Euroopassa käydään vastaavanlaista taistelua "aktiivimallista" kuin Suomessakin, käy ilmi EAY:n konfederaatiovaltuutetun Ester Lynch Social Europe -verkkolehden 16.1.- 2019 kirjoituksesta. Unionin tasolla näyttää olevan täysin samanlainen vastakkainasettelu kuin meilläkin siitä, miksi ja millä ehdoilla ihmiset työtä tekevät.
Esther Lynch:
Euroopalla on kasvava kriisi turvattomasta työstä. Juuri ennen joulua Euroopan komissio ilmoitti voittoisasti, että työllisyys EU: ssa on saavuttanut ennätykselliset tasot vuoden 2018 jälkipuoliskolla, ja työssä oli yli 239 miljoonaa ihmistä. Hyviä uutisia todellakin, mutta paljon vähemmän huomiota kiinnitettiin siihen, että työtuntien määrä on edelleen alhaisempi kuin vuonna 2008 ennen kriisin alkua. Joten kenties on enemmän työllisyyttä, mutta ohuemmin jaantuneena, koska liian monet ihmiset ovat epävarmoissa työpaikoissa, joissa on liian vähän tunteja kunnollisen elämän takaamiseksi.
Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannalta yksi tärkeimmistä lupauksista, jotka syntyi marraskuussa 2017 käynnistetystä Euroopan sosiaalisen oikeuden pilarista, oli sitoutuminen työntekijöiden oikeudellisen varmuuden vahvistamiseen. Tämä edellyttää epävarmojen työolojen ja hyväksikäytön torjumista työnantajilta, jotka eivät informoi työntekijöitä heidän palvelusuhteen ehdoistaan, tai odottavat että he ovat aina käytettävissä - usein lyhyellä varoitusajalla -, vaikka heillä ei ole työtä ja he eivät ansaitse mitään.
Tämän vuoksi komissio julkaisi tammikuussa 2018 ehdotuksia avoimesta ja ennakoitavista työoloja koskevasta direktiivistä. Se oli heikompi kuin Euroopan ammattiyhdistysliitto toivoi, mutta siihen sisältyy kuitenkin erittäin tärkeitä työntekijöiden suojaa. Esimerkiksi työnantajan on toimitettava kirjalliset tiedot työsuhteesta työntekijälle ensimmäisenä työpäivänä. Tämä tarkoittaa sitä, että kausiluonteiset, kotimaiset, tilaus-, foorumi- ja muut epävarmat työntekijät saavat vahvempia laillisia oikeuksia. Luonnoksessa ehdotetaan edelleen toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että verkkoalustat ovat vastuullisia myös työnantajina.
Siinä otetaan myös tärkeitä askelia epäreilujen ehtojen poistamiseksi sopimuksista, kuten pitkät koeajat, ja työntekijöiden nöyryyttämisestä epämääräisillä sopimuksilla, kuten mahdollisuus lyhentää heidän työaikaansa. Se vaatii jäsenvaltioita suojelemaan ammattiyhdistysten edustajia kuten luottamusmiehiä työpaikoilla, auttamaan työntekijöitä saamaan uusia oikeuksia, ja tunnustaa työehtosopimusten ja niistä neuvottemisen tärkeän roolin.
Direktiiviluonnoksessa edellytettiin kuitenkin ammattiyhdistysedusajien puolelta tarkempaa määrittelyästusta, jotta työntekijät kykenisivät vastustamaan sellaisia taktiikoita, joita epärehelliset työnantajat käyttävät säännösten kiertämiseksi.
Euroopan ammatillinen keskusjärjestö Y (ETUC) kehotti Euroopan parlamenttia tiukentamaan ehdotuksia ja, ammattiyhdistysten painostuksen seurauksena, Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät muutoksia, jotka täyttävät monet vaatimuksistamme. Tämä on merkittävä askel eteenpäin. Euroopan Neuvostossa jäsenvaltiot ovat kuitenkin olleet vähemmän halukkaita yhteistyöhön, ja komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat lakiehdotuksesta nyt "kolmikantaisesti".
Kolmikantaisesti:
http://www.europarl.europa.eu/ordinary-legislative-procedure/en/interinstitutional-negotiations.html
Ammattiliitot pitävät tätä Euroopalle tärkeänä miettimisen paikkana. EAY vetäytyy pysäytysyrityksistä tämän olennaisen uuden perussäännön aikaansaamiseksi. Sen edustajat ovat kokoontuneet tämän johdosta mm. Euroopan unionin parlamentin jäsenten kanssa.
Komissio on ilmoittanut, että uusi lainsäädäntö antaisi jopa 16 miljoonalle ihmiselle mahdollisuuden aloittaa uusi työpaikka tietäen oikeutensa ja velvollisuutensa. Ammattiliittojen kannalta on kuitenkin tärkeää, että se kattaa myös jo työssä olevat työntekijät.
EAY on seurannut - huolestuneena. - epävarmojen työolosuhteiden lisääntymistä Euroopassa - alustataloudessa, nollatuntia koskevia sopimuksia, vääriä itsenäisiä ammatinharjoittajia ja niin edelleen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä tutkimuksessa nollatuntisopimusten piirissä olevat nuoret ilmoittivat paljon todennäköisemmin mielenterveys- ja fyysistä terveyttä koskevista ongelmista kuin heidän ikäisensä vakituisissa työpaikoissa. Limerickin yliopiston Irlannissa tekemä tutkimus varoitti, että ihmiset, joilla ei ole riittävästi taattua työaikaa, voivat "jäädä kiinni köyhyyden kierteeseen, joka puolestaan vahvistaa työnantajille heidän 'hyväksikäyttöään', mikä aiheuttaa pelkoa rangaistuksesta, jos he nostavat epäilyksiä työoloistaan. Vastauksena Irlannin hallitus on ryhtynyt toimiin nollatuntien sopimusten käytön kieltämiseksi, ellei työnantaja voi osoittaa todellista liiketoimintaa. Läpinäkyvien ja ennustettavien työolosuhteiden takaaminen hyödyttäisi laajasti työntekijöiden terveyttä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä työntekijöiden pysyvyyttä.
Jäsenvaltiot kuitenkin hyökkäävät luonnosta vastaan pyrkimällä poistamaan sopimuksesta tietyt työntekijäryhmät, mukaan lukien ne, joilla on hyvin alhaiset työtuntumäärät. Ottaen huomioon, että lainsäädännön kokonaistavoite on lopettaa nollatuntisopimukset ja lyhyiden työaikasopimusten väärinkäyttö, erityisesti silloin, kun työnantajat leikkaavat työtä hyvin lyhyellä varoitusajalla, tämän luokan poissulkeminen estäisi uuden lain uskottavuuden. Komissio määritteli alun perin alle kahdeksan tuntia kuukaudessa lyhyen työsopimuksen alarajaksi (jonka parlamentti hyväksyi). Nyt neuvosto haluaa nostaa tämän rajan viiteen tuntiin viikossa.
Todellisuudessa mikä tahansa kynnys heikentää lainsäädännön tehokkuutta. Kokemus on osoittanut, että riippumatta siitä, mikä taso on asetettu, riistävästi suhtautuvat työnantajat rikkovat tätä alarajaa. Tällainen sääntelystä vapauttaminen muodostaisi todellisen riskin heikentää heikommassa asemassa olevien työntekijöiden työolosuhteita sen sijaan, että niitä parannettaisiin. Ei ole mitään syytä kieltää suojelua niiltä työntekijöiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Toisen luokan työntekijät?Neuvosto haluaa myös sulkea pois julkisen sektorin ja muut työntekijäryhmät, kuten merenkulkijat, hätäpalvelut (suojatyöluokka), johtajat, poliisi ja asevoimat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat lakisääteisestä sääntelystä, kuten vähimmäisverokannoista, koulutuksesta, ennakkotiedusteluista ja erityislausekkeista. Mutta miksi näitä työntekijöitä olisi kohdeltava toisen luokan kansalaisina? Miksi sairaanhoitajan pitäisi olla suojaamaton koeajan aikana tai merenkulkijaa rangaistaan vaatimalla enemmän työtunteja? Ammattiliitot vaativat, että kaikki nämä poikkeukset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on poistettava.
Direktiivin 9 artiklassa olisi annettava työntekijöille enemmän turvaa ja rajoitettava työnantajien joustavuusvaatimuksia. EAY haluaa, että kolmikantaneuvottelu parantaa - kannustamalla jäsenvaltioita kieltämään nollatuntisopimukset ja takaamaan, että epäsäännöllisen ajan työntekijöille maksetaan palkkaa edelleen, jos heidän vuoronsa peruutetaan lyhyellä varoitusajalla. Työnantajien olisi oltava velvollisia perustelemaan tällaisten käytäntöjen käyttöönottoa ja kuuden kuukauden kuluttua työntekijän sopimuksen tulisi taata vähintään 75 prosenttia työtunneista kyseisenä aikana.
Kolmenvälisissä neuvotteluissa olisi käsiteltävä myös muita parannuksia: työnantajien ei pitäisi enää voida periä työntekijöiltä maksua tarvittavasta koulutuksesta. Koulutuksen aikana heille olisi maksettava palkkaa, ja maksamattomat koeajat on lopetettava. Työnantajien olisi oltava oikeudellisesti velvollisia ottamaan huomioon työntekijöiden pyyntö pitemmästä työajasta tai työajan muuttamisesta ja antamaan perusteltua vastauksia. Ja työntekijöitä ei pidä irtisanoa tai rangaista näiden oikeuksien käytöstä.
Ammattiliitot tarvitsevat oikeuden sisällyttää ja panna täytäntöön direktiivin säännökset kollektiivisilla sopimuksilla kansallisella tai alakohtaisella tasolla ja jatkaa valituksia jäsentensä puolesta. Jäsenvaltioiden on myös otettava työmarkkinaosapuolet mukaan lain täytäntöönpanoon ja määrättävä seuraamuksia työnantajille, jotka eivät noudata sitä.
Komission mukaan yksinoikeuslausekkeiden kieltäminen, joiden perusteella työnantajat voivat estää muita töitä, vaikka ne olisivat olleet nollatuntisopimuksia, jopa 364 000 työntekijää olisi voinut täydentää tulojaan ansaitsemalla ylimääräiset 355–1 424 miljoonaa euroa ja tuottaa siten yrityksille jopa 167 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaikki nämä toimenpiteet voisivat täysin toteutuessaan parantaa huomattavasti miljoonien eurooppalaisten työoloja. Kolmikantaneuvotteluja jatketaan uudelleen helmikuuhun saakka, ja EAY seuraa euvottelujen edistymistä tarkasti ja jatkaa lobbaamista ja taistelua sen varmistamiseksi, että avoimien ja ennakoitavien työolosuhteiden direktiivi säilyy nimensä mukaisena.
---
Tietoja Esther Lynchistä
Esther Lynch valittiin EAY:n konfederaatiovaltuutetuksi Pariisin kongressissa vuonna 2015. Hänellä on laaja kokemus ammattiyhdistysliikkeestä sekä Irlannissa että Euroopan ja kansainvälisellä tasolla. Ennen EAY: n siirtymistä hän oli Irlannin ammattiliittojen kongressin (ICTU) lainsäädäntö- ja sosiaaliasioiden päällikkö.
20.3. 2019
Tällaista vääntöä näistä asioista käydään Suomessa:
Teollisuusliitolaisten lehden mukaan "syksyyn mennessä EU-tuomioistuimessa ratkeaa, onko Sipilän hallituksen vuosilomien sairauskarensseja koskeva lakimuutos ristiriidassa eurooppalaisen oikeusnormiston kanssa.
– Meillä on aikaisemmassa oikeuskäytännössä hyvät perusteet sille, että omavastuupäivät ovat EU-oikeuden vastaisia, sanoo Euroopan unionin työoikeuteen erikoistunut SAK:n lakimies Jari Hellsten.
Hellsten ja Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius sekä koko joukko liittojen lakimiehiä oli paikalla, kun asiasta järjestettiin EU-tuomioistuimen pääpaikalla suullinen kuuleminen.
Peistä omavastuupäivistä on taitettu siitä lähtien, kun hallituksen kiistanalainen lakimuutos huhtikuussa 2016 tuli voimaan. Suomessa työoikeudellisia kiistoja ratkova Työtuomioistuin pyysi vuonna 2017 EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiaan."
Esther Lynch:
Euroopalla on kasvava kriisi turvattomasta työstä. Juuri ennen joulua Euroopan komissio ilmoitti voittoisasti, että työllisyys EU: ssa on saavuttanut ennätykselliset tasot vuoden 2018 jälkipuoliskolla, ja työssä oli yli 239 miljoonaa ihmistä. Hyviä uutisia todellakin, mutta paljon vähemmän huomiota kiinnitettiin siihen, että työtuntien määrä on edelleen alhaisempi kuin vuonna 2008 ennen kriisin alkua. Joten kenties on enemmän työllisyyttä, mutta ohuemmin jaantuneena, koska liian monet ihmiset ovat epävarmoissa työpaikoissa, joissa on liian vähän tunteja kunnollisen elämän takaamiseksi.
Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannalta yksi tärkeimmistä lupauksista, jotka syntyi marraskuussa 2017 käynnistetystä Euroopan sosiaalisen oikeuden pilarista, oli sitoutuminen työntekijöiden oikeudellisen varmuuden vahvistamiseen. Tämä edellyttää epävarmojen työolojen ja hyväksikäytön torjumista työnantajilta, jotka eivät informoi työntekijöitä heidän palvelusuhteen ehdoistaan, tai odottavat että he ovat aina käytettävissä - usein lyhyellä varoitusajalla -, vaikka heillä ei ole työtä ja he eivät ansaitse mitään.
Tämän vuoksi komissio julkaisi tammikuussa 2018 ehdotuksia avoimesta ja ennakoitavista työoloja koskevasta direktiivistä. Se oli heikompi kuin Euroopan ammattiyhdistysliitto toivoi, mutta siihen sisältyy kuitenkin erittäin tärkeitä työntekijöiden suojaa. Esimerkiksi työnantajan on toimitettava kirjalliset tiedot työsuhteesta työntekijälle ensimmäisenä työpäivänä. Tämä tarkoittaa sitä, että kausiluonteiset, kotimaiset, tilaus-, foorumi- ja muut epävarmat työntekijät saavat vahvempia laillisia oikeuksia. Luonnoksessa ehdotetaan edelleen toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että verkkoalustat ovat vastuullisia myös työnantajina.
Siinä otetaan myös tärkeitä askelia epäreilujen ehtojen poistamiseksi sopimuksista, kuten pitkät koeajat, ja työntekijöiden nöyryyttämisestä epämääräisillä sopimuksilla, kuten mahdollisuus lyhentää heidän työaikaansa. Se vaatii jäsenvaltioita suojelemaan ammattiyhdistysten edustajia kuten luottamusmiehiä työpaikoilla, auttamaan työntekijöitä saamaan uusia oikeuksia, ja tunnustaa työehtosopimusten ja niistä neuvottemisen tärkeän roolin.
Direktiiviluonnoksessa edellytettiin kuitenkin ammattiyhdistysedusajien puolelta tarkempaa määrittelyästusta, jotta työntekijät kykenisivät vastustamaan sellaisia taktiikoita, joita epärehelliset työnantajat käyttävät säännösten kiertämiseksi.
Euroopan ammatillinen keskusjärjestö Y (ETUC) kehotti Euroopan parlamenttia tiukentamaan ehdotuksia ja, ammattiyhdistysten painostuksen seurauksena, Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät muutoksia, jotka täyttävät monet vaatimuksistamme. Tämä on merkittävä askel eteenpäin. Euroopan Neuvostossa jäsenvaltiot ovat kuitenkin olleet vähemmän halukkaita yhteistyöhön, ja komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat lakiehdotuksesta nyt "kolmikantaisesti".
Kolmikantaisesti:
http://www.europarl.europa.eu/ordinary-legislative-procedure/en/interinstitutional-negotiations.html
Ammattiliitot pitävät tätä Euroopalle tärkeänä miettimisen paikkana. EAY vetäytyy pysäytysyrityksistä tämän olennaisen uuden perussäännön aikaansaamiseksi. Sen edustajat ovat kokoontuneet tämän johdosta mm. Euroopan unionin parlamentin jäsenten kanssa.
Komissio on ilmoittanut, että uusi lainsäädäntö antaisi jopa 16 miljoonalle ihmiselle mahdollisuuden aloittaa uusi työpaikka tietäen oikeutensa ja velvollisuutensa. Ammattiliittojen kannalta on kuitenkin tärkeää, että se kattaa myös jo työssä olevat työntekijät.
EAY on seurannut - huolestuneena. - epävarmojen työolosuhteiden lisääntymistä Euroopassa - alustataloudessa, nollatuntia koskevia sopimuksia, vääriä itsenäisiä ammatinharjoittajia ja niin edelleen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä tutkimuksessa nollatuntisopimusten piirissä olevat nuoret ilmoittivat paljon todennäköisemmin mielenterveys- ja fyysistä terveyttä koskevista ongelmista kuin heidän ikäisensä vakituisissa työpaikoissa. Limerickin yliopiston Irlannissa tekemä tutkimus varoitti, että ihmiset, joilla ei ole riittävästi taattua työaikaa, voivat "jäädä kiinni köyhyyden kierteeseen, joka puolestaan vahvistaa työnantajille heidän 'hyväksikäyttöään', mikä aiheuttaa pelkoa rangaistuksesta, jos he nostavat epäilyksiä työoloistaan. Vastauksena Irlannin hallitus on ryhtynyt toimiin nollatuntien sopimusten käytön kieltämiseksi, ellei työnantaja voi osoittaa todellista liiketoimintaa. Läpinäkyvien ja ennustettavien työolosuhteiden takaaminen hyödyttäisi laajasti työntekijöiden terveyttä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä työntekijöiden pysyvyyttä.
Jäsenvaltiot kuitenkin hyökkäävät luonnosta vastaan pyrkimällä poistamaan sopimuksesta tietyt työntekijäryhmät, mukaan lukien ne, joilla on hyvin alhaiset työtuntumäärät. Ottaen huomioon, että lainsäädännön kokonaistavoite on lopettaa nollatuntisopimukset ja lyhyiden työaikasopimusten väärinkäyttö, erityisesti silloin, kun työnantajat leikkaavat työtä hyvin lyhyellä varoitusajalla, tämän luokan poissulkeminen estäisi uuden lain uskottavuuden. Komissio määritteli alun perin alle kahdeksan tuntia kuukaudessa lyhyen työsopimuksen alarajaksi (jonka parlamentti hyväksyi). Nyt neuvosto haluaa nostaa tämän rajan viiteen tuntiin viikossa.
Todellisuudessa mikä tahansa kynnys heikentää lainsäädännön tehokkuutta. Kokemus on osoittanut, että riippumatta siitä, mikä taso on asetettu, riistävästi suhtautuvat työnantajat rikkovat tätä alarajaa. Tällainen sääntelystä vapauttaminen muodostaisi todellisen riskin heikentää heikommassa asemassa olevien työntekijöiden työolosuhteita sen sijaan, että niitä parannettaisiin. Ei ole mitään syytä kieltää suojelua niiltä työntekijöiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Toisen luokan työntekijät?Neuvosto haluaa myös sulkea pois julkisen sektorin ja muut työntekijäryhmät, kuten merenkulkijat, hätäpalvelut (suojatyöluokka), johtajat, poliisi ja asevoimat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat lakisääteisestä sääntelystä, kuten vähimmäisverokannoista, koulutuksesta, ennakkotiedusteluista ja erityislausekkeista. Mutta miksi näitä työntekijöitä olisi kohdeltava toisen luokan kansalaisina? Miksi sairaanhoitajan pitäisi olla suojaamaton koeajan aikana tai merenkulkijaa rangaistaan vaatimalla enemmän työtunteja? Ammattiliitot vaativat, että kaikki nämä poikkeukset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on poistettava.
Direktiivin 9 artiklassa olisi annettava työntekijöille enemmän turvaa ja rajoitettava työnantajien joustavuusvaatimuksia. EAY haluaa, että kolmikantaneuvottelu parantaa - kannustamalla jäsenvaltioita kieltämään nollatuntisopimukset ja takaamaan, että epäsäännöllisen ajan työntekijöille maksetaan palkkaa edelleen, jos heidän vuoronsa peruutetaan lyhyellä varoitusajalla. Työnantajien olisi oltava velvollisia perustelemaan tällaisten käytäntöjen käyttöönottoa ja kuuden kuukauden kuluttua työntekijän sopimuksen tulisi taata vähintään 75 prosenttia työtunneista kyseisenä aikana.
Kolmenvälisissä neuvotteluissa olisi käsiteltävä myös muita parannuksia: työnantajien ei pitäisi enää voida periä työntekijöiltä maksua tarvittavasta koulutuksesta. Koulutuksen aikana heille olisi maksettava palkkaa, ja maksamattomat koeajat on lopetettava. Työnantajien olisi oltava oikeudellisesti velvollisia ottamaan huomioon työntekijöiden pyyntö pitemmästä työajasta tai työajan muuttamisesta ja antamaan perusteltua vastauksia. Ja työntekijöitä ei pidä irtisanoa tai rangaista näiden oikeuksien käytöstä.
Ammattiliitot tarvitsevat oikeuden sisällyttää ja panna täytäntöön direktiivin säännökset kollektiivisilla sopimuksilla kansallisella tai alakohtaisella tasolla ja jatkaa valituksia jäsentensä puolesta. Jäsenvaltioiden on myös otettava työmarkkinaosapuolet mukaan lain täytäntöönpanoon ja määrättävä seuraamuksia työnantajille, jotka eivät noudata sitä.
Komission mukaan yksinoikeuslausekkeiden kieltäminen, joiden perusteella työnantajat voivat estää muita töitä, vaikka ne olisivat olleet nollatuntisopimuksia, jopa 364 000 työntekijää olisi voinut täydentää tulojaan ansaitsemalla ylimääräiset 355–1 424 miljoonaa euroa ja tuottaa siten yrityksille jopa 167 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaikki nämä toimenpiteet voisivat täysin toteutuessaan parantaa huomattavasti miljoonien eurooppalaisten työoloja. Kolmikantaneuvotteluja jatketaan uudelleen helmikuuhun saakka, ja EAY seuraa euvottelujen edistymistä tarkasti ja jatkaa lobbaamista ja taistelua sen varmistamiseksi, että avoimien ja ennakoitavien työolosuhteiden direktiivi säilyy nimensä mukaisena.
---
Tietoja Esther Lynchistä
Esther Lynch valittiin EAY:n konfederaatiovaltuutetuksi Pariisin kongressissa vuonna 2015. Hänellä on laaja kokemus ammattiyhdistysliikkeestä sekä Irlannissa että Euroopan ja kansainvälisellä tasolla. Ennen EAY: n siirtymistä hän oli Irlannin ammattiliittojen kongressin (ICTU) lainsäädäntö- ja sosiaaliasioiden päällikkö.
20.3. 2019
Tällaista vääntöä näistä asioista käydään Suomessa:
Teollisuusliitolaisten lehden mukaan "syksyyn mennessä EU-tuomioistuimessa ratkeaa, onko Sipilän hallituksen vuosilomien sairauskarensseja koskeva lakimuutos ristiriidassa eurooppalaisen oikeusnormiston kanssa.
– Meillä on aikaisemmassa oikeuskäytännössä hyvät perusteet sille, että omavastuupäivät ovat EU-oikeuden vastaisia, sanoo Euroopan unionin työoikeuteen erikoistunut SAK:n lakimies Jari Hellsten.
Hellsten ja Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius sekä koko joukko liittojen lakimiehiä oli paikalla, kun asiasta järjestettiin EU-tuomioistuimen pääpaikalla suullinen kuuleminen.
Peistä omavastuupäivistä on taitettu siitä lähtien, kun hallituksen kiistanalainen lakimuutos huhtikuussa 2016 tuli voimaan. Suomessa työoikeudellisia kiistoja ratkova Työtuomioistuin pyysi vuonna 2017 EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiaan."