Itävallan Attac -järjestö raportoi neuvotteluista Euroopan Komission ja YK:n kansainvälisen kauppaoikeuskomission ( (UNCITRAL) välillä. Ne ovat johtaneet siihen, että 847 000 allekirjoittajaa vaatii erityisten ISDS -oikeustuomioistuinten lopettamista ja sen sijaan laatimaan yrityksille sääntöjä, jotka saattavat ne vastuuseen ihmisoikeusrikkomuksista. Itävallan ASttac on erityisen kiinnostunut näistä neuvotteluistab siksikin, että Wien on näiden neuvottelujen toinen vuosittainen järjestämispaikka.
"Yhdessä Foorumin järjestöjen "Anders Handeln" ja "Itävallan Allianssi " kanssa olemme allekirjoittaneet vetoomuksen "Oikeuksia ihmisille - sääntöjä yrityksille - lopettakaa ISDS!" ja se on luovutettu Itävallan koko maan hallitusta edustaneelle varakansleri Werner Koglerille 6. helmikuuta. Allekirjoitukset kerättiin yhdessä yli 200 muun eurooppalaisen organisaation, ammattiliiton ja sosiaalisen liikkeen kanssa vuoden aikana. Kiitos kaikille, jotka allekirjoittivat!
Itävallan olisi näytettävä esimerkkiä ja luotava painostusta EU: n tasolla, jotta ihmisten oikeudet ja yrityksiä koskevat säännöt lopulta pannaan täytäntöön.
Erityistuomioistuimet yrityksille (ISDS) ovat etuoikeuksia, joita ei voida perustella millään. Yritykset voivat vaatia valtioita yksityisiin välimiesoikeuksiin, jos he pelkäävät, että uudet ilmastonsuojelutoimenpiteet tai parannetut työntekijöiden oikeudet voivat vähentää niiden odotettuja voittoja.
Nämä erityiset lailliset oikeudet myönnetään kauppaa ja investointeja koskevilla sopimuksilla, kuten CETA tai energiaperuskirja.
"ISDS-oikeudenkäyntien lisääntyminen ilmastonsuojelulakeja vastaan, kuten öljyntuotannon kielto Italiassa Adrianmerellä tai Uniperin uhkaama oikeusjuttu Hollannin hiilen lopettamista vastaan, viivästyvät ja tekevät ilmastonsuojelusta kalliimpaa tulevaisuuden kustannuksella. Sen sijaan, että lopettaisimme tämän rinnakkaisoikeuden ja sen korvausvaatimukset, EU yrittää ankkuroida sen maailmanlaajuisesti YK: n kansainvälisen kaupan oikeuden komitean (UNCITRAL) puitteissa ”, kritisoivat foorumin perustajat Anders Handel ja Itävallan Allianssi.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen edellyttää yrityksille sitovia sääntöjä
Vaikka EU jatkaa yritysten rinnakkaisoikeuden edistämistä, neuvottelut YK: n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimuksesta ovat kovat. Tällainen sopimus takaisi sen, että yrityksiä voidaan pitää vastuussa ihmisoikeusrikkomuksista maailmanlaajuisesti.
Vetoomuksen allekirjoittajien suurella määrällä on kuitenkin jo ollut vaikutus. Osana viidettä neuvottelukierrosta lokakuussa 2019 EU ja yksittäiset jäsenvaltiot osallistuivat enemmän keskusteluun. Itävallan Allianssi ja Anders Handeln suhtautuvat tähän myönteisesti ja vaativat varaministeriä ja hallitusta puolustamaan YK: n sopimusta sekä Itävallan ja EU: n laajuista due diligence -lakia (Tällä kartoitetaan ennakolta yrityskauppaan liittyviä riskejä ja vastuita.) sekä EU: n neuvotteluvaltuuksia. ”Tästä eteenpäin sen on oltava voimakkaampaa. Viimeinkin on varmistettava, että ihmisoikeuksia loukkaavat yritykset eivät enää jää rankaisematta. Itävallan olisi näytettävä hyvää esimerkkiä ja luotava painostusta EU: n tasolla, jotta kansalaisten oikeudet ja yrityksiä koskevat säännöt lopulta pannaan täytäntöön. "
Yli 200 organisaation, ammattiliiton liitto käynnisti tammikuussa 2019 yleiseurooppalaisen kampanjan "Ihmisten oikeudet, yritysten säännöt - lopeta ISDS!" ja sosiaaliset liikkeet alkoivat. Täydellinen luettelo organisaatioista löytyy täältä . Vetoomus allekirjoitettiin 22. tammikuuta 2019 - 24. tammikuuta 2020.
*Vetoomuksen koko teksti:
"Nykyisissä kauppa- ja sijoitussopimuksissa yrityksille annetaan kauaskantoisia erityisiä oikeuksia ja mahdollisuus käyttää rinnakkaisoikeutta näiden oikeuksien toteuttamiseksi. Kehotamme EU: ta ja sen jäsenvaltioita lopettamaan nämä etuoikeudet vetämällä ne pois kauppa- ja sijoitussopimuksista, jotka sisältävät erityiset laillisia oikeuksia. Emme enää tee tällaisia, erityisillä laillisilla oikeuksilla varustettuja sopimuksia. Kutsumme myös EU: ta ja sen jäsenvaltioita puolustamaan parhaillaan neuvoteltua YK: n sitovaa sopimusta, jonka mukaan yritykset ovat vastuussa ihmisoikeusrikkomuksista ja siten lopettaa niiden rankaisemattomuus; Jäsenvaltioiden sopimusten on laillisesti velvoitettava yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja sosiaalisia normeja harjoittaessaan liiketoimintaa ulkomailla.Yritysten ihmisoikeusrikkomusten kohteeksi joutuneiden on saatava oikeusturvaa. "
Mikä on MIC?
Idea monenvälisestä Investemt Court -tuomioistuimesta - lyhenteenä MIC - syntyi EU: n komission reaktiona yksityisten välimiesoikeuksien laajalle levinneelle kritiikille vapaakauppasopimusten TTIP ja CETA käsittelyn yhteydessä . Tarkoitus on saada uusi alusta paljon kritiikkiä saaneeseen ehdotukseen kauppasopimusten erityistuomioistuimista.
Mikä on MICja mitä sillä tavoitellaann?
MIC-ajatukseen ei ensisijaisesti kuulu varsinainen monenkeskinen sopimus, vaan pyrkimys määritellä sijoittajavaltion vastuu oikeusprosesseissa. MIC on tarkoitettu korvaamaan nykyiset yksityiset välimiesoikeudet. MIC on tarkoitus ankkuroida tuleviin EU: n sopimuksiin yksityisten välimiesoikeuksien sijaan. Oikeudenkäyntien oikeusperustana on kahden tai useamman maan väliset sijoitussopimukset. Ainoastaan yrityksillä yksinoikeus nostaa kanteita, jos ne eivät ole tyytyväisiä muutoksiin, vaan sen sijasta hyödyttävät ympäristöä tai yhteiskuntaa.
Onko MIC parempi kuin yksityiset välimiesoikeudet?
Verrattuna sijoittajien ja valtioiden oikeudenkäynteihin, kuten vanhoihin sijoitussopimuksiin (esimerkiksi energiaperuskirjaa koskevaan sopimukseen ) se tuo pieniä parannuksia prosessiin. Esimerkiksi menettelyjen on oltava avoimempia ja muutoksenhaun pitäisi olla mahdollisia. Ehdotus on lisännyt jäsenvaltioiden kiinnostusta rinnakkaisoikeuden käyttöön ja sen ongelmiin. Monissa maissa (Meksikossa, Turkissa, Perussa, Italiassa, Filippiineillä) pyritään pääsemään niistä eroon kokonaan. Intia, Etelä-Afrikka ja Indonesia ovat jo hyväksyneet tällaiset sopimukset.
Mitkä ovat MIC-ongelmat?
MIC ei perusteellisesti muuta epäoikeudenmukaista järjestelmää, tästä turvajärjestelystä on paljon hyödytyä ennenkaikkea ulkomaisille sijoittajille. Kuten yksityiset välimiesoikeudet, myös se haastaa ne demokraattiset käytännöt, joissa lähtökohtana on yleinen etu. Kuten yksityisissä välimiesoikeuksissa, ulkomaisilla sijoittajilla on etuoikeus ryhtyä toimiin 'uuvuttamatta turhaan kansallista oikeusprosessia'.
Oikeudenkäyntien oikeusperusta ja myöskään muutu. Yritykset edellyttävät voivansa saada valtioita turvalausekkeita, kuten "oikeudenmukainen ja edullinen kohtelu". Tämä antaa niille mahdollisuuden saada suuria korvauksia osavaltioiden, liittovaltioiden ja kuntien suorittamista toimenpiteistä yleisen edun nimissä. Yrityksillä on siis kauaskantoisia erityisiä oikeuksia, mutta niiltä ei vaadita erityisesti mitään.
Miten tämä prosessi etenee?
Aloitteen lähtökohtana on EU: n komission kesäkuusta 2016 lähtien tavoittelema erityisen oikeusmenettelyn perustaminen (monenkeskinen sijoitustuomioistuin, MIC). Tätä koskeva toimeksianto tehtiin maaliskuussa 2018.
Yrittäjät voivat parhaiten edistää tätä tavoitetta UNCITRAL-ohjelmassa (Yhdistynyt Kansakuntien kansainvälinen kaupan oikeuden komitea). Tämä Wienissä toimiva YK: n organisaatio kokoontuu kahdesti vuodessa - vuorotellen New Yorkissa (kevät) kyllä Wienissä (syksy).
EU: n komission tavoitteena on aloittaa konkreettiset neuvottelut MIC: stä. Aikaisemmissa keskusteluissa kerättiin esiinnousseet ongelmat olemassa olevasta ISDS-järjestelmästä. Aluksi on käsitelty sellaisia keskeisiä kohtia, joihin arvellaan löydettävän ratkaisuja. UNCITRAL-työryhmässä ei tarvitse kuitenkaan missään nimessä ole laajaa käyttöä EU: n komissio ehdotuksille. Maat, kuten Etelä-Afrikka, Brasilia, Indonesia tai Intia, tekevät omia ehdotuksiaan, jos osa suuntautuu eri suuntaan.
Kritiikki ja kansalaisyhteiskunnan vastustus erityistuomioistuimia kohtaan jatkuu siis - mutta nyt Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tasolla.
12.2. 2020
Päivän (12.2. 2020) Frankfurter Rundschau kertoo, että Saksan kristillisdemokraattinen Unioni CDU vastustaa Paulskirchenin kaupungissa Saksassa järjestettävää Attacin 20-vuotisjuhlaa. Kaupungin pormestari Peter Feldmann (SPD) aikoo avata Paulskirchen globalisaation vastustajille päästäen Attacin juhlimaan sen 20. vuosipäivää. Lauantaina 15. helmikuuta järjestetään kaupungin ja Attacin yhteinen tapahtuma. Feldmann haluaa toivottaa aktivistit henkilökohtaisesti tervetulleiksi Paulskirchen puheessa. Attac-järjestö on tunnettu globlisaatiokritiikistään. Saksan valtionvarainministeriön kansalaisjärjestötoimintaa tukeva yksikkö on ilmoittanut ettei Attacia tueta kansalaisjärjestönä 'sen poliittisen luonteen' vuoksi. Attac suhtautuu myös kriittisesti mm. Euroopan Unionin lukuisiin vapaakauppasopimuksiin ja erityisesti niiden yhteydessä tavoiteltuihin erityistuomioistuimiin. Samoin Attac on arvostellut voimakkaasti vapaakaupan ympäristövaikutuksia ja sosiaalisen sekä työoikeudellisen lähestymistavan sivuuttamista.
---
12.2. 2020
Attac arvostelee EU: n ja Vietnamin sopimuksen hyväksymistä
Ei ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien suojaamista, rinnakkaisoikeuden laajentaminen edelleen yrityksille...
Euroopan parlamentin enemmistö hyväksyi tänään kauppasopimuksen ja EU: n ja Vietnamin välisen investointisopimuksen. Itävaltalaisten parlamentin Vihreät ja sosiaalidemokraattiset jäsenet ovat hylänneet molemmat sopimukset. ÖVP: n, NEOS: n ja FPÖ: n parlamentin jäsenet ovat hyväksyneet sopimuksen.
Globalisaatiota kritiiselle Attac-verkostolle hyväksyminen on seuraava menetetty mahdollisuus EU: n kauppapolitiikan uudelleensuuntaamiseen ilmaston suojelemiseksi sekä työ- ja ihmisoikeuksien parantamiseksi.
Tämän päivän EU: n parlamentin enemmistöpäätös on ristiriidassa sen 15. tammikuuta 2020 tekemän päätöksen kanssa vihreästä sopimuksesta. Sen mukaan "kaikissa kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa tulisi olla vahvat, sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset luvut kestävästä kehityksestä - mukaan lukien ilmasto ja ympäristö". Mitään näistä ei kuitenkaan löydy m EU: n ja Vietnamin välisessä sopimuksessa. "Ilmastoa ja työntekijöiden suojelua koskevat luvut ovat edelleen hampaattomia", kritisoi Attacin Alexandra Strickner.
Sijoitussopimukseen sisältyvien yritysten erityisillä oikeudenkäynneillä nämä ja ulkomaiset sijoittajat voivat nostaa oikeudenkäynnin kaikissa sopimusvaltioissa, myös Itävallassa, vahingoista, jos ne esimerkiksi säätävät sellaisia ilmastonsuojelua, työturvallisuutta ja työterveyttä koskevia lakeja, jotka voivat vähentää yritysten voittoja, Attac arvostelee.
Vaikka kauppasopimus voi tulla voimaan EU: n parlamentin hyväksynnällä, sijoitussopimus, mukaan lukien erityiset lailliset oikeudet yrityksille, on edelleen kuljettava kaikkien EU: n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien läpi.
Yksityiskohtainen kritiikki sopimuksesta löytyy myös EP: n jäsenille osoittamassa kirjeessä Erilaiset toimet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti