MANIFESTI VUODEN 2019 EUROOPAN PARLAMENTTIVAALEIHIN

Toukokuussa 2019 EU-kansalaiset valitsevat vaaleissa uuden Euroopan parlamentin ja vaikuttavat Euroopan komission uuteen johtoon. Vaaleissa on mahdollista luoda uudistunut, oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi Euroopan Unioni, joka pystyy raivaamaan laaja-alaisen ja muutosvoimaisen tien kestävään kehitykseen YK:n kestävän kehityksen päämäärien (Sustainable Development Goals, SDGs) ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Eurooppa, joka asettaa ihmisten hyvinvoinnin ja maapallon etusijalle, pystyy myös ratkaisemaan maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä haasteita. EU:n maahanmuutto- ja turvallisuusstrategia ei voi onnistua ellei ilmastonmuutoksen riskejä oteta huomioon. Myös talouden kilpailukyky on lyhytaikaista, ellei Eurooppa ota laajemmin käyttöön vähähiilisiä ja puhtaita teknologioita, toimi resurssitehokkaammin ja kunnioita planeettamme rajoja.

Green 10 on kymmenen suurimman, Euroopan tasolla toimivan ympäristöjärjestön ja verkostojen yhteenliittymä.

10  TAVOITETTA

Green 10, joka edustaa kymmeniä miljoonia kansalaisia kaikkialla Euroopassa, kutsuu poliittisia ryhmiä, EU-vaalien ehdokkaita ja EU-johtajia edistämään seuraavia asioita:

Euroopan Unioni, joka nostaa ympäristön ja ilmaston suojelun etusijalle.

Maapallolla on 10-15 vuotta aikaa rajoittaa ilmastomuutoksen vaikutuksia, palauttaa luonnon monimuotoisuus ja poistaa taloudellisen toiminnan ympäristö- ja sosiaalihaitat. Tuleva muutoksen vuosikymmen edellyttää keskittymistä ja johtajuutta. Uuden Euroopan Unionin on valtuutettava komission presidentti vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Tavoitteiden tulisi olla kaiken kattava raami EU:n kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä. Presidentin on työskenneltävä yhdessä ilmaston- ja ympäristönsuojelusta vastaavien varapresidenttien kanssa YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Parempi hallinto, ei sääntelyn purkua.

Yksi EU:n tärkeimmistä saavutuksista on ollut sen jatkuva pyrkimys sopia yhteisistä säännöistä ympäristön suojelemiseksi sekä kansanterveyden, työntekijöiden oikeuksien ja kuluttajien oikeuksien edistämiseksi. Nämä säännöt ovat malli muulle maailmalle. EU-johtajien seuraavan sukupolven tulee lopettaa sääntelyn purku ja keskittyä jälleen sääntelyyn yhteisen edun hyväksi. EU-sääntelyn tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tieteelliseen tietoon, aitoon keskusteluun sidosryhmien kanssa ja olennaisen sääntelyn oikea-aikaiseen luomiseen, käyttöönottoon ja soveltamiseen.

EU joka kunnioittaa lakeja ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Yksi EU:n suurimpia historiallisia saavutuksia on ollut demokratian rauhanomainen levittäminen ja lainsäädännön ulottaminen lähes koko Eurooppaan. Kansalaisjärjestöillä yhdessä vapaan lehdistön ja riippumattoman oikeuslaitoksen kanssa on elintärkeä rooli hallinnon toimien valvomisessa ja valtaapitävien vastuullisuudessa. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen Euroopan päätöksentekoon tulee turvata. Euroopan uuden komission ja parlamentin tulee tukea kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa käyttämään laillista ja taloudellista valtaansa sen varmistamiseksi, että kaikkien EU-maiden hallitukset kunnioittavat lainsäädäntöä.

Vastuullinen ja esimerkillinen Euroopan komissio.

Euroopan uuden hallinnon on pyrittävä ja pystyttävä vastustamaan erityisetuja ja kansallisia hallituksia etenkin kun kyse on sääntöjen noudattamisesta. Uuden komission on vähennettävä EU-lainsäädännön politisoitumista ja alettava jälleen valvoa riippumattomasti ja tehokkaasti EU-lainsäädännön noudattamista. Yleisön luottamuksen ansaitsemiseksi ja Eurooppa-projektin laillisuuden ja uskottavuuden turvaamiseksi EU-instituutioiden – ja erityisesti komission – on ylläpidettävä läpinäkyvyyden, rehellisyyden ja julkisen luotettavuuden korkeimpia standardeja.

10 VOITTOA IHMISILLE JA PLANEETALLE

1. Globaali johtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

EU on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut pyrkivänsä rajoittamaan maapallon lämpötilan nousun 1,5 Celsius-asteeseen. Tätä varten EU:n on nostettava merkittävästi vuoteen 2030 asetettuja tavoitteita kasvihuonepäästöjen alentamisesta, uusiutuvasta energiasta ja energiasäästöistä. EU:n on varmistettava taloutensa täydellinen hiilivapaus vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä merkitsee hiilen, öljyn ja kaasun käytön lopettamista ja pyrkimistä pois haitallisista vaihtoehdoista kuten ei-kestävästä bioenergiasta, ydinvoimasta ja geoteknisistä menetelmistä hiilipäästöjen alentamiseksi. Samaan aikaan lopetetaan hiilidioksidipäästöjä tuottavien alojen rahoittaminen ja investoidaan kestävään talouteen.

2. Terveet ekosysteemit

EU on sitoutunut pysäyttämään biodiversiteetin katoamisen ja lopettamaan ylikalastuksen ja metsäkato vuoteen 2020 mennessä. Edistystä on tapahtunut vain vähän, ja samalla kasvi- ja eläinlajeja häviää kiihtyvällä vauhdilla pääasiassa teollisen maanviljelyn, infrastruktuurin kehittymisen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena. EU:n on tosissaan alettava noudattaa luontoa, vesistöä ja haitallisia vieraslajeja koskevaa lainsäädäntöä ja mieluummin otettava käyttöön kuin uudistettava vesilakeja koskevat raamit. Sen on allokoitava EU-budjetista riittävät resurssit luonnonsuojeluun ja siirtymiseen kalastuksen hallinnoinnista valtamerien säilymiseen, uudistettava radikaalisti maatalouspolitiikkansa, lopetettava globaali metsien tuhoutuminen ja tuettava luonnon säilyminen.

3. Puhdasta ilmaa kaikille

Uuden komission ja Euroopan parlamentin on ratkaistava nopeasti Euroopan terveyden tärkein ympäristöuhka. Ilman saastuminen aiheuttaa EU:ssa yli 400 000 ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Se pahentaa kroonisia sairauksia ja aiheuttaa valtavia kustannuksia terveydelle, ympäristölle ja taloudelle. Uuden komission ja valittujen parlamenttiedustajien tulee varmistaa EU:n ilmanlaatua koskevien lakien täytäntöönpano ja torjua hallitusten pyrkimykset niiden heikentämiseen. Heidän tulee luoda uusia keinoja saastumisen juurisyiden korjaamiseen (liikenne, energia, lämmitys, teollisuus ja maatalous) ja päivitettävä EU:n ilmanlaatua koskevat laatustandardit WHO:n mukaiseksi.

4. Globaali johtaja puhtaassa liikenteessä

Diesel-skandaali paljasti, että EU on epäonnistunut autojen ja kuorma-autojen päästöjen vähentämisessä. Skandaali tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisen mahdollisuuden nopeuttaa siirtymistä aidosti puhtaaseen liikenteeseen. Uuden Euroopan parlamentin tulee lisätä sääntelyä epäpuhtauksien, melun ja hiilidioksidipäästöjen poistamiseksi varsinkin luomalla strategian, joka tekee Euroopasta maailman johtavan toimijan nollapäästöisissä yhteiskuljetuksissa, joiden käyttövoimana on puhdas uusiutuva sähkö.

5. EU-budjetti, joka vastaa globaaleihin ja Euroopan-laajuisiin ympäristöhaasteisiin

Nykyinen EU-budjetti on suurelta osin ristiriidassa EU:ssa ja kansainvälisesti määriteltyjen, kestävää kehitystä sekä ilmaston ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden kanssa. Komissio julkaisi äskettäin ehdotuksen uudeksi EU-budjetiksi, mutta se ei mahdollista käännettä, joka tarvitaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön tuomiseksi tärkeimmiksi painopisteiksi vuoden 2020 jälkeen. Uuden budjetin on oltava linjassa ilmastonmuutosta, biodiversiteettia ja kestävää kehitystä koskevien kansainvälisten sitoumusten kanssa siten että se sisältää selkeästi määritellyn 50 %:in pakollisen kulutavoitteen ilmastonmuutokseen ja ympäristöön kaikilla budjetin osa-alueilla siten, että fossiiliset polttoaineet poistetaan kaikista ohjelmista. Lisäksi EU:n LIFE-ohjelman rahoituksen tulisi olla vähintään 1 % kokonaisbudjetista.

6. Euroopan myrkytön tulevaisuus

Monet tuotteet sisältävät kemikaaleja kuten muovia, palonestoaineita tai nanomateriaaleja. Ne uhkaavat eläimiä, ympäristöä ja kansanterveyttä lisäten vakavia sairauksia kuten syöpää, hedelmättömyyttä ja hermoston kehityshäiriöitä. Niistä aiheutuu myös huomattavia kustannuksia. EU:n on vähennettävä ihmisten altistumista vaarallisille kemikaaleille ja nopeutettava niiden korvaamista turvallisilla vaihtoehdoilla. Sen on säänneltävä ympäristöä ja ihmisten terveyttä tuholaismyrkyiltä, hormonaalisilta haitta-aineilta ja lyijyltä, elohopealta sekä muilta myrkyllisiltä kemikaaleilta.

7. Puhdas kiertotalous: käytetään vähemmän resursseja ja harmonisoidaan kemikaali-, tuote- ja jätelakeja

Euroopan kertakäyttökulttuuri pahentaa sosiaalista eriarvoisuutta, uhkaa kansanterveyttä ja kuluttaa loppuun resursseja kaikkialla maailmassa. Heikko koordinaatio kemikaaleja, tuotteita ja jätettä koskevassa lainsäädännössä estää materiaalikierron suojelun myrkyllisiltä kemikaaleilta. EU tarvitsee yhtenäiset toimintatavat, joilla estetään jätteen syntymistä ja edistetään kestävien, korjattavien ja myrkyttömien tavaroiden suunnittelua. Haitallisten aineiden ei tulisi säilyä kierrätettävissä tuotteissa. Tämä muutos johtaa kustannussäästöihin, uusiin työpaikkoihin, terveempiin ihmisiin ja turvallisempaan ympäristöön.

8. Läpinäkyvämpi, demokraattisempi ja vastuullinen Eurooppa

EU:n tulee turvata kaikille oikeus tiedonsaantiin, osallistumiseen ja oikeuteen. Sen tulee lopettaa Aarhusin kovention vastainen toiminta parantamalla pääsyä oikeuteen. EU:n on varmistettava EU:n päätöksenteon ja lobbaustoiminnan suurempi läpinäkyvyys sekä parannettava vaikuttajien eri rooleja koskevia käytäntöjä (ns. revolving door practice). Tämä lujittaisi EU:n legitimiteettiä, varmistaisi tasapainoisen sidosryhmien osallistumisen, estäisi yritysten soluttautumisen päätöksentekoprosesseihin ja torjuisi eturistiriidat.

9. Kauppasopimukset ihmisten, ei suuryritysten hyväksi

Kaikkien EU:n tulevien kauppasuhteiden on asetettava julkinen etu ensisijaiseksi sen sijaan, että pyrittäisiin maksimoimaan kaupan volyymit ja minimoimaan monikansallisten yhtiöiden kustannuksia. Kaikista nykyisistä ja tulevista kauppasopimuksista on suljettava pois erityiset sovitteluprovisiot ulkomaisille sijoittajille. Kaikkiin Euroopan vapaakauppasopimuksiin tulee sisällyttää Pariisin ilmastosopimukseen, ympäristön heikentämiseen ja vahingollisuuteen liittyvät ehdot siten, että ne ovat juridisesti sitovia ja pakottavia.

10. Kestävä Eurooppa joka kunnioittaa maapallon rajoja

Voidakseen noudattaa YK:n kestävän kehityksen agenda 2030:n ympäristönäkökohtia ja varmistaakseen sen, että Eurooppa elää ekologisten resurssiensa mukaisesti EU:n on laadittava kunnianhimoinen kahdeksas ympäristöohjelma. Nykyinen bruttokansantuotteeseen keskittyvä lähestymistapa taloudessa on johtanut resurssien ehtymiseen ja lajien katoamiseen ja samalla kasvavaan epätasa-arvoon, velkaantumiseen ja työntekijöiden köyhtymiseen. Eurooppa tarvitsee välttämättä uuden talouspolitiikan, joka luo hyvinvointia kaikille elämää säilyttävien ekosysteemien rajojen puitteissa. On estettävä ympäristön saastumisen kustannusten siirtyminen tuleville sukupolville.

Lisätietoja Green 10:stä:

secretariat@green10.org

+32 489 29 62 80

www.green10.org

(Käännös: Hannele Pöllä, Työväen Retkeilyliitto)