Miksi maakuntamalli ei kelpaa työllisyydenhoidon perustaksi?

Reijo Vuorento, kuntatalouden apulaisjohtaja Kuntaliitossa,  tutustuttaa meidät "Hallintoakatemian" esseeseen, jossa kritisoidaan sekä maakuntamallia että julkisten palveluiden markkinoistamista: MIksi maakuntauudistus ei sovi työllisyyspalvelujen ratkaisuksi ? Koska se vie päätöksenteon nykyistä kauemmaksi lähipalveluissa, jota erityisesti vaikeasti työllistyvien palvelut myös ovat - sama ongelma koko ns maakuntauudistuksessa. Aiheuttaa vain valtavan kaaoksen ja sekasorron pitkäksi aikaa. Parempi kehittää toimivia rakenteita entistä paremmiksi kuin lähteä tuntemattomille vesille.

"Suunniteltu malli on vastoin kansainvälistä kehityssuuntaa ja läheisyysperiaatetta. Jo paljon mainostettu subsidiariteetti-periaate lähtee siitä, että lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaista samalla kun erityispalvelut keskitetään. Työllisyydenhoito on erityisesti vaikeasti työllistyvien osalta nimenomaan lähipalvelua. Esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alueelliset tukijärjestelmät ovat työllisyyden hoidon erityispalveluja, jotka jatkossakin tulee hoitaa kuntia suuremmilla vastuilla."
---

"Kaikissa pohjoismaissa sosiaalitoimi on kuntien vastuulla. Se antaa hyvät edellytykset myös kuntien työllisyysvastuiden kasvattamiselle osana alueen elinvoiman kehittämistä. Erityisesti vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat nimenomaan sellaisen toiminta-alustan, joka tämän tehokkaimmin tarjoaa. Tanskan malli on osoittanut, että kunta on tähän sopivin. Tanskanmaallahan myös esim. työttömyysturva on kuntien kontolla osana aktivointitoimintoja.

Myös järjestäjän ja tuottajan erottaminen on mennyttä maailmaa – julkisen ja yksityisten toimijoiden strateginen kumppanuus tulevaisuutta."
---
"Hyvinvointipalvelujen – myös työllisyyden kehittämisen osalta – olisi nyt, kun hallituksen maakuntauudistus siirtyy ajassa eteenpäin ja ehkä jopa kaatuu, korkea aika palata toimivaan kumppanuuteen, jossa yksityinen ja kolmas sektori ovat kuntien hyvä kumppaneita."

Helsingillä on varaa parempaan

SDP:n Helsingin piirin puheenjohtajan Eveliina Heinäluomaa haastattelu Demokraatin Helsinki-verkkolehdessä:

Heinäluoma muistuttaa, että Helsinki on ollut varovainen taloudenpidossaan aikaisempina vuosina. Myös leikkauksia peruspalveluihin on tehty. Nyt näyttää valoisammalta.

– Viime vuoden verotulot olivat ennakoitua huomattavasti suuremmat, samoin yhteisöverotuotot. Helsinki on hyötynyt talouden hyvästä draivista. Lisäksi pelifirmat ja kaupunkiin sijoittuneet suuret pankkialan toimistot näkyvät kaupungin taloudessa.

Heinäluoman mukaan sosialidemokraatit odottavat kohentuneen verotulovirran käyttämistä nyt nimenomaan palveluihin. Haasteena on Heinäluoman mukaan nyt se, pysyykö Helsinki väestönkasvun vauhdissa mukana. Erityisesti lasten, nuorten sekä ikäihmisten palvelut vaativat huomiota.

Hallitus tekemässä kuntakuprua

23.8. 2018
Puheessaan Sos.-dem. Eduskuntaryhmän syyskauden aavauskokouksessa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös nosti esiin huolensa kuntatalouden tilanteesta. Hallitus on pettämässä lupauksensa siitä, ettei se omilla toimillaan heikennä kuntien asemaa. Lindtmanin mukaan Orpon budjettiesitykseen on piilotettu tuntuva kuntakupru.

- Hallitus aikoo ensi vuoden budjetissa leikata roimasti kuntien valtionosuuksia ja toteuttaa tukun muita kuntiin kohdistuvia leikkauksia. Kokonaisuudessaan hallitus heikentää toimillaan kuntataloutta ensi vuonna noin 400 miljoonalla eurolla.

Lindtmanin mukaan hallitus vaikeuttaa kuntien asemaa tilanteessa, jossa kuntien menopaineet kasvavat jatkuvasti. Vanhuspalvelut vaativat lisää resursseja ja korjausvelka luo paineita kuntatalouteen. Hallitus myös käy kuntien kukkarolla tilanteessa, jossa kuntien verokertymä ei tule tänä vuonna juuri kasvamaan viime vuodesta.

- Hallitus on viime töikseen jättämässä perinnöksi kuntatalouteen aukon, joka saattaa tarkoittaa monissa kunnissa uusia leikkauksia ja veronkorotuksia. Ne näkyvät meidän jokaisen arjessa. Ne näkyvät suomalaisten hyvinvoinnissa ja tulevaisuuden kilpailukyvyssä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolusti voimakkaasti presidentti Niinistöä puheessaan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vaasassa ja piti hyvänä asiana sitä, että Niinistö jatkaa Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen tavoin aktiivisena toimijana. Hänen mukaansa presidentti on hoitanut ulkopolitiikkaa menestyksellisesti ja Suomen etujen mukaisesti.

14.11. 2018

Kansanedustaja Kristiina Salonen sanoo, että "moni kunta tekee ensi vuoden budjettia nyt hyvin kummallisessa tilanteessa. Toisaalta kuntatalous on vahvistunut ja monilla alueilla saadaan hyviä uutisia elinkeino- ja työllisyysrintamalla. Kuitenkin kuntien talouden ennustamisessa on vaikeuksia.

– Ensi vuonna valtionavut alenevat 3 %, ja peruspalvelujen valtionosuudet 2 % tämänvuotisesta. Samaan aikaan lähes jokaisessa keskikokoisessa kunnassa väestö ikääntyy ja siitä johtuen myös palveluntarve kasvaa. Sen vuoksi nyt ollaan kovalla hädällä suunnittelemassa lisää palveluiden leikkauksia, kuten poliklinikkatoimintaa Raumalla. Tämä kuntatalouden vaikea yhtälö tulee ratkaista suunnitelmallisesti, eikä tehdä hätiköityjä leikkauksia oikaistakseen yhden vuoden taloutta, Salonen sanoo.

Salonen peräänkuuluttaa maan hallitukselta toimenpiteitä tällaisten etukäteissäästöjen peruuttamiseksi.

Maakunnat ja demokratia

Saku Uuuninpankkopoika Timonen paljastaa blogissaan maakuntavaalien tuloksen paikkakunnittain; suuret jylläävät ja pienet paikkakunnan katselevat sivusta. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tekemistä laskelmista selviää, että maakunnissa valta keskittyy suurimpaan kaupunkiin tai pariin, kolmeen keskuskuntaan.
Tässä vielä ammattiliitto Superin laskema vaalitulosennuste paikkakunnittain, perustuen aikaisempien vaalien tuloksiin ja paikkajakaumiin.

5.4. 2018
Joensuussa ilmestyvä Karjalan Heili arvostelee voimakkaasti Sote-hankkeen maakuntauudistusta:
"Maakuntavaalit on valmisteltu niin sohlaamalla, eripuran ja monimielen vallitessa, että kansalaisilla on perusteltu oikeus odottaa tulevaisuudessa sellaisia sekasortoja, joista Friikkilän pojatkin olisivat ylpeitä."