Javier López, Espanjan Sosialistipuoluetta edustava europarlamentaarikko kirjoittaa Social Europe -verkkolehden 12.11. 2018 numerossa tekijöistä, jotka näyttävät muodostavan vuosisadan uhkan perinteiselle demokratialle. Hän kirjoittaa "vaaliautoritaarisuudesta" (electoral authoritarianism), siitä kuinka ennenkaikkea keskiluokka näyttää vaalitilanteissa kääntyvän jopa äärimmäisen autoritaaristen ja taantumuksellisten ehdokkaiden kannattajaksi - kuten kävi äskettäin Brasiliassa; kansa antoi tukensa kovan linjan ratkaisuille pohjautuen uskontoon, järjestäytyneen työväestön vihaamiseen, poliisin ja sotilasvoimien kasvattamiseen ja valtavirtaiselle taloudelliselle ortodoksialle. Näitä arvoja uusi presidentti Bolsonaro edustaa.
Tällaisia autoritaarisia vaalituloksia näkyy toteutuvan eri puolilla maailmaa. Javier López mainitsee Trumpin valtaanpääsyn USA:ssa, hindulaisen Narenda Mondin voiton Intiassa ja Rodrigo Duterten menestyksen Filippiineillä. Näyttää siltä, että ne jotka ovat vapaita valitsemaan mutta sopivien välineiden puuttuessa voimattomia, ovat valmiita uhraamaan demokratian sensaatiohakuiselle kontrollille. Voimaton vapaus hakee ratkaisua voimakkailta tuntuvista, autoritaarisista johtajista.
Kirjoittaja kiinnittää huomiota myös sosiaalisen mediaan ja sen olemukseen muodostaa samanmielisten "heimokammareita", joissa koetaan yksilötasolla oltavan voimakkaita, mutta jotka murtavat perinteisiä tiedottamisen rakenteita. Ne ovat kirjoittajan mukaan voimakkaita välineitä vakuuttamaan omissa yhteisöissään, ruokkimaan vastakkainasettelua ja ohittamaan tiedotukseen tähän saakka liittyneen toimittamisen, sisällöllisen kontrollin. Niistä muodostuu koneita joista voi väärinkäytettynä muodostua massaharhautuksen välineitä.
Tähän liittyy myös digitaalisen, audiovisuaalisen informaation massakulutus, viestittäminen kyllästymiseen saakka ja vahingon aiheutaminen lyhytjännitteisyyden muodossa: mikään ei ole totta mutta kaikki on mahdollista. Lyhytjännitteinen viihde yhtyneenä autoritaarisuuteen, siinä uuden radikaalin oikeiston kaksi piirrettä. Tämä aave vaeltaa nyt Roomassa, Budapestissa, Varsovassa, Britanniassakin.
Kirjoittajan mukaan Euroopalla, demokratian viimeisellä linnakkeella on edessään vuosisadan taistelu.
13.11. 2018
Jan Hurri, Taloussanomien kolumnisti näkee tilanteen samalla tavalla kuin Javier López:
"VYÖNKIRISTYKSET ovat varsin yleisesti rasittaneet eniten pieni- ja keskituloisia kansalaisia. Heille julkisen talouden vyönkiristykset ovat merkinneet joko tulojen supistumista tai verorasituksen kasvamista ja joka tapauksessa käytettävissä olevien tulojen heikkenemistä ja elintason laskua.
Keskuspankkien viime vuosina toteen panemat erittäin suurisuuntaiset rahapolitiikan elvytysohjelmat ovat epäsuorasti voimistaneet eriarvoisuuden ja ärtymyksenkin tunteita.
Rahaelvytys on kasvattanut ennestäänkin vauraimman kansanosan hallussa olevan finanssi- ja kiinteistövarallisuuden arvoa ja pääomatuloja radikaalisti. Suurin osa kansasta ei kuitenkaan omista finanssi- tai kiinteistövarallisuutta, joten enemmistölle rahaelvytyksestä on koitunut entistä kalliimman asumisen ja yhä raskaamman velkaantumisen kaltaisia haittoja."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti