksista. Tavoitteena on ollut saattaa jätteiden käsittely takaisin 'yhteisen katon' alle, koska käsittelyhinnat ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet.  Tavoitteena on ollut myös pirstoutuneiden palvelusuhteen ehtojen eheyttäminen ja yhtenäistäminen. Freiburgissa ja Dortmundissa on koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten tilojen siivous palautettu takaisin kunnalliseksi tehtäväksi. Myös henkilöstö on otettu mukaan suunnittelemaan siivoustoimintaa uudelleen ja tämän avulla on saavutettu huomattavia säästöjä. Siivoustoimen uudelleen kunnallistamista voidaan pitää onnistuneena toimenpiteenä.

Näiden esimerkkien pohjalta voitaisiin vetää uusia, myönteisiä johtopäätöksiä uudelleenkunnallistamisesta. Vapaan markkinan kaikkivoipaisuus on pala palalta murtunut, yhä useampi kansalainen ymmärtää että yksityistäminen, privatisointi tarkoittaa ryöstämistä. Mm. Saksan SPD uskoo että julkinen liikenne kuten rautatiet, posti ja kaasulaitos toimivat paremmin julkisen hallinnon alaisuudessa. 

Uudelleen kunnallistaminen

Kokonaisuudessaan markkinafundamentalismia voidaan pitää demokraatisena lukutaidottomuutena, koska se estää osallisuuden ja vaikuttamisen. Päätöksenteko yksityistetyistä julkisista palveluista ei enää tapahdu niiden henkilöiden, edustajien kautta jotka joutuvat julkisuudessa kantamaan toiminnoista vastuuta. 

Luennoitsija esittää viisi argumenttia uudelleen kunnallistamisen, julkisen toiminnan puolesta:

1) Julkisen yhteisön, valtion ja kuntien tehtävä on toimia yhteiskunnan heikoimpien tukena ja turvana, niiden joiden ostovoima ei riitä kustantamaan yhä kallistuvia yksityistettyjä palveluja;

2) Kaikkien julkisten palvelujen tulee olla sillä tavalla saatavissa että ne eivät ole riippuvaisia palveluja tarvitsevan ostovoimasta. Yksityiset palvelut merkitsevät kroonista taloudellista alisuoriutumista, koska verotulot eivät riitä kattamaan yhä nopeammin kasvavia kustannuksia;

3) Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa kaikkien saatavilla olevia, yhä parempia palveluja niitä tarvitseville; 

4) Toivottavaa on että demokraattinen valtio hahmottaa itse dynaamisesti tehtävänsä - muuten se luo koko ajan edellytyksiä omalle itsetuholleen 

5) Yhteiskunta joka ei tunnista tehtäväänsä eikä osaa hahmottaa tehtävänsä oikeaa hintaa, on lakannut olemasta... 

  

Sodan partaalle saakka

Yleinen mielipide on otaksunut - ja niin taitaa otaksua myös tasavallan presidentti - että syvemmistä NATO-suhteista kuten jäsenyydestä ja siihen liittyvistä sotilaallisista ulottuvuuksista päätetään kansanäänestyksellä. Kun katselen isäntämaasopimuksen tekstejä, joudun toteamaan että se ohittaa todellisuudessa kansanäänestyksen ja siirtää jatkotoimet - muodollista jäsenyyttä lukuunottamatta - eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä päätettäväksi.

Suomen ulko- ja puolustuspolitiikasta on kuitenkin voitava käydä keskustelua - avointa keskustelua, koska minusta näyttää että ilman mitään erillispäätöksiä Suomen sotilaallinen maanpuoplustusdoktriini on kokenut rajun muutoksen. Nyt ei rakenneta ystävyyden,  luottamuksen ja yhteistyön varaan vieressämme olevan suurvallan Venäjän kanssa, vaan lähtökohtana ovat epäluulo, vihamieliset asenteet ja ilmaisut sekä Euroopan Unionin myötä käyttöön tulleet molemminpuoliset sanktiot.

31.10. 2018 Ilpo Rossi.

Suomi on mukana NATOn suursotaharjoituksessa Norjassa ja päivän lehtien mukaan on tulossa uusi, erikoisena" piderty sotharjoitus, jossa Suomen ja NATOn toimintojen yhteensopivuutta testataan. Olen liittänyt tämän päivityksen yheyteen "lehtileikkeleitä" kyseisistä uutisista.


31.10. 2018
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi kommentoi harjoitusta ja Suomen osallisuutta kovasanaisesti.

”Suomikin on mukana harjoituksessa täysimittaisesti. On turha puhua kumppanimaan roolista tai kansallisesta lähtökohdasta. Harjoitus on aggressiivinen voimannäyttö ja osa Yhdysvaltain pullistelupolitiikkaa.”

”Tällainen harjoitustoiminta johtaa väistämättä kansainvälisen tilanteen kiristymiseen pohjoisessa. Venäjä ilmoittikin jo vastatoimenaan aloittavansa oman ohjusharjoituksensa Naton harjoitusalueen keskellä. Suomi ei kaipaa räyhän- vaan rauhanpolitiikkaa”, Mustajärvi sanoo tiedotteessaan.

Edustajan mielestä kansainvälisillä sotaharjoituksilla halutaan muuttaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

2.11. 2018 Ilpo Rossi:

"Eri puolilla Suomea – ja etenkin Haminan ja Sotkamon seuduilla – ovat aiheuttaneet melkoista kuhinaa amerikkalaisen Silent Partner Groupin (SPG) kertomat suunnitelmat datakeskusten rakentamisesta. Kolmannellakin paikkakunnalla saattaa kohta riittää hämmästeltävää."

Tämä taitaa liittyä myös Suomen hallituksen solmimaan mutta toistaiseksi vielä vailla eduskuntakäsittelyä olevaan isäntämaasopimukseen?

5.11. 2018
"Lisää kovan luokan, mysteerisinä pidettyjä  dataverkostohankkeita Suomeen:
"Viime viikkojen kuumia it-puheenaiheita on ollut amerikkalaisen Silent Partner Groupin (SPG) kertoma suunnitelma valtavien datakeskusten rakentamisesta Suomeen. Aluksi puhuttiin kolmesta datakeskuksesta, maanantaina kerrottiin vielä, että neljäs laitos olisi tulossa Tornioon.

Aikaisemmin tietojen mukaan luvassa on ollut kolme datakeskusta, joista yksi nousisi Haminaan ja kaksi muuta Sotkamoon. Maanantaina kerrottiin vielä neljännen sijainti. Tivin esiin kaivamat tiedot eivät suinkaan poista epäilyksiä hankkeen realistisuuden suhteen.

Kun esillä ovat olleet etenkin Suomen mittakaavassa valtavan kokoiset 250 megawatin datakeskukset, moni on kysynyt, onko voiko hanke olla lainkaan toteutuskelpoinen vai jotain aivan muuta. Luonnollisesti asia on kiinnostanut suuresti FDCF-datakeskusyhdistystä (Finnish Data Center Forum)."

6.11. 2018
Silent Partner - vaitonainen kumppani
Maanantaina SPG kertoi yhdessä Finnish Datacenter Forumin kanssa julkaistussa tiedotteessa jo neljännestä Suomeen kaavailemastaan datakeskuksesta. Se on suunnitteilla Tornioon.

7.11. 2018
Vaikuttavatko sotilaalliset lupaukset mm. tienpitoon?
Isäntämaasopimus NATOn kanssa edellyttää tietenkin ympärivuotista valmiutta saada kuljetukset toimimaan olivatpa olosuhteet millaiset hyvänsä. Sotilaalliset kuljetukset eivät yleensä ole kaikkein kevyimmästä päästä.
"TEIDEN talvihoidon pitäisi parantua jo vuodenvaihteen jälkeen yli 10 000 tiekilometrillä. Tienhoito paranee etenkin vilkkailla tieosuuksilla, joilla ajaa paljon raskasta liikennettä.

Talvihoidon parantaminen tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa yhä useammille teille levitetään suolaa.

Tiistaina Liikennevirasto julkaisi uudet talvihoidon toimintalinjansa. Uusissa linjauksissa huomioidaan erityisesti raskas liikenne, jonka sujuvuutta yritetään jatkossa parantaa. "

12.11. 2018
Laki yksityisteiteistä muuttunut: kantavuudet kuntoon, valtakunnallinen digiroad-verkosto... 
"Valtio voi edelleen avustaa ELY-keskuksen kautta yksityisteitä (rakentamista ja kunnossapitoa) sen mukaan, kun valtion talousarviossa osoitetaan varoja. Samoin kunta voi varoistaan avustaa yksityisteitä. Valtion ja – uutena asiana - kunnan avustamisen ehtona on, tiellä on tiekunta. Samoin tiekunnan tiedot on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä ja ns. kansallisessa tietietojärjestelmässä eli Digiroadissa (painorajoitukset, tienkäytön rajoitukset tai kieltämiset). Myös järjestäytymättömän tien osakkaiden on ilmoitettava em. tiedot Digiroadiin."

Myös henkilötietojen käsittely tiekunnassa muuttuu. Taustalla on voimaan tullut tietosuoja-asetus. Nämä kaikki muutokset vaikuttavat myös toimielimen vastuisiin. Muita aiheita tiepäivässä ovat tienpidon tehostaminen erityisesti metsäteillä, tieliittymät ja teiden kantavuuden mittaukset.

13.11. 2018
"ILKKA kommentoi julkisuuteen tullutta epäilyä, jonka mukaan Venäjä harjoitti Lapin alueella gps-signaalin häirintää viime viikolla Naton suursotaharjoituksen aikana.

”Asioilla on nähtävissä selvä yhteys, kuten aiemmin ilmatilaloukkaukset olivat piiloviestintää, jolla osoitettiin omaa voimaa. Venäjä oli tavalla tai toisella osa harjoituksia, joihin sitä ei ollut kutsuttu. Maa suoritti samaan aikaan myös ohjusammuntoja samalla alueella Nato-harjoitusalueen kanssa.”

"Suomen viranomaiset ovat varsin vaitonaisia häirinnän lähteestä toisin kuin norjalaiset kollegansa, joiden ­mukaan häirintä tulee Venäjältä. Se oli myös looginen päätelmä tilanteessa, jossa Natolla oli suursotaharjoitus ­Trident Juncture meneillään.”


20.11. 2018
Reino Seppänen:
Olen puntaroinut tätä ongelmaa nyt monelta kantilta. Se laittomuuden tila, joka nyt vallitsee tässä Nato-asiassa, ei avaudu pohjiaan myöten yhdellä selitystavalla. Tästä on johdettavissa se hypoteesi, että takana mitä ilmeisemmin on tietoinen suunnitelma toteuttaa tavoite, jota Suomen kansan enemmistö ei hyväksy ja joka siksi ei mene läpi laillista tietä. Esteenä tälle puhtaain keinoin (lue: demokraattisin) toteutetulle Nato-jäsenyydelle ovat myös maatamme sitovat kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimuksen korvannut sopimus Suomen ja Venäjän suhteiden perusteista vuodelta 1992. Olemme siirtyneet eräänlaiseen "kaksoisvallan" kauteen, jossa poliittisen eliitin ja korkeiden virkamiesten sekä sotilasjohdon hahmoton juntta tekee päätöksiä, joita markkinoidaan valtamedian voimin ikään kuin laillisina päätöksinä, sopimuksina ja ratkaisuina. Koska perustuslakimme on edelleenkin voimassa, ei Suomea koskevia sitovia päätöksiä voi tehdä mikään muu taho kuin eduskunta. Yhtään Nato-sopimusta ei ole tuotu eduskuntaan eikä niitä ole ratifioitu siten asianmukaisesti. Ymmärrän sen, että eduskuntaa on helppo kusettaa, koska varsinkaan tavallisella rivikansanedustajalla ei todellakaan ole harmaata aavistusta asioista ja tuskin edes oikeaa kiinnostusta ottaa selvää. Ja tämä on se ammottava musta aukko, jota rikolliset käyttävät hyväkseen (kysehän on valtiopetoksesta eikä muusta). Se minua kuitenkin ihmetyttää, miksi oikeuskansleri ja valtiosääntöä tulkitsevat viisaat vaikenevat.
---
Reino Seppänen Ilpo Rossille liittyen tämän blogisivun esilleottoon:
 Hyvää pohdintaa, joka kuulostaa tutulta eikä ihme, kun sitä on tullut pähkäiltyä ihan itsekin. Asiassa on vain yksi iso mutta, joka on esteenä jutussa. Tällä isäntämaasopimuksella, johon viittaat, ei ole mitään juriidista arvoa kansainvälisen oikeuden ja vielä vähemmän suomalaisen oikeudenkäytön näkökulmasta. Sen on allekirjoittanut, todella näyttävässä ja arvokashenkisessä tilaisuudessa ihan presidentti Niinistön läsnä ollessa puolustusvoimien komentaja Lindberg. Olipa sitten paikalla vaikka itse paavi ja Lapin paliskuntien edustajat, se ei sopimusta pätevöitä. Sopimus on juriidisesti tehty vain kenraali Lindbergin, Pohjois-Atlantin liiton tranformaatioesikunnan komentajan johtoesikunnan (HQSACT) ja Pohjois-Atlantin liiton operaatioesikunnan (SHAPE) välillä. Suomea sopimus ei sellaisenaan voi sitoa, koska kenraali Lindbergillä ei ole ollut oikeutta sitä allekirjoittaa Suomen tasavallan puolesta. Asia vaatisi näet perustuslainmukaisen käsittelyn eduskunnassa ja sellaista ei todellakaan ole tapahtunut. Eduskunnalle on annettu asiasta vain kaksisivuinen, vieläpä harhaanjohtava (huom. upseerit ja herrasmiehet kunnioineen ja valoineen!) vääristelty paperi. Samassa yhteydessä meidä kuulu. mutta epämääräisen habituksen omaava rauhanenkelimme Erkki Tuomioja puhui potaskaa vääristellen omalta osin sopimuksen merkitystä. Nyt olemmekin mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä Suomi on viety läntisen sotilasliiton kiinteään yhteyteen korkeiden virkamiesten ja sotilashenkilöiden toimesta. On varteenotettavat syyt olettaa, että tässä salahankkeessa on osallisena myös poliittista johtoa. Pidän nimittäin asiaa salahankkeena ja jos eläisimme todellisessa oikeusvaltiossa, tulisi perusteellisesti tutkia täyttääkö tapaus valtiopetoksen tunnusmerkit.

Reino Seppänen:
Tuli muuten nyt mieleen tästä Pariisin rauhansopimuksen mitätöinnistä pääargumentti, joka ei sellaisenaan sovi varsinaiset rauhansopimuksen oleelliseen asiasisältöön. Kävinkin tsekkaamassa sen ja se kuuluu: "Sen jälkeen kun Saksa on yhdistynyt ja sen täysivaltaisuus palautettu, Suomen hallitus katsoo, että Pariisin rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat määräykset ovat menettäneet merkityksensä." Kuinka niin menettäneet merkityksensä? Tosiasiallisesti yhdistynyt Saksa on paljon vaarallisempi uhka (tosin nyt vain vähän potentiaalinen Iso-Britanian kannalta) kuin kaksi erillistä Saksan valtiota. Eikö Britania estänytkin yhden lentokonekaupan jenkkien kanssa tähän sopimukseen vetoamalla?

15.12. 2018
Yhdysvallat on lahjoittanut puoli miljoona dollaria Helsinkiin syksyllä perustetulle Euroopan hybridiuhkien torjumisen osaamiskeskukselle. Summa on euroissa runsaat 440 000. Mistä tämä kertoo? Ilmeisesti Suomea ollaan Isäntämaasopimuksen hengessä sitomassa yhä tiukemmin digitaaliseen sodankäyntiin ja sotilaallisen varustautumisen kyberulottuvuuteen?

4.2. 2019
Tässä linkki Eduskunnan puhemiehen Tuula Haataisen kriittiseen kirjoitukseen puolustusministeri Niinistön tavalla laittaa liikkeelle sotaharjoituksia mm. tässä avatun "Isäntämaasopimuksen" hengessä.

7.2. 2019
Johanna Lehtonen:
ISÄNTÄMAASOPIMUS ei ole KANSANedustajien hyväksymä!
__
"Tasavallan PRESIDENTTI ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen MINISTERIVALIOKUNTA linjasivat 22.8.2014, että Suomi allekirjoittaa isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan SUOMEN ja NATOn välillä." 
__
"Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle on annettu 29.4.2014 perustuslain 97 §:n mukainen selvitys isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisesta Suomen ja Naton välillä. HNS MOU -asiaa käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2014 myös useissa asiantuntijakuulemisissa. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa on informoitu HNS MOU -valmisteluista ensimmäisen kerran vuonna 2010 puolustusministeriön kansainvälistä sopimustoimintaa koskevan selvityksen yhteydessä. Lisäksi isäntämaatukea koskevasta kumppanuustavoitteesta on informoitu eduskuntaa säännöllisesti vuoden 2002 jälkeen."

2.5.2019 Sodan partaalle saakka myös teknisesti
Suomi johtaa yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan (US Joint Staff) kanssa keväällä 2019 Bold Quest 19.1:een liittyvän Suomessa toteutettavan osuuden sekä osoittaa käyttöön tarvittavat alueet ja isäntämaatuen.

Päätapahtumapaikkana on Sodankylä, josta käsin Puolustusvoimat johtaa usealla paikkakunnalla Suomessa sekä ulkomailla tapahtuvaa testaus- ja tutkimustoimintaa yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan kanssa. Tapahtumaan osallistuu tietoverkon välityksellä Suomen rajojen ulkopuolelta useita johtamispaikkoja, järjestelmiä sekä virtuaalisimulaattoreita.

Suomessa järjestettävä tapahtuma on osa Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan omistamaa ja johtamaa Bold Quest- testaus- ja todentamistapahtumien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on teknisen yhteensopivuuden ja toimintatapamallien kehittäminen maalla, merellä ja ilmassa toimivien järjestelmien välillä.

Suomesta tapahtumaan osallistuu noin 700 sotilasta. Ulkomaisia joukkoja odotetaan saapuvan kaikkiaan noin 1500 osallistujaa 14 maasta.

17.8. 2019
Vastavalkea kirjoittaa haastavasti - ja erinomaisen kuvaavasti - siitä yksipuolisesta ja normaalit parlamentaariset tavat ohittavasta lännettymisestä, joka on päässyt valloilleen viimeisten 7-8- vuoden aikana ja eritoten Sipilän jo orpon hallituskaudella vuosina 2014-2018. Pääministeri Rinne on puuttunut asiaan uuden puolustusvoimien komentajan nimityksen yhteydessä.

Kun pääministeri Rinne elokuun alussa muistutti uutta armeijan komentajaa siitä, että Suomessa poliitikot sitten tekevät ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset ja armeija toteuttaa niitä, Naton etuja Suomessa ajavan Mediapoolin innoikkaimpiin jäseniin kuuluva Ilta-Sanomat pillastui täysin. Lehden mielestä pääministeriltä oli täysin kohtuutonta sanoa moista. Ja jottei asia unohtuisi, Ilta-Sanomat riensi kyselemään asiasta presidentti Niinistöltä, joka on kaulaansa myöten äärettömän epäselvissä sotilaskuvioissa nimenomaan juridiikan kannalta.

Pääministeri Rinne viittasi lausunnoissaan presidentti Niinistön kommentteihin ulkomaisten sotajoukkojen Suomessa pitämistä harjoituksista. Kommenteista päätellen ainakin yksi moinen harjoitus oli pantu pystyyn ilman että presidentti, puolustusvoimien ylipäällikkö, oli edes ollut tietoinen asiasta. Jos näin oli, se tarkoittaa sitä että joku alempi taho tai sotilaat olivat ohittaneet ylipäällikön ja siten kumonneet laillisen järjestyksen.