Poiminta Facebookista Anna Virtasen sivuilta 3.2. 2019
Aki Linden:
Tänään Sirkka-Liisa Anttila kertoi YLE:n Uutisextran haastattelussa näkemyksenään mm. sen, että sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntöön ovat suuret terveysketjut (huom. pääomasijoittajat, AL) päässeet vaikuttamaan aivan liikaa. Hän viittasi samaan asiaan viime vuoden lopussa Lännen Median haastattelussa, joka julkaistiin monessa lehdessä. Myös Juha Rehulan "jouluhaastattelussa" (YLE) oli maininta samasta asiasta. Tämä on erittäin vakava asia. On arvokasta, että pääministeripuolueen kokeneet kansanedusajat ja entiset ministerit uskaltavat tämän sanoa. Silloin sitä ei enää voi leimata "vasemmistopropagandaksi".
Itselleni tämä on ollut selvää kaiken aikaa, ja olen saanut siitä näyttöjäkin kahden-kolmen viime vuoden aikana toistuvasti. Kun keväällä 2017 silloista VV-lakiversiota yritettiin viedä eduskunnassa läpi (sehän tyssäsi sitten Perustustuslakivaliokunnan käsittelyyn) olin valtiovarainvaliokunnan kokouksessa asiantuntijana neljän muun asiantuntijan kanssa. Heistä muuten räväkimmän puheenvuoron käytti emeritusprofessori Martti Kekomäki. Hänellä oli tapana sanoa, että "olen patamusta porvari, mutta vastustan ankarasti hallituksen pähkähullua valinnanvapauslakia jne." Yhtenä asiantuntijana kuultu yksityissektorin edustaja totesi, että esitetty sotekeskus oli heidän mielestään huono, koska se oli niin laaja-alainen ja sisälsi myös sosiaalipalveluja, joita heidän lääkärikeskuksissaan ei ole tarjolla, ja siksi pitää sisällöltään kaventaa sotekeskuksia. Toinen hänen esittämänsä kritiikki sisälsi sen, että erikoissairaanhoitoa ei oltu laitettu riittävästi valinnan vapauden piiriin. Heillä olisi sitä tarjolla. Lääkärikeskuksissa 80 % palveluista on erikoislääkäripalveluita.
Tämä johtuu siitä historiallisesta syystä, että lääkärikeskukset syntyivät nimenomaan tämän palvelun tuottajiksi, koska julkinen terveydenhuoltomme ei tunne sellaista palvelua kuin potilaan suora hakeutuminen erikoislääkärille, vaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete. Potilaan on siis ensin käännyttävä yleislääkärin tai työterveyslääkärin puoleen. Näin on ajateltu, että hoitoa porrastamalla potilas hoidettaisiin oikealla "tasolla" eikä erikoissairaanhoitoon tulisi liian suuri tungos. Suomalainen pätevä yleislääkäri hoitaakin 90 % potilaskäynneistä itse ja vain 10 % lähetetään eteenpäin erikoissairaanhoitoon. Aikanaan tämä osuus oli vain puolet tuosta eli 5 %. Tähän "saumaan" syntyivät lääkärikeskukset tarjoamaan potilaille nopeaa ja suoraa pääsyä omalla rahalla erikoislääkärin vastaanotolle. Sitten siihen samaan kokonaisuuteen liitettiin röntgeniä, laboratoriota, fysioterapiaa, työterveyshuoltoa jne.
Poikkesin kauas "pääladulta". Eli yksityissektrori lobbasi eduskuntaa muuttamaan vuoden 2017 VV-lakiehdotusta sellaiseksi, että sote-keskukset kavennettaisiin lähinnä lääkärikeskuksiksi ja toisena asiana erikoissairaanhoito otettaisiin laajana mukaan valinnanvapauteen.
Lokakuussa 2017 juuri tällainen lakiesitys sitten valmisteltiin, eli ihan yksityissektorin piirustusten mukaan. Siitä syntyi sairaaloissa valtava kapina. Kirurgiyhdistyksen puheenjohtaja, turkulainen kirurgi Pauliina Salminen, oli lähes joka ilta televisiossa asiaa selittämässä. Kokoomuslaiset lääkärit eri puolilla Suomea alkoivat julksiesti kritisoida omaa puoluetatan pääomasijoittajien juoksupojiksi ja -tytöiksi. Me sairaanhoitopiirien johtajat kiersimme mm kolmikolla Hannu Juvonen (Kanta-Häme), Rauno Ihalainen (Pirkanmaa) ja allekirjoittanut hallituspuolueiden ministereitä ja muita sisäpiiriläisiä tapaamassa. Erään herran päähän ei viestimme tuntunut uppoavan, jolloin sanoin, että "tuo mitä te teette on kaverikapitalismia". Hän kalpeni ja meinasi ohjata minut ulos työhuoneestaan.
Tässä ei suinkaan ollut kyse vain ns. muutosvastarinnasta, vaan siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että hallitus esitti julkisten sairaaloiden toiminnasta niin suurta osaa ulkoistettavaksi yrityksille, että sairaaloiden kyky vastata ympärivuorokautisesta päivystyksestä olisi vaarantunut. Kerron esimerkin. Jos 200 000 asukkaan maakunnan keskussairaalassa on 10 ortopedia, ja viisi heistä siirtyy firmoihin tekemään kiireettömiä tekonivelleikkauksia ja polikliinista toimintaa, joka oli tarkoitus kokonaan ulkoistaa, ei 24/7 päivystys enää pyöri jäljelle jääneiden määrällä. Tämä on yksinkertainen fakta, jonka kaikki sairaaloiden sisällä tietävät. Mutta kun lupaus on lupaus ja yrityksille piti se kuusi miljardia antaa, ei tällaisista asioista välitetty. Yksityissektorin puhemiehet väittivät, että "julkinen puoli ylireagoi" ja kuulin, että heidän lähestystönsä olivat käyneet selittämässä, että Linden ja kumppanit puhuvat väärää asiaa. He kertoivat, että kyllä päivystys voidaan keskittää koko maassa viiteen suurimpaan sairaalaan ja muut jättää markkinoille, kuten olisi tapahtunutkin. Tämä ei koskaan päässyt julkisuuteen, mutta tiedän tämän varmuudella.
Lopultahan hallituksen oli pakko korjata lakia, ja siirtää tämä erikoissairaanhoidon merkittävän osan "pakkoulkoistus" VV-lain "vapaaehtoisesti ulkoistetavien palveluiden pykälään". Eli uusien maakuntien päättäjien tulee heti alkuvaiheessa päättää kuinka laajasti ne ulkoistavat palveluita markkinoille SEN LISÄKSI minkä laki velvoittaa. Tällaisia vapaaehtoisesti ulkoistettavia palveluita ovat mm. neuvolat ja juuri edellä kertomani erikoissairaanhoidon ei-kiireelliset poliklinikka- ja leikkauspalvelut. Juuri tätä varten ajetaan nyt kuin "käärmettä pyssyyn" yksityisille sairaaloille, jotka sijaitsevat lähellä päivystäviä keskussairaaloita, uudelleen oikeutta tehdä mm. nukutusleikkauksia. Nehän ehdittiin jo kieltää viime talvena annetulla asetuksella, mutta terveysyritysten lobby kävi taas hallituksen puheilla tunnetuin seurauksin. Tällä hetkellä nuo leikkaukset on muuten kielletty, koska viime talvena annetun lain ja asetuksen siirtymäaika päättyi 30.6.2018. VALVOOKO JOKU, ETTÄ LAKIA NOUDATETAAN !
Helmikuussa 2018 kolme rikosoikeuden professoria kiinnitti huomiota siihen, että sote-lakeihin sisältyy merkittävä korruption riski. Luodaan uusi hallinto, joka vasta aloittelee toimintaansa, suuret rahat on päätetty ohjata markkinoille ja tuottajapuolella on vahva kansainvälisten pääomasijoittajien koneisto. Viittaan edellä kertomaani "vapaaehtoisesti ulkoistettavien" palveluiden luetteloon, josta maakunnan pitää päättää. Onko joku niin sinisilmäinen, että ei usko maakuntavaaleissa vaalirahoituksen järjestyvän, jos etukäteen lupaa äänestää tässä asiassa "oikein".
Olemme vakavien asioiden äärellä.
Hyvä Sirkka-Liisa, että puhuit asioista. Sait minut innostumaan tämän kirjoittamiseen yhdeltä istumalta lauantai-iltana.
4.2. 2019
HUS:n ylilääkäri Lasse Lehtonen:
"Vanhusten hoivapalveluja koskevat paljastukset ovatkin monelle suomalaiselle olleet katkera herätys reaalitodellisuuteen. Jos palveluihin käytettävää rahamäärää leikataan, heikkenevät palvelut. Näin on viime vuosina jo käynyt perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen osalta. Jos julkisia palveluja kilpailutetaan ja ulkoistetaan yrityksille, eivät yritykset ehdoin tahdoin tee yhteiskunnan heikompia auttavaa sosiaalipolitiikkaa tai pyri ajamaan yleistä etua. Esperi Caren -tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle Sipilän hallituksen sote-uudistus on rakennettu. Sote-pakettiin sisältyvä esitys 10 % leikkauksesta sote-kulujen tarveperusteiseen rahoitukseen seuraavan 10 vuoden aikana, ei siis reaalimaailmassa voi millään johtaa siihen, että palvelujen saatavuus ja laatu paranisivat, kuten hallitus on sote-uudistuksen markkinointimateriaalissaan toistuvasti väittänyt."
Aki Linden:
Tänään Sirkka-Liisa Anttila kertoi YLE:n Uutisextran haastattelussa näkemyksenään mm. sen, että sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntöön ovat suuret terveysketjut (huom. pääomasijoittajat, AL) päässeet vaikuttamaan aivan liikaa. Hän viittasi samaan asiaan viime vuoden lopussa Lännen Median haastattelussa, joka julkaistiin monessa lehdessä. Myös Juha Rehulan "jouluhaastattelussa" (YLE) oli maininta samasta asiasta. Tämä on erittäin vakava asia. On arvokasta, että pääministeripuolueen kokeneet kansanedusajat ja entiset ministerit uskaltavat tämän sanoa. Silloin sitä ei enää voi leimata "vasemmistopropagandaksi".
Itselleni tämä on ollut selvää kaiken aikaa, ja olen saanut siitä näyttöjäkin kahden-kolmen viime vuoden aikana toistuvasti. Kun keväällä 2017 silloista VV-lakiversiota yritettiin viedä eduskunnassa läpi (sehän tyssäsi sitten Perustustuslakivaliokunnan käsittelyyn) olin valtiovarainvaliokunnan kokouksessa asiantuntijana neljän muun asiantuntijan kanssa. Heistä muuten räväkimmän puheenvuoron käytti emeritusprofessori Martti Kekomäki. Hänellä oli tapana sanoa, että "olen patamusta porvari, mutta vastustan ankarasti hallituksen pähkähullua valinnanvapauslakia jne." Yhtenä asiantuntijana kuultu yksityissektorin edustaja totesi, että esitetty sotekeskus oli heidän mielestään huono, koska se oli niin laaja-alainen ja sisälsi myös sosiaalipalveluja, joita heidän lääkärikeskuksissaan ei ole tarjolla, ja siksi pitää sisällöltään kaventaa sotekeskuksia. Toinen hänen esittämänsä kritiikki sisälsi sen, että erikoissairaanhoitoa ei oltu laitettu riittävästi valinnan vapauden piiriin. Heillä olisi sitä tarjolla. Lääkärikeskuksissa 80 % palveluista on erikoislääkäripalveluita.
Tämä johtuu siitä historiallisesta syystä, että lääkärikeskukset syntyivät nimenomaan tämän palvelun tuottajiksi, koska julkinen terveydenhuoltomme ei tunne sellaista palvelua kuin potilaan suora hakeutuminen erikoislääkärille, vaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete. Potilaan on siis ensin käännyttävä yleislääkärin tai työterveyslääkärin puoleen. Näin on ajateltu, että hoitoa porrastamalla potilas hoidettaisiin oikealla "tasolla" eikä erikoissairaanhoitoon tulisi liian suuri tungos. Suomalainen pätevä yleislääkäri hoitaakin 90 % potilaskäynneistä itse ja vain 10 % lähetetään eteenpäin erikoissairaanhoitoon. Aikanaan tämä osuus oli vain puolet tuosta eli 5 %. Tähän "saumaan" syntyivät lääkärikeskukset tarjoamaan potilaille nopeaa ja suoraa pääsyä omalla rahalla erikoislääkärin vastaanotolle. Sitten siihen samaan kokonaisuuteen liitettiin röntgeniä, laboratoriota, fysioterapiaa, työterveyshuoltoa jne.
Poikkesin kauas "pääladulta". Eli yksityissektrori lobbasi eduskuntaa muuttamaan vuoden 2017 VV-lakiehdotusta sellaiseksi, että sote-keskukset kavennettaisiin lähinnä lääkärikeskuksiksi ja toisena asiana erikoissairaanhoito otettaisiin laajana mukaan valinnanvapauteen.
Lokakuussa 2017 juuri tällainen lakiesitys sitten valmisteltiin, eli ihan yksityissektorin piirustusten mukaan. Siitä syntyi sairaaloissa valtava kapina. Kirurgiyhdistyksen puheenjohtaja, turkulainen kirurgi Pauliina Salminen, oli lähes joka ilta televisiossa asiaa selittämässä. Kokoomuslaiset lääkärit eri puolilla Suomea alkoivat julksiesti kritisoida omaa puoluetatan pääomasijoittajien juoksupojiksi ja -tytöiksi. Me sairaanhoitopiirien johtajat kiersimme mm kolmikolla Hannu Juvonen (Kanta-Häme), Rauno Ihalainen (Pirkanmaa) ja allekirjoittanut hallituspuolueiden ministereitä ja muita sisäpiiriläisiä tapaamassa. Erään herran päähän ei viestimme tuntunut uppoavan, jolloin sanoin, että "tuo mitä te teette on kaverikapitalismia". Hän kalpeni ja meinasi ohjata minut ulos työhuoneestaan.
Tässä ei suinkaan ollut kyse vain ns. muutosvastarinnasta, vaan siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että hallitus esitti julkisten sairaaloiden toiminnasta niin suurta osaa ulkoistettavaksi yrityksille, että sairaaloiden kyky vastata ympärivuorokautisesta päivystyksestä olisi vaarantunut. Kerron esimerkin. Jos 200 000 asukkaan maakunnan keskussairaalassa on 10 ortopedia, ja viisi heistä siirtyy firmoihin tekemään kiireettömiä tekonivelleikkauksia ja polikliinista toimintaa, joka oli tarkoitus kokonaan ulkoistaa, ei 24/7 päivystys enää pyöri jäljelle jääneiden määrällä. Tämä on yksinkertainen fakta, jonka kaikki sairaaloiden sisällä tietävät. Mutta kun lupaus on lupaus ja yrityksille piti se kuusi miljardia antaa, ei tällaisista asioista välitetty. Yksityissektorin puhemiehet väittivät, että "julkinen puoli ylireagoi" ja kuulin, että heidän lähestystönsä olivat käyneet selittämässä, että Linden ja kumppanit puhuvat väärää asiaa. He kertoivat, että kyllä päivystys voidaan keskittää koko maassa viiteen suurimpaan sairaalaan ja muut jättää markkinoille, kuten olisi tapahtunutkin. Tämä ei koskaan päässyt julkisuuteen, mutta tiedän tämän varmuudella.
Lopultahan hallituksen oli pakko korjata lakia, ja siirtää tämä erikoissairaanhoidon merkittävän osan "pakkoulkoistus" VV-lain "vapaaehtoisesti ulkoistetavien palveluiden pykälään". Eli uusien maakuntien päättäjien tulee heti alkuvaiheessa päättää kuinka laajasti ne ulkoistavat palveluita markkinoille SEN LISÄKSI minkä laki velvoittaa. Tällaisia vapaaehtoisesti ulkoistettavia palveluita ovat mm. neuvolat ja juuri edellä kertomani erikoissairaanhoidon ei-kiireelliset poliklinikka- ja leikkauspalvelut. Juuri tätä varten ajetaan nyt kuin "käärmettä pyssyyn" yksityisille sairaaloille, jotka sijaitsevat lähellä päivystäviä keskussairaaloita, uudelleen oikeutta tehdä mm. nukutusleikkauksia. Nehän ehdittiin jo kieltää viime talvena annetulla asetuksella, mutta terveysyritysten lobby kävi taas hallituksen puheilla tunnetuin seurauksin. Tällä hetkellä nuo leikkaukset on muuten kielletty, koska viime talvena annetun lain ja asetuksen siirtymäaika päättyi 30.6.2018. VALVOOKO JOKU, ETTÄ LAKIA NOUDATETAAN !
Helmikuussa 2018 kolme rikosoikeuden professoria kiinnitti huomiota siihen, että sote-lakeihin sisältyy merkittävä korruption riski. Luodaan uusi hallinto, joka vasta aloittelee toimintaansa, suuret rahat on päätetty ohjata markkinoille ja tuottajapuolella on vahva kansainvälisten pääomasijoittajien koneisto. Viittaan edellä kertomaani "vapaaehtoisesti ulkoistettavien" palveluiden luetteloon, josta maakunnan pitää päättää. Onko joku niin sinisilmäinen, että ei usko maakuntavaaleissa vaalirahoituksen järjestyvän, jos etukäteen lupaa äänestää tässä asiassa "oikein".
Olemme vakavien asioiden äärellä.
Hyvä Sirkka-Liisa, että puhuit asioista. Sait minut innostumaan tämän kirjoittamiseen yhdeltä istumalta lauantai-iltana.
4.2. 2019
HUS:n ylilääkäri Lasse Lehtonen:
"Vanhusten hoivapalveluja koskevat paljastukset ovatkin monelle suomalaiselle olleet katkera herätys reaalitodellisuuteen. Jos palveluihin käytettävää rahamäärää leikataan, heikkenevät palvelut. Näin on viime vuosina jo käynyt perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen osalta. Jos julkisia palveluja kilpailutetaan ja ulkoistetaan yrityksille, eivät yritykset ehdoin tahdoin tee yhteiskunnan heikompia auttavaa sosiaalipolitiikkaa tai pyri ajamaan yleistä etua. Esperi Caren -tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle Sipilän hallituksen sote-uudistus on rakennettu. Sote-pakettiin sisältyvä esitys 10 % leikkauksesta sote-kulujen tarveperusteiseen rahoitukseen seuraavan 10 vuoden aikana, ei siis reaalimaailmassa voi millään johtaa siihen, että palvelujen saatavuus ja laatu paranisivat, kuten hallitus on sote-uudistuksen markkinointimateriaalissaan toistuvasti väittänyt."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti