Veikko Räntilä
Oletteko kuulleet, että EU:lla tai sen jäsenvaltioilla olisi kansainvälisen veronkierron vastustamisen ohjelma, joka sisältää veroparatiisien lopettamisen? Oletteko kuulleet, että Suomen jollakin puolueella olisi kokonaisvaltainen ohjelma samassa tarkoituksessa? - En ole minäkään.
Pääomatulojen erillisen verokohtelun kysymys on noussut keskusteluun, mutta torpattu usealta taholta. Matti Vanhanen piti sitä perusteettomana, koska riskin kantajien pitää saada osansa ja etuoikeutensa, kuten paremmin voisi sanoa. Pia Viitanen näki yhtälaisen verokannan soveltamisessa nousevan esiin vaikeita teknillisiä ongelmia.
SDP:n Forssan kokouksen ohjelmassa asia nähtiin yksiselitteisenä, yhtäläinen verokanta kaikille tuloille paitsi tuulentuomille voitoille vielä korkeampi.
Finnwatchin mukaan sähköyhtiöt Caruna ja Elenia ovat hyötyneet korkovähennyksen käytöstä viiden viimeisen vuoden aikana noin 90 milj. euroa. Nämä tulot on siirretty yhtiöiden veroparatiiseissa oleville omistajille, sijoitusyhtiöille. Järjestelyssä on käytetty 8,5 %:n korkokantaa. Vallitseva lainakorko on varsin lähellä nollaa. Tällaisissa sisäisissä, emoyhtiön jaliiketoimintayhtiön välisissä lainajärjestelyissä käytetään jopa yli 10 %:n ylittäviä korkoja. Liiketoimintayhtiön tulos voidaan siirtää näin piiloon verottajalta.
Verohallituksella on ollut suomalaisten suuryhtiöiden kanssa viime vuosina oikeusriitoja yli miljardin euron suuruisista veroista. Näissä oikeusjutuissa on ollut kysymys siirtohinnoittelun käytöstä. Emoyhtiön ja liiketoimintayhtiön välillä voidaan erilaisten palvelusten ylihinnoittelulla siirtää tulosta piiloon verottajalta.
Suomessa ei ole näitä tapauksia varten yksiselitteistä säännöspohjaa, kun verohallitus joutuu oikeudessa hakemaan saataviaan ja on hävinnyt jopa Nokian renkaiden tapauksessa kanteensa. Tästä ei voi päätellä oikeuden toteutuneen. Verrataan tilannetta käytyihin kartellitapauksiin.
Kartelleissa ylihintaa maksamaan joutuneiden kantajien haasteet menivät nurin, kun oikeus ei voinut todeta kanteen nostaneille aiheutuneen vahinkoa. Tuomioistuin ei löytänyt markkinahintaa, johon verrata, koska markkinat olivat kartellien täysin hallitsemien yhtiöiden hallussa. Näin puun ostossa ja asfaltin teossa.
Suuret investointipankit ovat rikkoneet lakia moneen otteeseen ja joutuneet maksamaan näistä toimistaan USA:lle kymmeniä mijardeja dollareita sakkoina. Ne ovat päässeet toistuvasti neuvotellen rikoksistaan eroon. USA:ta lukuunottamatta mikään muu maa ei edes kykene niitä sakottamaan.
Tuoreessa jutussa, tutkivien journalistien kansainvälisen verkoston mukaan, Malesiassa olleen sijoitusyhtiö IMDB:n laittomassa tyhjentämisessä oli mukana Goldman Sachs. Rahoja siirrettiin varakkaalle eliitille, poliitikoille ja Goldman Sachsin pankkiireille veroparatiiseihin. Pankin kaksi pankkiiria tuomittiin 3 mrd:n dollarin sakkoihin. Tässä oli kysymys lahjonnasta ja rahanpesusta. Tapaus on ylemmässä oikeusasteessa. Verrattuna yhden vuosineljänneksen voittoihin, yli 300 mrd dollaria, näitä sakkoja voidaan pitää vain välttämättöminä liiketoimintakustannuksina. Näin ko pankit niihin suhtautuvatkin.
Samat instituutiot ovat USA:n lainvalvontaviranomaisen tietovuodon mukaan syyllistyneet rahanpesuun aiemminkin. Tax Justice network on laatinut laajan selvityksen veroparatiiseista ja on käyttänyt siinä OECD:n keräämää aineistoa. Verkosto on tarkastellut veroparatiisitoiminnan välittömiä vaikutuksia. Sen luvut poikkeavat näin ollen jossakin määrin alaspäin OECD:n luvuista.
Suomen vuosittaisiksi verotulomenetyksiksi arvioidaan OECD:n aineistossa noin yhden miljardin ja verkoston aineistossa 920 miljoonan dollarin menetykset. Nämä ovat aiheutuneet suuryhtiöiden ja rikkaiden veronkierrosta. Molemmat sijoittavat ja kätkevät sekä varallisuutta että tuloja veroparatiisien salaisuuden suojaan.
OECD ryhtyi selvitykseen pitkän patistamisen jälkeen. Se on salannut yritysten ja henkilöiden nimet, jotka se on saanut selville. Sekään ei siis kunnioita läpinäkyvyyden periaatetta. Sen nimiin kuitenkin niin kovasti vannotaan. Valtamedia ei ole tuonut asiaa esiin millään tavalla, eikä esim. Demokraatti tee poikkeusta. Puolueet eivät ole ottaneet asiaan kantaa. Asia sivuutetaan vaieten.
Selvityksen mukaan maailman maat menettävät vuodessa verotuloja 427 mrd dollaria. Summa vastaa noin 39 miljoonan sairaanhoitajan vuosipalkkaa. Tämä on ajankohtainen vertailukohde koronakriisin jyllätessä ja koetellessa maiden täysin valmistautumattomia terveydenhoidon voimavaroja. Yhtiöt olivat vastuussa 245 mrd:n ja rikkaat yksityishenkilöt 182 mrd:n dollarin menetyksistä. Rikkaiden maiden veromenetykset olivat noin 8 % ja matalan tulotason maiden vastaavasti yli puolet terveydenhoidon menoista. OECD-maiden veromenetykset olivat puolet koko summasta. Suomen menetykset olivat siis yli 900 milj dollaria vuodessa vastaten 5 % terveydenhoidon menoista ja noin 20 000 sairaanhoitajan palkkaa.
Hyvinkin voisi korjata terveydenhoidon resurssivajetta näillä varoilla. Huomattava on, että kysymyksessä on vuosittainen erä. Veronkierron estäminen veroparatiisien avulla riipuu poliittisesta tahdosta.
EU voisi tehdä asiassa paljon. YK:n roolia pitäisi saada esiin. Veroparatiisien kieltäminen on kiinni ensisijassa OECD-maiden tahdosta. Niiden olemassaolon turvaaminen näyttää kuitenkin olevan maailman poliittisen ja talouseliitin yhteinen etu. Yhtälailla niitä hyödyntävät USA:n ja Kiinan miljardöörit kuin Venäjän oligarkit, paljon pienemmistä varakkaista puhumattakaan. Lähes kaikki maailman suuryritykset hyödyntävät niitä.
Pienempienkin askelten ottaminen niiden käytön rajoittamiseksi on tärkeää. Tarvitaan kansainvälinen verosopimus ja läpinäkyvät järjestelmät. Ylivoittojen yhteinen verotus olisi se missä voisi alkaa. Tässä on kysymys digijättien, finanssialan, lääketeollisuuden ja kiinteistöalan yritysten voitoista. Yhteinen yritysverotuskäytäntö ja verokanta ovat välttämättömiä.
Suuryritysten maakohtaisen tulosraportoinnin säätäminen on perusta niiden verottamiselle siten, että tulosta verotetaan siellä, missä se on syntynytkin. Varallisuuden verottaminen on perusteltua jo siksi, että sen arvot ovat usein tuulentuomia voittoja.
Yksittäisten henkilöiden valtavien tulojen oikeutusta perustellaan sillä, että he ovat ne hankkineet omalla työllään. Kenenkään työ ei kuitenkaan voi olla satoja saati sitten satoja tuhansia kertoja arvokkaampaa kuin keskimääräisen työntekijän. Silloin on kysymys oman valta-aseman hyväksikäytöstä tulosuhteiden määräämisessä, jos näin on. Se taas ei ole enää työllä ansaittua, vaan valta-aseman turvin haltuun otettua. Näinhän on suurten tulojen ja varallisuuden kohdalla. Suuret varallisuudet ovat useimmiten perittyjä.
Tuulen tuomasta lisästä on kysymys mm maailman rikkaimpien kohdalla varsin usein. Esim viikollla 2.-10.10. 2020 11 rikkaimman miljardöörin varallisuus lisääntyi lähes 40 mrd dollaria. Heidän varallisuutensa vaihteli Colin Zheng Huangin 28 mrd:sta Jeff Bezosin 193 mrd:iin dolariin ollen yhteensä lähes 900 mrd dollaria. Heidän yhteinen varallisuutensa on lähes viisinkertainen Suomen bkt:seen nähden ja se kasvoi yhdellä viikolla lähes Suomen budjetin summalla.
Kiinassa miljardöörien määrä on kasvanut vuoden 2010 189:stä vuoden 2020 878:aan. Heidän yhteinen varallisuutensa oli 4000 mrd dollaria. Miljardöörien omaisuus oli 20 kertainen Suomen bkt:seen verrattuna. Heidän omistamiensa yritysten varallisuus vielä monikertainen. Näiden henkilöiden takana olevien liiketoimintojen arvo on tuhansia miljardeja dollareita ja useimmissa tapauksissa täysin aliverotettua sekä tulosten osalta että varallisuuden suhteen. Sama koskee heidän henkilökohtaisia tulojaan ja varallisuuttaan.
Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, millaista potentiaalia verotuksen lisäämiselle on olemassa. Vastaavia lukuja ei Suomesta ole valmiina ja verohallitus vaikeuttaa niiden saamista nykyisellään. Peruspäätelmän voi kuitenkin siirtää koskemaan Suomeakin.
EKP:n tuhansien miljardien eurojen pumppaaminen finanssitalouteen on aiheuttanut valtavan osakkeiden, arvopaperien, johdannaisten ja kinteistöjen arvojen nousun, finanssikuplan. Nämä omaisuusarvojen nousu edustaa puhtaimmillaan tuulen tuomia voittoja. Vastaava ilmiö näkyy Suomessakin.
26.11.2020 Veikko Räntilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti