Saksan SPD piti 23.3. 2019 puoluekonventin jossa täydessä julkisuudessa keskusteltiin puolueen Eurooppaohjelmasta. SPD:n avaustekstin mukaan
"Puolueeen yleisperiaatteissa päätämme vaaliohjelmastamme Euroopan parlamentin vaaleihin ja vahvistamme vaalikampanjamme ohjelmalliset perusteet. Tavoitteenamme on selvä: haluamme Euroopan parlamentin vaaleihin 26. toukokuuta vakuuttaa äänestäjät yhdessä Katarina Barley, Udo Bullmannin ja muiden suurten ehdokkaiden kanssa." #europaistdieantwort.
Lyhyt yhteenveto SPD:n puheenjohtajan Andrea Nahlesin pitämästä puheesta:"
Andrea Nahles:
Täällä kasvaa Eurooppa yhteen. Haluamme keskustella taistelemisen sijasta. Oikeusvaltioperiaate on toteutunut.Emme halua kääntää pyörää takaisinpäin. Emme selviä enää kansallisvaltioina. Emme salli Eurooppaa kaluttavan kappaleiksi. Rauha, demokratia ja solidaarisuus ovat yhteisiä voimavarojamme. Eurooppaa ei määritä ainoastaan äärioikeisto, vaan myös maltilliset.
Markkinat ja kilpailu, talouskuri ovat liberaalien keskeisiä tavoitteita. Emme tarvitse enää puhetta austerismista. Ihmisen tilanne täytyy olla Euroopan arvojen keskiössä. Sen täytyy näkyä kaikissa ratkaisuissa. Tarvitsemme rahaa koulutuksen ja sosiaaliseen, emme asevarusteluun. Organisoitu vastuuttomuus ei ole meidän ratkaisumallimme. Itä-Euroopasta tullaan Saksaan, koka palkkaerot ovat niin suuria. Haluamme eurooppalaisen vähimmäispalkan. Tämän teemme yhdessä koko Euroopan kanssa.
Hän lukee 87-vuotiaan Hanneloren kirjeen Mecklenburg Vorpommerista. Hän haluaa elää arvokasta elämää riittävällä eläkkeellä. Konservatiivien ehdoilla ei eläkeläisiä ei nosteta köyhyydestä.
Harrastaako SPD vasemmistopainostamista? Kyllä silloin kun on kysymys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Presidentti Putin on muutamia viikkoja sitten sanonut irti keskipitkän matkan ohjusten käytöstä pidättäytyvän ohjelman presidentti Trumpien toimien seurauksena. Saksa ei lähetä enää aseita Saudi-Arabiaan eikä Jemenissä käytävään sotaan. Haluamme ajaa alas eurooppalaista asevarusteluohjelmaa.
Eurooppa nähdään sen ulkopuolella usein haaveilukohteena. Haluamme kamppailla rasismia, mutta myös terrorismia vastaan. Ihmisiä ei pidä satuttaa heidän etnisen taustansa perusteella.
SPD tulee taistelemaan yhteisen eurooppalaisen tulevaisuuden puolesta EU-vaaleissa toukokuussa.
Yhteenveto SPD:n EU-parlamenttivaalien kärkiehdokkaan Katarina Barleyn puheesta:
SPD:n kärkikandidaatti Katarina Barley:
"Oikeistoppulismi ja kansallinen umpikuja. Kysytään:"onko minulla mitään tekemistä Euroopan kanssa?"
Euroopa on olotila. Se perustettiin talousalueena. Se on paitsi pankkeja ja yrityksiä, myös ihmisiä varten. Olen ammattiliittojen puolella. Ne ovat suojaksi työtätekeville. Myötämäärääminen, nuorisotakuu, vähintään yksi koulutuskokemus omien rajojen ulkopuolella. Eurooppalainen minimipalkka kansallisen keskipalkan mukaan laskettuna. Saksassa se tarkoittaa 12 euron vähimmäispalkkaa tunnissa.
Macron ei ole sosialidemokratti, mutta hän ymmärtää että tarvitaan sosiaalista Eurooppaa. Macronin ehdotukset on otettava huomioon. CDU ei tavoittele sosiaalista Eurooppaa, meidän tvoitteemme ovat erilaisia.
Digijättien pitää maksaa veroja. Yritysten minimiverotusehdotus OECD:ltä. Tämä olisi merkitävä akel oikeudenmukaisuuden suuntaan. Doigitaalivero, mielellään koko Euroopan laajuinen, mutta vähintäänkin halukkaiden kesken. Transaktiovero pitää myös saada vihdoinkin aikaan. Oikeusvaltioperiaate on toteutettava koko Euroopassa. Juuri oikeusvaltio, lehdistö ja kulttuuri ovat joutuneet painostuksen kohteeksi. Unkarin Orban on aina osallistunut CDU:n tärkeisiin kokouksiin, mutta mitään ei ole tapahtunut. CDU on myös vastuullinen Orbanin politiikasta Unkarissa. Koko Eurooppa on monitoroitava kokooikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseksi.
Suhteellisuusperiaate voimaan EU:ssa; SPD tehnyt tästä aloitteen. Tulee parlamenttiin ilmeisesti lähiaikoina.
Mielenosoitukset; nuoret käsittelevät tätä myös kouluissa. Koululaisten tehtävä ei ole tehdä aloitteita, mutta heitä on siitä huolimatta tuettava. On pantava enemmän painoa nuoriin ihmisiin.
On tultava yhteen suurten ja tärkeiden teemojen hoitamiseksi koko Euroopan alueella." #Eurooppaonvastaus #Europaistdieantwort
Euroopan parlamentin Sosialidemokraattisen ryhmän puhenjohtaja Udo Bullmann SPD:n puoluekonventissa 23.3. 2019:
Hän kiittää Ruotsin ulkoministeri Margaret Wahlströmiä ulkopolitiikan feminisoimisesta. Sama koskee myös ympäristöpolitiikkaa. Stefan Löwenille on onnistunut oikeistohyökkäyksen torjuminen. Onneksi olkoon! Ulkopolitiikkan tulee muuttua inhimilliseksi, ei varustelu- vaan turvallisuuskysymykseksi. Hän onnittelee myös Portugalin sosialidemokraatteja ja Pedro Sanchezia Espanjan hallituksen johdossa.
Hän moittii Euroopan oikeistovoimia, jotka ovat estäneet ruotsalaisen Greta Thunbergin puheenvuoron Euroopan Parlamentissa.
Hän kunnioittaa nuorten vaatimuksia pidättyvyydestä ja uudesta, luonnollisesta elämäntavasta. Mutta meidän myös muistettava niitä ihmisiä, jotka tulevat äärimmäisen köyhistä olosuhteista. Meidän on pelastettava Eurooppa, meidän on onnistuttava maltillisessa politiikassa. Me oleme kuitenkin ainoita, jotka yhdistävät sosiaalisen ja ekologian. Sosialidemokratilla on sosiaaliekologinen tehtävä Euroopassa. Sosialidemokratia on haastanut Eurooppaa jo 150 vuotta asioissa kuten työolosuhteet, työaika, osuus tuotannon tuloksista.
Olot ovat paremmat kuin olivat ennen, mutta suuren ilmastomuutoksen, digitaalisaation ja teknisen kehityksen, huiman automaation aikana meidän on otettava kaikki nämä seikat huomioon. Meidän on kyettävä puhumaan näistä asioista sekä vihreiden, vasemmistoliiton että järkevien liberaalien ja konservatiivien kanssa. Näiden seikkojan kanssa ei kannata mennä yksin takahuoneeseen. Ohjelma on pantava avoimelle pöydälle ja puhuttava laajasti kaikkien kanssa. Emme halua olla pelkkä oppositiopuolue, haluamme olla politiikkaa muotoileva, mukanaoleva puolue.
Euroopan kansanpuolue ei ole mikään uskonyhteisö, sen näkee mm. Unkarin Orbanin puolueen mukanaolosta. Kun Unkari asettaa taisteluhävittäjiä Slovenian rajalle pakolaisia vastaan, emme enää voi puhua yhtenäisestä konservatiivisesta politiikasta Euroopassa. Siksi EPP:n ei pidä ajatella, että se yksin olisi pilkunmäärääjä, sanelija eurooppalaisessa politiikassa. Hän moittii Euroopan Kansanpuoluetta siitä, että se pitää sisällään Berlusconin edustaman täysin kaupallisia ja epäinhimillisiä edustavan puolueen, jonka arvoja verrataan Istrialla ja Kroatiassa Mussolinin toimintaan.
Sosialidemokratia ei ole lakannut uskomasta, että hyviä vaihtoehtoja Eurooppaa varten on vielä olemassa. Brexit merkitsee päätöstä Euroopan Unionin keskeistä periaatetta, monenkeskeisyyttä vastaan. Ei pidä palata takaisin vanhaan, kansalliseen malliin.
Taistellaan - voitetaan!
Yritykset ja ihmiset eivät ole "samalla viivalla"... Saksan SPD:n puoluekonventti hyväksyi alustuspuheenvuorojen ja puolueosastojen esitysten pohjalta tehdyn "Eurooppaohjelman", joka kannattanee kääntää myös suomeksi, kun se kirjallisessa muodossa saadaan. Suuriksi kysymyksiksi nousivat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, asevarustelusta ja asekappasta luopuminen, ilmastomuutos ja pakolaisten kansainvälisten sopimusten mukainen kohtelu Välimerellä ja maihin päästämisessä. Puheenjohtajistosta punapukuinen Mecklenburg Vorpommerin SPD:n puheenjohtaja Manuela Schwesig Saksan itäiseltä puolelta käytti mielestäni ratkaisevan puheenvuoron todetessaan, että markkinavetoinen Eurooppa poimii rusinat pullasta ja jättää tietoliikenteessä, sosiaali- ja terveydenhoidossa, koulutuksessa, ylipäänsä kaikissa markkinavetoisissa ratkaisuissa suuria aukkoja varsinkin maaseudulle, jossa riittävää markkinapohjaa ei ole olemassa. Kansalaisia on palveltava maan kaikissa osissa - siksi tarvitaan koko Euroopassa "paradigmanmuutos" eli kokonaan toisenlainen, kansalaiset markkinoiden edelle asettava uusi lähestymistapa. Se mikä julkilausumassa jäi sanomatta, olisi tarvittava muutos Euroopan Unionin konsolidoituihin peruskirjoihin tämän lähestymistavan lainmukaiseksi, oikeusvaltioperiaatteella tapahtuvaksi toteuttamiseksi.
Tilanne Suomessa?
Luinnollisesti tulee verrattua saksalaista keskustelua ja Suomen sekä suomalaisen sosialidemokratian toimintatapaa juuri Eurooppa-vaalien alla, taustana maassamme käyty, melkeinpä uskomaton kädenvääntö hallituksen perustuslakimme vastaista, rumaa taktikointia vastaan. Taustalla on tietenkin myös Euroopan Unioni ja sen politiikka - lainsäädäntöä myöten - markkinoiden kautta toteutuvien uhkakuvien luojana. Siksi liitän tähän keskusteluun puheenvuoroja, joissa kokemeet sosialidemokraatit arvioivat yhteiskunnallista tilannetta meillä.
24.3. 2019 Seppo Tuovinen:
Kävin keskustelua Jukka G:n ja Pentti Hämäläisen kanssa demokratian uhasta.
Lähetän Sinulle pienen kommentin, miten näen lyhyen kaavan mukaan ongelman.
Sosiologi ja ekonomisti Wolfgang Streeck on varma, että "elämme demokratian myöhäiskautta. Käynnissä on prosessi, jossa demokratian merkitystä kapitalismissa typistetään erottamalla talous ja demokratia toisistaan."
Sosialidemokratia on rakentunut aina vahvan, hyvinvointia rakentavan valtion ja demokratian varaan. Sen käytössä on ollut paitsi investointeja ja palveluja tukeva veropolitiikka, myös itsenäisen valtion raha- ja finanssipolitiikka, jolla on voitu nostaa hankkeita-, palveluita ja uusia rakenteita käyntiin. Nyt ei näin enää tapahdu. Esillä on siis perustavanlaatuinen ongelma, joka syystä tai toisesta näyttää unohtuneen sosialidemokraateilta ja vasemmistolta kaikkialla Euroopassa.
Jo 1970-luvulla pääosin kaikissa OECD-maissa kiellettiin valtion menojen suora keskuspankkirahoitus. Finanssimarkkinat ovat ottaneet täten olennaisen roolin rahan luomisessa ja ovat samalla myös päättäneet, että parhaat vakuudet ja tuotot rahalle saadaan esimerkiksi ensi sijaisesti kiinteistösijoituksista eikä työllistävistä investoinneista. Kuten Streeck, Stiglitz, Piketty, Lazzarato ym. ovat tiedostaneet, että mikäli julkisen velan hoitamisessa ei voida turvautua rahapoliittisiin mekanismeihin eli keskuspankin apuun ( kuten Suomessa on tilanne) tulevat rahoitus- ja finanssimarkkinat väistämättä laajenemaan. Näinhän on käynyt. Tässä on uhka demokratialle.
Streeck mielestäni tarkoittaa, että demokratia on jäämässä pelkäksi kliseeksi. Siksi koen samalla tavalla kuin Väinö Voionmaakin jo 100 vuotta sitten, että "yhteiskunnallisen vääryyden alkusyy on taloudellisessa vääryydessä." Olen erittäin huolissani, miten demokratian käy tässä prosessissa?
Wolfgang Streeck puhuu myös jälkikapitalistisesta yhteiskunnasta, missä me nyt elämme. Austerity politiikka ja uusliberalismi ovat luoneet uuden luokkajaon. Nykyinen kapitalismitalous voidaan jakaa neljään ryhmään: perinteiset pääomanomistajat; spekulatiivisista myyntivoitoista tulonsa saavat ja finanssikeinottelijat; palkkatuloilla elävät työntekijät; sosiaalisista tuista, kodin anteliaisuudesta tai hyväntekeväisyydestä toimeentulonsa saavat, hyvinvointivaltiosta riippuvaiset henkilöt.
Toverillisin terveisin!
24.3. 2019 Ilpo Rossi:
Hyvät toverit!
Sunnuntaiaamuisin minulla on tapana katsella televisiokanava 3Sat-teleakatemiaa, jossa on mielenkiintoisia luentoja. Tänä aamuna luennoitsijana oli tri Mikko Huotari, jonka aiheena oli Kiinan finanssipolitiikka ja se, muodostaako nopeasti nouseva Kiina uuden yhteistyömahdollisuuden globaalisti vaiko uhkan länsimaisille arvoille. Huotari luennoi erittäin sujuvasti saksaksi ja ainakin sen sain selväksi, että Kiinasta on muodostumassa erittäin vahva taloudellinen vaikuttaja kaikkialla maailmassa - ja myös Euroopan Unionin alueella.
Kiinan finanssi- ja rahapolitiikkaa on aika vaikeaa seurata, koska se on sekä kieli- että hallinnollisen muurin takana. Kiinalla ei ole kuitenkaan mitään estettä käyttää rahapolitiikkaa myös endogeenisesti eli valtion suunnitelmien ja päätösten mukaiseen toimintaan normaalin kaksinkertaisen kirjanpidon menetelmin.
Keskeinen sääntö on, että omalla valuutallaan operoiva valtio ei voi koskaan mennä konkurssiin. Toinen sääntö on se, että valtion velka on toteutettavia projekteja ja samalla kuluttajien ostovoimaa, mikä näkyy Kiinan kansantalouden nopeana ja jatkuvana nousuna. Mitään estettä ei ole olemassa sille, että Kiina käyttää endogeenista finanssi- ja rahapolitiikkaa rohkeasti hyväkseen - ja ilmeisesti myös laajasti koko maailmassa perustellen sitä talouksien voimistamisella, yhteistyöllä ja valoisalla, rauhanomaisella tulevaisuudella. Kiina sallii "markkinan" toiminnan omassa maassaan, mutta yhdellä ehdolla: markkina ei saa kyseenalaistaa valtion autoriteettia hankkeiden alullepanijana, kokonaisuuden suunnittelijana ja tätä kautta tulevaisuuden hahmottajana.
Euroopan Unionin talous- ja rahapolitiikka on jämähtänyt markkinoiden ehdoilla toimivaksi sekamelskaksi, jossa edes valtava määrällinen elvytys ei - juuri markkinaehtoisuuden vuoksi - kykene luomaan visiota tulevasta tai rationaalisia ja tärkeitä investointeja tulevaisuuden suunnitelmista puhumattakaan. Rajoittuminen markkinoihin liittyvän korkouhkan vuoksi eksogeeniseen, rajoitettuun monetaritiseen politiikkaan Euroopan Unioni ei näytä pääsevän ulos taloudellisesta umpikujasta.
EU:n jäsenvaltiot oirehtivat kaikki tämän yksisiipisen talous- ja rahapolitiikan pakkopaidassa, samalla kun Kiina porskuttaa jo Euroopan Unionin sisällä. Kiinan presidentti on juuri palannut Italiasta, jossa se on ollut luomassa pohjaa yhteisille projekteille. Ylläolevaan perustuen voi väittää, että rahasta ei ole noissa neuvotteluissa ollut puutetta.
Kun tiedetään, miten tiukasti konservatiivinen oikeisto ja uusliberaaliksi kuoriutunut keskusta ovat sidoksissa - ja vakuuttuneita - noudattamansa talous- ja rahapolitiikan "moraalisesta oikeutuksesta" voi vain todeta, että Euroopan Unioni tulee heräämään Saksan johdolla taas kerran liian myöhään tilanteeeseen, jossa koko Euroopa vajoaa takaisin keskiaikaiseksi mantereeksi muiden - Kuten Kiinan - näyttäessä Silkkitien ohella myös visionääristä tietä tulevaisuuteen.
Taustalla nykyistä Unionia muodostettaessa oli historiallisena seikkana kylmä sota ja pelko neuvostokommunismin eli marxismi-leninismmin noususta vahvan valtion kautta uudelleen määrääväksi tekijäksi, ehkä koko Euroopassa. Ilmeisesti juuri siksi Euroopan Unioni muotoutui markkinoiden, ei valtioiden ehdoilla kootuksi monenkeskeiseksi toimijaksi.
Tässä kannamme siten myös väärin ymmärretyn sosialismin seurauksia sellaisen eurooppalaisen monenkeskisen yhteistyön muodossa, jossa valtiolta - myös demokraattiselta hyvinvointivaltiolta - on katkaistu siivet ja alistettu EU:n peruskirjoissa markkina-alisteisen politiikan pakkopaitaan. Ilman poliittisen paradigman muutosta maanosamme ei tule selviytymään suunnannäyttäjäksi ja esimerkiksi muulle maailmalle.
Sosialidemokratia tavoitteineen on - valitettavasti - lähes yhteensopimaton markkina-alisteisen politiikan toteuttamiseen. Tämä saattaa olla yksi syy sihen, että liikkeemme on niin voimaton, sanaton ja ilmeisesti myös skitsoinen omassa eurooppapolitiikassaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti