Seppo Tuovinen:
MIKSI OIKEISTO HALUAA TUHOTA VAHVAN VALTION?
Professori Mariana Mazzucato huomauttaa vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan "The Entrepreneural State: Debunking Public vs. Private Sector Myths",että valtio ei ole jähmeä byrokraattinen laitos. Päinvastoin, valtio on suuri riskinottaja, joka rahoittaa myös hyvin epävarmoja tutkimuksia.
– Valtio ottaa vastuun riskeistä, uusien markkinoiden luomisesta ja kehittämisestä. Esimerkiksi Steve Jobsin Apple ei olisi koskaan syntynyt ilman USA:n liittovaltion panostusta tutkimukseen.
Mariana Mazzucato esittää paljon huomiota saaneessa kirjassaan The Entrepreneurial State, että julkisella vallalla on keskeinen tehtävä myös innovaatioiden synnyssä ja talouden rakennemuutoksessa. Valtio on paljolti kuin yritys, joka tekee kansantaloudellisesti tuottavia investointeja.
Mariana Mazzucaton mukaan internet ja älypuhelimien keskeiset tekniikat ovat alunperin valtaosin julkisesti rahoitetun perustutkimuksen tulosta. Juuri perustutkimus on kallista, minkä takia valtaosa siitä usein rahoitetaankin yhteisestä veropotista yksittäisten yritysten sijaan. Tulevaisuuden tuottavuutta parantavia teknisiä mullistuksia on vaikea nähdä vuosia tai vuosikymmeniä etukäteen, joten arvioiden tarkkuus on hyvin kyseenalainen.
Samoin kuin yrityksen konehankinnat, myös koulut ja sairaalat ovat tuottavia vasta toimiessaan, eli kun niihin liitetään riittävästi työvoimaa. Mariana Mazzucaton mukaan esimerkiksi opettajien ja hoitohenkilökunnan palkat eivät siis ole silkkaa menoa, vaan tuottavaa työtä.
Onko tämä päässyt meiltä unohtumaan, kun yksityistämme julkisia palveluja ja ajamme palveluyhteiskunnan alas heikentämällä rajusti työntekijöiden asemaa?
Mariana Mazzucato sanoi Taloussanomien haastattelussa jo 19.8. 2013, että hän pitää epäonnistuneena Suomen yritystukipolitiikkaa. Käytännössä vain 6 % pk-yrityksistä Suomessa on ns, kasvuyrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Yritysten liian avokätisestä tukipolitiikasta on päästävä eroon.
"Tuhlaamme valtavasti rahaa huonosti menestyvien pk-yritysten rahoittamiseen. Iso osa niistä ei tuota juuri lainkaan työtä tai innovaatiota. Yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia reilun kilpailun edellytyksistä ja valvoa yhteisten pelisääntöjen noudattamista."
Mazzucatoa mieltä rasittaa myös se, miten merkittävä rooli verohelpotuksille annetaan. "Britannia on yhtä verohelpotusta ihan kuin se edistäisi uusien teknologioiden ja innovaation kehitystä."
Mazzucaton mukaan verohelpotukset perustuvat ajatukseen, että yritykset ovat häkkeihinsä vangittuja tiikereitä, jotka vain odottavat valtion riisuvan turhat rasitteet niiden yltä. Tämä on Mazzucaton mielestä väärä kuva, yritykset ovat pikemminkin kissanpentuja.
Innovaatio on hänen mielestään todella riskialtista. Se epäonnistuu lähes aina. Siksi julkisen sektorin pitää luoda optimaalinen sijoitusympäristö.
Suomen hallituksen päätöksestä leikata yhteisöveroa 900 miljoonan euron edestä hän ei innostu. Mariana Mazzucaton mielestä se on jopa uskomatonta.Tällainen talouspolitiikkaa ei ole pelkästään outoa. Se on riskialtista hyvinvointiyhteiskunnalle. Mazzucato ihmettelee sen laajaa poliittisesta suosiota Euroopassa yleisestikin.
Otin kirjoituksen uudelleen esille, sen ajankohtahtaisuuden vuoksi. Professori Mariana Mazzucato esitelmöi Helsingissä 28.6.2016 mm. Kalevi Sorsa-säätiön järjestämässä tilaisuudessa. ( Linkki)
https://www.ted.com/…/mariana_mazzucato_government_investor…
Marianna Mazzucaton videoita Youtubessa: kirjoita Youtuben hakuun "Mariana Mazzucato"
https://www.youtube.com/watch?v=ZUQgvhxMQOQ
https://www.youtube.com/watch?v=3r1IPsldbBg
https://www.youtube.com/watch?v=KbrmbeD5myk
Ilpo Rossi kommentoi:
Euroopan Unioni on sitten 1980-luvun lopun tehnyt kohtalokkaan virheen aliarvoidessaan valtion merkitystä hyvinvoinnin ja turvallisuuden luojana. Kuuluisa Maastrichtin sopimus, Euroopan Keskuspankki, Euroopan Investointipankki ja sittemmin, vuonna 2012 hyväksytty Konsoliodoitu perussopimus Euroopan Unionista sulkevat valtion toimijana alisteiseen asemaan suhteessa markkinoihin. Tämä valinta tapahtui melkein välittömästi sen jälkeen, kun Neuvostoliitto romahti ja Berliinin muuri murtui. Oli omalla tavallaan ymmärrettävää, että markkinavoimat halusivat ottaa lopullisen voiton autoritaarisesta yksipuoluejärjestelmään ja valtio-omistajuuteen perustuvasta "sosialistisesta" järjestelmästä heti tilaisuuden tarjoutuessa. Valtion sulkeminen lähes täysin pois toimijana, talous- ja rahapolitiikan dynaamisenä, endogeenisena käyttäjänä on osoittautumnasa, kuitenkin Pyrrhoksen voitoksi. Pohjois-Euroopan kansanvaltaisella hyvinvointijärjestelmällä, joka tukeutuu nimenomaan valtioon ja kuntiin, ei näuy todellisuudessa olevan mitään roolia nykyisessä Euroopan Unionissa. Markkinat eivät kuitenkaan yksin kykene millään ratkaisemaan niitä suuria tehtäviä, joita valtiolla on lähdettäessä pelkästään markkinalogiikasta. Mistä tulee ostovoima? Kuka investoi jos ostovoimaa ei ole? Yrityksen ja valtion toimintalogiikka lähtevät eri lähtökohdista, eikä kumpikaan tule pitkään toimeen ilman toista. Euroopan Unionin yksisiipinen suuntautuminen on vaarallista Euroopan Unionille itselleen - saati sitten Euroopan yli puolelle miljardille kansalaiselle... Toisaalta meillä käyty kiivas keskustelu Sote-ratkaisusta osoittaa, miten valtavasti kansalaiset kaipaavat meidän perustuslakimme mukaista yhteistä vastuunottoa turvallisuudesta, terveydestä ja yhteisestä hyvinvoinnista. Olemme vedenjakajalla...
MIKSI OIKEISTO HALUAA TUHOTA VAHVAN VALTION?
Professori Mariana Mazzucato huomauttaa vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan "The Entrepreneural State: Debunking Public vs. Private Sector Myths",että valtio ei ole jähmeä byrokraattinen laitos. Päinvastoin, valtio on suuri riskinottaja, joka rahoittaa myös hyvin epävarmoja tutkimuksia.
– Valtio ottaa vastuun riskeistä, uusien markkinoiden luomisesta ja kehittämisestä. Esimerkiksi Steve Jobsin Apple ei olisi koskaan syntynyt ilman USA:n liittovaltion panostusta tutkimukseen.
Mariana Mazzucato esittää paljon huomiota saaneessa kirjassaan The Entrepreneurial State, että julkisella vallalla on keskeinen tehtävä myös innovaatioiden synnyssä ja talouden rakennemuutoksessa. Valtio on paljolti kuin yritys, joka tekee kansantaloudellisesti tuottavia investointeja.
Mariana Mazzucaton mukaan internet ja älypuhelimien keskeiset tekniikat ovat alunperin valtaosin julkisesti rahoitetun perustutkimuksen tulosta. Juuri perustutkimus on kallista, minkä takia valtaosa siitä usein rahoitetaankin yhteisestä veropotista yksittäisten yritysten sijaan. Tulevaisuuden tuottavuutta parantavia teknisiä mullistuksia on vaikea nähdä vuosia tai vuosikymmeniä etukäteen, joten arvioiden tarkkuus on hyvin kyseenalainen.
Samoin kuin yrityksen konehankinnat, myös koulut ja sairaalat ovat tuottavia vasta toimiessaan, eli kun niihin liitetään riittävästi työvoimaa. Mariana Mazzucaton mukaan esimerkiksi opettajien ja hoitohenkilökunnan palkat eivät siis ole silkkaa menoa, vaan tuottavaa työtä.
Onko tämä päässyt meiltä unohtumaan, kun yksityistämme julkisia palveluja ja ajamme palveluyhteiskunnan alas heikentämällä rajusti työntekijöiden asemaa?
Mariana Mazzucato sanoi Taloussanomien haastattelussa jo 19.8. 2013, että hän pitää epäonnistuneena Suomen yritystukipolitiikkaa. Käytännössä vain 6 % pk-yrityksistä Suomessa on ns, kasvuyrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Yritysten liian avokätisestä tukipolitiikasta on päästävä eroon.
"Tuhlaamme valtavasti rahaa huonosti menestyvien pk-yritysten rahoittamiseen. Iso osa niistä ei tuota juuri lainkaan työtä tai innovaatiota. Yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia reilun kilpailun edellytyksistä ja valvoa yhteisten pelisääntöjen noudattamista."
Mazzucatoa mieltä rasittaa myös se, miten merkittävä rooli verohelpotuksille annetaan. "Britannia on yhtä verohelpotusta ihan kuin se edistäisi uusien teknologioiden ja innovaation kehitystä."
Mazzucaton mukaan verohelpotukset perustuvat ajatukseen, että yritykset ovat häkkeihinsä vangittuja tiikereitä, jotka vain odottavat valtion riisuvan turhat rasitteet niiden yltä. Tämä on Mazzucaton mielestä väärä kuva, yritykset ovat pikemminkin kissanpentuja.
Innovaatio on hänen mielestään todella riskialtista. Se epäonnistuu lähes aina. Siksi julkisen sektorin pitää luoda optimaalinen sijoitusympäristö.
Suomen hallituksen päätöksestä leikata yhteisöveroa 900 miljoonan euron edestä hän ei innostu. Mariana Mazzucaton mielestä se on jopa uskomatonta.Tällainen talouspolitiikkaa ei ole pelkästään outoa. Se on riskialtista hyvinvointiyhteiskunnalle. Mazzucato ihmettelee sen laajaa poliittisesta suosiota Euroopassa yleisestikin.
Otin kirjoituksen uudelleen esille, sen ajankohtahtaisuuden vuoksi. Professori Mariana Mazzucato esitelmöi Helsingissä 28.6.2016 mm. Kalevi Sorsa-säätiön järjestämässä tilaisuudessa. ( Linkki)
https://www.ted.com/…/mariana_mazzucato_government_investor…
Marianna Mazzucaton videoita Youtubessa: kirjoita Youtuben hakuun "Mariana Mazzucato"
https://www.youtube.com/watch?v=ZUQgvhxMQOQ
https://www.youtube.com/watch?v=3r1IPsldbBg
https://www.youtube.com/watch?v=KbrmbeD5myk
Ilpo Rossi kommentoi:
Euroopan Unioni on sitten 1980-luvun lopun tehnyt kohtalokkaan virheen aliarvoidessaan valtion merkitystä hyvinvoinnin ja turvallisuuden luojana. Kuuluisa Maastrichtin sopimus, Euroopan Keskuspankki, Euroopan Investointipankki ja sittemmin, vuonna 2012 hyväksytty Konsoliodoitu perussopimus Euroopan Unionista sulkevat valtion toimijana alisteiseen asemaan suhteessa markkinoihin. Tämä valinta tapahtui melkein välittömästi sen jälkeen, kun Neuvostoliitto romahti ja Berliinin muuri murtui. Oli omalla tavallaan ymmärrettävää, että markkinavoimat halusivat ottaa lopullisen voiton autoritaarisesta yksipuoluejärjestelmään ja valtio-omistajuuteen perustuvasta "sosialistisesta" järjestelmästä heti tilaisuuden tarjoutuessa. Valtion sulkeminen lähes täysin pois toimijana, talous- ja rahapolitiikan dynaamisenä, endogeenisena käyttäjänä on osoittautumnasa, kuitenkin Pyrrhoksen voitoksi. Pohjois-Euroopan kansanvaltaisella hyvinvointijärjestelmällä, joka tukeutuu nimenomaan valtioon ja kuntiin, ei näuy todellisuudessa olevan mitään roolia nykyisessä Euroopan Unionissa. Markkinat eivät kuitenkaan yksin kykene millään ratkaisemaan niitä suuria tehtäviä, joita valtiolla on lähdettäessä pelkästään markkinalogiikasta. Mistä tulee ostovoima? Kuka investoi jos ostovoimaa ei ole? Yrityksen ja valtion toimintalogiikka lähtevät eri lähtökohdista, eikä kumpikaan tule pitkään toimeen ilman toista. Euroopan Unionin yksisiipinen suuntautuminen on vaarallista Euroopan Unionille itselleen - saati sitten Euroopan yli puolelle miljardille kansalaiselle... Toisaalta meillä käyty kiivas keskustelu Sote-ratkaisusta osoittaa, miten valtavasti kansalaiset kaipaavat meidän perustuslakimme mukaista yhteistä vastuunottoa turvallisuudesta, terveydestä ja yhteisestä hyvinvoinnista. Olemme vedenjakajalla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti