maanantai 23. maaliskuuta 2020

MMT tarjoaa älyllisen ratkaisun Korona-pandemian aiheuttamaan talouskriisiin

Peter Bofinger väittää Social Europe -verkkoehden julkaisussa 23.3. 2020, että MMT tarjoaa älyllisen ratkaisun  "mille tahansa tarvittavalle" rahoitukselliselle vastaukselle mahdollisesti suurimpaan globaaliin sodanjälkeiseen taloudelliseen haasteeseen.

- Katso kirjoitukseen liittyvät kuvat  alkuperäistekstistä!

Koronaviruspandemian hillitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet eivät ole vain ainutlaatuinen kokeilu terveyspolitiikassa. Niillä on niin suuria yhteiskunnallis-poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, että lopputulos muokkaa ihmiskunnan kohtaloa pitkällä tähtäimellä

Taloustieteilijöiden kannalta terveyspolitiikan ensisijaisuus on periaatteessa hyväksyttävä. Siksi on nyt pidettävä välttämättömät taloudelliset vaikutukset mahdollisimman rajoitettuina. Turvatoimenpiteiden vaikutukset ovat kuitenkin verrattavissa koko talousjärjestelmän keinotekoiseen koomaan. Tämän vuoksi talouspolitiikassa on tehtävä  potilaan - taloudellisen tilan -  keinotekoinen ruokinta ja tuuletus mahdollisimman kattavasti tässä vaiheessa,  jotta hän kärsisi mahdollisimman vähän pitkäaikaisia vaurioita.

Suorat siirrot
Lyhyellä aikavälillä tähän sisältyy pääasiassa toimenpiteitä likviditeetin turvaamiseksi. Niihin sisältyy veron lykkäykset ja kattavat valtion takaukset lainoille, joita tarvitaan likviditeetin pullonkaulojen poistamiseksi. Saksassa lyhytaikaisen työn korvauksella välineenä on tärkeä rooli. Se antaa yrityksille mahdollisuuden lyhentää työntekijöiden työaikaa palkkakorvauksilla ja sosiaaliturvamaksuilla, jotka maksaa liittovaltion työvoimatoimisto (yleensä 60 prosenttia normista tai 67 prosenttia, jos kotitaloudessa on lapsi).

Likviditeetin turvaaminen on kuitenkin vain ensimmäinen puolustuslinja. Koska kriisi jatkuu vähintään 4–6 viikkoa, valtion on korvattava yritysten ja monien itsenäisten ammatinharjoittajien tulonmenetykset suorilla siirroilla. Tämä voidaan saavuttaa lyhyellä aikavälillä suorilla tuilla, kuten Baijerin vapaavaltion tarjoamalla hätäavulla.

Negatiivisen tuloveron mallia olisi pidettävä kokonaisvaltaisena ratkaisuna. Verovirasto maksaa yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tietyn prosenttiosuuden (alun perin on mahdollista ajatella 25 prosenttia) jo maksetusta tulo- tai yritysverosta vuodelta 2019. Jatkuvuusvaikutusten välttämiseksi vuoden 2020 veroilmoitus voitaisiin tarkistaa.
 On tarkistettava, ovatko voitot tosiasiallisesti heikentyneet verrattuna vuoteen 2019. Jos voitot pienenisivät vain pienen määrän (esimerkiksi 20 prosenttia), negatiivinen tulovero maksetaan päinvastaisesti.

Ilman tällaisia kauaskantoisia siirtoja koko talouteen, etenkin finanssijärjestelmään, kohdistuu jatkuvia vahinkoja, mikä vaikeuttaa nopeaa talouden elpymistä pandemian laantumisen jälkeen. Koska tähän talouden keinotekoiseen ruokintaan liittyy kuitenkin suuria verokustannuksia, kysytään usein, pystyvätkö valtiot keräämään tarvittavat taloudelliset resurssit.

Ei rahoitusrajoituksiaVastaus tähän on nykyaikainen rahateoria. Sen tärkein viesti on, että periaatteessa suurille maille ei ole rahoitusrajoituksia. Historiallinen esimerkki on sotien rahoitus.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen tiedot osoittavat (ks. Kaavio), että velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi merkittävästi kahden maailmansodan aikana. Mutta tämä ei johtanut suuriin inflaatio-ongelmiin lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Monissa maissa suuren taantuman jälkeen velkasuhdetta vaadittiin lisäämään vielä voimakkaasti (ks. Kaavio). Korkeampi julkinen velka ei aiheuttanut rahoitusongelmia, koska se kompensoi voimakasta negatiivista kysyntäkriisiä, eikä se myöskään aiheuttanut inflaation kasvua. Lisäksi Japanin erittäin korkea velkasuhde (237 prosenttia vuonna 2019) osoittaa, että tämän suhteen rajat ovat erittäin joustavat.

Hyvä uutinen on siksi, että suuret maat kykenevät hyvin korvaamaan koronaviruksen aiheuttamat tulonmenetykset yrityksille, työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille kattavilla suorilla siirroilla ilman taloudellisia rajoituksia. Jos valtion ylimääräistä velkaa ei voida rahoittaa pääomamarkkinoilla yksityisten sijoittajien kautta, keskuspankit ovat valmiita ostamaan valtion joukkovelkakirjalainoja periaatteessa ilman rajoituksia. Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki vahvistivat tämän nimenomaisesti 15. maaliskuuta ja 18. maaliskuuta.

MMT-kriitikkojen ilmaisema vaara, että suuret alijäämät voivat johtaa inflaatioon, on hyvin epätodennäköistä Covid-19-kriisin tapauksessa. Se, mitä näemme, on kulutuskysynnän romahtaminen, jota ei ole koskaan aiemmin ole koettu tällä voimakkuudella, jolla itsessään on selvästi deflaatiovaikutus. Valuuttakriisin riski voidaan myös sulkea pois, koska kaikki maat lisäävät velkaaan samanaikaisesti.

Eurobondeja
Ongelmia syntyy vain niissä maissa, jotka eivät pysty lainaamaan riittävästi omassa valuutassaan. Euroopassa tämä pätee erityisesti euroalueen erittäin velkaantuneisiin jäsenvaltioihin - ennen kaikkea Italiaan. Tässä on löydettävä ratkaisuja yhteisrahoituksella (joukkovelkakirjalainat), jolloin varoja ei makseta yksittäisille jäsenvaltioille lainan muodossa, vaan siirtona.

Yksi yhteisen lainanoton malli on vuonna 1975 perustettu Euroopan yhteisön luottolimiitti öljykriisin aiheuttamien maksutaseongelmien rahoittamiseen. Nousevien ja kehitysmaiden osalta voidaan pyytää apuun kansainvälistä valuuttarahastoa.

Kaiken kaikkiaan koronaviruskriisi on todennäköisesti maailman talouden suurin haaste toisen maailmansodan jälkeen. Lainaamalla lause EKP: n entiseltä päälliköltä Mario Draghilta, ratkaiseva tekijä on "mitä tahansa" finanssipolitiikka. Hyvä uutinen on, että suurissa maissa ei ole tässä suhteessa taloudellisia rajoituksia.

Tietoja Peter Bofingeristä
Peter Bofinger on Würzburgin yliopiston taloustieteen professori ja entinen Saksan talousasiantuntijoiden neuvoston jäsen.

(Tämä artikkeli on Social Europe: n ja IPS-lehden yhteisjulkaisu)

_________

25.3. 2020
Helsingin Sanomien päivän pääkirjoituksesta
"Maanantaina komissio kertoi, että ­euromaiden vajeita ja velkoja rajoittava vakaus- ja kasvusopimuskin saa väistyä – koska Euroopan vakaus ja kasvu vaativat sitä tässä kriisissä.

Sopimukseen on kirjattu mahdollisuus poiketa vaatimuksista laajassa kriisissä. Tätä ehtoa käytetään nyt ensimmäistä kertaa, ja hyvästä syystä. Lähivuosina ei tarvitse pelätä, että komissio tulisi jäsenmaan budjetin syynättyään kertomaan, mitä maan tulisi talouspolitiikan tasa­painolleen tehdä. Budjettitasapainohan katoaa joka tapauksessa kaikkialla.


EUROOPAN KESKUS­PANKKIKIN on jo kaukana roolista, joka sille alun perin määriteltiin. Kun EKP ostaa markkinoilta miljardeittain velkaa, EKP ei ole alkuperäisen raamituksen mukaisesti inflaation hillintäbisneksessä.

Tässä linkki kirjoitukseen!

Koronavirusepidemia ei jatku loputtomiin. Kun se on ohi, EU-yhteistyötä on vaikeaa palauttaa takaisin niiden sääntöjen sisälle, joista nyt poiketaan."                                

2 kommenttia:

  1. Merkittävä huomio, ja lupaava euroalueen tulevaisuudelle, on HS:n kirjoituksen viimeiset kaksi virkettä. Jos ilmaistu ajatus todentuu, voi muotoutuva uusi normaali pelastaa euron, ja samalla pysäyttää EU:n uhkana väijyvän rapautumisen, kun jäsenmaiden taloudellisen eriparisuuden liudentamiseen saadaan lisää vapausasteita.

    VastaaPoista
  2. Tässä onnyt mahdollisuus uudenlaisen euroalueen ja unionin rakenteen muotoutumiselle. Riippuu kulloinkin vallitsevasta uskosta federalistisen Euroopan tulevaisuuteen, kuinka näissä valinnoissa voidaan edetä. Jos solidaarisuus 'kielletään' ja edellytetään jokaisen tekevän 'ensin' oman pesänsä kilpailukykyiseksi, voidaan unohtaa Unionin Loistav Tulevaisuus. Niis suuri on jäsenmaiden eriparisuus, ja vahvojen dominanssiin kaikki eivät ikiajoiksi alistu, vaan hakevat muita ratkaisuja. Brexit on yhdenlainen esimerkki tästä asiaryhmästä.

    VastaaPoista