Koskeeko vapaus vain voimakkaita?

Seppo Tuovinen:

Arkistostani löytyi vanha puhe, jonka pidin SDP:n Seinäjoen puoluekokouksessa tasan 6 vuotta sitten 8.5.2014.

Näin puheeni teksti meni:

Seppo Tuovinen Pirkanmaa – SDP:n Puoluekokous 8.5. 2014



Missä ovat ne rohkeat vasemmistolaiset poliitikot, jotka vielä puhuvat vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta?
Jacob Söderman, Jukka Gustafsson ja Valto Koski kuuluvat tähän joukkoon.

Södermanin mielestä elämme sydämetöntä politiikan aikaa. Hän on huolissaan itsekkyyden filosofiasta, jonka hän pelkää syrjäyttävän hyvinvointiyhteiskunnan.


90-luvulla ei tarkkailtu sitä, mitä tuloeroille tapahtuu leikkauspolitiikan seurauksena. Ajateltiin, että ihmisten tulot lisääntyvät yleisesti. Ei huomattu, että köyhimpien tulot eivät lisääntyneetkään, vaan päinvastoin ne vähenivät.



Liian harva poliitikko kyselee vaalikentillä, mitä ihmisille oikeasti kuuluu? Jos kyselee ja poliitikko ehdottaa oman puolueensa yhteiseen politiikkaan tarkistusta, hänet torpataan ja häntä syytetään ankeuttajaksi.



Me sosialidemokraatitkin puhumme mieluummin järjestelmistä, rakenteista, kilpailukyvyn esteistä, kannustusloukuista ja tahtotiloista, joilla ihmiset saadaan uskomaan milloin mihinkin.

Sitähän tämä politiikan retoriikka viime vuosikymmeninä on ollut. Rakennepolitiikkaa ja hyvää taloudenpitoa tarvitaan, mutta miten se ihmisille selitetään ymmärrettävästi ilman kapulakieltä.



Monet uusliberalismiin retkahtaneet uskovat, että se mitä pääoma puhuu, niin sen käskytykseen on kiltisti sopeuduttava. Vastaan hangoittelijoita nimitellään jarruporukaksi, joka ei ymmärrä yhteistä etua.



Itsekkyyden filosofia korostaa sitä, että itsekkyys ja oman edun tavoittelu ovat moraalisesti oikein ja epäitsekkyys ja myötätunto ovat kaikkein pahinta moraalittomuutta.

Itsekkyyden filosofian mukaan yksilön pitää saada vapaasti toteuttaa omia taloudellisia intressejään. Ei valtion, eikä muunkaan yhteisön pidä millään tavalla rajoittaa sitä.



Kuuluuko vapauteen myös moraali?

Laillinen verosuunnittelu (vaikka se kansalaisista näyttäisi veronkierrolta), listaamattomien yhtiöiden osinkojärjestelmä ovat tätä laillista vapautta. Samoin nykyajan kapitalismiin kuuluva yritysjohtoa usein ruhtinaallisesti palkitseva optiosysteemi, runsaine eläke- ja muine etuineen.



Entä veroparatiisit?

Niitäkin lait suojelevat kuten olemme viime aikoina nähneet, kun suomalaisten raharikkaiden veronkiertoa ja verojen piilottelua ei ole voitu enää tutkia.



Elämmekö yhä selkeämmin epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa vapaus koskee vain voimakkaita?



Hyvät ystävät, toverit!

SDP tarvitsee nyt suunnanmuutosta!

Meidän on tehtävä selkeä analyysi uusliberalismista ja globalisaatiosta. Meidän on yhdessä selvitettävä millaisen yhteiskunnan haluamme tulevaisuudessa rakentaa.
Vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus kuuluvat yhä siihen aateperustaan, jolle tulevaisuuteen suuntaava ja eheytyvä SDP nojaa.

Meidän on asetettava yhteinen menestys ja yhteisvastuu toiminnassamme ensisijalle ja uskottava itseemme.
Uusoikeistolaisuus ja pidäkkeettömän kapitalismin rynnistys tarvitsevat vastavoiman. Se löytyy sosialidemokratiasta - niin meillä omassa isänmaassamme - mutta myös laajemmin maailmalla.

18.5. 2020
Seppo Tuovinen:
 Elämme aikakautta, jota leimaa sivistyksen ja ihmisarvon kunnioittamisen puute.. Paavo Laakkonen kysyy edellä aivan oikein: "Mistä saataisiin se sivistyksen koulu, joka opettaisi kunnioittamaan ihmisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa?" Monta kertaa olen palannut elämäni varrella Väinö Voionmaan sivistysajatteluun, hänen filosofiaansa ja siihen miten hän vei puoluettaan eteenpäin myös ideologian kautta. Hänen metodissaan opettaa nuorisoa oli jotain ainutlaatuista. Hän rakasti historian ja aatteiden tutkimista. Hänellä oli tapana sanoa innostuksestaan tutkimustyöhön: "OPIN, VALISTUKSEN JA AATTEIDEN MAAILMASSA ON IKUINEN NUORUUS JA KEVÄT." Voidaan sanoa, että Väinö Voionmaa oli ikuisesti nuori ja innokas, aina väsymätön, helposti syttyvä ja sytyttävä, alati aatteellinen ja toiveikas, milloin tahansa altis palvelukseen. Kiinnostukseni Väinö Voionmaahan alkoi opiskeluaikanani Turun yliopistossa Suomen historian opinnoissa 1960-70-lukujen taitteessa. Väinö Voionmaan diplomaattipoika Tapio Voionmaa kirjoitti isänsä kirjeiden pohjalta kirjan "Kuriiripostia" (1971). Kirja teki minuun syvän vaikutuksen, sillä se avasi jatkosodan aikaisia kulissitapahtumia aivan uudesta näkökulmasta.

Olen kirjoittanut Väinö Voionmaasta lukuisia kirjoituksia ja pitänyt myös esitelmiä. Pidin mm. 26.9.2015 Itsenäinen kansa - Yhteistyön maailma-seminaarissa alustuksen professori Maria Lähteenmäen kirjasta Väinö Voionmaa puolue- ja geopoliitikko. Paikkana oli Itä-Karjalan kansanopisto Punkaharju. Mikään yllätys ei liene sekään, että Väinö Voionmaa kiinnostaa myös ay-väkeä. Tampereella alustin v. 2016 syksyllä Lentokonetehtaan emeritus-kerholaisille Väinö Voionmaasta. Käsittelin talvisodan taustaa edellä mainitun professori Maria Lähteenmäen Voionmaa-kirjan pohjalta . Suomen poliittisen johdon valinnat talvisodan alla herättivät vilkkaan keskustelun metalliduunareidenkin piirissä. Historiantutkijalla, kansan sivistäjällä ja valtiomiehellä Väinö Voionmaalla on oma tärkeä paikkansa Suomen poliittisessa historiassa, tiede-elämässä ja tietenkin SDP:n nuorison ja järjestöväen sivistäjänä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Väinö Voionmaa on voimakkaasti vaikuttanut minun omaan ajatteluuni sosialidemokratiasta ja sivistyksen merkityksestä ja lukemisen sekä elinikäisen oppimisen tarpeellisuudesta.

Missä ovat suunnannäyttäjät?

Aikamerkin haastattelussa Sakari Kiuru, osuuskauppamies, sivistysmies ja Yleiradio Oy:n eläkkeellä oleva pääjohtaja toivoo opintokerhotyön tulevan vielä takaisin. Haastattelussaan hän nostaa esiin työväen sivistystyön suuria persoonallisuuksia kuten Väinö Voionmaan, Reino H. Oittisen ja Arvi Hautamäen.

Kirjassaan "Lyhyin askelin – Puolipoliittiset muistelmani (TSL 2004) Kiuru kiteyttää voionmaalaisen sivistystyön perusajatuksen: ”Sivistystyössä keskitytään erityisesti yhteiskunnan muuttamisessa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksumiseen”."

– Nykypolvi keskittyy historian sijasta nykyisyyteen ja epävarmaan tulevaisuuteen. Missä ovat gurut ja suunnannäyttäjät, Kiuru kysyy.

Väinö Voionmaa - isällinen kasvattaja

Aikamerkki:
Väinö Voionmaan humanismilla olisi käyttöä myös tässä ajassa pohtii Seppo Tuovinen kirjoituksessaan.

Väinö Voionmaa (1869–1947) muistetaan sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä paitsi kansanedustajana, moninkertaisena ministerinä, rauhanneuvottelijana Tartossa vuonna 1920, Moskovassa 1940 ja Pariisissa 1946–1947 mutta myös työväenliikkeen ihmisten ja varsinkin työläisnuorison henkisenä ja sivistyksellisenä kasvattajana. Voionmaa oli perustamassa Työväen Sivistysliittoa vuonna 1919 ja legendaarista Työväen Akatemiaa Kauniaisiin yhdessä professori Julius Ailion kanssa viisi vuotta myöhemmin.

Seppo Tuovinen Fb-keskustelussa: 
Professori Maria Lähteenmäki päättää hienon kirjansa: "Väinö Voionmaa puolue- ja geopoliitikko", SKS 2014, Voionmaan kummitädin Minna Canthin runoon: "Touon aika lähenee, kylmät hallat vähenee. Päivä kirkkahasti Paistaa, ihanasti, Korkealta, Taivahalta, Siintävältä, loistavalta." Minna Canthin Kevät-runon säkeistö kuvaa hienosti suuren kansan sivistäjän ja rohkean ihmisen Väinö Voionmaan luonnetta ja asennetta elämään. Kevät on toivon aikaa. Väinö Voionmaa oli ikuisesti nuori ja innokas, aina väsymätön, helposti syttyvä ja sytyttävä, alati aatteellinen ja toiveikas. Sosialidemokraattinen kansanliike kiittää Väinö Voionmaata suurenmoisesta elämäntyöstä työväenliikkeen ja Suomen hyväksi. Emme unohda häntä! 

150 vuotta Väinö Voionmaan syntymästä 12.2. 2019

Seppo Tuovinen 1.1. 2019:
- Seppo Tuovisen blogi 17.10. 2017
Professori Väinö Voionmaan ( 1869-1947) syntymästä tulee 12.2.2019 kuluneeksi 150 vuotta. Väinö Voionmaa oli historian professori - merkittävä historiantutkija, kansanedustaja, ministeri. Voionmaa on kolme kertaa toiminut rauhanneuvottelijana Suomen valtuuskunnissa:Tartossa, Moskovassa ja Pariisissa. Hänen syntymäänsä tullaan juhlimaan laajemminkin maassamme.

Väinö Voionmaahan oli Tampereen yliopiston edeltäjän Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansleri 1945–1947 ja Pirkanmaan silloisen Pohjois-Hämeen vaalipiirin kansanedustajana SDP:n riveistä vuosina 1923-1947.

Väinö Voionmaan arvo Suomelle ja SDP:lle oli suuri

Professori Maria Lähteenmäen tutkimus ”Väinö Voionmaa puolue- ja geopoliitikko”, SKS 2014 on viime vuosien yksi merkittävimmistä kirjalöydöistäni. Teoksesta on kirjoitettu lehdissä varsin niukasti, vaikka se valaisee Suomen valtiollista toimintaa ennen sotia ja sotien ajalta monipuolisten lähteiden kautta. Poliittisen historian tutkimusalaan kuuluva kirja ei ole perinteinen elämänkerta. Teos keskittyy esittelemään ja arvioimaan Väinö Voionmaan (1869-1947) poliittista ajattelua ja toimintaa hänen Suomen rajoja ja alueita koskevista näkemyksistään.




Hän on kirjoittanut myös ensimmäisen Tampereen kaupungin historiteoksen, jota pidetään yhä yhtenä parhaimmista kaupunkihistoriateoksista Suomessa. Kirjoitin runsas vuosi sitten artikkelin Väinö Voionmaasta TSL:n Aikamerkki-lehteen,

Tässä julkaisemani artikkeliblogini perustuu mm. professori Maria Lähteenmäen kirjaan "Väinö Voionmaa Puolue- ja geopoliitikko". Väinö Voionmaa on mielestäni huomionsa ja juhlavuotensa ansainnut. Historiantutkijalla, kasansivistäjällä ja valtiomiehellä Väinö Voionmaalla on oma tärkeä paikkansa Suomen poliittisessa historiassa, tiede-elämässä ja tietenkin SDP:n nuorison ja järjestöväen sivistäjänä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen.