Brexit ja yritysten oikeudet
Corporate Europe ajatuspankki kirjoittaa 31.1. 2020 Brexitin jälkeisistä vapaakauppaneuvotteluista ja sen mahdollisista seuraamuksista muulle Euroopalle ja kansalaisyhteiskunnalle. Brexitin jälkeinen CETA-pohjainen EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasopimus olisi huono uutinen kansalaisyhteiskunnalle.
BREXIT ja Yritysten oikeudet (ISDS) sääntely-yhteistyössä
EU: n ja Ison-Britannian väliset kauppaneuvottelut alkavat Yhdistyneen kuningaskunnan tavoitteella käyttää yritysystävällistä EU: n ja Kanadan sopimusta CETA mallina Britannian ja EU:n välisille vapaakauppasopimuksille. Tämä ei ole hyvä lähtökohta demokratialle eikä yleiselle edulle.
31.1. 2020 lähtien Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää osa Euroopan unionia, mutta tulevat suhteet ovat vielä määrittelemättä. Tulevien neuvottelujen ytimessä on kauppasopimus, ja huolimatta vuosia käydyistä keskusteluista vetäytymissopimuksesta ei ole ollenkaan selvää, miltä se tältä osin näyttää. EU: n puolella on valmisteluja, mutta ei mitään kauppasopimuksen mallipohjaa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ilmoittanut olevansa innokas sopimukseen, joka noudattaa EU: n ja Kanadan välistä CETA-sopimusta, vain pienin muutoksin.
Jos CETA: sta todellakin tulee tällaisen sopimuksen perusta, ehkä merkittävin näkökohta on se, mitkä tärkeät kysymykset voidaan jättää ulkopuolelle, kuten muuttoliike, jota ei sisällytetä CETA-sopimukseen. Mutta on myös paljon huolta, kun tarkastellaan, mitä on se, mikä ei ole yllätys kenellekään, joka seurasi pitkää kansalaisyhteiskunnan taistelua CETA itseään vastaan eli kysymys CETA-sopimuksen kiistanalaisista kohdista. Mihin tahansa CETA-tyylisiin sopimuksiin sisältyy riskejä demokratialle ja yleiselle intressille, ja ne herättävät kysymyksiä, jotka eivät ole vielä olleet osa pitkää Brexit-keskustelua.
Hallitusten ja yritysryhmien lausuntoja on runsaasti, joissa voidaan havaita toteutettavissa olevia uhkia. Niihin sisältyy liioiteltujen valtuuksien antaminen isoille yritykselle, kriittinen rahoitusala mukaan lukien; ne sisältävät tapoja sivuuttaa demokraattisen päätöksenteko vastavuoroisen markkinoille pääsyn nimissä; ja nämä uhat sisältyvät myös prosessiin, toisin sanoen kuinka koko tärkeästä sopimuksesta käytävä keskustelu tapahtuu valtion virkamiesten ja yritysten edunvalvojien johtamana läpinäkymättömine pyrkimyksineen.
Erityistuomioistuimet suuryrityksille
Yksi tärkeä kysymys on, sisältyykö sopimukseen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisujärjestelmä (ISDS) CETA-sopimuksen mukaisesti . Tämä kiistanalainen mekanismi - joka sisältyy tuhansiin kauppa- ja sijoitussopimuksiin maailmanlaajuisesti - luo epäselvän rinnakkaisen oikeusjärjestelmän yrityksille, joita ne voivat käyttää nostamalla kanteen hallituksille, jotka käyttävät perustuslaillista valtaansa. Alkaen terveysvaroituksista savukepakkauksiin ja pyrkimyksiin keskeyttää fracking (öljyn erottaminen maaperästä vesisärötystekniikalla), yritykset ovat haastaneet ISDS-tuomioistuimissa suuren joukon hallituksia, ja sen seurauksena hallitukset on määrätty jakamaan yrityksille miljardeja veronmaksajien rahaa. ISDS: n sisällyttäminen tuleviin EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasuhteisiin kohtaisi todennäköisesti massiivisen yleisön vastustuksen. Yhdistyneelle kuningaskunnalle se ei olisi "valvonnan takaisin ottamista itselleen", jota kansalaisille luvattiin Brexitin jälkeisessä maailmassa, vaan luvan ja valtuuksien antamista rinnakkaiselle suurten yritysten hyväksi toimivalle oikeusjärjestelmälle.
Kyse ei ole vain spekuloinnista: välitystuomioistuinten lakimiehet mainostavat jo palveluita yrityksille, mikä voi saada aikaan enemmän sijoittajien oikeusjuttuja EU: n jäsenvaltioita vastaan, jotka käyttävät Yhdistynyttä kuningaskuntaa toimintansa kohteena. Koska EU: n jäsenmaat ovat hyvin lähellä peruuttaa kaikki ISDS-sopimukset muiden EU: n jäsenvaltioiden kanssa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen perusteella vuonna 2018), useat lakitoimistot ovat julkaisseet tiedotteita ehdottaen, että yritysten olisi hyödyllistä rakentaa ulkomaiset sijoituksensa muihin EU: n jäsenvaltioihin Ison-Britannian kautta (katso esimerkiksi Crowell & Moring, Baker McKenzie, Fiettan lakimies, Hogan Lovells, K & L Gates); kahdenväliset investointisopimukset EU-maiden kanssa todennäköisesti pysyvät voimassa. Jos esimerkiksi saksalaisella yrityksellä on sijoitus Romaniaan, se voi antaa tämän sijoituksen "virrata" tytäryhtiön kautta Yhdistyneessä kuningaskunnassa - mahdollisesti vain postilaatikkoyrityksenä. Se voi sitten nostaa kanteen Romaniaan sen kahdenvälisen investointisopimuksen kautta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa - vaikka tällaista sopimusta ei olisikaan voimassa Romanian ja Saksan välillä. Yhdysvaltalaisen asianajotoimisto Baker McKenzie mukaan "tämä todennäköisesti antaisi Yhdistyneelle kuningaskunnalle kilpailuetua, joka saattaisi lieventää joitain Brexitin kielteisiä vaikutuksia". Toisessa artikkelissa yrityksen lakimiehet kutsuvat Brexitiä "kultaiseksi tilaisuudeksi" Yhdistyneelle kuningaskunnalle houkutella ulkomaisia yrityksiä CETA-tyyppisten vapaakauppasopimusten rajoittavien sopimusosien kiertämiseksi.
Megapankit keskeisessä roolissa
Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus suosii yleensä ISDS: ää , toistaiseksi se ei ole nimenomaisesti pyytänyt sen sisällyttämistä EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasopimukseen, joka kattaa kaikki EU: n jäsenvaltiot - ei siis vain niitä maita, joilla on jo sijoitussuojasopimus Kansainvälisen kauppajärjestön kanssa. Mutta sen lähellä on paljon voimakkaita ääniä, jotka ajavat juuri ISDS-osan mukaanottoa. Tärkein on finanssiala, joka on jo kauan vaatinut erityistuomioistuinten sisällyttämistä sopimukseen. Esimerkiksi Ison-Britannian finanssipalvelusektorin avainryhmä, esimerkiksi kansainvälinen sääntelystrategiaryhmä (IRSD), on jo ehdottanut, että EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen kauppasopimukseen sisältyy ISDS, samanlainen kuin CETA-sopimuksessa.
ISDS: n sisältävä sopimus olisi merkittävä askel, jolla aiheuttaisi suuria ja vakavia seurauksia. Vaikka - kiistanalaisesti - EU: lla on jo tällainen sopimus Kanadan kanssa, sama järjestely Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa on hyvin erilainen tapaus, varsinkin kun kyse on rahoitusmarkkinoiden sääntelystä. Kanadassa on yleensä tiukempi varainhoitoalan sääntely kuin EU: ssa, huolimatta siitä, että maassa ei tapahtunut samaa taloudellista painajaista kuin suurimmassa osassa maailmaa vuonna 2008. Toisaalta Yhdistynyt kuningaskunta on ollut sääntelyn purkamisen mestari. Erityisesti yritysystävällisten tuomioistuinten asettaminen Lontoon Cityyn globaalien pankkivälittäjien käsiin on todella pelottava mahdollisuus.
Vältä demokraattista päätöksentekoa!
Aivan yhtä pelottava on yleinen kehys, jota finanssiala ehdottaa sääntelylle. Heidän lähtökohtansa on, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen finanssisektorin pääsy yhtenäismarkkinoille on heille ratkaisevan tärkeä. Ja he ovat suurelta osin tukeneet alueen sisämarkkinasääntöjä. Nyt heidät pakotetaan taistelemaan kovasti markkinoille pääsyn puolesta, ja varmistamaan, että EU-27: n alueelle tulevat säännöt eivät kehity heidän etujensa vastaiseen suuntaan. Heidän parannuskeinonsa - Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituksen kannattama lobby, johon kuuluu suurin osa Lontoossa toimivista suurista pankeista - on kaksitahoinen: ensinnäkin sopimuksen lauseke, joka "lukitsisi nykyisen vapauttamisen tason"; tämä kaava tekisi sekä Yhdistyneelle kuningaskunnalle että EU: lle mahdottomaksi tiukentaa sääntöjä tulevan rahoituksen romahtamisen estämiseksi, ja se voisi olla este myös veropetosten torjunnalle (Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on saanut erityistehtäväkseen toimia juuri tällä sektorilla, ir),
Toinen vastaus koskee 'sääntely-yhteistyötä'. He ehdottavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU: n välille perustettaisiin sääntelyn yhdenmukaistamista käsittelevä foorumi, joka tarkastelee molempien osapuolten sääntöjen kehitystä varmistaakseen samalla puolella olevien kahden kauppablokin pidättäytytymisen lainsäädäntöaloitteista, jotka vahingoittaisivat toisen osapuolen (liike)intressejä. Molemmat osapuolet voisivat vastustaa uusia ideoita, ja he tekisivät sen jo ennen kuin nämä säännöt esitetään kyseisten maiden parlamenteille. Ehdotettu foorumi kantaisi suuren vastuun, mukaan lukien keskeisen roolin riitojen ratkaisussa. Lisäksi Euroopan komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten edustajat, joiden on tarkoitus muodostaa sääntelyfoorumi IRSG: n, seuraavat niiden ohessa toimivia "asiantuntijaryhmiä", joissa on rahoituksen edunvalvojia.
Suosittu kaava
Sääntely-yhteistyö ei ole suosittua vain finanssialalla. Siitä on tullut iso yritysten mantra, koska se näyttää toteuttavan 'ympyrän neliöimisen'. Yritysten intressissä on ylläpitää pääsyä yhtenäismarkkinoille, mutta yhtenäismarkkinoiden sääntöjen kehittyessä ne menettävät toimintamahdollisuuksiaan ja vaikutusvaltaansa, ellei jonkinlainen sopimus takaa sääntöjen ja standardien vastavuoroista hyväksymistä. Kuten Ison-Britannian teollisuuden keskusliitto totesi joulukuussa 2016 annetussa raportissa : ”Yritysten ja hallitusten on tehtävä yhteistyötä sopiakseen siitä, kuinka varmistaa pitkäaikainen sääntely-yhteistyö EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoiden välillä Yhdistyneen kuningaskunnan poistumisen jälkeen. EU ei ole staattinen organisaatio, ja sen sääntelykehys kehittyy edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan poistumisen jälkeen. Tämä asettaa lukuisia haasteita. Ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan etujen mukaista olla (tässä tilanteessa) sääntöjentekijä. "
Sääntely-yhteistyön tarkoituksena on korvata osa EU: n lainsäädäntöön kohdistuvista vaikutuksista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta menettää Brexitin kanssa. Mutta tarkkaan millainen 'sääntely-yhteistyö' tarkoittaa, mikä sen tarkoitus on ja kuka on mukana, on ratkaisevan tärkeää. Tässä yhteydessä kyse on liike-elämän eduista, ja sitä todennäköisesti johtavat Euroopan komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan ministeriöiden virkamiehet, todennäköisesti yritysten hallitsevien neuvoa-antavien elinten tukema. Se voisi luoda tilaa suuryritysten edunvalvojille varmistaa etunsa etäällä julkisesta keskustelusta ja demokraattisesta valvonnasta.
Ympäristöpolitiikka tässä yhteydessä
CETA-sopimus, jota Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson pitää mallina kauppasopimukselle, on hyvinkin esimerkki tästä. Kanadalainen kaupan analyytikko Stuart Trew totesi äskettäin, että on runsaasti todisteita siitä, että Pohjois-Amerikan teollisuus käyttää sääntely-yhteistyötä CETA: n puitteissa "EU: n instituutioiden ja jäsenvaltioiden puuttumisen tai estämisen ja ennalta varautumisen estämiseksi päätöksenteossa"; molemminpuolinen yritys on tässä keskeistä. Olemme jo nähneet esimerkkejä tästä, mm. Ison-Britannian hallituksen laitoksen esittelemässä esimerkissä: ”Kanada on onnistuneeesti vakuuttanut EU: n tarkistamaan säännökset, joissa sen öljyhiekka luokiteltaisiin erityisen saastuttavaksi.” Tällaiset tapaukset ovat huolenaiheita sääntely-yhteistyöstä: pitkällä aikavälillä tämä lähestyminen voi johtaa hiljaiseen, mutta pysyvään alaspäin kohdistuvaan suuntautumiseen suojaustasoilla.
Jos sääntely-yhteistyö asetetaan EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasopimuksen ytimeen, on vaara, että se saattaa heikentää demokraattista päätöksentekoa molemmin puolin. Kriittiset päätökset voitaisiin siirtää virkamiesten ja liike-elämän edunvalvojien miehittämään ympäristöön, jolloin sääntelyn purkaminen olisi erittäin uskottava seuraus.
Neuvottelijat toimivat ilman valvontaa yrityksen kanssa?
EU: n ja globaalin kauppapolitiikan aikaisemmat kokemukset varoittavat meitä siitä, että nämä sopimukset neuvotellaan yleensä piilossa, ilman vähäisintäkään demokraattista valvontaa. Kaksi CETA-neuvotteluista tuttua ilmiötä sekä muita EU: n sopimuksia ovat myös mukana EU: n ja Ison-Britannian välisessä kauppasopimuksessa: eristyneisyys ja suurten yritysten hallitseva asema.
Ei pitäisi olla yllättävää, että neuvotteluihin osallistuvat sekä EU: n että Yhdistyneen kuningaskunnan virallisten elinten tärkeimmät keskustelevat kumppanit tapaavat ensisijaisesti suurten yritysten edustajia. Global Justice Now ja Corporate Europe Observatory laskelmien mukaan loppuvuodesta 2017, 91 prosenttia iso-Britannian kauppaministeriön liiketoimintaryhmien kokouksista on tapahtunut viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Brexit-osastolla vastaava luku oli 71 prosenttia. Pelkästään yhdellä sektorilla, finanssisektorilla, oli enemmän kokouksia Yhdistyneen kuningaskunnan Brexit-ministereiden kanssa kuin kaikkia muita kuin yritysryhmiä yhteensä. Tämä trendi näyttää jatkuvan tähän päivään saakka.
Tärkein esiin nouseva huolenaihe on vaikeus - jopa mahdottomuus - seurata tällaisen sopimustoiminnan kehitystä, etenkin sitä, mistä puhutaan lobbaajien kanssa. Vuonna 2018 EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten vaatimusten jälkeen, Corporate Europe Observatory ja Spinwatch (UK) joutuivat toteamaan , ettei neuvotteluihin osallistuvien virallisten elinten ja yritysryhmien välisessä vaihdossa ole pääsy edes perustietoihin. Molemmat osapuolet eväsivät pääsyn edes perustietoihin keskusteluistaan edunvalvojien kanssa.
Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tarve
Oma lukunsa on CETA-kiistakysymyksiä koskeva kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. Vasta kun Yhdysvaltojen ja EU: n välinen sopimus TTIP avasi laajan vapaakauppaa koskevan keskustelun Euroopassa, ryhmät kaikkialla mantereella havaitsivat myös CETA: n puutteet. Mutta siihen mennessä oli kaikki jo liian myöhäistä. Aikaisempi havaitseminen olisi voinut parantaa mahdollisuuksia joko sopimuksen myrkyllisimpien osien kumoamiseen tai eroon pääsemiseen koko hankkeesta.
Toivottavasti tästä opitaan, että EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisestä kauppasopimuksesta käytävien keskustelujen on oltava etusijalla kansalaisyhteiskunnan ryhmille kaikkialla Euroopassa. Vaikka neuvottelut tuovat meille paljon vaikeita keskusteluja, olisi niin outoa ja surullista, jos EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen CETA-tyyppinen sopimus ei herättäisi ainakin samaa kansalaisyhteiskunnan mielenkiintoa, osallistumista ja valvonnan tasoa, jota CETA lopulta teki. . Onko se kattava sopimus vai ei, sillä on vahva vaikutus elämään Kanaalin molemmin puolin. Siksi on elintärkeää, että sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että EU: n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat osallistua kauppaneuvotteluihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti