Reino Seppänen:
"Nurjamielisyyteni Euroopan unionia kohtaan lisääntyi jälleen. Nyt olen täysin vakuuttunut siitä, että äänestin väärin kannattaessani aikoinaan isänmaani liittymistä tuohon uusliberalistiseksi mafiaorganisaatioksi osoittautuneeseen järjestöön. Järjestöön, jonka piti olla itsenäisten valtioiden liitto, mutta josta poliittis-taloudellinen eliitti haluaa nyt liittovaltion toteuttamaan omat ”sinisen laguunin unelmansa”. Tunnustan nöyrästi syyllisyyteni tähän kohtalokkaaseen erehdykseen. En ole rikoksessani ainoa syyllinen, mutta se ei helpota omantunnon tuskiani. Lisäksi näyttää siltä, että se on vain yksi teko vastaavanlaisten tyhmyyksieni pitkähkössä sarjassa – väärin äänestämisessä.
Uusi todiste tekemästäni tyhmyydestä iski piikkinä sieluuni, kun lukaisin lehdestä, että niin sanottu EU-parlamentti eli osa tämä unionin konnakopla tunnustaa nyt Venezuelan oppositiojohtajan Juan Guaidón maan presidentiksi. Parlamentti äänesti asiasta selvällä enemmistöllä torstaina. Ymmärtääkseni Venezuelan presidentin valitsee maan kansa eikä Eu-parlamentti. Olenko ehkä väärässä? Tai itse asiassahan ei kyse ole edes EU-parlamentin valinnasta, vaan Yhdysvaltain johdon valinnasta. Tässäkin asiassa Euroopan unioni toimii vain amerikkalaisen imperialismin ohjeistuksen mukaisesti."
7.2. 2019:
Yritys tuoda laajamittaista "humanitääristä apua" USA:sta Venezueelaan on viimeinen käänne Venezuelan kriisissä. Kalifiksi Kalifin paikalle pyrkivä parlamentin puheenjohtaja Juan Guaido käyttää nyt tätä keinoa virassa olevan presidentti Maduron ja häntä tukevan armeijan murtamiseen.
Guardian: "Hänen (Maduron) poliittisen kilpailijansa Juan Guaidon pyrkimys työntää tukea Venezuelan rajojen yli Kolumbian ja Brasilian kanssa edustaa viimeisintä yritystä heikentää Maduron sotkeutunutta hallintoa pakottamalla armeijan jäsenet olemaan tottelemattomia hänen käskyistään ja antamaan tuen. "Tärkein tavoite on nyt katkaista sotilaallinen - ja humanitaarinen apu on pohjimmiltaan troijalainen hevonen, jonka muodossa yritetään tehdä niin", sanoi Maryhen Jiménez Morales, Oxfordin yliopiston erikoislääkäri, joka seuraa Venezuelan politiikkaa.
---
Dan Cohen ja Max Blumenthal:
Juan Guaidó, USA:n hallinnonvaihto-ohjelman tuotos?
Guaidó näytti ilmestyneen tyhjästä, mutta hän oli Yhdysvaltain hallituksen yli kymmenvuotisen hallinnonvaihto-ohjelman tuote.
Oikeistolaisten opiskelija-aktivistien rinnalla Guaidóa koulutettiin heikentämään Venezuelan sosialistisesti suuntautunutta hallitusta, epävakauttamaan maata ja jonain päivänä tarttumaan valtaan. Vaikka hän on ollut varsin merkityksetön hahmo Venezuelan politiikassa, hän on vuosien ajan vaivihkaa todistanut kelvollisuuttaan Washingtonille.
9.2. 2019:
"Niin ”kiistanalainen” kuin tällainen toimenpide voisi olla, Venezuelan itsevaltaisesti julistama ja Yhdysvaltain tukema ”väliaikainen” presidentti on ilmoittanut, ettei hän sulje pois mahdollisuutta ”valtuuttaa” ulkomainen sotilaallinen väliintulo Maduron kumoamiseksi. Guaido kertoi AFP: lle, että hän tekisi "kaiken, mikä on välttämätöntä", jotta "pelastettaisiin ihmishenkiä" - eikä suljeta pois kiistanalaista aihetta, jossa kutsutaan ulkomaalaisia, ja erityisesti Yhdysvaltoja, puuttumaan sotilaallisesti Venezuelaan Nicolas Maduron syrjäyttämiseksi."
"Nurjamielisyyteni Euroopan unionia kohtaan lisääntyi jälleen. Nyt olen täysin vakuuttunut siitä, että äänestin väärin kannattaessani aikoinaan isänmaani liittymistä tuohon uusliberalistiseksi mafiaorganisaatioksi osoittautuneeseen järjestöön. Järjestöön, jonka piti olla itsenäisten valtioiden liitto, mutta josta poliittis-taloudellinen eliitti haluaa nyt liittovaltion toteuttamaan omat ”sinisen laguunin unelmansa”. Tunnustan nöyrästi syyllisyyteni tähän kohtalokkaaseen erehdykseen. En ole rikoksessani ainoa syyllinen, mutta se ei helpota omantunnon tuskiani. Lisäksi näyttää siltä, että se on vain yksi teko vastaavanlaisten tyhmyyksieni pitkähkössä sarjassa – väärin äänestämisessä.
Uusi todiste tekemästäni tyhmyydestä iski piikkinä sieluuni, kun lukaisin lehdestä, että niin sanottu EU-parlamentti eli osa tämä unionin konnakopla tunnustaa nyt Venezuelan oppositiojohtajan Juan Guaidón maan presidentiksi. Parlamentti äänesti asiasta selvällä enemmistöllä torstaina. Ymmärtääkseni Venezuelan presidentin valitsee maan kansa eikä Eu-parlamentti. Olenko ehkä väärässä? Tai itse asiassahan ei kyse ole edes EU-parlamentin valinnasta, vaan Yhdysvaltain johdon valinnasta. Tässäkin asiassa Euroopan unioni toimii vain amerikkalaisen imperialismin ohjeistuksen mukaisesti."
7.2. 2019:
Yritys tuoda laajamittaista "humanitääristä apua" USA:sta Venezueelaan on viimeinen käänne Venezuelan kriisissä. Kalifiksi Kalifin paikalle pyrkivä parlamentin puheenjohtaja Juan Guaido käyttää nyt tätä keinoa virassa olevan presidentti Maduron ja häntä tukevan armeijan murtamiseen.
Guardian: "Hänen (Maduron) poliittisen kilpailijansa Juan Guaidon pyrkimys työntää tukea Venezuelan rajojen yli Kolumbian ja Brasilian kanssa edustaa viimeisintä yritystä heikentää Maduron sotkeutunutta hallintoa pakottamalla armeijan jäsenet olemaan tottelemattomia hänen käskyistään ja antamaan tuen. "Tärkein tavoite on nyt katkaista sotilaallinen - ja humanitaarinen apu on pohjimmiltaan troijalainen hevonen, jonka muodossa yritetään tehdä niin", sanoi Maryhen Jiménez Morales, Oxfordin yliopiston erikoislääkäri, joka seuraa Venezuelan politiikkaa.
---
Dan Cohen ja Max Blumenthal:
Juan Guaidó, USA:n hallinnonvaihto-ohjelman tuotos?
Guaidó näytti ilmestyneen tyhjästä, mutta hän oli Yhdysvaltain hallituksen yli kymmenvuotisen hallinnonvaihto-ohjelman tuote.
Oikeistolaisten opiskelija-aktivistien rinnalla Guaidóa koulutettiin heikentämään Venezuelan sosialistisesti suuntautunutta hallitusta, epävakauttamaan maata ja jonain päivänä tarttumaan valtaan. Vaikka hän on ollut varsin merkityksetön hahmo Venezuelan politiikassa, hän on vuosien ajan vaivihkaa todistanut kelvollisuuttaan Washingtonille.
9.2. 2019:
"Niin ”kiistanalainen” kuin tällainen toimenpide voisi olla, Venezuelan itsevaltaisesti julistama ja Yhdysvaltain tukema ”väliaikainen” presidentti on ilmoittanut, ettei hän sulje pois mahdollisuutta ”valtuuttaa” ulkomainen sotilaallinen väliintulo Maduron kumoamiseksi. Guaido kertoi AFP: lle, että hän tekisi "kaiken, mikä on välttämätöntä", jotta "pelastettaisiin ihmishenkiä" - eikä suljeta pois kiistanalaista aihetta, jossa kutsutaan ulkomaalaisia, ja erityisesti Yhdysvaltoja, puuttumaan sotilaallisesti Venezuelaan Nicolas Maduron syrjäyttämiseksi."
Näin kävi minullekin; äänestin unioniin liittymisen puolesta ja tiedossa oli että "hyppäämme jo liikkeellä olevaan junaan". Keskeisiä perusteita oli irtautuminen Neuvostoliiton vaikutuspiiristä ja liittyminen "eurooppalaiseen arvoyhteisöön". Kun Maastrichtin sopimus tehtiin, en silloinkaan oikein ymmärtänyt, mistä tässä vakauden hakemisessa on kysymys. Vielä vuoteen 2007 saakka näytti asiat menevän hyvään suuntaan. Peruskirjoja fiksattiin koko ajan ja mm. Lissabonin sopimus tuli voimaan Erkki Liikasen ollessa komissaarina. Erkki piti kokouksessa alustuksen, jossa hän visioi, että EU on nostettava digitaalisen kehityksen kärkeen maailmassa. Toisin kävi siinäkin, nykyajalle tärkeässä asiassa. Lissabonin sopimuksessa vuonna 2012 Euroopan Unioni sai yhä selvemmän uusliberaalin ilmenemismuodon - valtavirtaisen talouspolitiikan mukainenhan se on ollut alusta lähtien. Se että peruskirjat on hyväksytty konsensusperiaatteella ja yksimielisesti, tarkoittaa että niitä voidaan muuttaa vain samalla periaateella. Se että tästä ei keskustella ja pohdita toimintastrategioita, tarkoittaa juuri sitä että edustajia valitessamme tulemme ostaneeksi sian säkissä. Se että europarlamentaarikkommekaan eivät analysoi näitä asioita, on erikoista. Oletan että peruskirjojen, "treaties" suuntautumisen kyseenalaistaminen koetaan eurovihamieliseksi ja siksi vältetään "viheltämistä kirkossa". Ennenpitkää tämä suuntautuminen on nostettava tikunnokkaan - erityisesti sen tulee aiheuttamaan Kiinan nopea nousu ja tietenkin sen erilainen, ilmeisen endogeeninen raha- ja talouspolitiikka.
VastaaPoistaMuokkaa
Ilpo. Olen arvioidesi kanssa samalla kannalla. Radiohiljaisuus unioninongelmista on ihmeellistä, jopa saa aikaan epäilyn, että sisäpiirissä on tietoja, joita ei uskalleta avata, jotta ei jouduta poliittiseen dispoon. Mutta ennen pitkää paine aukaisee varoventtiilin ja silloin alkaa tapahtua. Odotan, että euron määräelvytyksen runsaus ja sen seuraukset yhdessä kv-tilanteen kanssa voi saada aikaan hallitsemattoman purkauksen. Kestääkö euro, on hyvin kyseenalaista, sillä lisäjako markkinoile ei silloin auta. Ja kaikki on luottamuksen varassa. Nykymeno ei sitä erityisen vakuuttavasti rakenna, vaan sallii markkinamenon hallita valuutta-alueen talousmenoa ilman julkisen sektorin perusteltuja interventioita.
VastaaPoista