keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Uusi ulkopolitiikka

Esko Seppänen on kirjoittanut mielenkiintoisen blogikirjoituksen Suomen ulkopoliittisen paradigman muuttumisesta neuvostoaikaisesta ystävyys- ja yhteistyöpolityiikasta nykyiseen venäjänvastaiseen vihanpitoon. Hän siteeraa aikaisempaa presidenti Juho Kusti Paasikiveä - ja viittaa tietenkin suuriin asennemuutoksiin kokoomuslaisessa ajattelussa:

"Kirjassaan Risto Uimonen siteeraa – näinä aikoina sangen vähän siteerattua – kokoomuksen ex-presidenttiä J.K.Paasikiveä, joka opetti suomalaisille elämää karhun naapurissa.”Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen.” ”Kaikki muut ovat ulkopoliittisesti toisarvoisia.” ”Suomen ulkopolitiikka ei saa olla Venäjän vastaista ja Venäjälle vihamielistä politiikkaa.” ”Tähän on pyrittävä huolimatta pettymyksistä, joita olemme saaneet ja saamme kokea.”

Noilla sanoilla pyhitettiin Äiti-Venäjää Suomessa tavalla, jota pahaa tarkoittavat ihmiset jälkikäteen kutsuvat suomettumiseksi. Kun pahat kellot kauas kuuluvat, sodassa hävinneen Suomen eloonjäämisopista tuli kirosana. Kun pokkuroitiin Neuvostoliiton suuntaan, se ei pitänyt sisällään avoimen kielteistä suhtautumista Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin. Kun nyt pokkuroidaan Yhdysvaltojen suuntaan, se pitää sisällään Venäjän demonisoimisen ja maan presidentin saatanallistamisen. Suomettumista voidaan näin ollen harjoittaa hyvin erilaisilla tavoilla.

Kaikki, mitä ns. Lännessä on tarjolla, kelpaa, otetaan annettuna ja niellään pureksimatta. Vanhoilla opeilla luututaan lattiat, jotta olisi siistiä, kun Nato tulee sisään."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti