perjantai 8. maaliskuuta 2019

Venezuelan tilanteesta

Julkaisen tässä jonkinlaista jatkokertomusta Venezulan tilanteesta. Läntinen media on asettunut ilman sen tarkempia perusteluita parlamentin puheenjohtajaksi viime vaalien jälken valitun Juan Guaidon puolelle. Tämä on puolestaan julistautunut maan presidentiksi, vaikka vaja vuosi sitten pidetyissä vaaleissa presidntiksi valittiin Nicolas Maduro. Latinalaisen amerikan maista vain Venezuelassa ja Meksikossa on vasemmistolaiseksi luokiteltava presidentti. Maduron valinnan takana on vasemmistolaisten puolueiden ryhmittymä, joka jatkaa Hugo Chavesin kuoleman jälkeen "bolivaarista" kamppailua Venezuelan perustuslaillisen taistelun puolesta. Maduroa syytetään diktaattoriksi, joksin parlamenttivaaleissa oppositio sai enemmistön parlamenttiin. Se on tukeutunut ulkoparlamentaarisiin keinoihin hakemalla tukea ennenkaikkea USA:sta ja naapurimaiden oikeistolaisista hallituksista. Meksikon presidentti ei ainakan toistaiseksi ole asettunut tukemaan Guaidon ja hänen tukemansa USA:n taloudellisia pakotteita Venezueelaa vastaan. Keinot näyttävät olevan kovenemaan päin. Vasta viime aikoina myös meidän lehdistömme - mm. Helsingin Sanomat 6.3. 2019 -  on alkanut kuvata tarkemmin sitä mitä Venezuelassa ja latinalaisessa Amerikassa on tapahtumassa.


3.3. 2019
"Caracas käyttää kaikkia käytettävissä olevia oikeudellisia keinoja  suojella omaisuuttaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa laittomasta takavarikosta, Venezuelan varapresidentti Delcy Rodriguez kertoi RT: lle.RT: n yksinomaisessa haastattelussa Rodriguez sanoi, että Venezuelan hallitus on jo ryhtynyt "konkreettisiin oikeudellisiin toimiin" vaatiakseen takaisin sen omaisuuden, jonka Yhdysvallat on "ryöstänyt" ja jotka Euroopan pankit ovat jääneet. "



4.3. 2019
VENÄJÄN ulkoministeri Sergei Lavrov tuomitsee Yhdysvaltain toiminnan Venezuelan kriisissä. Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon kanssa puhelimessa keskustellut Lavrov kritisoi Yhdysvaltoja ”räikeästä puuttumisesta” Venezuelan sisäisiin asioihin.

Lavrovin mielestä Yhdysvallat käyttää humanitaarisen avun toimittamista vain tekosyynä uhata Venezuelan hallintoa.

”Provosoinnilla ja tuhoisalla ulkoisella vaikuttamisella, vedoten tekopyhästi humanitaariseen apuun, ei ole mitään tekemistä demokraattisen prosessin kanssa”, Lavrov jyrisi Venäjän ulkoministeriön mukaan.

”Yhdysvallat on puuttunut räikeästi itsenäisen valtion sisäisiin asioihin ja rikkonut häpeämättömästi kansainvälistä oikeutta.”


---
"YHDYSVALLAT neuvottelee hätärahoituksen antamisesta poliittisen sekasorron halvaannuttamalle Venezuelalle, kertoo sanomalehti Financial Times.

Mahdollisen hätärahoituksen ehtona on, että Venezuelan itsevaltainen presidentti Nicolás Maduro luopuu vallasta. Lehden mukaan rahoituksen osallistuisi mahdollisesti myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja muita rahoittajia.

Salaisissa neuvotteluissa kyse olisi Financial Timesin mukaan useiden miljardien dollarien hätärahoituksesta. Sillä pyrittäisiin hillitsemään humanitaarisen kriisin aiheuttamia vahinkoja ja vakauttamaan romahtanut talous."
https://www.hs.fi/paivanlehti/04032019/art-2000006022201.html

5.3. 2019
Trump jatkaa sanktioita Venezuelaa vastaan - Valkoinen talo21:13 05.03.2019 (päivitetty 21:38 05.03.2019)
Kriisi on ollut muhinut Venezuelassa yli kuukauden ajan, sillä Washington on tukenut oppositiojohtaja Juan Guaidoa, joka julisti itsensä yksipuolisesti Venezuelan "väliaikaiseksi presidentiksi".

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump laajensi tiistaina Venezuelaa vastaan määrättyjä pakotteita, jotka määrättiin maalle vuonna 2015.

Asiakirjassa todetaan, että Venezuelan tilanne on edelleen "epätavallinen ja poikkeuksellinen" uhka Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle ja ulkopolitiikalle

"Tästä syystä olen päättänyt, että on välttämätöntä jatkaa Venezuelan tilannetta koskevassa asetuksessa 13692 ilmoitettua kansallista hätätilannetta. "Presidentti Barack Obaman 8. maaliskuuta 2015 antamassa määräyksessä määrättiin seuraamuksia seitsemälle Venezuelan virkamiehelle ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta.
Trumpin päätös laajentaa toimenpidettä edelleen yhdellä vuodella.

Venezuelan kauhea tilanne paheni 23. tammikuuta, kun Juan Guaido julisti olevansa maan "väliaikainen presidentti".Yhdysvallat tunnusti välittömästi Guaidon, jonka jälkeen noin 50 muuta maata seurasi esimerkkiä.

Venäjä, Kiina, Kuuba, Bolivia ja useat muut valtiot ovat tällä välin ilmaisseet tukensa Madurolle. Meksiko ja Uruguay ovat kieltäytyneet tunnustamasta Guaidoa ja sen sijaan julistaneet olevansa neutraaleja edistämään kriisinratkaisua vuoropuhelun avulla.
---
Venezuelan presidentti Nicolas Maduro on kutsuttu maaliskuun 9. päivänä massiivisiin "imperialistisiin" mielenosoituksiin heprealaisessa Chavezissa, joka kuoli vuonna 2013.

"Seuraava maaliskuu 9. päivä  on presidentti Obaman  surullisen päätöksen neljäs  vuosipäivä, jolloin Obama totesi että Venezuelan olevan", Maduro sanoi. "Tämä päivä julistetaan imperialismin päiväksi ja menemme kaduille tänä lauantaina 9. maaliskuuta"

6.3. 2019
VENEZUELAN kriisi tuntui jo olevan selvää kauraa länsimaiden ja useimpien Latinalaisen Amerikan maiden näkökulmasta.

Ne tuomitsivat Nicolás Maduron voittamat viime vuoden presidentinvaalit teatteriksi ja suuntasivat tukensa väliaikaiseksi presidentiksi julistautuneelle Juan Guaidólle. Avustusrekat ajoivat maan rajalle kärsivän kansan pelastukseksi.

Mutta kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vihjasi suorasta puuttumisesta tapahtumiin, vihelsivät muut maat pelin poikki: Yhdysvaltojen joukoilla ei ole asiaa Venezuelaan.

Jo se, että Yhdysvallat on mukana Guaidón tukijoukoissa, häiritsee monia tämän puolustajia niin Venezuelassa kuin muissa alueen maissa. Vastapuolella Maduro kerää irtopisteitä syyttämällä Yhdysvaltoja maansa ongelmista.

6.3. 2019
Saksan lähettiläästä on tullut ensimmäinen eurooppalainen diplomaatti, joka karkotetaan Latinalaisen Amerikan valtiosta keskellä jatkuvaa jännitystä Caracasin ja Washingtonin ja sen liittolaisten välillä, tukemalla itse julistettua "väliaikaista presidenttiä" Juan Guaidoa, joka haastaa valitun johtajan Nicolasin. Maduron.

”Venezuela pitää mahdottomana, että ulkomainen diplomaatti… esittää julkista poliittista roolia sen alueella, roolia, joka on tyypillisempi poliittiselle johtajalle ja  joka tukee selvästi Venezuelan opposition ääriryhmien salaliitto-ohjelmaa”, ulkoministeriö sanoi lausunnossaan selittäessän päätöstään päätöksensä. Krienerille myönnettiin 48 tuntia aikaa lähteä Venezuelan alueelta.

6.3. 2019
Presidential adviser John Bolton has repeated the threat of sanctions to international financial institutions who would deal with Venezuela's government.

8.3. 2019
Torstai-iltana maan rekisteröitiin sähkökatkos 21: ssä maan 23:sta osavaltiosta , minkä jälkeen paikalliset tiedotusvälineet ja virkamiehet kuvailivat "sabotaashiksi" Gurin vesivoimalaitoksessa.Venezuelan hallitus keskeytti koulujen aukiolon  ja perjantain työpäivän massiivisen sähkökatkoksen jälkeen, joka osui suurimmapaan osaan maata, Caracas mukaan lukien.Venezuelan televisioverkko Telesur lainasi varapresidentti Delcy Rodriguezia sanomalla, että tpoimenpide koskee   vain perjantaita, kun virtalähde palautetaan jälleen toimintaan.
Venezuelan presidentti Nicolas Maduro puolestaan syytti Yhdysvaltoja siitä, että se käytti sähköenergiaa sodassa Bolivariaanista tasavaltaa vastaan."Yhdysvaltain imperialistien julistama ja ohjaama sotilaallinen toiminta tuhotaan. Mikään ja kukaan ei voita [Venezuelan aikaisemman johtajan Hugo] Chavezin kansaa", Maduro sanoi torstaina.

10.3. 2019
Venezuelan historian viime vuosien pahimmat sähkökatkot alkoivat torstaina iltapäivällä. Presidentti Nicolas Maduron mukaan 70 prosenttia katkoista on saatu korjattua lauantaihin mennessä.

Maduron mukaan kyberhyökkäyksillä on pyritty estämään viranomaisia palauttamasta sähköjä.

Virtaa saatiin pääkaupunki Caracasiin sekä Mirandan ja Vargasin osavaltioihin, mutta maan länsiosan osavaltiot olivat edelleen vailla virtaa ja monissa muissakin osavaltioissa sähköt pätkivät pahasti.

11.3. 2019
Venezuelan parlamentti on julistanut hätätilan sähköverkostoihin tehtyjen hyökkäysten johdosta...

12.3. 2019
Sotilaallisia toimia odotettavissa?
Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti vetävänsä kaikki jäljellä olevat diplomaattihenkilöt Venezuelasta viittaamalla "huonontuvaan tilanteeseen" ja viitaten Yhdysvaltain henkilöstön läsnäoloon suurlähetystössä "Yhdysvaltojen politiikan rajoituksena".Ministeri Mike Pompeo ilmoitti vetäytymisensä maanantaina. Vaikka suurin osa Caracasiin sijoitetuista USA: n henkilöstöstä oli jo peruutettu tammikuussa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain tukema oppositiojohtaja Juan Guaido yritti julistaa itsensä presidentiksi, eräät harvat jäivät vastoin presidentti Nicolas Maduron Amerikan diplomaateille osoittamaa käskyä poistua maasta.

13.3. 2019
Sähköntoimitukset palautettiin Venezuelassa lähes viikon kaaoksen jälkeen massiivisen sähkökatkoksen seurauksena. Maan pääsyyttäjä on pyytänyt tutkimusta oppositiojohtaja Juan Guaidóa vastaan hänen mahdollisesta roolistaan maan kansallisen sähköverkon sabotoinnissa.

Sputnik on keskustellut sähkökatkoksesta ja sen seurauksista, joita sillä voi olla sekä merkitystä Guaidon että vakinaisen  presidentin Maduron kannalta.

Sputnik: Venezuelan pääsyyttäjä on käynnistänyt tutkimuksen oppositiojohtaja Juan Guaidoa vastaan väitetystä osallistumisesta maan kansallisen verkoston sabotointiin, mukaanlukien lukuisia toimia, kuten massiivista väkivallan herättämistä. Kuinka merkittävä on tämä kehitys ja miten tämä vaikuttaa Guaidóa tukevien  länsimaiden  kuvaan ja asemaan?

22.3. 2019

Huostaanotto Venezuelassa
Venezuelan sisäministeri on vahvistanut itsensä julistaman väliaikaisen presidentin Juan Guaidon henkilöstön päällikön pidätyksen. Oppositio väittää, että hänet "siepattiin", kun taas viranomaiset sanovat hänen olevan "terroristikennon" johtaja.

Roberto Marrero otettiin huostaan torstaina osana hallituksen hyökkäystä "terroristisolua" vastaan, joka koettiin hyökkäykseksi Venezuelan huippupolitiikkoja vastaan, sisäministeriä, oikeusministeriä. oikeutta ja  ja rauhaa vastaan, Néstor Reverol, totesi lausunnossaan.



26.3. 2019 
Venezuelan hallintomuutoksen takapiru  John Bolton sanoo, että Yhdysvallat ei siedä muita ulkomaisia sekaantujia  maassa.

Washington kauhistelee ajatusta siitä, että ulkomaalaiset toimijat tulisivat mukaan läntiselle pallonpuoliskolle, ja kehottaa Venezuelan armeijaa tukemaan Yhdysvaltain tukemaa oppositiojohtajaa Caracasissa, John Bolton on harkiten twiitannut. Tule uudestaan?

 John Boltonin twiitin mukaan”Yhdysvallat ei siedä vihamielisiä ulkomaisia sotilaallisia voimia, jotka häiritsevät läntisen pallonpuoliskon yhteisiä tavoitteita, kuten demokratiaa, turvallisuutta ja oikeusvaltiota. Venezuelan armeijan on oltava Venezuelan kansan kanssa ”, kansallisen turvallisuusneuvonantaja kirjoitti maanantaina.

Tweet oli suunnattu Moskovalle, joka lähetti Venäjän sotilashenkilöstön Caracasiin keskustelemaan puolustusteollisuuden yhteistyöstä Venezuelan kanssa. Kuulemiset eivät kuitenkaan liittyneet maan poliittiseen myllerrykseen, ja ne oli järjestetty kauan ennen kuin Juan Guaido, täysin Washingtonin tuella, julisti itsensä Venezuelan johtajaksi tammikuussa.

Venezuelan ulkoministeri Jorge Arreaza ilmaisi epäilynsä Washingtonin pyrkimyksestä kuvata  Venezuelan ja Venäjän puolustusyhteistyötä jonkinlaiseksi epärehelliseksi imperialistiseksi tempuksi.  Hän totesi, että se oli puhdasta "kyynisyyttä" USA: lta, jolla on  "yli 800 sotilastukikohtaa maailmassa" , kun se opettaa muita maita toisia toisen maan asioihin puuttumisessa.

"Venäläisiä asiantuntijoita Venezuelassa osana vuoden 2001 sotilas-teknistä yhteistyötä Caracasin kanssa, jota ei tarvitse enää perustella", Moskova sanoi raporttien jälkeen kahden sotilaskoneen saapumisesta joukkojen ja rahdin kanssa.


27.3. 2019

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varoittanut vaatien , että Venäjän on poistuttava Venezuelasta. Latinalaisen Amerikan maassa on tällä hetkellä kaksi venäläisjoukkojen joukkokokonaisuutta vuoden 2001 yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Puhuessaan Valkoisessa talossa Trump varoitti myös, että "kaikki vaihtoehdot ovat auki", kun on kyse Venäjän poistamisesta Venezuelasta.

Noin 100 venäläistä yksikköä oli kosketuksissa lauantaina Caracasiin, mikä osoitti tukea presidentti Nicolas Maduron hallitukselle. Siirtyminen aiheutti kuitenkin huolta Washingtonissa, varapresidentti Mike Pence kutsui käyttöönottoa "tarpeettomaksi provokaatioksi".

Pence myös kehotti Venäjää peruuttamaan Maduron tukensa ja "seisomaan Juan Guaidon kanssa", joka on Washingtonin sponsoroima oppositiojohtaja, ja  joka julisti itsensä väliaikaiseksi presidentiksi tammikuussa.

Trump tapasi keskiviikkona Guaidon vaimon Fabiana Rosalesin ja lupasi tukea hänen miehelleen. Guaido on jatkanut Maduron hallituksen kritisointia sen jälkeen, kun hänen presidentiksi julistautumisensa   oli aktivoinut presidentti Maduroa, ja varoitti toista kertaa Venezuelan johtajaa rikkomasta maan perustuslakia toivottamalla Venäjän joukot tervetulleeksi.

Venäjän ulkoministeriö ilmoitti samalla, että mukaantulo toteutettiin "tiukasti kyseisen maan perustuslain mukaisesti ja kunnioittaen täysin sen oikeudellisia normeja.

"Yhdysvaltain virkamiehet ovat toistuvasti varoittaneet Venäjää puuttumasta Guaido / Maduron valtataisteluun. Kansallinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton twiittasi maanantaina, että "Yhdysvallat ei siedä vihamielisiä ulkomaisia sotilaallisia voimia, jotka häiritsevät läntisen pallonpuoliskon demokratian, turvallisuuden ja oikeusvaltion periaatteita."




______________________

Venäjä sotilaallisesta  yhteistyöstä Venezuelan kanssa: Asiantuntija-apumme mme perustuu yhteistyösopimukseen
Venäläisten sotilas-asintuntijoiden läsnäolo Venezuelassa on osa vuoden 2001 sotilas-teknistä yhteistyötä Caracasin kanssa, jota ei tarvitse enää hyväksyä uudelleen,  Moskova sanoi sen jälkeen kun oli uutisoitu kahden joukkoja ja rahtia sisältäneen sotilaskoneen saapumisesta.

Venäjä kehittää suhteitaan Venezuelaan "tiukasti tämän maan perustuslain mukaisesti ja täysin noudattaen sen lainsäädäntöä", sanoi ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova.

Sekä Venäjä että Venezuela ovat ratifioineet nykyisen sopimuksen, eikä se edellytä Venezuelan kansalliskokouksen lisäselvitystä, hän huomautti.
Zakharova vastasi median pyyntöön kommentoida väitettyä venäläistä "sekaantumista" Venezuelan asioihin.


29.3. 2019

Venäjä avasi Venezuelassa helikopterilentäjille tarkoitetun koulutuskeskuksen

MOSCOW (Sputnik) - Venäjä avasi perjantaina helikopterilentokoulutuskeskuksen Venezuelaan Venezuelan lentäjien auttamiseksi opiskelemaan venäläisiä Mi-perheen helikoptereita, Venäjän valtion aseviejä Rosoboronexport kertoi.

"Nykyaikainen helikopterikoulutuskeskus perustettiin JSC Rosoboronexportin (osa Rostecin valtionyhtiötä) ja Venezuelan puolustusyhtiön CAVIMin välisestä sopimuksesta," venäläinen yritys kertoi lausunnossaan.

Lausunnon mukaan tämän keskuksen mahdollisuudet mahdollistavat Venezuelan lentäjien täydellisen koulutuksen lentäjinä  Mi-17V-5-, Mi-35M- ja Mi-26T-helikoptereissa todellisissa olosuhteissa.

_____________


 Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino sanoi perjantaina, että Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvonantaja John Bolton on lähettänyt hänelle viestejä, joissa hän pyysi tekemään "oikean ratkaisun", Reuters raportoi.

"Herra Bolton, sanon teille, että teemme oikean asian ", Padrino sanoi televisioiduissa kommenteissaan, joita Reuters on lainannut. […] Oikean asian tekeminen on kansan tahdon ja perustuslain kunnioittaminen".


4.4. 2019
VENEZUELAN presidentille Nicolás Madurolle uskollinen korkein oikeus on poistanut oppositiojohtaja Juan Guaidón syytesuojan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan tämä on yksi askel kohti Guaidón pidättämistä.

PÄÄTÖS Guaidón syytesuojan poistamisesta tarkoittaa käytännössä, että oikeudenkäynnit oppositiojohtajaa vastaan voivat jatkua. Koska Guaidó on parlamentin jäsen, hänellä on tähän asti ollut syytesuoja, eikä häntä vastaan ole voitu nostaa syytettä tavallisena kansalaisena.

”Päätös virallistaa mahdollisuuden jatkaa oikeudenkäyntejä”, sosialistisen puolueen varapuheenjohtaja ja perustuslakia säätävän elimen johtaja Diosdado Cabello sanoo Reutersille.


18.4. 2019
Olli Tammilehto blogissaan:
Lukemattomien muiden ihmisten tavoin seurasin vuoden alussa tiiviisti Venezuelan tapahtumia valtamediasta. Vähän päästä tuntui siltä, että raportoinnissa oli jotain pahasti vialla. Jo pelkästään loogisesti ajatellen monet median esittämät väitteet eivät voineet pitää paikkansa, koska ne olivat ristiriidassa keskenään tai ristiriidassa yleisesti tunnettujen tosiasioiden kanssa. Kun olen perehtynyt paremmin Venezuelan kriisiin lukemalla ulkomaisten tutkijoiden ja tutkivien journalistien tekstejä, pettymykseni valtamediaan on entisestään kasvanut. Suomalainen media vääristää Venezuelan tapahtumia jättämällä kertomatta olennaisia asioita ja välittämällä ulkomaisen median valeuutisia. Lisäksi yksityiskohdat sovitetaan kertomukseen, joka selvästi johtaa harhaan.


1.5. 2019
Päivän Helsingin sanomien mukaan "Maduro kuvaili tv-puheessa tiistain tapahtumia vallankaappausyritykseksi, jonka Venezuelan joukot olivat saaneet kukistettua. Guaidó kutsui sotilaita puolelleen ja sanoi, ettei presidentillä enää olisi armeijan tukea." Uutistietojen mukaan merkkejä sotilaiden laajamittaisesta siirtymisestä Guaidón taakse ei kuitenkaan ole.

Uutistoimistojen mukaan Maduro julisti valtiollisessa televisiossa, että ”kahakoiden” taustalla on pieni joukko ja syyllisiä tullaan asettamaan rikossyytteeseen.

Kommentti:
Huomaa että Helsingin Sanomat ei anna Venezuelan perustuslailliselle presidentille "presidentti" arvonimeä, vaan puhuu hänestä kuin mistä tahansa kadunmiehestä. Ainakin Ranskan TV24 mukaan parlamentin puheenjohtaja ja itsensä vastoin perustuslakia presidentiksi  nimittänyt Guaido sanoi puhuessaan megafooniin, että hän on nyt Venezuelan presidentti, kutsui maan armeijaa siirtymään puolelleen ja totesi, että "taistelu viimeinen vaihe on alkamassa".
Kolumbia on kutsumassa Etelä-Amerikan valtioiden yhteiselintä kiireiseen kokoukseen, jotta ilmeinen verenvuodatus voitaisiin välttää. USA on kutsunut Venezuelan armeijaa siirtymään perustuslain ja sen mukaisen presidentti Maduron takaa "kansan puolelle". Jos minulta kysytään, niin mielestäni kyseessä on Venezuelan peruslain vastainen vallankaappaus. Sitä ei muuta toiseksi se, että EU:n johtavien maiden Saksan ja Ranskan edustajat kiirehtivät heti alkuun Guaidon ja USA:sta masinoidun boikottien sävyttämän nälkä- ja lääkekriisistä kärsivän maan opposition ja vallankaappaushankkeen tueksi. Ei ole helppoa myöskään sosialidemokraattisella EU:n korkealla ulkopoliittisella edustajalla Mogherinilla. Entinen Saksan liittokansleri Gerhard Schröder on ihmetellyt EU:n epädiplomaatista toimintatapaa Venezuelan kriisissä, vaikka itse komissio ei suoraan opposition tueksi asettunutkaan. Venäjä ja Kiina syyttävät oppositiota "öljyn lisäämisestä tuleen" - ja siitähän tietenkin - öljystä - loppujen lopuksi on kysymys. Venezuelalla kurjaan kulmaan ajautumisestaan huolimatta on läntisen pallonpuoliskon suurimmat öljyreservit. USA ei näy sietävän vasemmistolaista hallitusta tai presidenttiä takapihallaan Etelä-Amerikassa, vaikka esimerkiksi kolme vuotta vallassa ollut uusliberaali presidentti on ajanut Argentiinan talouden nopeassa tahdissa yhdessä IMF:n kanssa suuriin dollarivelkoihin ja käytännössä lähes suoritustilaan.


Iltasanomat Venezuelan tilanteesta 1.5. 2019:
Caracasissa jälleen yhteenottoja opposition kannattajien ja sotilaiden välillä
Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit keskustelivat Venezuelan tilanteesta keskiviikkona. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon mielestä Venäjä horjuttaa Venezuelaa. Hän myös vaati Venäjää lopettamaan tukensa Venezuelan presidentille Nicolas Madurolle.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan tuomitsi puhelinkeskustelussa Yhdysvaltain ”haitallisen vaikutusvallan”, kun se tukee Venezuelan oppositiojohtajaa Juan Guaidoa.

Yhdysvallat ja viitisenkymmentä muuta maata ovat tunnustaneet Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi julistautuneen Guaidon. Maduroa tukevat lähinnä Venäjä, Kiina ja Kuuba.

Presidentti Nicolas Maduro valittiin viime vuonna uudelleen virkaansa vaaleissa, joita on laajalti kritisoitu vilpillisyydestä.

2.5. 2019
Erkki Tuomioja vappupuheessaan Kuusankoskella 1.5. 2019;

"Suomen sisällissota ei ollut ainutkertainen katastrofi silloisessa maailmassa eikä nykyisessäkään. Monet maat ovat viime edelleen sisällissotien ja niissä tehtyjen sotarikosten näyttämönä. Suomi ei kovin paljoa voi tehdä näiden konfliktien lopettamiseksi muuta kuin johdonmukaisesti tukea kaikkia rauhanpalauttamistoimia. Enemmän voimme tehdä konfliktien jälkeisessä tilanteessa, rauhanturvaajina ja siviilikriisinhallintatehtävissä sekä konfliktin uusiutumisen estämiseksi.

Vaikka Suomen valtiojohto, media ja kaikki puolueetkin osaavat tänään käsitellä sisällissotaa arvokkaasti ja rakentavasti on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessakin on edelleen synkkiä voimia jotka edelleen käyvät luokkasotaa vastustajan nöyryyttämisen ja hävittämisen hengessä. Se on vastenmielistä ja vaarallista, vaikka taistelutanner toistaiseksi on vain netin virtuaalimaailma.

Luokkasodan jatkajia löytyy vielä vasemmaltakin, mutta paljon enemmän asialla ovat  ne, joiden puheissa ja kirjoituksissa ikuisina vihollisina näyttäytyvät työväenluokka ja Neuvosto-Venäjä. Tämä on sikäli paradoksaalista, ettei kumpaakaan enää ole."


9.5. 2019
Salainen suunnitelma?
Voltairenet-sivuston nettiarkistosta löytyy huippusalaiseksi merkitty, 23. helmikuuta 2018 päivätty Yhdysvaltain Etelä- ja Keski-Amerikan sekä Karibian alueen sotilaallisista toiminnoista vastaavan sotatoimialueen (!) päämajan muistio...

juuret siis johtavat sylttytehtaalle...

26.5. 2019
Vastavalkea kirjoittaa Venezuelan tilanteesta
"Lähestyin perjantaina 24.5. klo 11 sähköpostitse kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professoria Martin Scheininia ja Ulkopoliittisen instituutin kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, oikeustieteen tohtoria Katja Creutzia. Mainitsin viestissäni, että poliisi oli vanginnut Guaidón pyynnöstä Venezuelan Yhdysvaltain-suurlähetystössä olleita henkilöitä vastoin Venezuelan vaaleilla valitun presidentin tahtoa, ja rinnastin tämän siihen, että
”Venäjä tunnustaisi jonkun muun kuin vaaleilla valitun Donald Trumpin Yhdysvaltain presidentiksi ja tunkeutuisi Yhdysvaltain Moskovan-suurlähetystöön tämän luvalla. Ei kai tämäkään olisi hyväksyttävää kansainvälisen oikeuden näkökulmasta? Eikö lähetystöillä ole diplomaattinen koskemattomuus, ja eikö Venezuelan lähetystön asioista päätä Venezuelan laillinen hallitus?
YK:ssakin Venezuelaa edustaa Maduron hallitus. Eikö tilanne ole varsin erikoinen?”.

9.6. 2019 Tauno O Mehtälä

Mepit Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri (muun oikeiston mukana) äänestivät europarlamentissa Venezuela-päätöslauselman puolesta, jossa tuettiin USAn tukeman oppositiojohtajan Juan Guaidón etenemistä Venezuelan presidentiksi. Päätöslauselma sai europarlamentin enemmistön tuen; EU:n jatkotoimista ei sittemmin ole kuulunut mitään.

Tapahtumat liittyvät 22. helmikuuta Kolumbian Cúcutassa, Venezuelan rajan tuntumassa pidettyyn konserttiin, jonka järjesti miljardööri Richard Branson Guaidón pyynnöstä. Tavoitteena oli julkilausutusti kerätä 100 miljoonaa dollaria Venezuelan nälkäänäkeville.

Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto taisi olla paljon pienempi, ja senkin hupenemisesta pitivät huolen Guaidón tilaisuudesta vastanneet tukihenkilöt.

Varojen kavallusten tutkimukset jatkuvat Kolumbiassa, eikä tarkka kavallussumma ole vielä tiedossa.

20.6. 2019
Ilpo Rossi Tietääkseni Venezuelan keskeiset oikeuselimet ovat hyväksyneet Maduron valitsemisen presidentiksi ja Venezuelan perustuslaille uskollinen armeija tukee presidentti Maduroa. Se, että Euroopan Unioni on nyt ryhtynyt tukemaan maan ulkopuolelta kauppasaarrolla ja boikoteillta tuettua kansannousua, tarkoittaa että varsinkaan vasemmistolaiset hallitukset eivät ole missään päin maailmaa turvassa laittomilta kauppasaarroilta, kansainvälisen oikeusjärjestyksen rikkomisilta ja kansan näännyttämiseen johtavilta boikoteilta ja sanktioilta.

20.1. 2020

Venezuelan ja Kiinan ulkoministerit tavanneet

Ulkoministeri Jorge Arreaza järjestää korkean tason kokouksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa kahdenvälisiä taloudellisia ja poliittisia suhteita.

Vastauksena Kiinan hallituksen kutsuun Venezuelan ulkoministeri Jorge Arreaza keskiviikkona saapui Pekingiin vahvistamaan strategisia yhteistyösuhteita ja veljeyttä Bolivian kansan ja tämän Aasian maan välillä.



Venezuela ja Kiina ovat ylläpitäneet diplomaattisia ja kaupallisia suhteita 45 vuoden ajan, ja niitä lujitettiin Hugo Chavezin vieraillessa Kiinassa vuonna 1999.

Tällä hetkellä molemmat maat toteuttavat yli 790 hanketta korkean tason komission puitteissa vahvistaakseen Etelä-Amerikan maan eri alueita, mukaan lukien maatalous, petrokemian teollisuus, kaivosteollisuus, valmistus ja öljytalous.

"Uskomme, että tämä vierailu auttaa löytämään poliittisen ratkaisun Venezuelan kysymykseen mahdollisimman pian", Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Geng Shuang sanoi päivittäisessä tiedotustilaisuudessaan.

Arreaza tapasi 16.1. 2020 torstaina Kiinan ulkoministerin Wang Yin.

"Maidemme välillä on ollut tärkeää vaihtoa viime vuoden aikana", sanoi Geng, joka ilmoitti, että 
Kiinan ulkoministeriön mukaan Arreazan vierailu auttaa vahvistamaan "poliittista luottamusta ja käytännön yhteistyötä" molempien maiden välillä, mikä puolestaan  myötävaikuttaa taloudelliseen kehitykseen ja vakauteen.

Lehdistötilaisuudessaan Geng ei kuitenkaan maininnut, tapaako Bolivarian diplomaatti Kiinan energia-alan edustajia.


Arreaza järjestää perjantaina tiedotustilaisuuden Venezuelan suurlähetystöstä Pekingissä. Myöhemmin hän vierailee useissa Kiinan kaupungeissa 19. tammikuuta asti.

_______________

Venezula ja Kiina solmineet yli 500 kahdenvälistä sopimusta
Venezuelan ulkoministeri sanoi, että "kattava strateginen kumppanuus Kiinan kanssa on välttämätöntä Venezuelan talouden monipuolistamiseksi".

Venezuelan ulkoministeri Jorge Arreaza korosti perjantaina, että tähän mennessä Venezuela ja Kiina ovat allekirjoittaneet yli 500 kahdenvälistä yhteistyösopimusta, joista monet on muutettu hankkeiksi.

"Olemme tulleet vahvistamaan tätä kattavaa strategista kumppanuutta ja tarkistamaan se menestyy hyvin, mitä meidän tulisi vahvistaa, mitä on tarpeen oikaista, kiihdyttää tai syventää", Arreaza ilmaisi samalla selittäen, että kaikki sopimukset povat tulleet voimaan kuudessatoista korkean tason binaarissa, sekakomissiossa.

Diplomaatti lisäsi, että "kattava strateginen kumppanuus Kiinan kanssa on välttämätöntä Venezuelan talouden monipuolistamiseksi. Pyrkimyksenä on tehdä investointeistamme tehokkaita kaupungeissa asumisen, ruoan ja lääketieteen suhteen".

Kommentteja tehtiin Jorge Arreazan tapaamisessa Aasian kollegansa Wang Yin kanssa, kun käsiteltiin tarvetta suunnitella "Belt and Road" ohjelmaa tämän vuoden 2020 Caracassa pidettävälle Kiinan ja Venezuelan XVII-korkean tason sekakomitean toteuttamiselle.

Kunnia, jonka Kiinan kansantasavallan varapuheenjohtaja Wang Qishan saa vastaanottaa, on se että . välitämme presidentti Nicolas Maduron lämpimän tervehdyksen presidentti Xi Jinpingille, Haluamme keskustella rauhan geopolitiikasta ja strategisen kumppanuutemme edistymisestä.

Arreaza korosti myös, että molemmat kansakunnat ovat onnistuneet rakentamaan integrointiprosessin, joka perustuu hyväksyttäviin rahoitusmekanismeihin. "Kiina on horjumaton liittolainen, joka mukautuu olosuhteisiin", hän sanoi.

Venezuelan diplomaatti kertoi, että yksi vuoden 2020 tehtävistä on tehdä One Belt, One Road -projektista toteutettamiskelpoinen omassa maassaan ja Karibialla.

”Hanke on suuri Kiinan ehdotus, jolla onnistutaan jälleenrakentamaan silkkitietä, mutta jälleen kerran hyvää on se, että Kiinan ehdotus on kehitystä, joka tuottaa molemmille osapuolille, se on rauhan ehdotus ... Latinalaisen Amerikan ja Karibian on ryhdyttävä kyseiseen suunnitteluun, meillä on suuret potentiaalit ja valmiudet jalostamiseen ja valmistukseen. "


11.2. 2021



Joka päivä kaikki viestintävälineiksi oletetut mediat pommittavat meitä lakkaamattomilla uutisilla Venezuelasta tarjoten meille apokalyptisen panoraaman tästä Etelä-Amerikan maasta: ”Venezuelassa ei ole ruokaa, ei ole leipää, ei ole sähköä, sairaalat eivät toimi, ihmiset kuolevat nälkään, koko maa on yksi katastrofi…”, ”Venezuelassa ei ole demokratiaa vaan diktatuuri, oppositiota vainotaan, mediat suljetaan, siellä kidutetaan ja tukahdutetaan toisinajattelijoita, toimittajat joutuvat maanpakoon…”. Tiedotusvälineiden myllytykseen yhtyy tuhansien maansa ulkopuolella asuvien venezuelalaisten oma versio, heidän osallistumisensa mielipiteiden muokkaamisen muottiin, joka näyttäytyy vähintäänkin liioitellulta.

Näinä paradoksaalisina aikoina, jolloin uutisten lisääntyminen ei tarkoita meillä olevan enempää tietoa, Venezuela on muita tapauksia parempi esimerkki journalismin kuolemasta. Maa, jolla on maailman tärkeimmät öljyvarat, nousi tiedotusvälineiden eturintamaan vasta päättäessään aloittaa vallankumouksen. Tuota sosiaalista ja poliittista muutosprosessia on vääristelty väsymykseen asti ja käytetty lyömäaseena koko maailman vasemmistoa vastaan, sitä samaa vasemmistoa vastaan, joka vaikenee aiheesta, jotta tämä 2000-luvun kaikkein demonisoiduin poliittinen kokemus ei likaisi sitä.

Tämä kirja on huuto, joka rikkoo selkeästi ja rohkeasti tuon hiljaisuuden, paljastaen bolivaarisen vallankumouksen ympärille rakennetut valheet, myytit ja manipulaatioyritykset. Totuuden kertominen Venezuelasta on välttämätön urakka oikeudenmukaisuuden tekemiseksi Venezuelan kansan esimerkkiä kohtaan, mutta myös sen ymmärtämiselle, mitä vallankumouksen yrittäminen tarkoittaa tässä historiallisessa hetkessä.



_________



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti