AHDISTAVA ATTENDO
Lieksassa ”attendoahdistus” ohittaa epäilemättä ilmastoahdistuksen ajallisesti ja paikallisesti. Ahdistuneimpia ovat luonnollisesti Lieksassa hoivapalvelujen piiriin kuuluvat ja heidän läheisensä koska Attendon interventio Lieksaan on epävarmuuden tilassa, tuleeko se tarjoamaan kiinteistöpalvelujen lisäksi hoivaa ja missä mittakaavassa Siun-Soten sijaan. Mitä tulevaisuus maksaa palvelujen piirissä oleville? Hoivahenkilökunnan työskentelyolosuhteet ja ansiotaso ovat tilanteessa myös ahdistuksen aihe kaikille Lieksan kehityksestä kiinnostuneille.
Kaupungin virkamies- ja poliittisen johdon tulee olla erittäin ahdistuneita, heitellessään rukkasia Siun-Soten suuntaan ja saatettuaan hoivapalvelun epävarmuuden tilaan kiinteistökaupoilla ja ”hoivaoptioiden” luomisilla. Tulevaisuuden epävarmuus synnyttää ahdistusta niin päätäjäeliitissä kuin päätösten kohteissa sekä valtuuttajissakin.
Yritysystävälliseksi itseään luonnehtiva kaupunki tappaa attendoiluillaan pienyrittäjyyden edellytykset vaikka kuinka johtoa koulutettaisiin Yrittäjien seminaareissa, niin tyhjät yritystilat lisääntyvät. Jonkinlaisena paradoksina voi pitää nappikampanjaa, ”ostan Lieksasta” kun samaan aikaan kaupungin johto vie ostovoimaa, kysyntää pois kaupungin alueelta, pois pienyrittäjiltä. ”Vienti” tapahtuu Attendon verottomuutena ja tuottojen päätyessä Ruotsiin sekä veroparatiiseihin osinkoina, henkilöstön pienempinä palkkoina ja kunnallisten verotulojen kapenemisena sekä hoivamaksujen nousuna. Ahdistusta tuntevat yrittäjät, jotka elävät kaupunkikohtaisesta kysynnästä, kaupunkilaisten ostovoiman lisääntymisestä.
Kunnallisesti ja maakunnallisesti paras tapa kehittää SOTE-palveluja on kehittää Siun-Sotea, pitää eurot kotiseudulla ja kehittää palveluja omien halujemme ja läheistemme tarpeiden mukaisiksi. EU kilpailutuksineen ei kykene SOTE-asiassa näkemään kuin ”pintakuoren” hinnan, ei ahdistuksen ja epävarmuuden hintaa, sen laaja-alaisuutta. Attendo-tyyppinen kansainvälisen pääoman interventio on puhtaan ideologinen, murtaa yhteiskunnan yhteisöllisiä rakenteita, murtaa yhteiskunnan ja yksityisten palvelun tuottajien harmooninen tila kaaokseen, toimialoittain yksityistettäväksi.
Yhteisöllisyyden katoamisen perään on huokailtu maan ylintä johtoa myöten, näkemättä kuinka sitä omin päätöksin ja valinnoin murennetaan. Yhteisöllisyyden edellytykset ovat sen materiaallisissa edellytyksissä, luoda ja ylläpitää yhteisten palvelujen omaehtoista tuotantoa. Siun-soten edellytyksiä palvelujen tuottajana on vahvistettava kiinteistömassojen omistuksin, hoiva- ja hoitopaikkojen kehittämisineen. Yhteisöllisyyden edellytys on ”attendolaisen ahdistuksen” poistaminen palvelujen tuotantoketjuista, palvelujen palauttaminen demokraattiseen valvontaan.
Hannu Ikonen sd
Lieksa
Lieksassa ”attendoahdistus” ohittaa epäilemättä ilmastoahdistuksen ajallisesti ja paikallisesti. Ahdistuneimpia ovat luonnollisesti Lieksassa hoivapalvelujen piiriin kuuluvat ja heidän läheisensä koska Attendon interventio Lieksaan on epävarmuuden tilassa, tuleeko se tarjoamaan kiinteistöpalvelujen lisäksi hoivaa ja missä mittakaavassa Siun-Soten sijaan. Mitä tulevaisuus maksaa palvelujen piirissä oleville? Hoivahenkilökunnan työskentelyolosuhteet ja ansiotaso ovat tilanteessa myös ahdistuksen aihe kaikille Lieksan kehityksestä kiinnostuneille.
Kaupungin virkamies- ja poliittisen johdon tulee olla erittäin ahdistuneita, heitellessään rukkasia Siun-Soten suuntaan ja saatettuaan hoivapalvelun epävarmuuden tilaan kiinteistökaupoilla ja ”hoivaoptioiden” luomisilla. Tulevaisuuden epävarmuus synnyttää ahdistusta niin päätäjäeliitissä kuin päätösten kohteissa sekä valtuuttajissakin.
Yritysystävälliseksi itseään luonnehtiva kaupunki tappaa attendoiluillaan pienyrittäjyyden edellytykset vaikka kuinka johtoa koulutettaisiin Yrittäjien seminaareissa, niin tyhjät yritystilat lisääntyvät. Jonkinlaisena paradoksina voi pitää nappikampanjaa, ”ostan Lieksasta” kun samaan aikaan kaupungin johto vie ostovoimaa, kysyntää pois kaupungin alueelta, pois pienyrittäjiltä. ”Vienti” tapahtuu Attendon verottomuutena ja tuottojen päätyessä Ruotsiin sekä veroparatiiseihin osinkoina, henkilöstön pienempinä palkkoina ja kunnallisten verotulojen kapenemisena sekä hoivamaksujen nousuna. Ahdistusta tuntevat yrittäjät, jotka elävät kaupunkikohtaisesta kysynnästä, kaupunkilaisten ostovoiman lisääntymisestä.
Kunnallisesti ja maakunnallisesti paras tapa kehittää SOTE-palveluja on kehittää Siun-Sotea, pitää eurot kotiseudulla ja kehittää palveluja omien halujemme ja läheistemme tarpeiden mukaisiksi. EU kilpailutuksineen ei kykene SOTE-asiassa näkemään kuin ”pintakuoren” hinnan, ei ahdistuksen ja epävarmuuden hintaa, sen laaja-alaisuutta. Attendo-tyyppinen kansainvälisen pääoman interventio on puhtaan ideologinen, murtaa yhteiskunnan yhteisöllisiä rakenteita, murtaa yhteiskunnan ja yksityisten palvelun tuottajien harmooninen tila kaaokseen, toimialoittain yksityistettäväksi.
Yhteisöllisyyden katoamisen perään on huokailtu maan ylintä johtoa myöten, näkemättä kuinka sitä omin päätöksin ja valinnoin murennetaan. Yhteisöllisyyden edellytykset ovat sen materiaallisissa edellytyksissä, luoda ja ylläpitää yhteisten palvelujen omaehtoista tuotantoa. Siun-soten edellytyksiä palvelujen tuottajana on vahvistettava kiinteistömassojen omistuksin, hoiva- ja hoitopaikkojen kehittämisineen. Yhteisöllisyyden edellytys on ”attendolaisen ahdistuksen” poistaminen palvelujen tuotantoketjuista, palvelujen palauttaminen demokraattiseen valvontaan.
Hannu Ikonen sd
Lieksa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti