Miksi maakuntamalli ei kelpaa työllisyydenhoidon perustaksi?

Reijo Vuorento, kuntatalouden apulaisjohtaja Kuntaliitossa,  tutustuttaa meidät "Hallintoakatemian" esseeseen, jossa kritisoidaan sekä maakuntamallia että julkisten palveluiden markkinoistamista: MIksi maakuntauudistus ei sovi työllisyyspalvelujen ratkaisuksi ? Koska se vie päätöksenteon nykyistä kauemmaksi lähipalveluissa, jota erityisesti vaikeasti työllistyvien palvelut myös ovat - sama ongelma koko ns maakuntauudistuksessa. Aiheuttaa vain valtavan kaaoksen ja sekasorron pitkäksi aikaa. Parempi kehittää toimivia rakenteita entistä paremmiksi kuin lähteä tuntemattomille vesille.

"Suunniteltu malli on vastoin kansainvälistä kehityssuuntaa ja läheisyysperiaatetta. Jo paljon mainostettu subsidiariteetti-periaate lähtee siitä, että lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaista samalla kun erityispalvelut keskitetään. Työllisyydenhoito on erityisesti vaikeasti työllistyvien osalta nimenomaan lähipalvelua. Esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alueelliset tukijärjestelmät ovat työllisyyden hoidon erityispalveluja, jotka jatkossakin tulee hoitaa kuntia suuremmilla vastuilla."
---

"Kaikissa pohjoismaissa sosiaalitoimi on kuntien vastuulla. Se antaa hyvät edellytykset myös kuntien työllisyysvastuiden kasvattamiselle osana alueen elinvoiman kehittämistä. Erityisesti vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat nimenomaan sellaisen toiminta-alustan, joka tämän tehokkaimmin tarjoaa. Tanskan malli on osoittanut, että kunta on tähän sopivin. Tanskanmaallahan myös esim. työttömyysturva on kuntien kontolla osana aktivointitoimintoja.

Myös järjestäjän ja tuottajan erottaminen on mennyttä maailmaa – julkisen ja yksityisten toimijoiden strateginen kumppanuus tulevaisuutta."
---
"Hyvinvointipalvelujen – myös työllisyyden kehittämisen osalta – olisi nyt, kun hallituksen maakuntauudistus siirtyy ajassa eteenpäin ja ehkä jopa kaatuu, korkea aika palata toimivaan kumppanuuteen, jossa yksityinen ja kolmas sektori ovat kuntien hyvä kumppaneita."

Helsinki tyrmää rajusti Sote-hankkeen

Vapaavuorelta 4.4. 2018 raju tyrmäys Orpolle ja koko hallitukselle: ”Joko tyhmä tai vastuuton - tai molempia”
Helsingin kaupunginvaltuusto on kerrankin lähes yksimielinen kannanotossaan. Tuula Haataisen mukaan Sote-uudistus on niin massiivinen että ainoa keino sen suhteen on hallituksen esityksen tyrmääminen: "Sote-hanke heikentää ja yhteiskunnan mahdollisuuksia ottaa vastuuta kansalaisten terveydenhoidosta ja sosiaaliturvasta.  Raha seuraa asiakasta periaate on yksinkertaisesta väärin. Tällaista rakennetta ei pystytä yksinkertaisesti hallitsemaan. Yksityisten yritysten massiivinen mukaantulo juristiarmeijoineen vaarantaa koko hankkeen järkevän  hallinnan.
---
Pilvi Torsti:"Helsinki ja helsinkiläiset edustajat voivat säästää Suomen huonolta uudistukselta"
---
5.8. 2018
Helsinki heräsi karmeaan todellisuuteen
Tähän ollaan päädytty Suomen pääkaupungissa Helsingissä rakenteilla olevan massiivisen - hallitsemattoman suuren - ja monia epävarmuuksia sisältävän hallituksen SOTE-paketin osalta. Valtuuston suuren enemmistön mukaan se heikentää ratkaisevasti pääkaupungin mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen hoidossa. Sosialidemokratian kannalta seuraukset ovat vieläkin massiivisempia: kysymys on hyvinvointivaltion kaupallistamisesta pohjia myöten ja julkisyhteisön kansanvaltaisen hallinnon alistamisesta yritysmaailman kaappari-instituutioille. Mieleen nousee vain yksi kysymys: herättiinkö karmeaan todellisuuteen liian myöhään?

6.4.2018
Helsinki ryöpytti Sote-hanketta
Helsinki ryöpytti ”kapinakokouksessaan” ennennäkemättömän ärhäkästi hallitusta – voiko maaliaan kohti kompuroiva sote-uudistus oikeasti kaatua?

HELSINGIN kaupunginvaltuusto hyökkäsi keskiviikkona järjestetyssä ylimääräisessä kapina­kokouksessaan odotetun voimakkaasti maan hallituksen sote- ja maakuntauudistusta vastaan. Valtuuston suurten ryhmien mukaan uudistuksesta on Helsingille lähinnä haittaa. Sitä ei siis tulisi hyväksyä.

Sote ja omaisuuden suoja

Saku uuninpankkopoika Timonen kirjoittaa tällä kertaa Sote-uudistukseen liittyvästä tärkeästä kysymyksestä, julkisen omaisuuden suojasta. Jos niin menetellään kuten hallitus aikoo, julkinen omaisuus ei ole suojassa millään yhteiskunnan sektorilla. Esimerkiksi kunnalliset satamat ovat tärkeä elinkeinopoliittinen väline kaupungeille. Ne on rakennettu kuntalaisten verovaroilla ja ovat vuosikausia muodostaneet tärkeän toimintapohjan myös yrityksille:

"Kuntayhtymien omaisuus kuuluu kiistatta kunnille ja viime kädessä kuntalaisille. Hallitus perustelee ilmaista luovuttamista sillä, että ne on rakennettu julkisin varoin. Perustelu ontuu, sillä eivät kunnat ja muut julkiset toimijat koskaan ole luovuttaneet omaisuutta ilmaiseksi toisilleen. Kenellekään ei ole tullut edes mieleen ehdottaa moista, ja jos olisi tullut, niin hänet olisi tyrmätty heti perustuslain omaisuuden suojalla. Omaisuutta vastikkeetta luovuttaneet kuntapäättäjät olisi passitettu oikeuteen.

Laissa ja kuntayhtymien omissa säännnöissä on kerrottu miten olisi meneteltävä. Ensin omaisuus pitäisi jakaa osakaskunnille, ja sen jälkeen kunnille olisi maksettava omaisuudesta täysi arvo.
Sipilän hallitus on monta kertaa hakannut päätään perustuslakiin, mutta ei ota opikseen. Saa nähdä mitä mieltä perustuslakivaliokunta on tällä kertaa."

Sote-uudistuksesta on siis syntymässä entisaikojen merirosvouksen kaltainen kaappari-instituutio. Kuinkahan tästä sotkusta oikein selvitään? Täytyy vain toivoa että perustuslakivaliokunnalla ja sen asiantuntijoilla pelaa vanha talonpoikaisjärki. Olaus Petrin (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) sanoin:"Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä."

Maakunnat ja demokratia

Saku Uuuninpankkopoika Timonen paljastaa blogissaan maakuntavaalien tuloksen paikkakunnittain; suuret jylläävät ja pienet paikkakunnan katselevat sivusta. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tekemistä laskelmista selviää, että maakunnissa valta keskittyy suurimpaan kaupunkiin tai pariin, kolmeen keskuskuntaan.
Tässä vielä ammattiliitto Superin laskema vaalitulosennuste paikkakunnittain, perustuen aikaisempien vaalien tuloksiin ja paikkajakaumiin.

5.4. 2018
Joensuussa ilmestyvä Karjalan Heili arvostelee voimakkaasti Sote-hankkeen maakuntauudistusta:
"Maakuntavaalit on valmisteltu niin sohlaamalla, eripuran ja monimielen vallitessa, että kansalaisilla on perusteltu oikeus odottaa tulevaisuudessa sellaisia sekasortoja, joista Friikkilän pojatkin olisivat ylpeitä."

Maakuntauudistusta umpihankeen

Aimo Ryynänen, kunnallisoikeuden emeritusprofessori kirjoittaa kriittisen analyysin maakuntahallintohankkeesta ja sen tuhoisasta vaikutuksesta kunnallishallintoon. Valta näyttää siirtyvän kokonaan kunnista valtiolle ja valtiovallalle, ei maakunnille. "Nyt tarvittaisiin ryhtiliike kuntien riippumattoman, itsehallinnollisen aseman puolustamiseksi ja sitä toteuttavan johtamisen tukemiseksi. Paikallisen itsehallinnon perusarvot vaativat nyt kuntapäättäjien huomiota ja aktiivista puolustamista."