Finanssikriisin aikoihin paljastui, että suuret investointipankit olivat olleet manipuloimassa korkoja ja valuuttoja, rikkoneet USA:n asettamia pakotteita ja että mm. JPMorgan oli myynyt asuntolainajohdannaisia ja samaan aikaan lyönyt vetoa niiden arvon putoamisesta. Pankit hyötyivät näistä rikollisista toimistaan. JPMorgan kunnostautui myös Kreikan kansantalouden kirjanpidon manipuloinnin auttamisessa sen alijäämien ja velkaantumisasteen vilpillisessä alentamisharhautuksessa. Näistä kaikista väärinkäytöksistä ja rikoksista ne selvisivät muutamien kymmenien miljardien dollarien sakoilla.
Panamapaperit muiden vuotojen ohella todistivat, että pankit kaiken kaikkiaan auttavat maailman suuryrityksiä, rikkaita, talous- ja poliittista eliittiä, yhdessä rikollisten, diktaattorien, huumekauppiaiden sekä harmaan talouden toimijoiden kanssa siirtämään omaisuuttaan, tulojaan ja harjoittamaansa liiketoimintaa varjojen valtakuntaan, suojaan julkisuudelta ja veroilta ja kaikenlaiselta yhteiskuntavastuulta, veroparatiiseihin. Veroparatiisien olemassa oloa ei vallitsevassa ajattelussa rinnasteta oikeusvaltiorikkomukseen tai -rikokseen. Siitä kuitenkin on kysymys. Järjestelyllä on luotu sellainen kansallisten ja EU:n oikeusnormien palomuuri, jonka taakse nämä oikeusnormit eivät ulotu. Tämä palomuuri suojaa etuoikeuksia, väärinkäytöksiä ja rikoksia.
Tällä viikolla ovat uudet lahjontajutut olleet uutisissa. Israelilainen miljardööri Benny Steinmetz on laajalla lahjontapaketilla yrittänyt saada etuja ja loistavia etuoikeuksia Guineassa olevaan rautakaivokseen lahjomalla maan entisen presidentin vaimoa.Viron hallitus kaatui lahjontasyytteisiin. Ministeri oli yrittänyt saada rahaa Tallinnan satamaa rakentavilta firmoilta luvaten suopeaa hallintoa ja viranomaistoimintaa.
Deutsche Bank on hyväksynyt USA:n valvontaviranomaisen määrämän 130 miljoonan dollarin sakon välttyäkseen joutumasta syytteeseen lahjonnasta ja sen salaamisesta. Pankki oli vuodesta 2009 asti seitsemän vuoden ajan kanavoinut miljoonia dollareita lahjuksiin ja konsultoinnin nimikkeillä maksettuihin vastaaviin maksuihin ympäri maailmaa. Syyttäjän mukaan pankki oli pimittänyt nämä maksut kirjanpidossaan. Syyttäjän mukaan toiminta oli suunnitelmallista ja vilpillistä, jossa konsultointipalkkioita käytettiin lahjontaan. USA:n korruption vastainen laki kieltää yhdysvaltalaisia pankkeja maksamasta lahjuksia myöskään ulkomailla Näitä säännöksiä Deutsche Bank oli rikkonut Saudi Arabiassa, Abu Dhabissa, Italiassa ja Kiinassa. Nämä ovat tapahtuneet sen jälkeen kun USA:n lainvalvontaviranomaiset olivat sakottaneet pankkia hämärän rahan siirtelystä.
Viime vuonna Deutsche Bank oli siirtänyt satoja miljoonia hämärää rahaa ukrainalaisen oligarkin puolesta, joka on nyt syytettynä maan suurimmassa pankissa tehdystä petoksesta. Virallinen katumus kuuluu asiaan. Deutsche Bank kertoi tutkiville journalisteille olevansa nyt erilainen pankki. Tällainen lupaus on kuultu ennenkin. Pankki oli mukana Panamapapereiden paljastuksissa. Pankilla oli osansa Baltian kautta Venäjältä tapahtuneissa hämärissä rahansiirroissa. Näiden mittaluokka arvioitiin 230 miljardiksi dollariksi. Näihin sisältyi mm. Bill Browderin palkkaaman Sergei Magnitskin paljastamien Venäjän eliitin kavallusten paljastaminen ja näiden avulla haltuun saatujen rahojen länteen siirto. Mukana näissä Virosta länteen tehdyissä siirroissa on myös ollut Deutsche Bank. Venäjältä arvioidaan tehtävän useiden kymmenien miljardien dollarien vuosittaiset pääomansiirrot. Niissä käytetään jälkien peittämiseksi ns. peilikauppoja, jotka edellyttävät pankkien palveluita.
Edellisten syytteiden lisäksi Deutsche Bank on syyllistynyt petokseen manipuloimalla arvometallien hintoja yli viiden vuoden ajan. Pankki myönsi petokset ja lahjonnan sovitellessaan syyttäjän kanssa syytetoimet kiertävää sakkoratkaisua. Ratkaisun tarkoittama sopimus edellytti, että pankki nyt muuttaisi tapansa ja olisi rehellinen jatkossa. Näistä sopimuksista on tullut valtavirtaa finanssialan laitosten väärinkäytösten ja rikosten silkkihanskaohjauksessa. Varsinaisia rangaistuksia ei pankeille eikä pankkiireille ole tuomittu, ei edes oikeuskäsittelyä aloitettu. Pankkien ”oikeudet” rikoksiin ja niiden toimien rankaisemattomuus ovat ainutlaatuisia erioikeuksia ns. oikeusvaltioissa. Näitä eivät EU-johtajatkaan uskalla kiistää. Kansa taas ei ymmärrä ja/tai ei katso voivansa vaikuttaa.
USA edellyttää pankkien harjoittavan hämärän rahan valvontaa ja havaituista tapauksista ilmoittamista. Pankit laiminlöivät säännöllisesti näitä velvollisuuksiaan. Usean vuoden ajan laiminlyönteihin syyllistyneistä mainitaan erikseen, mm. Bank of New York Mellon, Standard Schattered, JPMorgan ja HSBC. Nämäkin pankit olivat jo antaneet lupauksia muuttaa käytöstään lakien ja sääntöjen mukaisiksi. Deutschen tiedottaja Hunter lupasi pankin jättäneen kaiken tämän taakseen. Tähän voi todeta, että taakse jätetyt rikokset ja väärinkäytökset ovat aina uusittavissa. Kun tiedetään, että pankit pitävät näitä sovittelusakkoja normaaleina neuvoteltavina liiketoimintakustannuksina, jotka ovat murto-osa väärinkäytöksillä saaduista hyödyistä, ei ole lainkaan luultavaa, että annetut lupaukset taaskaan pitävät.
Jos pankkien väärinkäytöksiin perustuvat liiketoimet saataisiin kuriin, suuntautuisi niiden voitontavoittelu luultavasti enemmän reaalitalouden kohentamiseen investointien muodossa. Nykyisellään finanssialan makrotaloudellinen tuottavuus on heikkoa. Finanssitalouden volyymi on yli kymmenkertainen verrattuna maailman bkt:een, mutta talouden kasvua tuo valtava rahamäärä ei saa aikaan. Talouden toimintaan finanssisektorilla suoritetuilla rikoksilla on haitallinen vaikutus. Samalla nämä toimet ovat omiaan viemään uskottavuutta koko järjestelmältä. EU:n tulisi myös laajentaa oikeusvaltion käsitettään koskemaan myös pankkimaailman erioikeuksia ja veroparatiisien lainsuojaa. Näille erioikeuksille ei pidä antaa lainsuojaa eikä niillä ole tukea kansan oikeustajunnassa.
Tampereella 15.1.2021
Veikko Räntilä
20.1. 2021