Oikeisto hylkäämässä globalisaation?

Vasemmistopuolueet tulevat pysymään globalisaation puolestapuhujina ja keskustaoikeistolaiset puolueet siirtyvät todennäköisemmin kohti kansallismielistä politiikkaa, analysoi politiikan tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Ronkainen esitti näkemyksiään politiikan suurista murroksista kesäkuussa Suomalaisuuden Liiton virtuaalisilla liittopäivillä, johon hänet oli kutsuttu puhujavieraaksi.

"Näen paljon todennäköisempänä, että kokoomuslaiset ja keskustalaiset puolueet – erityisesti kokoomuksen eurooppalaiset sisarpuolueet – hylkäävät globalisaation ja alkavat kannattaa kansallismielisempää otetta kuin sen, että vasemmisto hylkäisi globalisaation, alkaisi vastustaa EU:a tai alkaisi vaatia valtioiden suvereniteettia", Ronkainen arvioi. 

Olipa hyvä tämä Ronkaisen alustus! Tampere-ryhmän kanssa olemme päätyneet enemmän tai vähemmän samaan analyysiin. Duunariporukan pysyvään perussuomalaistumiseen en oikein jaksa uskoa; koululaitoksemme on pakko seurata myös globalisaatiota. Kielitaidon lisääntyminen mahdollistaa entistä paremman kansainvälisen seurannan myös tavalliselle kansalaiselle. Sen sijaan pidän mahdollisena että todellakin syntyy vahva yritys palata Euroopan Unionin juridiseen perustaan ja sen ideologiseen henkeen markkinoista kaikenkattavana dynaamisena voimana, kansojen väliseen kilpailukyky- ja vientikilpailuun ja kovaan valtiota näivettävään säästöpolitiikkaan. Uskon EK:n olevan tässä vankkureiden vetäjänä samalla kun se ja poliittinen oikeisto yrittää suunnata eurooppalaista velkaelvytystä pelkästään markkinoiden kautta toimivaksi. Jos tämä hallitus Suomessa saa jatkaa kautensa loppuun saakka, niin uskon sen pystyvän osoittamaan, että nollakorkoisella velkaelvytykselläkin saadaan julkisen sektorin kautta kasvu selkeästi liikkeelle. Julkisen sektorin veronkanto-oikeus on se ratkaiseva tekijä yhdessä poliittisesti ilmaistujen tarpeiden ja niiden tyydyttämisen kanssa. Kysymys: Onko tasavallan presidentti Niinistön nyrkki ensioire palaamisesta puhtaasti kansalliseen vastuuseen ja epäluottamuksen osoitus Euroopan Unionia kohtaan?

___________
6.6. 2020
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on selvästi toista mieltä kuin suomalainen juristisiipi, joka tavoittelee oikeusvaltioperiaatetta Euroopan Unionin konsolidoidun perussopimuksen hengessä - siis julkisen sektorin tiukan säästölinjan ja markkinoiden kautta tapahtuvan elvytyksen hengessä:
Olli Rehn 6.6. 2020

Esityksestä ei vielä ilmene täsmällisesti, millaiset ehdot hätärahoituksella olisi. Todennäköisesti kyse olisi siitä, että komissio asettaa rahoitukselle ehtoja sen perusteella, mihin varoja on tarkoitus käyttää.

Suomen Pankin pääjohtaja arvelee nyt elvytystä tulevan suoraan jäsenvaltioillekin "tietyin edellytyksin":
”Ehdollisuus on olennaista. Rahoitusta on käytettävä terveydenhoitoon, kestävän talouskasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Kaikki nämä ovat tärkeitä päämääriä eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien uudistamisessa.”

Ehdotus on rakennettu pitkälti sen varaan, että perussopimuksessa sallitaan taloudellisen avun antaminen ”tietyin edellytyksin” jäsenvaltiolle, jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia.

---
Toisaalta on myös erittäin vaikea arvioida, missä määrin työllisten määrän lisääntyminen johtui nimenomaan eurovaltioiden päätöksistä tai kuinka paljon rahapolitiikka on talouskasvua vahvistanut."