Voitetaan koronapandemia yhteisvastuullisesti!

Itävallan Attack kommentoi 22.3. 2020 menossa oleva Koronapandemiaa:


"Koronapandemia muuttaa dramaattisesti yksityistä, ammatillista ja taloudellista yhteiseloa. Tapahtumien valtava laajuus ja nopea peräkkäisyys vaikeuttavat lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennusteita ja kokonaiskuvaa. Attac kirjoittaa:

Jo on käymässä selväksi, että koronapandemiasta voi tulla pahimman terveyskriisin lisäksi myös viime vuosikymmenien pahin talouskriisi. Suuret talouden alueet ovat pysähdyksissä, ja monien ihmisten tulot ovat laskussa. Kaikki tämä koskee erityisesti paisutettua ja kriisialttiita finanssisektoria.

Koronapandemia osoittaa meille, kuinka epävakaa uusliberalistinen kapitalismi on. Globaalin talouden, kuten maailmankaupan, rahoitusmarkkinoiden, maatalouden, palkka- ja hoitotyön nykyinen organisointitapa muuttaa Koronapandemian vakavaksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kriisiksi.


Koronapandemia muuttaa dramaattisesti yksityistä, ammatillista ja taloudellista rinnakkaiseloa. Tapahtumien valtava laajuus ja nopea peräkkäisyys vaikeuttavat lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennusteita ja kokonaiskuvaa.

Jo on käymässä selväksi, että koronapandemiasta  voi tulla pahimman terveyskriisin lisäksi myös viime vuosikymmenien pahin talouskriisi. Suuret talouden alueet ovat pysähdyksissä, kun taas monien ihmisten tulot ovat laskussa. Kaikki tämä koskee erittäin paisutettua ja kriisialttiita finanssisektoria.

Koronapandemia osoittaa meille, kuinka epävakaa uusliberalistinen kapitalismi on. Globaalin talouden, kuten maailmankaupan, rahoitusmarkkinoiden, maatalouden, palkka- ja hoitotyön, nykyinen organisointitapa muuttaa Coronan pandemian vakavaksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kriisiksi.



Uusi finanssikriisi on syntymässä
Laskevat hinnat, panikoituneet sijoittajat - uusi finanssikriisi on syntymässä. Mutta pandemia on vain laukaiseva sokki, ei syy. Attac on aina kritisoinut hallituksia siitä, etteivät ne ole oppineet vuoden 2008/09 talouskriisistä. Rahoituskasinontoiminnan sulkemisen sijasta yhä suuremmille talouden alueille kohdistettiin finanssijärjestelmän logiikkaa - juuri se on nyt  meidän niskassamme.

Hallitukset eivät ole pystyneet hajottamaan "systeemisesti tärkeitä" pankkeja ja säätelemään niitä tiukemmin,eikä kieltämään spekulatiivisia rahoitustuotteita. Myös rahoitustransaktiovero torpedoitiin onnistuneesti. Samaan aikaan sääntelemätön varjopankkisektori, kuten hedge-rahastot ja digitaaliset rahoitusyritykset, kasvoivat. Halpa raha, jonka keskuspankit ovat saattaneet pankkien saataville finanssikriisin jälkeen, kasvattavat osakemarkkinoita ja muita varoja ja tukevat fossiilista teollisuutta. Kuten aiemmissakin kriiseissä, täysin sääntelemättömät pääomavirrat ja niiden ulosvirtaaminen uhkaavat nyt koko taloutta.

Uusliberalistinen maailmankaupan järjestelmä - ei ole kriisinkestävä malli
Korona-pandemia vahvistaa nykyisen maailmankauppajärjestelmän Attac-kritiikin. Tämä järjestelmä pahentaa eriarvoisuutta ja ilmastokriisiä ja rajoittaa hallitusten toimintamahdollisuuksia. Tavaroiden, maatalouden ja rahoitusmarkkinoiden maailmanlaajuinen vapauttaminen on johtanut välttämättömien tavaroiden tuotannon siirtämiseen tietyille maailman alueille ja yhä harvemmalle yritykselle. Globaalit toimitusketjut johtavat nyt pullonkauloihin välttämättömien tuotteiden, kuten hengityslaitteiden, suojavaatetusten ja lääkkeiden valmistuksessa ja toimittamisessa.

Massaturismi ja globaalin keskiluokan ja ylemmän luokan hypermobiliteetti on kyseenalaistettava aiempaa kriittisemmin. Nämä ilmiöt ovat yhdessä vastuussa pandemian nopeasta leviämisestä ja ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömiä.

Solidaarisuuteen perustuvan kriisinhallinnan on oltava kaikkien tietoisuudessa
Koronapandemian vastaiset toimenpiteet uhkaavat nyt monien ihmisten toimeentuloa ja osoittavat, kuinka epävarmoissa olöissa  suuri osa väestöstä elää ja työskentelee. Kriisi osoittaa myös meille, kuinka huonosti tärkeimpiä toimia yhteiskunnassamme suojellaan. Hoitajat, hyllytyöntekijät ja kassat, päiväkodin opettajat, siivoushenkilöstö, sadonkorjuun avustajat ja monet muut ovat nyt tärkeitä. Tätä työtä tekevät pääasiassa naiset ja maahanmuuttajat väliaikaisesti tai itsenäisinä ammatinharjoittajina, se on usein heikosti palkattua ja vähän arvostettua.

Tilanne on erityisen dramaattinen, kun kyse on ylikuormitetusta ja taloudellisesti ylirasitetusta hoidosta. Hoitohenkilöstöä puuttuu sairaaloista. Raja-alueiden sulkeminen osoittaa, kuinka epävarmalla pohjalla hoito on järjestetty - niin hoidon tarpeessa olevien, sukulaisten kuin hoitajienkin kannalta.

Koronapandemia osoittaa myös, kuinka haavoittuvainen koko terveydenhuoltojärjestelmämme on nykyään uusliberalistisen politiikan seurauksena. Viime vuosikymmeninä terveysmenoja on leikattu kaikkialla Euroopassa, yksityistä sairausvakuutusta on edistetty ja sairaaloita suljettu. Kustannustehokkuus on  monissa paikoissa mennyt toimitusvarmuuden, laadun ja inhimillisyyden edelle. Tilanne on erityisen dramaattinen Etelä-Euroopassa, jossa terveydenhuoltojärjestelmät ovat erityisen kuihtuneet  EU: n painostuksesta.

Mitä tehdä nyt
Nykyiset toimenpiteet osoittavat, että poliittinen suunnittelu on mahdollista laajassa mittakaavassa. Itävallan hallituksen tähän mennessä toteuttamissa toimenpiteissä näyttää olevan otettu huomioon syvän kriisin vaarat. Mutta kuka pelastuu, kuka maksaa siitä? Ja mitä tulee sen jälkeen? Paheneeko rikkaiden ja köyhien välinen epätasainen tulonjako vai onko mahdollista siirtyä kohti sosioekologista taloutta?"