keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Väinö Voionmaa - isällinen kasvattaja

Aikamerkki:
Väinö Voionmaan humanismilla olisi käyttöä myös tässä ajassa pohtii Seppo Tuovinen kirjoituksessaan.

Väinö Voionmaa (1869–1947) muistetaan sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä paitsi kansanedustajana, moninkertaisena ministerinä, rauhanneuvottelijana Tartossa vuonna 1920, Moskovassa 1940 ja Pariisissa 1946–1947 mutta myös työväenliikkeen ihmisten ja varsinkin työläisnuorison henkisenä ja sivistyksellisenä kasvattajana. Voionmaa oli perustamassa Työväen Sivistysliittoa vuonna 1919 ja legendaarista Työväen Akatemiaa Kauniaisiin yhdessä professori Julius Ailion kanssa viisi vuotta myöhemmin.

Seppo Tuovinen Fb-keskustelussa: 
Professori Maria Lähteenmäki päättää hienon kirjansa: "Väinö Voionmaa puolue- ja geopoliitikko", SKS 2014, Voionmaan kummitädin Minna Canthin runoon: "Touon aika lähenee, kylmät hallat vähenee. Päivä kirkkahasti Paistaa, ihanasti, Korkealta, Taivahalta, Siintävältä, loistavalta." Minna Canthin Kevät-runon säkeistö kuvaa hienosti suuren kansan sivistäjän ja rohkean ihmisen Väinö Voionmaan luonnetta ja asennetta elämään. Kevät on toivon aikaa. Väinö Voionmaa oli ikuisesti nuori ja innokas, aina väsymätön, helposti syttyvä ja sytyttävä, alati aatteellinen ja toiveikas. Sosialidemokraattinen kansanliike kiittää Väinö Voionmaata suurenmoisesta elämäntyöstä työväenliikkeen ja Suomen hyväksi. Emme unohda häntä! 



2 kommenttia:

  1. Puheena olevan runon siteeraaminen on minustakin hieno ja erinomaista tyylitajua osoittava idea. Kyseinen runo ei kuitenkaan ole Minna Canthin sepittämä eikä edes hänen suomentamansa. Professori Lähteenmäki on ehkä erehtynyt siksi, että Minna Canth on jonkin lehtikirjoituksensa yhteydessä siteerannut mainittua runoa. En haluaisi mitenkään olla saivartelevan pedanttinen, mutta "Touon aika lähenee" -runon kirjoittaja on C.M. Bellman (Storm och böljor tystna ren). Suomentaja taas on J.F. Granlund. Hyvin ymmärrettävä erehdys johtaa ikävä kyllä eräänlaiseen lievään tyylirikkoon. Tekijä voinee myöhemmissä painoksissa hieman tarkentaa tekstiään tältä osin.

    VastaaPoista
  2. Minustakin puheena olevan runon siteeraaminen elämäkerran loppuhuipennuksena on hieno ja hyvää tyylitajua osoittava idea. Professori Lähteenmäen käsitys, että kyseessä olisi Minna Canthin runo, perustunee siihen, että Minna Canth on jonkin lehtikirjoituksensa yhteydessä siteerannut tätä runoa. Kyseessä on kuitenkin - tosin hyvin ymmärrettävä - erehdys, joka valitettavasti aiheuttaa eräänlaisen tyylirikon. "Touon aika lähenee" ei näet ole Minna Canthin työtä, hän ei ole runon sepittäjä eikä edes sen suomentaja. Runon tekijä on C.M. Bellman ("Storm och bölja tystna ren"), ja suomentaja on J.F. Granlund. En halua olla saivartelevan pedanttinen, vaan esitän tämän tarkennuksen lähinnä ajatellen professori Lähteenmäen Väinö Voionmaa -elämäkerran myöhempiä painoksia.

    VastaaPoista