Reijo Vuorento, kuntatalouden apulaisjohtaja Kuntaliitossa, tutustuttaa meidät "Hallintoakatemian" esseeseen, jossa kritisoidaan sekä maakuntamallia että julkisten palveluiden markkinoistamista: MIksi maakuntauudistus ei sovi työllisyyspalvelujen ratkaisuksi ? Koska se vie päätöksenteon nykyistä kauemmaksi lähipalveluissa, jota erityisesti vaikeasti työllistyvien palvelut myös ovat - sama ongelma koko ns maakuntauudistuksessa. Aiheuttaa vain valtavan kaaoksen ja sekasorron pitkäksi aikaa. Parempi kehittää toimivia rakenteita entistä paremmiksi kuin lähteä tuntemattomille vesille.
"Suunniteltu malli on vastoin kansainvälistä kehityssuuntaa ja läheisyysperiaatetta. Jo paljon mainostettu subsidiariteetti-periaate lähtee siitä, että lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaista samalla kun erityispalvelut keskitetään. Työllisyydenhoito on erityisesti vaikeasti työllistyvien osalta nimenomaan lähipalvelua. Esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alueelliset tukijärjestelmät ovat työllisyyden hoidon erityispalveluja, jotka jatkossakin tulee hoitaa kuntia suuremmilla vastuilla."
---
"Kaikissa pohjoismaissa sosiaalitoimi on kuntien vastuulla. Se antaa hyvät edellytykset myös kuntien työllisyysvastuiden kasvattamiselle osana alueen elinvoiman kehittämistä. Erityisesti vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat nimenomaan sellaisen toiminta-alustan, joka tämän tehokkaimmin tarjoaa. Tanskan malli on osoittanut, että kunta on tähän sopivin. Tanskanmaallahan myös esim. työttömyysturva on kuntien kontolla osana aktivointitoimintoja.
Myös järjestäjän ja tuottajan erottaminen on mennyttä maailmaa – julkisen ja yksityisten toimijoiden strateginen kumppanuus tulevaisuutta."
---
"Hyvinvointipalvelujen – myös työllisyyden kehittämisen osalta – olisi nyt, kun hallituksen maakuntauudistus siirtyy ajassa eteenpäin ja ehkä jopa kaatuu, korkea aika palata toimivaan kumppanuuteen, jossa yksityinen ja kolmas sektori ovat kuntien hyvä kumppaneita."
"Suunniteltu malli on vastoin kansainvälistä kehityssuuntaa ja läheisyysperiaatetta. Jo paljon mainostettu subsidiariteetti-periaate lähtee siitä, että lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaista samalla kun erityispalvelut keskitetään. Työllisyydenhoito on erityisesti vaikeasti työllistyvien osalta nimenomaan lähipalvelua. Esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alueelliset tukijärjestelmät ovat työllisyyden hoidon erityispalveluja, jotka jatkossakin tulee hoitaa kuntia suuremmilla vastuilla."
---
"Kaikissa pohjoismaissa sosiaalitoimi on kuntien vastuulla. Se antaa hyvät edellytykset myös kuntien työllisyysvastuiden kasvattamiselle osana alueen elinvoiman kehittämistä. Erityisesti vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat nimenomaan sellaisen toiminta-alustan, joka tämän tehokkaimmin tarjoaa. Tanskan malli on osoittanut, että kunta on tähän sopivin. Tanskanmaallahan myös esim. työttömyysturva on kuntien kontolla osana aktivointitoimintoja.
Myös järjestäjän ja tuottajan erottaminen on mennyttä maailmaa – julkisen ja yksityisten toimijoiden strateginen kumppanuus tulevaisuutta."
---
"Hyvinvointipalvelujen – myös työllisyyden kehittämisen osalta – olisi nyt, kun hallituksen maakuntauudistus siirtyy ajassa eteenpäin ja ehkä jopa kaatuu, korkea aika palata toimivaan kumppanuuteen, jossa yksityinen ja kolmas sektori ovat kuntien hyvä kumppaneita."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti