SDP:n ohjelman nimi on "SDP:ltä esityksiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi EU:ssa" . Esitykset on julkaistu tasan vuosi sitten eli 27.10. 2017. Tässä muutamia lainauksia linkin takana olevasta ohjelmaluonnoksesta.
"EU:n budjetin monivuotiset rahoituskehykset ovat neuvottelun kohteena ja Suomen on otettava
niihin jo pian kantaa."
"EU:n talousarviosta on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaan rahoitettava EU:n julkisia
hyödykkeitä ja toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan ja joissa EU:n
rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset."
"Tulevalla rahoituskehyskaudella on unionin toimintaa tarkasteltava entistä kriittisemmin näiden kriteereiden valossa ja löydettävä rahoituskokonaisuus, joka palvelee Suomen kansallista intressiä ja vastaa EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huoliin tässä ajassa.
Eurokriisi on kuitenkin osoittanut talous- ja rahaliiton puutteet ja heikkoudet, joiden korjaaminen on Suomen etu. Yhteinen valuutta on suuri mahdollisuus, joka on osattava hyödyntää viisaasti. SDP:n näkemyksen mukaan talous- ja rahaliittoa on kehitettävä vastaamaan paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Myös EMU:n sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava tukemaan työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa."
"Vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäsäännöksiä tarkasteltaessa on huomioitava perusoikeuksien toteutuminen."
"Pitkällä aikavälillä vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattaminen on kuitenkin tärkeää. Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuu omasta talouspolitiikasta sekä tarvittavien rakenneuudistusten tekemisestä. Vastasykliseen talouspolitiikkaan kuuluu myös se, että nousukauden aikana harjoitetaan vastuullista ja maltillista politiikkaa. SDP pitää tärkeänä periaatetta, että jokainen jäsenmaa on vastuussa omista veloistaan. Äärimmäisiä kriisitilanteita varten on luotava hallittu valtioiden velkajärjestelymenettely."
"Euroalueen kestävyyttä tulee SDP:n näkemyksen mukaan tukea myös kehittämällä olemassa olevan Euroopan vakausmekanismin EVM:n ympärille Euroopan valuuttarahasto EVR, jonka puitteissa euroalue voisi tarvittaessa entistä itsenäisemmin auttaa talousvaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. EVR:n tulee toimia itsenäisesti ja sääntöperustaisesti."
Ilpo Rossi:
Euroalueen finanssi- ja rahapolitiikka on tiukasti sidoksissa EU:n peruskirjoihin. Niissä jäsenvaltioilla ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa eikä mahdollisuutta resurssoida valtiota sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa kuin asetettujen sääntöjen puitteissa. Rahapolitiikassaan itsenäinen valtio voi aina luoda - tietyin ehdoin - kirjanpidollisesti resursseja tärkeiksi katsomiensa hankkeiden toteuttamiseksi.
Euroalueen valtioiden kriisiytyminen edellyttäisi määrällisen elvytyksen ulottamista myös jäsenvaltioihin. Vieläkin tärkeämpää jäsenvaltioiden dynaamisen roolin vahvistamiseksi ovat ne suuret haasteet, joita Eurooppa ja EU:n jäsenmaat kohtaavat hyvinvontirakenteiden kehittämisessä ja varsinkin Eurooppaan eri syistä (ympäristö, ilmasto, väestönkasvu, väkivalta, nälänhätä, väkivalta ym.) suuntautuvan pakolaisuuden hoitamisessa sekä Euroopassa että maissa joista liikkeelle lähdetään. Näistä syistä Euroopan Valuuttaunionia olisi muutettava radikaalisti myös valtioita tukevaan suuntaan - mikä peruskirjoiussa on tällä hetkellä ehdottomasti kiellettyä.
Esityksen kannanotto "SDP pitää tärkeänä periaatetta, että jokainen jäsenmaa on vastuussa omista veloistaan." viittaa ns. transfer-Unioniin ja eksogeeniseen, tiukasti säänneltyyn eurooppalaiseen rahapolitiikkaan. Lähtökohta voi olla myös valtioiden suuntaan sopimuksiin ja tarpeellisiin projekteihin perustuva, endogeeninen rahapolitiikka. Sosialidemokratialle vahvaan valtioon - myös vahvaan Euroopan Unioniin - perustuva on tärkeä tulevaisuuskysymys. Siksi tämä linjaus on ristiriidassa ohjelmaesityksessä aiemmin esitetyn seuraavan lauseen kanssa:"SDP:n näkemyksen mukaan talous- ja rahaliittoa on kehitettävä vastaamaan paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Myös EMU:n sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava tukemaan työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa."
14.11. 2018
Suomelta tiukka uhkaus Italialle
Italian hallituksen uhmakas asenne Euroopan Unionin eksogeenisia, jäsenvaltioiden suuntaan määrällisen rajoitteita vastaan on saanut Suomen hallituksen valtionvarainministerin Orpon takajaloilleen. Suomen hallitus peesaa tässä tiukasti Saksan edellisen hallituksen käynnistämää austeristista linjaa, joka pudotti 25 miljoonan asukkaan Kreikan polvilleen.
"”Totta kai iso talous haastaa, mutta EU on onneton, jos se ei ryhdy toimiin Italiaa vastaan. Euroalueen uskottavuus on silloin koetuksella”, Orpo sanoo.
Komissio voi aloittaa Italian kohdalla niin kutsutun liiallisen alijäämän menettelyn. Se tarkoittaa, että maan talous otetaan erityistarkkailuun, ja maalle voidaan jopa määrätä sakkoja, jos se ei vähennä velkaansa tai budjettivajettaan komission toiveiden mukaan.
Komissio voi ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista jo ensi viikolla, kun se keskiviikkona julkaisee yhteenvedon jäsenmaiden taloudellisesta tilanteesta. Orpon mukaan komission pitäisi uskaltaa tehdä päätös, mikäli Italia yhä uhmaa sääntöjä."
Italia on EU:n perustajajäseniä ja asukasmäärältään lähes kolme kertaa suurempi kuin Kreikka. Euroopan Komission politiikan juuret juontavat Euroopan Unionin perussopimukseen ja sen talous- ja rahapoliittisiin säädöksiin, jotka kieltävät Unionin itsensä, erityisesti Valuuttaunionin ja sen jäsenvaltioiden suuntaan toteutettavan endogeenisen, ohjelmallisilla päätöksillä ja kaksinkertaisella kirjanpidolla rekisteröidyn politiikan. Itsenäisillä mailla ja niiden keskuspankeilla tämä mahdollisuus on aina ja kaikissa olosuhteissa olemassa. Valtionvarain ministeri Orpon kannanotto on tietenkin johdonmukainen, mutta onko se strategisesti viisas?
Kansanedustaja Pia Viitasen ilmaisema kielteinen SDP:n kanta "Transfer-Unionin" kaltaisesta jäsenmaiden toistensa tukemisesta Suomen laina-aikojen pidentämistä koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on tietenkin ymmärrettävä, kun sitä katsellaan eksogeenisen, valtioiden rajallisen rahapolitiikan puitteissa. Se politiikka on todellakin tiensä päässä eikä sen puitteissa voitane hoitaa mitään suuria ja keskeisiä Euroopan Unionin tavoitteita - eikä siis myöskään Valuuttaunionin jäsenmaiden päästämistä pulasta vaikeuksien keskellä. Italia kärsii etenkin suuresta Välimren yli tulevasta pakoilaistulvasta, jonka hoitamiseen - siihenkin - Euroopan Unionio suhtautuu nihkeästi ja lisää tällä tavalla painetta minkä tahansa ratkaisutavan löytymiseen ongelmien voittamiseksi. Kysymys kuuluu: miksi SDP ei tälläkään kertaa näe Euroopan Unionin peruskirjassa olevaa "valuvikaa" yhtenä kaikkein keskeisimpänä, ongelmia aiheuttavana puutteena?
EKP:n määrällinen elvys on päättymässä ja...
"Saksan bruttokansantuotteen väheneminen herättää epäilyjä, onko euroalueen talouskasvu hidastumassa ennakoitua enemmän. Saksa on euroalueen suurin kansantalous, joten sillä on huomattava vaikutus koko maanosan talouden kehittymiseen.
Lokakuun lopussa EU:n tilastokeskus kertoi, että euroalueen talouskasvu hidastui heinä–syyskuussa selvästi ennakkoarvioita enemmän.
Suomalaisten tunnelmien synkkenemisestä kertoo Tilastokeskuksen lokakuun lopussa julkaisema kuluttajabarometri, jonka mukaan suomalaisten luottamus talouteen oli lokakuussa heikointa kahteen vuoteen."
"EU:n budjetin monivuotiset rahoituskehykset ovat neuvottelun kohteena ja Suomen on otettava
niihin jo pian kantaa."
"EU:n talousarviosta on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaan rahoitettava EU:n julkisia
hyödykkeitä ja toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan ja joissa EU:n
rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset."
"Tulevalla rahoituskehyskaudella on unionin toimintaa tarkasteltava entistä kriittisemmin näiden kriteereiden valossa ja löydettävä rahoituskokonaisuus, joka palvelee Suomen kansallista intressiä ja vastaa EU:n kansalaisten tarpeisiin ja huoliin tässä ajassa.
Eurokriisi on kuitenkin osoittanut talous- ja rahaliiton puutteet ja heikkoudet, joiden korjaaminen on Suomen etu. Yhteinen valuutta on suuri mahdollisuus, joka on osattava hyödyntää viisaasti. SDP:n näkemyksen mukaan talous- ja rahaliittoa on kehitettävä vastaamaan paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Myös EMU:n sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava tukemaan työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa."
"Vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäsäännöksiä tarkasteltaessa on huomioitava perusoikeuksien toteutuminen."
"Pitkällä aikavälillä vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattaminen on kuitenkin tärkeää. Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuu omasta talouspolitiikasta sekä tarvittavien rakenneuudistusten tekemisestä. Vastasykliseen talouspolitiikkaan kuuluu myös se, että nousukauden aikana harjoitetaan vastuullista ja maltillista politiikkaa. SDP pitää tärkeänä periaatetta, että jokainen jäsenmaa on vastuussa omista veloistaan. Äärimmäisiä kriisitilanteita varten on luotava hallittu valtioiden velkajärjestelymenettely."
"Euroalueen kestävyyttä tulee SDP:n näkemyksen mukaan tukea myös kehittämällä olemassa olevan Euroopan vakausmekanismin EVM:n ympärille Euroopan valuuttarahasto EVR, jonka puitteissa euroalue voisi tarvittaessa entistä itsenäisemmin auttaa talousvaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. EVR:n tulee toimia itsenäisesti ja sääntöperustaisesti."
Ilpo Rossi:
Euroalueen finanssi- ja rahapolitiikka on tiukasti sidoksissa EU:n peruskirjoihin. Niissä jäsenvaltioilla ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa eikä mahdollisuutta resurssoida valtiota sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa kuin asetettujen sääntöjen puitteissa. Rahapolitiikassaan itsenäinen valtio voi aina luoda - tietyin ehdoin - kirjanpidollisesti resursseja tärkeiksi katsomiensa hankkeiden toteuttamiseksi.
Euroalueen valtioiden kriisiytyminen edellyttäisi määrällisen elvytyksen ulottamista myös jäsenvaltioihin. Vieläkin tärkeämpää jäsenvaltioiden dynaamisen roolin vahvistamiseksi ovat ne suuret haasteet, joita Eurooppa ja EU:n jäsenmaat kohtaavat hyvinvontirakenteiden kehittämisessä ja varsinkin Eurooppaan eri syistä (ympäristö, ilmasto, väestönkasvu, väkivalta, nälänhätä, väkivalta ym.) suuntautuvan pakolaisuuden hoitamisessa sekä Euroopassa että maissa joista liikkeelle lähdetään. Näistä syistä Euroopan Valuuttaunionia olisi muutettava radikaalisti myös valtioita tukevaan suuntaan - mikä peruskirjoiussa on tällä hetkellä ehdottomasti kiellettyä.
Esityksen kannanotto "SDP pitää tärkeänä periaatetta, että jokainen jäsenmaa on vastuussa omista veloistaan." viittaa ns. transfer-Unioniin ja eksogeeniseen, tiukasti säänneltyyn eurooppalaiseen rahapolitiikkaan. Lähtökohta voi olla myös valtioiden suuntaan sopimuksiin ja tarpeellisiin projekteihin perustuva, endogeeninen rahapolitiikka. Sosialidemokratialle vahvaan valtioon - myös vahvaan Euroopan Unioniin - perustuva on tärkeä tulevaisuuskysymys. Siksi tämä linjaus on ristiriidassa ohjelmaesityksessä aiemmin esitetyn seuraavan lauseen kanssa:"SDP:n näkemyksen mukaan talous- ja rahaliittoa on kehitettävä vastaamaan paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Myös EMU:n sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava tukemaan työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa."
14.11. 2018
Suomelta tiukka uhkaus Italialle
Italian hallituksen uhmakas asenne Euroopan Unionin eksogeenisia, jäsenvaltioiden suuntaan määrällisen rajoitteita vastaan on saanut Suomen hallituksen valtionvarainministerin Orpon takajaloilleen. Suomen hallitus peesaa tässä tiukasti Saksan edellisen hallituksen käynnistämää austeristista linjaa, joka pudotti 25 miljoonan asukkaan Kreikan polvilleen.
"”Totta kai iso talous haastaa, mutta EU on onneton, jos se ei ryhdy toimiin Italiaa vastaan. Euroalueen uskottavuus on silloin koetuksella”, Orpo sanoo.
Komissio voi aloittaa Italian kohdalla niin kutsutun liiallisen alijäämän menettelyn. Se tarkoittaa, että maan talous otetaan erityistarkkailuun, ja maalle voidaan jopa määrätä sakkoja, jos se ei vähennä velkaansa tai budjettivajettaan komission toiveiden mukaan.
Komissio voi ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista jo ensi viikolla, kun se keskiviikkona julkaisee yhteenvedon jäsenmaiden taloudellisesta tilanteesta. Orpon mukaan komission pitäisi uskaltaa tehdä päätös, mikäli Italia yhä uhmaa sääntöjä."
Italia on EU:n perustajajäseniä ja asukasmäärältään lähes kolme kertaa suurempi kuin Kreikka. Euroopan Komission politiikan juuret juontavat Euroopan Unionin perussopimukseen ja sen talous- ja rahapoliittisiin säädöksiin, jotka kieltävät Unionin itsensä, erityisesti Valuuttaunionin ja sen jäsenvaltioiden suuntaan toteutettavan endogeenisen, ohjelmallisilla päätöksillä ja kaksinkertaisella kirjanpidolla rekisteröidyn politiikan. Itsenäisillä mailla ja niiden keskuspankeilla tämä mahdollisuus on aina ja kaikissa olosuhteissa olemassa. Valtionvarain ministeri Orpon kannanotto on tietenkin johdonmukainen, mutta onko se strategisesti viisas?
Kansanedustaja Pia Viitasen ilmaisema kielteinen SDP:n kanta "Transfer-Unionin" kaltaisesta jäsenmaiden toistensa tukemisesta Suomen laina-aikojen pidentämistä koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on tietenkin ymmärrettävä, kun sitä katsellaan eksogeenisen, valtioiden rajallisen rahapolitiikan puitteissa. Se politiikka on todellakin tiensä päässä eikä sen puitteissa voitane hoitaa mitään suuria ja keskeisiä Euroopan Unionin tavoitteita - eikä siis myöskään Valuuttaunionin jäsenmaiden päästämistä pulasta vaikeuksien keskellä. Italia kärsii etenkin suuresta Välimren yli tulevasta pakoilaistulvasta, jonka hoitamiseen - siihenkin - Euroopan Unionio suhtautuu nihkeästi ja lisää tällä tavalla painetta minkä tahansa ratkaisutavan löytymiseen ongelmien voittamiseksi. Kysymys kuuluu: miksi SDP ei tälläkään kertaa näe Euroopan Unionin peruskirjassa olevaa "valuvikaa" yhtenä kaikkein keskeisimpänä, ongelmia aiheuttavana puutteena?
EKP:n määrällinen elvys on päättymässä ja...
"Saksan bruttokansantuotteen väheneminen herättää epäilyjä, onko euroalueen talouskasvu hidastumassa ennakoitua enemmän. Saksa on euroalueen suurin kansantalous, joten sillä on huomattava vaikutus koko maanosan talouden kehittymiseen.
Lokakuun lopussa EU:n tilastokeskus kertoi, että euroalueen talouskasvu hidastui heinä–syyskuussa selvästi ennakkoarvioita enemmän.
Suomalaisten tunnelmien synkkenemisestä kertoo Tilastokeskuksen lokakuun lopussa julkaisema kuluttajabarometri, jonka mukaan suomalaisten luottamus talouteen oli lokakuussa heikointa kahteen vuoteen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti