EU hautaa yritysten rinnakkaistuomioistuimet Unionin alueella

 

EU hautaa suunnitelmat uudesta yritysten rinnakkaisoikeusjärjestelmästä Euroopan Unionin sisällä. EU:n komissio pitää kuitenkin kiinni yritysten etuoikeuksista kolmansien maiden kanssa. Itävallan Attac vaatii näiden yritysten etuoikeuksien maailmanlaajuista lopettamista.

EU:n komissio on luopunut suunnitelmistaan ​​uudesta yritysten rinnakkaisoikeusjärjestelmästä EU-maiden välillä. Tämän totesi EU:n rahoitusmarkkinoista vastaava komissaari Mairead McGuinness eilen avauspuheessaan* EU : n sidosryhmien foorumissa sisämarkkinoiden investointien suojaamisesta ja helpottamisesta.

Sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi EU:n jäsenvaltioiden välisen ryhmän erityisten toimintaoikeuksien (ISDS) järjestelmän vuonna 2018 EU- lainsäädännön vastaiseksi, EU:n komissio aikoi korvata sen uudella ehdotuksella kesällä 2021. . Vaihtoehtojen joukossa komissio mainitsi myös erityisen EU-sijoitustuomioistuimen perustamisen yrityksille. Suunnitelmat on nyt virallisesti haudattu.

Schramböck toivoi edelleen kauaskantoisia erityisoikeuksia yrityksille

Vielä kesällä 2021 silloinen talousministeri Margarete Schramböck puolusti yritysten kauaskantoisimpia erityisoikeuksia . Erste Group ja Itävallan kauppakamari olivat myös vaatineet erityisoikeuksia kuulemisprosessissa . Myös suuret saksalaiset pankit, Euroopan pankkiliitto, saksalainen osakkeenomistajien lobbaus ja yritysten edunvalvontaryhmät, kuten BusinessEurope ja ranskalainen AFEP, olivat erityisen aktiivisia tämän lobbaamisessa .

EU:n komissio pitää kuitenkin kiinni yritysten etuoikeuksista kolmansien maiden kanssa

Attac suhtautuu varovaisen myönteisesti EU:n komission päätökseen. ”Yritysten erityiset toimintaoikeudet uhkaavat politiikkaa yhteisen edun nimissä ja ovat ristiriidassa demokratian kanssa. "Valitettavasti komissio kuitenkin noudattaa edelleen näitä yritysten etuoikeuksia sijoitussopimuksissa kolmansien maiden kanssa”, arvostelee Iris Frey Attac Austriasta. Yritykset voivat myös pakottaa valtiot korvaamaan niille valtavia summia uusista työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojelemista koskevista laeista.

Attac kehottaa EU:n komissiota kampanjoimaan kaikkien yritysten erityisoikeuksien lopettamisen puolesta – maailmanlaajuisesti. Attac vaatii, että maiden oikeusvaltiopuutteita tulisi parantaa kaikkien osalta sen sijaan, että luotaisiin laillisia etuoikeuksia yrityksille, jotka rajoittavat demokraattista toimintavapautta.

EU on tällä hetkellä ratifioinut neljä sopimusta ISDS-mekanismilla: energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen, CETAn Kanadan kanssa sekä sopimukset Vietnamin ja Singaporen kanssa. Ainoastaan ​​EY-sopimus on tullut täysimääräisesti voimaan. Kolmen muun sopimuksen ISDS-määräykset pannaan täytäntöön, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne.

Brexit ja sen uhat vapaakauppasopimuksissa

Brexit ja yritysten  oikeudet
Corporate Europe ajatuspankki kirjoittaa 31.1. 2020 Brexitin jälkeisistä vapaakauppaneuvotteluista ja sen mahdollisista seuraamuksista muulle Euroopalle ja kansalaisyhteiskunnalle. Brexitin jälkeinen CETA-pohjainen EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasopimus olisi huono uutinen kansalaisyhteiskunnalle.

BREXIT ja  Yritysten oikeudet (ISDS) sääntely-yhteistyössä 
EU: n ja Ison-Britannian väliset kauppaneuvottelut alkavat Yhdistyneen kuningaskunnan tavoitteella käyttää yritysystävällistä EU: n ja Kanadan sopimusta CETA mallina Britannian ja EU:n välisille vapaakauppasopimuksille. Tämä ei ole hyvä lähtökohta demokratialle eikä yleiselle edulle.

31.1. 2020  lähtien Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää osa Euroopan unionia, mutta tulevat suhteet ovat vielä määrittelemättä. Tulevien neuvottelujen ytimessä on kauppasopimus, ja huolimatta vuosia käydyistä keskusteluista vetäytymissopimuksesta ei ole ollenkaan selvää, miltä se tältä osin  näyttää. EU: n puolella on valmisteluja, mutta ei mitään kauppasopimuksen mallipohjaa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ilmoittanut olevansa innokas sopimukseen, joka noudattaa EU: n ja Kanadan välistä CETA-sopimusta,  vain pienin muutoksin.

Jos CETA: sta todellakin tulee tällaisen sopimuksen perusta, ehkä merkittävin näkökohta on se, mitkä tärkeät kysymykset voidaan jättää ulkopuolelle, kuten muuttoliike, jota ei sisällytetä CETA-sopimukseen. Mutta on myös paljon huolta, kun tarkastellaan, mitä on se, mikä ei ole yllätys kenellekään, joka seurasi pitkää kansalaisyhteiskunnan taistelua CETA itseään vastaan  eli kysymys CETA-sopimuksen kiistanalaisista kohdista. Mihin tahansa CETA-tyylisiin sopimuksiin sisältyy riskejä demokratialle ja yleiselle intressille, ja ne herättävät kysymyksiä, jotka eivät ole vielä olleet osa pitkää Brexit-keskustelua.

Hallitusten ja yritysryhmien lausuntoja on runsaasti, joissa  voidaan havaita toteutettavissa olevia uhkia. Niihin sisältyy liioiteltujen valtuuksien antaminen isoille yritykselle, kriittinen rahoitusala mukaan lukien; ne sisältävät tapoja sivuuttaa demokraattisen päätöksenteko vastavuoroisen markkinoille pääsyn nimissä; ja nämä uhat sisältyvät myös prosessiin, toisin sanoen kuinka koko tärkeästä sopimuksesta käytävä keskustelu tapahtuu valtion virkamiesten ja yritysten edunvalvojien johtamana läpinäkymättömine pyrkimyksineen.

Erityistuomioistuimet suuryrityksille

Yksi tärkeä kysymys on, sisältyykö sopimukseen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisujärjestelmä (ISDS) CETA-sopimuksen mukaisesti . Tämä kiistanalainen mekanismi - joka sisältyy tuhansiin kauppa- ja sijoitussopimuksiin maailmanlaajuisesti - luo epäselvän rinnakkaisen oikeusjärjestelmän yrityksille, joita ne voivat käyttää nostamalla kanteen hallituksille, jotka käyttävät perustuslaillista valtaansa. Alkaen terveysvaroituksista savukepakkauksiin ja pyrkimyksiin  keskeyttää  fracking (öljyn erottaminen maaperästä vesisärötystekniikalla), yritykset ovat haastaneet ISDS-tuomioistuimissa suuren joukon hallituksia, ja sen seurauksena hallitukset on määrätty jakamaan yrityksille miljardeja veronmaksajien rahaa. ISDS: n sisällyttäminen tuleviin EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasuhteisiin kohtaisi todennäköisesti massiivisen yleisön vastustuksen. Yhdistyneelle kuningaskunnalle se ei olisi "valvonnan takaisin ottamista itselleen", jota kansalaisille luvattiin Brexitin jälkeisessä maailmassa, vaan luvan ja valtuuksien antamista rinnakkaiselle suurten yritysten hyväksi toimivalle oikeusjärjestelmälle.

Kyse ei ole vain spekuloinnista: välitystuomioistuinten  lakimiehet mainostavat jo palveluita yrityksille, mikä voi saada aikaan  enemmän sijoittajien oikeusjuttuja EU: n jäsenvaltioita vastaan, jotka käyttävät Yhdistynyttä kuningaskuntaa toimintansa kohteena. Koska EU: n jäsenmaat ovat hyvin lähellä  peruuttaa kaikki ISDS-sopimukset muiden EU: n jäsenvaltioiden kanssa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen perusteella vuonna 2018), useat lakitoimistot ovat julkaisseet tiedotteita ehdottaen, että yritysten olisi hyödyllistä rakentaa ulkomaiset sijoituksensa muihin EU: n jäsenvaltioihin Ison-Britannian kautta (katso esimerkiksi Crowell & Moring, Baker McKenzie, Fiettan lakimies, Hogan Lovells, K & L Gates); kahdenväliset investointisopimukset EU-maiden kanssa todennäköisesti pysyvät voimassa. Jos esimerkiksi saksalaisella yrityksellä on sijoitus Romaniaan, se voi  antaa tämän sijoituksen "virrata" tytäryhtiön kautta Yhdistyneessä kuningaskunnassa - mahdollisesti vain postilaatikkoyrityksenä. Se voi sitten nostaa kanteen Romaniaan sen kahdenvälisen investointisopimuksen kautta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa - vaikka tällaista sopimusta ei olisikaan voimassa Romanian ja Saksan välillä. Yhdysvaltalaisen asianajotoimisto Baker McKenzie mukaan  "tämä todennäköisesti antaisi Yhdistyneelle kuningaskunnalle kilpailuetua, joka saattaisi lieventää joitain Brexitin kielteisiä vaikutuksia". Toisessa artikkelissa yrityksen lakimiehet kutsuvat Brexitiä "kultaiseksi tilaisuudeksi" Yhdistyneelle kuningaskunnalle houkutella ulkomaisia ​​yrityksiä CETA-tyyppisten vapaakauppasopimusten rajoittavien sopimusosien kiertämiseksi.

Megapankit keskeisessä roolissa

Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus suosii yleensä ISDS: ää , toistaiseksi se ei ole nimenomaisesti pyytänyt sen sisällyttämistä EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasopimukseen, joka kattaa kaikki EU: n jäsenvaltiot - ei siis vain niitä maita, joilla on jo sijoitussuojasopimus Kansainvälisen kauppajärjestön kanssa. Mutta sen lähellä on paljon voimakkaita ääniä, jotka ajavat juuri ISDS-osan mukaanottoa. Tärkein on finanssiala, joka on jo kauan vaatinut erityistuomioistuinten sisällyttämistä sopimukseen. Esimerkiksi Ison-Britannian finanssipalvelusektorin avainryhmä, esimerkiksi kansainvälinen sääntelystrategiaryhmä (IRSD), on jo ehdottanut, että EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen kauppasopimukseen sisältyy ISDS, samanlainen kuin CETA-sopimuksessa.

ISDS: n sisältävä sopimus olisi merkittävä askel, jolla aiheuttaisi suuria ja vakavia seurauksia. Vaikka - kiistanalaisesti - EU: lla on jo tällainen sopimus Kanadan kanssa, sama järjestely Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa on hyvin erilainen tapaus, varsinkin kun kyse on rahoitusmarkkinoiden sääntelystä. Kanadassa on yleensä tiukempi varainhoitoalan sääntely kuin EU: ssa, huolimatta siitä, että maassa ei tapahtunut samaa taloudellista painajaista kuin suurimmassa osassa maailmaa vuonna 2008. Toisaalta Yhdistynyt kuningaskunta on ollut sääntelyn purkamisen mestari. Erityisesti yritysystävällisten tuomioistuinten asettaminen Lontoon Cityyn globaalien pankkivälittäjien käsiin on todella pelottava mahdollisuus.

Vältä demokraattista päätöksentekoa!

Aivan yhtä pelottava on yleinen kehys, jota finanssiala ehdottaa sääntelylle. Heidän lähtökohtansa on, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen finanssisektorin pääsy yhtenäismarkkinoille on heille ratkaisevan tärkeä. Ja he ovat suurelta osin tukeneet alueen sisämarkkinasääntöjä. Nyt heidät pakotetaan taistelemaan kovasti markkinoille pääsyn puolesta, ja varmistamaan, että EU-27: n alueelle tulevat säännöt eivät kehity heidän etujensa vastaiseen suuntaan. Heidän parannuskeinonsa - Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituksen kannattama lobby, johon kuuluu suurin osa Lontoossa toimivista suurista pankeista - on kaksitahoinen: ensinnäkin sopimuksen lauseke, joka "lukitsisi nykyisen vapauttamisen tason"; tämä kaava tekisi sekä Yhdistyneelle kuningaskunnalle että EU: lle mahdottomaksi tiukentaa sääntöjä tulevan rahoituksen romahtamisen estämiseksi, ja se voisi olla este myös veropetosten torjunnalle (Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on saanut erityistehtäväkseen toimia juuri tällä sektorilla, ir),

Toinen vastaus koskee  'sääntely-yhteistyötä'. He ehdottavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU: n välille perustettaisiin sääntelyn yhdenmukaistamista käsittelevä foorumi, joka tarkastelee molempien osapuolten sääntöjen kehitystä varmistaakseen samalla puolella olevien kahden kauppablokin  pidättäytytymisen lainsäädäntöaloitteista, jotka vahingoittaisivat toisen osapuolen (liike)intressejä. Molemmat osapuolet voisivat vastustaa uusia ideoita, ja he tekisivät sen jo ennen kuin nämä säännöt esitetään  kyseisten maiden  parlamenteille. Ehdotettu foorumi kantaisi suuren vastuun, mukaan lukien keskeisen roolin riitojen ratkaisussa. Lisäksi Euroopan komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten edustajat, joiden on tarkoitus muodostaa sääntelyfoorumi  IRSG: n, seuraavat niiden ohessa toimivia "asiantuntijaryhmiä", joissa on rahoituksen edunvalvojia.

Suosittu kaava

Sääntely-yhteistyö ei ole  suosittua vain finanssialalla. Siitä on tullut iso yritysten mantra, koska se näyttää toteuttavan 'ympyrän neliöimisen'. Yritysten intressissä on  ylläpitää pääsyä yhtenäismarkkinoille, mutta yhtenäismarkkinoiden sääntöjen kehittyessä ne menettävät toimintamahdollisuuksiaan ja vaikutusvaltaansa, ellei jonkinlainen sopimus takaa sääntöjen ja standardien vastavuoroista hyväksymistä. Kuten Ison-Britannian teollisuuden keskusliitto totesi joulukuussa 2016 annetussa raportissa : ”Yritysten ja hallitusten on tehtävä yhteistyötä sopiakseen siitä, kuinka varmistaa pitkäaikainen sääntely-yhteistyö EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoiden välillä Yhdistyneen kuningaskunnan poistumisen jälkeen. EU ei ole staattinen organisaatio, ja sen sääntelykehys kehittyy edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan poistumisen jälkeen. Tämä asettaa lukuisia haasteita. Ei ole Yhdistyneen kuningaskunnan etujen mukaista olla (tässä tilanteessa) sääntöjentekijä. "

Sääntely-yhteistyön tarkoituksena on korvata osa EU: n lainsäädäntöön kohdistuvista vaikutuksista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta menettää Brexitin kanssa. Mutta tarkkaan millainen 'sääntely-yhteistyö' tarkoittaa, mikä sen tarkoitus on ja kuka on mukana, on ratkaisevan tärkeää. Tässä yhteydessä kyse on liike-elämän eduista, ja sitä todennäköisesti johtavat Euroopan komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan ministeriöiden virkamiehet, todennäköisesti yritysten hallitsevien neuvoa-antavien elinten tukema. Se voisi luoda tilaa suuryritysten edunvalvojille varmistaa etunsa etäällä julkisesta keskustelusta ja demokraattisesta valvonnasta.  

Ympäristöpolitiikka tässä yhteydessä

CETA-sopimus, jota Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson pitää mallina kauppasopimukselle, on hyvinkin esimerkki tästä. Kanadalainen kaupan analyytikko Stuart Trew totesi äskettäin, että on runsaasti todisteita siitä, että Pohjois-Amerikan teollisuus käyttää sääntely-yhteistyötä CETA: n puitteissa "EU: n instituutioiden ja jäsenvaltioiden puuttumisen tai estämisen ja ennalta varautumisen estämiseksi päätöksenteossa"; molemminpuolinen yritys on tässä keskeistä. Olemme jo nähneet esimerkkejä tästä, mm.  Ison-Britannian hallituksen laitoksen   esittelemässä esimerkissä: ”Kanada on onnistuneeesti vakuuttanut EU: n tarkistamaan säännökset, joissa sen öljyhiekka luokiteltaisiin erityisen saastuttavaksi.” Tällaiset tapaukset ovat huolenaiheita sääntely-yhteistyöstä: pitkällä aikavälillä tämä lähestyminen voi johtaa hiljaiseen, mutta pysyvään alaspäin kohdistuvaan suuntautumiseen suojaustasoilla.

Jos sääntely-yhteistyö asetetaan EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppasopimuksen ytimeen, on vaara, että se saattaa heikentää demokraattista päätöksentekoa molemmin puolin. Kriittiset päätökset voitaisiin siirtää virkamiesten ja liike-elämän edunvalvojien miehittämään ympäristöön, jolloin sääntelyn purkaminen olisi erittäin uskottava seuraus.

Neuvottelijat toimivat ilman valvontaa yrityksen kanssa?
EU: n ja globaalin kauppapolitiikan aikaisemmat kokemukset varoittavat meitä siitä, että nämä sopimukset neuvotellaan yleensä piilossa, ilman vähäisintäkään demokraattista valvontaa. Kaksi CETA-neuvotteluista tuttua ilmiötä sekä muita EU: n sopimuksia ovat myös mukana EU: n ja Ison-Britannian välisessä kauppasopimuksessa: eristyneisyys ja suurten yritysten hallitseva asema.

Ei pitäisi olla yllättävää, että neuvotteluihin osallistuvat sekä EU: n että Yhdistyneen kuningaskunnan virallisten elinten tärkeimmät keskustelevat kumppanit tapaavat ensisijaisesti suurten yritysten edustajia.  Global Justice Now ja Corporate Europe Observatory laskelmien mukaan loppuvuodesta 2017, 91 prosenttia iso-Britannian kauppaministeriön liiketoimintaryhmien kokouksista on tapahtunut viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Brexit-osastolla vastaava luku oli 71 prosenttia. Pelkästään yhdellä sektorilla, finanssisektorilla, oli enemmän kokouksia Yhdistyneen kuningaskunnan Brexit-ministereiden kanssa kuin kaikkia muita kuin yritysryhmiä yhteensä. Tämä trendi näyttää jatkuvan tähän päivään saakka.

Tärkein esiin nouseva huolenaihe on vaikeus - jopa mahdottomuus - seurata tällaisen sopimustoiminnan kehitystä, etenkin sitä, mistä puhutaan lobbaajien kanssa. Vuonna 2018 EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten vaatimusten jälkeen, Corporate Europe Observatory ja Spinwatch (UK) joutuivat toteamaan , ettei neuvotteluihin osallistuvien virallisten elinten ja yritysryhmien välisessä vaihdossa ole pääsy edes perustietoihin. Molemmat osapuolet eväsivät pääsyn edes perustietoihin keskusteluistaan ​​edunvalvojien kanssa.

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tarve

Oma lukunsa on CETA-kiistakysymyksiä koskeva kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. Vasta kun Yhdysvaltojen ja EU: n välinen sopimus TTIP avasi laajan vapaakauppaa koskevan keskustelun Euroopassa, ryhmät kaikkialla mantereella havaitsivat myös CETA: n puutteet. Mutta siihen mennessä oli kaikki jo liian myöhäistä. Aikaisempi havaitseminen olisi voinut parantaa mahdollisuuksia joko sopimuksen myrkyllisimpien osien kumoamiseen tai eroon pääsemiseen  koko hankkeesta.

Toivottavasti tästä opitaan, että EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisestä kauppasopimuksesta käytävien keskustelujen on oltava etusijalla kansalaisyhteiskunnan ryhmille kaikkialla Euroopassa. Vaikka neuvottelut tuovat meille paljon vaikeita keskusteluja, olisi niin outoa ja surullista, jos EU: n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen CETA-tyyppinen sopimus ei herättäisi ainakin samaa kansalaisyhteiskunnan mielenkiintoa, osallistumista ja valvonnan tasoa, jota CETA lopulta teki. . Onko se kattava sopimus vai ei, sillä on vahva vaikutus elämään Kanaalin molemmin puolin. Siksi on elintärkeää, että sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että EU: n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat osallistua kauppaneuvotteluihin.

EU nostanut kiistan erityistuomioistuimista YK-tasolle

847 000 allekirjoitusta  erityistuomioistuimia  ja yrityksiä koskevia sääntöjä  vastaan  

Itävallan Attac -järjestö raportoi neuvotteluista  Euroopan Komission ja YK:n kansainvälisen kauppaoikeuskomission ( (UNCITRAL)  välillä.  Ne  ovat johtaneet siihen, että 847 000 allekirjoittajaa vaatii erityisten ISDS -oikeustuomioistuinten  lopettamista ja sen sijaan laatimaan yrityksille  sääntöjä, jotka saattavat ne vastuuseen  ihmisoikeusrikkomuksista. Itävallan ASttac on erityisen kiinnostunut näistä neuvotteluistab siksikin, että Wien on näiden neuvottelujen toinen vuosittainen järjestämispaikka.

"Yhdessä Foorumin järjestöjen "Anders Handeln" ja "Itävallan Allianssi " kanssa olemme allekirjoittaneet vetoomuksen "Oikeuksia ihmisille - sääntöjä yrityksille - lopettakaa ISDS!" ja se on luovutettu Itävallan koko maan hallitusta edustaneelle varakansleri Werner Koglerille 6. helmikuuta. Allekirjoitukset kerättiin yhdessä yli 200 muun eurooppalaisen organisaation, ammattiliiton ja sosiaalisen liikkeen kanssa vuoden aikana. Kiitos kaikille, jotka allekirjoittivat!

Itävallan olisi näytettävä esimerkkiä ja luotava painostusta EU: n tasolla, jotta ihmisten oikeudet ja yrityksiä koskevat säännöt lopulta pannaan täytäntöön.

Erityistuomioistuimet yrityksille (ISDS) ovat etuoikeuksia, joita ei voida perustella millään. Yritykset voivat vaatia valtioita yksityisiin välimiesoikeuksiin, jos he pelkäävät, että uudet ilmastonsuojelutoimenpiteet tai parannetut työntekijöiden oikeudet voivat vähentää niiden odotettuja voittoja.

 Nämä erityiset lailliset oikeudet myönnetään kauppaa ja investointeja koskevilla sopimuksilla, kuten CETA tai energiaperuskirja.
"ISDS-oikeudenkäyntien lisääntyminen ilmastonsuojelulakeja vastaan, kuten öljyntuotannon kielto Italiassa Adrianmerellä tai Uniperin uhkaama oikeusjuttu Hollannin hiilen lopettamista vastaan, viivästyvät ja tekevät ilmastonsuojelusta kalliimpaa tulevaisuuden kustannuksella. Sen sijaan, että lopettaisimme tämän rinnakkaisoikeuden ja sen korvausvaatimukset, EU yrittää ankkuroida sen maailmanlaajuisesti YK: n kansainvälisen kaupan oikeuden komitean (UNCITRAL) puitteissa ”, kritisoivat foorumin perustajat Anders Handel ja Itävallan Allianssi.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen edellyttää yrityksille sitovia sääntöjä

Vaikka EU jatkaa yritysten rinnakkaisoikeuden edistämistä, neuvottelut YK: n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimuksesta ovat kovat. Tällainen sopimus takaisi sen, että yrityksiä voidaan pitää vastuussa ihmisoikeusrikkomuksista maailmanlaajuisesti.

Vetoomuksen allekirjoittajien suurella määrällä on kuitenkin jo ollut vaikutus. Osana viidettä neuvottelukierrosta lokakuussa 2019 EU ja yksittäiset jäsenvaltiot osallistuivat enemmän keskusteluun. Itävallan Allianssi ja Anders Handeln suhtautuvat tähän myönteisesti ja vaativat varaministeriä ja hallitusta puolustamaan YK: n sopimusta sekä Itävallan ja EU: n laajuista due diligence -lakia (Tällä kartoitetaan ennakolta yrityskauppaan liittyviä riskejä ja vastuita.) sekä EU: n neuvotteluvaltuuksia. ”Tästä eteenpäin sen on oltava voimakkaampaa. Viimeinkin on varmistettava, että ihmisoikeuksia loukkaavat yritykset eivät enää jää rankaisematta. Itävallan olisi näytettävä hyvää esimerkkiä ja luotava painostusta EU: n tasolla, jotta kansalaisten oikeudet ja yrityksiä koskevat säännöt lopulta pannaan täytäntöön. "

Yli 200 organisaation, ammattiliiton liitto käynnisti tammikuussa 2019 yleiseurooppalaisen kampanjan "Ihmisten oikeudet, yritysten säännöt - lopeta ISDS!" ja sosiaaliset liikkeet alkoivat. Täydellinen luettelo organisaatioista löytyy täältä . Vetoomus allekirjoitettiin 22. tammikuuta 2019 - 24. tammikuuta 2020.

*Vetoomuksen koko teksti:

"Nykyisissä kauppa- ja sijoitussopimuksissa yrityksille annetaan kauaskantoisia erityisiä oikeuksia ja mahdollisuus käyttää rinnakkaisoikeutta näiden oikeuksien toteuttamiseksi. Kehotamme EU: ta ja sen jäsenvaltioita lopettamaan nämä etuoikeudet vetämällä ne pois kauppa- ja sijoitussopimuksista, jotka sisältävät erityiset laillisia  oikeuksia. Emme enää tee tällaisia,  erityisillä laillisilla oikeuksilla varustettuja ​​sopimuksia. Kutsumme myös EU: ta ja sen jäsenvaltioita puolustamaan parhaillaan neuvoteltua YK: n sitovaa sopimusta, jonka mukaan yritykset ovat vastuussa ihmisoikeusrikkomuksista ja siten lopettaa niiden rankaisemattomuus; Jäsenvaltioiden sopimusten  on laillisesti velvoitettava yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja sosiaalisia normeja harjoittaessaan liiketoimintaa ulkomailla.Yritysten ihmisoikeusrikkomusten kohteeksi joutuneiden on saatava oikeusturvaa. "

Mikä on MIC?

Idea  monenvälisestä Investemt Court -tuomioistuimesta - lyhenteenä  MIC -  syntyi EU: n komission reaktiona yksityisten välimiesoikeuksien laajalle levinneelle kritiikille vapaakauppasopimusten  TTIP ja  CETA käsittelyn yhteydessä .  Tarkoitus on saada uusi alusta paljon kritiikkiä saaneeseen ehdotukseen kauppasopimusten erityistuomioistuimista.


Mikä on MICja mitä sillä tavoitellaann?
MIC-ajatukseen ei ensisijaisesti kuulu varsinainen  monenkeskinen sopimus, vaan pyrkimys määritellä  sijoittajavaltion vastuu oikeusprosesseissa.  MIC on tarkoitettu  korvaamaan nykyiset yksityiset välimiesoikeudet.  MIC on tarkoitus ankkuroida tuleviin EU: n sopimuksiin yksityisten välimiesoikeuksien sijaan.  Oikeudenkäyntien oikeusperustana on  kahden tai useamman maan väliset sijoitussopimukset.  Ainoastaan yrityksillä yksinoikeus nostaa kanteita, jos ne eivät ole tyytyväisiä muutoksiin, vaan sen sijasta hyödyttävät ympäristöä tai yhteiskuntaa.

Onko MIC parempi kuin yksityiset välimiesoikeudet?
Verrattuna sijoittajien ja valtioiden oikeudenkäynteihin, kuten vanhoihin sijoitussopimuksiin (esimerkiksi  energiaperuskirjaa koskevaan sopimukseen  ) se  tuo pieniä parannuksia prosessiin.  Esimerkiksi menettelyjen on oltava avoimempia ja muutoksenhaun pitäisi olla mahdollisia.  Ehdotus on lisännyt  jäsenvaltioiden kiinnostusta rinnakkaisoikeuden käyttöön ja sen ongelmiin.  Monissa maissa (Meksikossa, Turkissa, Perussa, Italiassa, Filippiineillä) pyritään pääsemään niistä eroon kokonaan.  Intia, Etelä-Afrikka ja Indonesia ovat jo hyväksyneet tällaiset sopimukset.

Mitkä ovat MIC-ongelmat?
MIC ei perusteellisesti muuta epäoikeudenmukaista järjestelmää, tästä turvajärjestelystä  on paljon hyödytyä ennenkaikkea ulkomaisille sijoittajille. Kuten yksityiset välimiesoikeudet, myös se haastaa   ne demokraattiset käytännöt, joissa lähtökohtana on yleinen etu. Kuten yksityisissä välimiesoikeuksissa, ulkomaisilla sijoittajilla on etuoikeus ryhtyä toimiin 'uuvuttamatta  turhaan kansallista oikeusprosessia'.

Oikeudenkäyntien oikeusperusta ja myöskään muutu.  Yritykset edellyttävät voivansa saada valtioita turvalausekkeita, kuten "oikeudenmukainen ja edullinen kohtelu".  Tämä antaa niille mahdollisuuden saada suuria korvauksia osavaltioiden, liittovaltioiden ja kuntien suorittamista toimenpiteistä yleisen edun nimissä. Yrityksillä on siis kauaskantoisia erityisiä oikeuksia, mutta niiltä ei vaadita erityisesti mitään.

Miten tämä prosessi etenee?
Aloitteen lähtökohtana on EU: n komission kesäkuusta  2016 lähtien tavoittelema erityisen oikeusmenettelyn perustaminen (monenkeskinen sijoitustuomioistuin, MIC).  Tätä koskeva toimeksianto tehtiin maaliskuussa 2018.

Yrittäjät voivat parhaiten edistää tätä tavoitetta  UNCITRAL-ohjelmassa (Yhdistynyt Kansakuntien kansainvälinen kaupan oikeuden komitea).  Tämä Wienissä toimiva YK: n organisaatio kokoontuu kahdesti vuodessa - vuorotellen New Yorkissa (kevät) kyllä Wienissä (syksy).

EU: n komission tavoitteena on aloittaa konkreettiset neuvottelut MIC: stä.  Aikaisemmissa keskusteluissa kerättiin esiinnousseet ongelmat olemassa olevasta ISDS-järjestelmästä. Aluksi on käsitelty sellaisia keskeisiä kohtia, joihin arvellaan löydettävän ratkaisuja.  UNCITRAL-työryhmässä ei tarvitse kuitenkaan missään nimessä ole laajaa käyttöä EU: n komissio ehdotuksille.  Maat, kuten Etelä-Afrikka, Brasilia, Indonesia tai Intia, tekevät omia ehdotuksiaan, jos osa suuntautuu eri suuntaan.

Kritiikki ja  kansalaisyhteiskunnan vastustus erityistuomioistuimia kohtaan jatkuu siis - mutta nyt Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tasolla.

12.2. 2020
Päivän (12.2. 2020) Frankfurter Rundschau kertoo, että Saksan kristillisdemokraattinen Unioni CDU vastustaa Paulskirchenin kaupungissa Saksassa järjestettävää Attacin 20-vuotisjuhlaa. Kaupungin pormestari Peter Feldmann (SPD) aikoo avata Paulskirchen globalisaation vastustajille päästäen Attacin juhlimaan sen 20. vuosipäivää. Lauantaina 15. helmikuuta järjestetään kaupungin ja Attacin yhteinen tapahtuma. Feldmann haluaa toivottaa aktivistit henkilökohtaisesti tervetulleiksi Paulskirchen puheessa. Attac-järjestö on tunnettu globlisaatiokritiikistään. Saksan valtionvarainministeriön kansalaisjärjestötoimintaa tukeva yksikkö on ilmoittanut ettei Attacia tueta kansalaisjärjestönä 'sen poliittisen luonteen' vuoksi. Attac suhtautuu myös kriittisesti mm. Euroopan Unionin lukuisiin vapaakauppasopimuksiin ja erityisesti niiden yhteydessä tavoiteltuihin erityistuomioistuimiin. Samoin Attac on arvostellut voimakkaasti vapaakaupan ympäristövaikutuksia ja sosiaalisen sekä työoikeudellisen lähestymistavan sivuuttamista.

---
12.2. 2020
Attac arvostelee EU: n ja Vietnamin sopimuksen hyväksymistä

Ei ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien suojaamista, rinnakkaisoikeuden laajentaminen edelleen yrityksille...

Euroopan parlamentin enemmistö hyväksyi tänään kauppasopimuksen ja EU: n ja Vietnamin välisen investointisopimuksen.  Itävaltalaisten parlamentin Vihreät ja sosiaalidemokraattiset jäsenet ovat hylänneet molemmat sopimukset. ÖVP: n, NEOS: n ja FPÖ: n parlamentin jäsenet ovat hyväksyneet sopimuksen.

Globalisaatiota kritiiselle Attac-verkostolle hyväksyminen on seuraava menetetty mahdollisuus EU: n kauppapolitiikan uudelleensuuntaamiseen ilmaston suojelemiseksi sekä työ- ja ihmisoikeuksien parantamiseksi.

Tämän päivän  EU: n parlamentin enemmistöpäätös on ristiriidassa sen 15. tammikuuta 2020 tekemän päätöksen kanssa vihreästä sopimuksesta. Sen mukaan "kaikissa kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa tulisi olla vahvat, sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset luvut kestävästä kehityksestä - mukaan lukien ilmasto ja ympäristö".  Mitään näistä ei kuitenkaan löydy m EU: n ja Vietnamin välisessä sopimuksessa. "Ilmastoa ja työntekijöiden suojelua koskevat luvut ovat edelleen hampaattomia", kritisoi Attacin Alexandra Strickner.

Sijoitussopimukseen sisältyvien yritysten erityisillä oikeudenkäynneillä nämä ja ulkomaiset sijoittajat voivat nostaa oikeudenkäynnin kaikissa sopimusvaltioissa, myös Itävallassa, vahingoista, jos ne esimerkiksi säätävät sellaisia ilmastonsuojelua, työturvallisuutta ja työterveyttä koskevia lakeja, jotka voivat vähentää yritysten voittoja, Attac arvostelee.

Vaikka kauppasopimus voi tulla voimaan EU: n parlamentin hyväksynnällä, sijoitussopimus, mukaan lukien erityiset lailliset oikeudet yrityksille, on edelleen kuljettava kaikkien EU: n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien läpi.

Yksityiskohtainen kritiikki sopimuksesta löytyy myös EP: n jäsenille osoittamassa kirjeessä Erilaiset toimet.