Onko "Euroopan vihreä sopimus" todella sopimus?

Estrella Dura Ferrandis ja Irina de Sancho Alonso kirjoittavat  14. tammikuuta 2020 Social Europe verkkolehdessä


New Deal oli sosiaalinen sopimus amerikkalaisten kanssa. Euroopan vihreän New Deal'in on niin ikään vaalittava sosiaalisia kysymyksiä ekologisten pyrkimysten rinnalla.

Idea ”New Dealista” sai alkunsa Yhdysvalloissa 1930-luvulla vastauksena laajalti levinneelle mielipiteelle, ejonka mukaan hallitus oli epäonnistunut velvollisuuksissaan ja että talous ei tuonut vaurautta laajoille joukoille. Siksi oli päätettävä uudesta sopimuksesta ihmisten, hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä edistyksen, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon perimmäisten tavoitteiden saavuttamiseksi.


Vuonna 1933 Franklin D Roosevelt kertoi virkaanastujaispuheessaan tästä uudesta sopimuksesta amerikkalaisten kanssa: joukko ohjelmia, julkisia hankkeita, rahoitusuudistuksia ja -säännöksiä tarjoaisi helpotusta köyhille ja työttömille. Se sisälsi finanssijärjestelmän uudistuksen ja suunnitelman taloudellisesta pelastuksesta suuresta lamasta. Uusi sopimus laajensi liittohallituksen kokoa ja laajuutta - etenkin sen roolia taloudessa.

Kansalaisten sopimuksen vahvistamiseksi sitä täydennettiin vuonna 1935 toisella uudistuspaketilla (toinen uusi sopimus), joka keskittyi sosiaaliseen toiminta-alueeseen: työttömien julkiset työllisyysohjelmat, kansallinen työsuhdelaki ammattiliittojen toimintaoikeuksien suojelemiseksi , sosiaaliturvalaki, työttömyysvakuutus ja julkinen valtiontuki huollettaville lapsille ja vammaisille. Lyhyesti sanottuna, Rooseveltin Uusi sopimus loi perustan hyvinvointivaltiolle sellaisena kuin me sen tunnemme.

Euroopan vihreä uusi sopimus


Poliittinen tyytymättömyys
Nyt, ottaen huomioon yleisen  tyytymättömyyden nykyisiin yhteiskuntataloudellisiin järjestelmiin ja poliittisen tyytymättömyyden ylipäätään, Euroopan komissio tarjoaa "Euroopan vihreää sopimusta". Tärkeitä kysymyksiä tulee väistämättä esiin. Onko tämä ehdotus myös uusi ratkaisu eurooppalaisille? Tarjoaako se helpotusta köyhille ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta monille?

Komission tiedonanto sisältää sarjan ehdotuksia ja välineitä, jotka kulkevat oikeaan suuntaan: ilmastoneutraalisuus, nollasaasteet, kestävä liikkuvuus, puhdas energia, puhdas ilma ja vesi kaikille, ”maatilalta haarukkaan” -ruokastrategia, oikeudenmukainen siirtyminen uuteen, kestävän kehityksen Eurooppaan liittyvä investointisuunnitelma, Euroopan ilmastopankki ja eurooppalainen ilmastosopimus. Tiedonanto on epäilemättä laaja-alainen ja kunnianhimoinen suunnitelma, etenkin verrattuna äskettäiseen epäonnistumiseen Yhdistyneiden Kansakuntien COP25-konferenssissa Madridissa, jolla pyritään tehostamaan kansallisia sitoumuksia vuoden 2015 Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.

Positiivisista asioista huolimatta se on kuitenkin yksisuuntainen suunnitelma, ellei sitä täydennetä sosiaalisilla tavoitteilla. Se ei riitä torjumaan niitä ahdistuksen, epäonnistumisen ja hylkäämisen tunteita, jotka ovat vallitsevia Euroopan ryhmissä ja alueilla ns. "Globalisaation häviäjien" ja "jälkeenjääneiden" joukossa.

Köyhyyden aukko
Eurooppalaisen polun luomiseksi kohti kestävää tulevaisuutta tarvitaan enemmän kuin vihreää sopimusta. Otsoniaukon täyttö on hätätapaus, mutta myös kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin on toimittava samalla kiireellisyydellä kaventaakseen kasvavaa eriarvoisuuskuilua ja köyhyysaukkoa, johon miljoonat ihmiset ovat joutuneet. Tarvitsemme 'uuden vihreän sopimuksen' sanan laajimmassa merkityksessä.

Ilmastomuutos, ympäristön pilaantuminen  ja  tuhoaminen ovat lisänneet eriarvoisuutta, ja ne vaikuttavat suhteettomasti köyhiin ja haavoittuvimpiin ryhmiin, alueisiin ja yhteisöihin. Eurooppalaisen vihreän uuden sopimuksen on oltava paljon kunnianhimoisempi ja sen on sisällettävä pitkän aikavälin visio muutoksesta, jossa yhdistyvät ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset toimenpiteet. Vihreä sopimus keskittyy investointeihin, joilla siirrytään hiilihapottomaan, ilmastoneutraaliin talouteen, mikä ei ole hyvä asia ihmisille, jos samalla ei investoida haavoittuvimpiin varmistaaksemme kestävän tulevaisuuden kaikille .

Uuden vihreän eurooppalaisen sopimuksen tulisi olla väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen lisäksi myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3.3 artiklassa vahvistettujen globaalien tavoitteiden saavuttamiseksi: ihmisten hyvinvointi, kestävä kehitys, erittäin kilpailukykyiset sosiaalinen markkinatalous, täystyöllisyys, sosiaalinen kehitys, korkeatasoinen ilmastonsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjunta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja suojelun edistäminen, naisten ja miesten tasa-arvo, sukupolvien välinen solidaarisuus ja lapsen oikeudet.

Uuden, Euroopalle sopivan, ihmisille suunnatun sopimuksen pitäisi tarkoittaa uutta ja oikeudenmukaisempaa resurssien jakamista, köyhien suojelemista ja ihmisten voimaannuttamista, talouksien uudistamista yhteisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi ja saavutusten  jakamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Sen tulisi olla pohjimmiltaan sopimus, joka perustuu kestävään kehitykseen, yhteisvastuuseen ja yhteiseen vaurauteen.


Uusi sosiaalinen sopimus
Komissio on esittänyt sopimuksen ensimmäisen osan - vihreän osan. Meidän on nyt aloitettava taistelut toisesta uudistuspaketista, jotta saadaan päätökseen sopimus ihmisille - sosiaalinen osa, tekemällä siitä vihreä uusi sopimus. Vasta sitten voimme puhua uudesta Euroopan sosiaalisesta sopimuksesta, jolla taataan hyvinvointi ja sosioekologinen edistyminen kaikille, jättämättä ketään henkilöä tai  aluetta ulos vihreästä ja digitaalisesta siirtymiseen.

Tämän sopimuksen toisen osan tulisi sisältää seuraavat toimenpiteet:

Kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sopimisen , mikä asettaa sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita samalla tasolla kuin mitä se tekee budjettikurin ja eurooppalaisen poliittisen arkkitehtuurin suhteen. Sopimuksen pitäisi taata, että taloudelliset edut eivät ole etusijalla kansalaisten sosiaalis-ekologisiin oikeuksiin nähden. Sen pitäisi täydentää vakaus- ja kasvusopimusta ja ratkaista olemassaolevat perustavanlaatuiset ristiriidat sosiaalisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden suhteen.

Eurooppalaisen ohjausjakson prosessien uudistus, jotta siitä tulisi eurooppalaisen kestävän kehityksen prosessi, koordinoiden talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän uudistuksen on tehtävä ympäristö- ja sosiaalisista indikaattoreista yhtä pakollisia kuin taloudellisista on jo tehty.

Kokonaisvaltainen, kattava ja tehokas toimintasuunnitelma sosiaalisten oikeuksien eurooppalaisen pilarin toteuttamiseksi, joka koostuu lainsäädäntöehdotuksista ja tukitoimenpiteistä, mukaan lukien rahoitus- ja hallintotavat, ja lopullisena tavoitteena on integroida sosiaalinen pilari perussopimuksiin. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä muun muassa ihmisarvoisen toimeentulon takaaminen Euroopassa lailla tai työehtosopimusneuvotteluilla, direktiivi, jolla taataan kunnolliset työolot kaikentyyppisille työpaikoille, työehtosopimusjärjestelmien vahvistaminen, lainsäädäntövälineet kieroutumien suhteen, kuten sukupuolten palkkaerot ja pakotettu itsenäinen ammatinharjoittaminen, sekä digitaalisten työntekijöiden oikeuksien oikeudellisetpuitteet, kuten oikeus irtisanoutumiseen, työntekijöiden yksityisyyden suojaaminen ja suojaaminen digitaaliselta seurannalta. Pitää saada aikaan myös välitön lasten oikeuksien turvaaminen kuten Euroopan parlamentti ehdottaa ja jolla on erityinen budjetti ja eurooppalainen, kohtuuhintaisten asuntojen investointisuunnitelma.

Sen on oltava siirtymä kaikille ja se asettaa ihmiset etusijalle yli yritysten ahneuden. On siirryttävä kestävään Eurooppaan, jossa yritysten yhteiskuntavastuu on pakollista, työpaikkademokratia on normi, rakenneuudistusprosesseista sovitaan työntekijöiden ja alueiden kanssa, ja laadukkaita työpaikkoja luodaan pysyvien elinolosuhteiden aloille jotka tarjoavat lisäarvoa yhteisöille . Sen on oltava sellainen, jossa työntekijät voivat elää arvokkaasti ja kokea menestymisen mahdollisuuksia. Heillä on oltava visio elämää varten, elämää jossa nuoret voivat tulla itsenäisiksi, perustaa perheen halutessaan ja saada kohtuuhintaisia ​​asuntoja, eikä kenenkään tarvitse pelätä ikääntymistä tai tulemista sairaaksi tai vammaiseksi, koska koko yhteiskunta tukee häntä solidaarisesti. Eurooppa, jossa vallitsee yleinen vauraus, jossa luonnonalueet ja luonnonvarat ovat suojassa, jossa ilma, vesi ja energia ovat puhtaita.

Emme halua pelkästään vihreää Eurooppaa, vaan myös 'sateenkaari'-Eurooppaa - täysin osallistavaa hanketta, jossa kaikkien tulevaisuus hehkuu rauhan, toivon ja ilon kirkkaissa väreissä.
_________________

Tietoja henkilöistä Estrella Durá Ferrandis ja Irina de Sancho Alonso:
Estrella Durá Ferrandis on Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien poliittisen ryhmän ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan jäsen. Irina de Sancho Alonso on parlamentissa toimivan Espanjan sosialistien valtuuskunnan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan vanhempi neuvonantaja.