Kriisien ja tavoitteiden välillä: EU:n budjetin uudelleenarviointi

Jaques Delors Instituutti lähettää kuukausittain uutiskirjeitä. Viimeisin niistä kertoo Instituutin johtajan Sylvie Matellyn näkemyksiä Euroopan Unionin mahdollisuuksista selvitä kyisen kaltaisen budjettikehyksen  kaltaisissa puitteissa suurten tehtävien, entisten ja uusien asettamista vaatimuksista ja haasteista.

Kriisien ja tavoitteiden välillä: EU:n budjetin uudelleenarviointi

Euroopan komission odotetaan esittelevän 16. heinäkuuta ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Tämä yleensä seitsemän vuoden ajaksi hyväksytty väline asettaa Euroopan unionin pitkän aikavälin tulo- ja menokehyksen. Edellinen hyväksyttiin vuonna 2020 vuosille 2021–2027. Sitä täydennettiin vuonna 2020 Next Generation EU -elpymissuunnitelmalla ja tarkistettiin vuonna 2024 sisällyttämällä siihen muun muassa Ukrainan tukiväline, mikä lähes kaksinkertaisti alun perin suunnitellun summan. Euroopan unioni ei ole luultavasti koskaan aiemmin viime vuosina kohdannut niin monta kriisiä samanaikaisesti, vuoden 2020 Covid-pandemiasta Ukrainan sotaan vuonna 2022, mukaan lukien energia- ja maatalouskriisit. Vuonna 2020 sovittu 750 miljardin euron yhteinen laina helpotti sen sopeutumista näihin epävarmuustekijöihin.

Kansainvälinen konteksti, jossa uutta rahoituskehystä kehitetään, ja eurooppalaisten kohtaamat haasteet eivät ennusta hyvää odottamattomien tapahtumien ja taloudellisten tarpeiden vähenemiselle. Ilmastonmuutoksen voimistuminen, talouden ja teknologian taantuma, väestön ikääntyminen – lista on pitkä, ja Enrico Lettan ja Mario Draghin raporttien ansiosta diagnoosi on hyvin tiedossa. Yhteinen budjetti edustaa kuitenkin vain 1,02 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta – se on lähes olematonta, ja seuraavan rahoituskehyksen yhtälöä on lähes mahdotonta ratkaista.

Resurssipuolella valtiot ovat haluttomia lisäämään kansallisia maksuosuuksiaan, budjettiin odotetaan vain vähän uusia omia varoja ja uuden yhteislainan mahdollisuus on edelleen epävarma, vaikka vuodesta 2028 alkaen EU:n budjetin on sisällytettävä menoihinsa Covid-pandemian aikana otetun lainan takaisinmaksu, eli 25–30 miljoonaa vuodessa (lähes 20 % alkuperäisestä budjetista). Tämän edessä välimiesmenettelyt voivat olla valtavia menopuolella ja vaikeita valintoja täynnä merkitystä ja seurauksia. Mitä nuoret eurooppalaiset ajattelisivat, jos Erasmus-ohjelmalle, EU:n suosituimmalle ohjelmalle, osoitettua budjettia leikattaisiin osalla sen budjetista? Mitä Euroopan kansalaiset ajattelisivat, jos Euroopan unionin ilmastotavoitteita leikattaisiin, vaikka he ovat tämän paahtavan kesän alussa tietoisempia kuin koskaan ilmaston lämpenemisestä? Mitä maaseudun ja syrjäseutujen asukkaat, jotka ovat jo valmiiksi skeptisiä Euroopan hankkeen suhteen, ajattelisivat, jos he saisivat vähemmän taloudellista tukea alueidensa kehittämiseen? Ja samaan aikaan, miten voimme rahoittaa turvallisuutta ja puolustusta, innovaatioita ja kilpailukyvyn elvyttämistä ilman tiettyjen resurssien uudelleenohjausta?

Edellisellä varainhoitovuodella 90 prosenttia vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -elpymisvälineen yli kahdesta biljoonasta eurosta oli ennalta kohdennettu tiettyihin tavoitteisiin, ohjelmiin tai kansallisiin määrärahoihin. Tämä jättää vain vähän varoja ennakoimattomiin menoihin. Tämä ei todennäköisesti muutu paljoakaan, joten se tarjoaa vain vähän joustavuutta ja reagointikykyä yhteisen budjetin ennakoimattomiin olosuhteisiin tulevina vuosina. Lisäksi merkittävä osa näistä summista on kohdennettu jäsenvaltioille, ja niiden nykyinen määräraha toimii pohjana tuleville neuvotteluille. Vähentyneiden resurssien seurauksena yhteistä budjettia kansallisistetaan entisestään, mikä tarkoittaa vähemmän resursseja monialaisiin ja eurooppalaisiin investointeihin. Siksi on suuri riski, että monialaiset hankkeet toimivat mukautusmuuttujina. Kuka tässä yhteydessä rahoittaa energiamurroksen, puolustusteollisuuden eurooppalaistamisen tai Euroopan suurnopeusjunaverkon laajentamisen edellyttämien sähköyhteyksien kehittämisen, ellei yhteinen budjetti? Ja silti nämä aloitteet voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa kaikille maille, ensinnäkin siksi, että ne auttavat vähentämään kalliita ja pirstaloitunutta prosessia, joka jatkuu tai jopa lisääntyy, mutta myös siksi, että ne ovat olennainen edellytys Euroopan unionin, globaalin suurvallan, nousulle. Eurooppalaiset eivät ole väärässä, sillä eurobarometri toisensa jälkeen he ovat suosineet Euroopan yhdentymistä ainoana sopivana tasona kohtaamiinsa haasteisiin vastaamiseksi. Kunnianhimottomuus vahvistaisi varmasti kansalaisten luottamusta eliittiinsä ja euroskeptisyyttä.

Euroopan komission 16. heinäkuuta esittelemä teksti on vasta ensimmäinen luonnos tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2028/2034. Neuvostossa jäsenvaltiot ja sitten Euroopan parlamentin jäsenet neuvottelevat kuukausia, ja sen jälkeen Euroopan parlamentin on hyväksyttävä teksti. Keskustelut ovat väistämättä vilkkaita ja tie sopimukseen on kapea. Aiheen teknisestä luonteesta huolimatta keskustelujen on oltava tietoon perustuvia ja ymmärrettäviä, jotta kansalaiset saadaan mukaan ja vältetään haitalliset vastakkainasettelut. Prioriteettien on oltava selkeitä ja niiden on ehkä johdettava menotavoitteisiin, kuten nykyisessä budjetissa, jossa esimerkiksi 30 % määrärahoista oli tarkoitettu energiamurroksen tukemiseen. Ehdotettujen hankkeiden on oltava konkreettisia ja korostettava EU-rahoituksen tuomaa lisäarvoa. Panokset ovat valtavat ja palauttavat meidät mieleen Jacques Delorsin usein esittämän havainnon: selviytymisen ja taantumisen.

Joten meidän täytyy vain odottaa 16. heinäkuuta asti. Hyvää lomaa kaikille.

Sylvie Matelly

Jacques Delors -instituutin johtaja

----

"Euroopan yhteisö rakennettiin vuonna 1957 kaksoispelon pohjalta: pelon Neuvostoliiton imperialismia kohtaan ja pelon uudesta vastakkainasettelusta Länsi-Euroopan maiden välillä. Nykyään tätä ei enää ole. Emme voi enää rakentaa Eurooppaa pelon, vaan järjen varaan."

Maanpuolustuksellinen päiväkäsky

Ilpo Rossi: 

Millä tavalla maanpuolustuksen rahoitus olisi nostettavissa tasolle, jota NATO ja Euroopan Unioni ovat nyt edellyttämässä? Veroilla, säästöillä vai talouskasvulla? Uskon jokaisen ymmärtävän, että tässä ollaan uusien, vakavien ratkaisujen edessä. Uutta näkemystä ja uusia ratkaisuja tarvitaan sekä maanpuolustukseen että siihen millä tavalla se toteutetaan. 

Kun maanpuolustus on nousemassa äärimmäisen tärkeäksi ykkösluokan prioriteetiksi, sillä on aivan erityinen merkitys maan työvoiman - siis palkansaajien - elämäntilanteeseen ja heidän aktiviteettinsa käyttöön. Perinteisen työn tilalle ja rinnalle nousee  maanpuolustuksen nouseminen niin keskeiseksi, että työvoimaa on irroitettava sotilaallisen voimaan, asevelvollisten kertausharjoituksiin, uuden tekniikan ja sotilaallisen teknologia edellyttämään jatkuvaan koulutukseen ja työtehtäviin kasvavan sotilaallisen strategiakokonaisuuden toiminnallisissa tehtävissä.

Ajatus, että työikäistä väestöä makuutettaisiin vähänevien työttömyyskorvausten varassa kotisohvilla tai lomautettuina, ei voi näissä oloissa enää tulla kysymykseen. Työvoimaa on voitava vapauttaa myös tarpeettomaksi tai toisarvoiseksi katsotusta tuotannosta tärkeämpiin maanpuolustuskoneiston tehtäviin. 

Maksetaanko maanpuolustustehtävissäoloajalta päivärahaa tai palkkaa, on yksi ratkaistavia asioita. Sotamoodiin valmistautuminen tarkoittaa koko kansan osalta paluuta toisenmaailmansodan aikaiseen kokonaisvaltaiseen kansanhuoltoon. Tältä osin nykyinen ja vaivoin pystyynsaatu SOTE-rakenne muodostaa oivallisen pohjan siihen sosiaaliseen vastuun ottoon, jota sodanaikainen yhteiskuntarakenne edellyttää. Sirä ei voida jättää markkinoiden ratkaistavaksi, koska koko aktiiviväestön tulee olla pysyvässä valmiustilassa sotatilan edellyttämiin kutsuntoihin.

Väestönsuojelu, yhteiskuntasuunnittelussa suhteellisen hyvin huomioitu valmiustila edellyttää myös aivan uudenlaista valmiustilaa koko kansan  osalta, josta mm. emerituspresidentti Niinistö kävi pitämässä erityisalustuksen Euroopan Komissipon puheenjohtajan Ursula von der Layenin kutsumana. Tämä edellyttää laajaa, koko kansaan ulottuvaa peruskoulutusta, säännöllisiä harjoituksia sekä tilojen ja logistiikan koeponnistuksia sotatilan edellyttämässä laajuuessa ja oletetuissa olosuhteissa. Näihin tehtäviin tarvitaan nyt lomautetuina, työttöminä ja prioriteettien ulkopuolista työvoimaa.

Kuinka kaikki tämä resurssoidaan ja rahoitetaan? Ajatus taloudellisen kasvun varaan rakentamisesta on täysin epärealistinen, koska koko työvoima on priorisoitava sotilaalliseen moodiin. Näissä oloissa kasvusta puhuminen tai sen aikaansaaminen on alisteista sotaolosuhteiden suurille epävarmuuksille. Kasvua voi syntyä vain sotaolosuhteita vahvistavan teollisuuden ja palveluiden piirissä, jonka toimintaa rajoittaa sotatilan edellyttämä keskitetty ja hierarkinen toimintajärjestrelmä, josta päätöksiä ei tehdä markkinoilla vaan maanpuolustuskoneiston  lineaarisissa järjestelmissä.

On myös varauduttava laajamittaiseen säännöstelytalouteen toisen maailmansodan korttiannosten ja kulutusta muutenkin rajoittavien päätösten muodossa, koska kaikki olennainen voima on suunnattava maanpuolustukseen satunnaistan mielihalujen tyydyttämisen sijasta. Varautuminen sotaan tarkoittaa talousratkaisujen, sosiaalitoimen ja sota-aikaisen koneiston osalta paluuta kansalliseen, nationalistiseen toimintatapaan. Ajatus siitä että Euroopan Komissio voisi Maastrichtin sopimuksen tapaan asettaa rajoituksia kulutukselle tai kasvulle tunnettujen prosenttirajoitusten mukaan, on myös täysin epärealistista ja naivia, sodanaikaisiin olosuhteisiin täysin sopimatonta puuhastelua. Resursseja on oltava silloin kun niitä tarvitaan. 

Se että Euroopan Unioni ei ole makrotalouspolitiikassaan varautunut sotatilan mahdollisuuteen, on johtanut sen sulkemaan fiskaalisesta toiminnastaan pois kaikki suurelle, päätöksentekotavaltaan yhtenäiselle hallintoalueelle mahdolliset  modernit monetaariset, ns. endogeeniset rakenneratkaisut. Yksistään jo tämä puute voi pohjimmiltaan johtaa siihen, että Euroopan Unioni ei kykene puolustamaan itseään tai jäsenmaitaan. Voimistunut taipumus yrittää ratkoa suuria asioita kansallisin keinoin johtaa puolestaan pirstaleisuuteen ja toimimattomaan koneistoon koko yhteisön tasolla. Tällaisella koneistolla ei johdeta sotaa käyvää yhteisöä tai sen maanpuolustusta, sotatilasta puhumattakaan. Vaatimus nykyaikaisesta resurssistrategiasta on tähän saakka kaikunut kuuroille korville markkinaunessa elävässä yhteisössä. Jopa oppositiota edustava vasemmistolainen parlamenttisiipi on taipunut kasvavan oikeistopaineen alla sen edellyttämään nationalistiseen lähestymistapaan. Ylpeyteen ja rankaisumentaliteettiin  taipunut ja huonosti perusteltuja  tulevaisuuskuvia rakentava Euroopan Yhteisö on alueen maanpuolustukselle enemmän taakka kuin se tuki ja turva, jota aikanaan Euroopan Unioniin liittyessämme haaveilimme. 

Kun maanpuolusruksessa on suurelta osin kysymys myös omaisuuden suojelemisesta, NATOn vaatima viiden prosentin taso voitaisiin rahoittaa pääomaverolla ja erityisesti myös saattamalla  listaamattomien yritysten verotusta samalle tasolle muun pääomaverotuksen kanssa. Työvoiman verotuksen varaan rakentaminen ei ole realistista, koska työvoima on viimeistä miestä ja naista myöten sotatilan edellyttämissä tehtävissä.  Mikä olisi työntekijöiden ja palkansaajien osuus? He maksavat osuutensa hengellään ja verellään - sataprosenttisesti.

Onko Euroopan Unionilla NATOlla ja yksittäisillä valtioilla todellista halua ja voimaa vastata modernin teknologian mukanaan tuomaan hirvittävään, yli rintamalinjojen, siviiliasutukseen ja kaikkeen infrastruktuuriin jinhimilliseen elämänmenoon yltävään  sodankäyntiin?

Jos vastaus edellä esittämääni kykymykseen on vähänkään epäröivä ja kansan yhteistä vastaustahtoa ehdollistava, viimeistään silloin on myös kansalliseen maanpuolustukseen sisällytettävä aktiivinen ponnistelu rauhan ja edes tyydyttävän väkivallattoman yhteiskunnallisen tilanteen  saavuttamiseen. Euroopassa on jo olemassa valmis institutionaalinen rakenne ETYJ:n muodossa. Suomalaisia velvoittaa edelleenkin vuoden 1975 ETYK-kokouksen "Helsingin henki", jonka suuri saavutus oli luottamusta, yhteistä turvallisuutta ja rauhanomaisen konfliktien ratkaisun   näkeminen ainoana realistisena ratkaisuna korkean teknologian ja keinoaälyn maailmassa.   Pragmaattisen neuvottelun ja diplomatian kokeminen ainoana mahdollisuutena johtuu ihmisen suuresta sosiaalisesta ja psykologisesta riippuvuus omasta esihistoriastaan ja kyvyttömyystä irtautua keinotekoisen moraalisen kompanssinsa väärää suuntaan osoittavista olettamuksista.

Eli joka leikkiin ryhtyy - se leikin kestäköön. Jos on pakko taistella, niin taistellaan, mutta koneistpon pitää myös olla sitä edellyttävässä kunnossa.

Lisäys 27.6. 2025:

Näihin puolustukseen liittyviin menoihin on erityisesti Saksa kehittänyt ison paketin erilaisia liepeillä olevia menoja. Saksan sotilastehtäviin kuuluvien sosiaali- ja eläkemenot. Saksan sotilashautausmaiden hoito eri puolilla toisen maailmansodan rintamia, ym- Tällä tavalla Saksa ylsi lopulta 1,5, %:n menoihin. Oletukseni on, että sama meno jatkuu tulevaisuudessakin. Meillä ei haluttaisi ottaa mukaan varusmieskoulutustakaan, mutta toisaalta työnantajat vaativat varusmiesajan menetettyjen palkka,ustanniusten huomioimista puolustiuskuluissa. Mielikuvitus ei näytä asetttavan rajoja näiden kulujen määrittämiselle. Kirjoitukseni yritti osoittaa, että todellinen isänmaan puolustustahto työllistää työttömät, lomautetut ja varmistaa koko kansan huollon samaan tapaan kuin toisen maailmansodan aikaan, laadukkaasti ja määrällisesti päivitettynä nykyisen SOTE-järjestelmän osana ja että niitä voidaan arhoittaa osana puolustukseen varattavia määrärahoja. Puolustus on paitisi aseita ja sotilastekniikkaa, myös sosiaalista vastuunotoa kansasta ja kaikkien käytettävissä olevien inhimillisten resurssien aktivointia. Markkinapohjainen lähestymistapa vaarantaa sekä Suomessa että koko Euroopassa maanpuolutustehtävässä onnistumisen niin sisältöjen kuin arvojenkin osalta.

Suomen säästöstrategia: Veronalennuksia rikkaille, tuskaa köyhille

Jussi Systä 13. kesäkuuta 2025

- käännös alkuperäisestä artikkelista Social Europe verkkolehdessä 12.6. 2025 

Oikeistolaisen hallituksen finanssipolitiikka, jota markkinoidaan kestävän kehityksen keinona, näyttää suosivan yrityksiä ja varakkaita, kun taas työssäkäyvä enemmistö kohtaa ankaria leikkauksia.

Huhtikuussa pääministeri Petteri Orpon keskustaoikeistolainen kokoomus, joka johtaa Suomen hallitusta, kokoontui kriittisiin keskipitkän aikavälin talouspoliittisiin neuvotteluihin. Keväällä 2023 valtaannousustaan ​​lähtien koalitio on ajanut tiukkoja finanssipoliittisia vakauttamistoimia näennäisesti saavuttaakseen finanssipoliittisen kestävyyden. Huhtikuun neuvottelujen tulokset, joihin sisältyi merkittäviä veronalennuksia suurituloisille yksityishenkilöille ja yrityksille, ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä hallituksen todellisista tavoitteista. Kriitikot ovat väittäneet, että finanssipoliittinen kestävyys on vain tekosyy järjestäytyneen työväenliikkeen heikentämiselle ja hyvinvointivaltion purkamiselle.

Hallituksen säästötoimet ovat ilmenneet rajuina menoleikkauksina kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, sosiaalietuuksissa, valtion virastoissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Lisäksi regressiiviset veronkorotukset, erityisesti arvonlisäveron perusprosentin 1,5 prosenttiyksikön nousu 25,5 prosenttiin, ovat rasittaneet väestöä entisestään.

Vaikka hallitus väittää näiden toimien vauhdittavan talouskasvua, odotettua elpymistä ei ole vielä tapahtunut. Vuonna 2023 alkanut talouden taantuma jatkuu. Hallituksen työllisyysstrategiat, jotka keskittyvät pääasiassa sosiaaliturvaetuuksien leikkauksiin, tähtäsivät työllisyyden kannustimien lisäämiseen ja 100 000 uuden työpaikan luomiseen. Tämä strategia on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi, sillä avoimien työpaikkojen puute on johtanut yli 50 000 henkilön työttömyyden kasvuun hallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana. Nykyinen työttömyysaste on 9,2 prosenttia.

Vaikka hallitus selittää kasvun ja työllisyyden palauttamisen epäonnistumista epäsuotuisilla taloudellisilla olosuhteilla, kriitikot väittävät, että säästötoimet ovat pahentaneet tilannetta tukahduttamalla kotimaista kysyntää. Keynesiläinen ajatushautomo, Suomen uuden talousanalyysin keskus on esittänyt, että nämä toimet ovat saattaneet olla haitallisia velkasuhteen vakauttamisessa, koska ne ovat vaikuttaneet haitallisesti kysyntään.

Kyseenalaisten taloudellisten tulosten lisäksi sosiaaliset kustannukset ovat yhä ilmeisempiä. Ennusteiden mukaan köyhyys kasvaa 9,2 prosenttia ja lapsiköyhyys 13,6 prosenttia. Laskukauden jälkeen kodittomuus on jälleen nousussa sosiaalietuuksien ja asumispalvelujen leikkausten vetämänä. Hallituksen sosiaalisen asuntotuotannon purkamisen odotetaan myös nostavan asumiskustannuksia.

Hallitus toteutti tänä keväänä merkittävän finanssipoliittisen muutoksen. Kahden vuoden säästötoimien jälkeen se päätti höllentää finanssipoliittisia rajoituksia tarjotakseen verohelpotuksia varakkaille yksityishenkilöille ja yrityksille. Vaikka menoleikkauksia tehtiinkin lisää, ne korvasivat vain noin puolet menetetyistä verotuloista.

Hallituksen toimet ovat linjassa yritysmaailman etujärjestöjen vaatimusten kanssa, jotka ovat viime aikoina ajaneet merkittäviä veronalennuksia, vaikka aiemmin hyvinvointivaltion veronalennuksia perusteltiin finanssipoliittisella kestävyydellä. Merkittävimpiin veronalennuksiin kuuluvat yritysverokannan kahden prosenttiyksikön alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin ja korkeimman marginaaliverokannan kuuden prosenttiyksikön alentaminen 58 prosentista 52 prosenttiin. Tämä hyödyttää ensisijaisesti yli 9 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia.

Näiden veronalennusten ennustetaan lisäävän vuosittaisia ​​alijäämiä lähes prosentilla suhteessa BKT:hen. Vaikka tuloveronalennuksia on pantu täytäntöön kaikissa tuloluokissa, tiettyjen verovähennysten, kuten ammattiliittojen jäsenmaksujen, poistaminen on johtanut vain vähäisiin veromuutoksiin alle 9 000 euroa ansaitseville.Hallituksen siirtyminen kohti veronalennuksia viittaa poikkeamiseen aiemmin ilmoitetuista finanssipoliittisista tavoitteista. Ennen tätä kevättä hallitus pyrki vakauttamaan julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vuodessa. Toteutunut sopeutus oli kuitenkin noin puolet tästä summasta. Uudet poliittiset päätökset ovat supistaneet sopeutuksen edelleen vain puoleen miljardiin euroon.

Lisäksi hallitus ei ole saavuttanut tavoitettaan vakauttaa velkasuhdetta suhteessa BKT:hen. Ennusteiden mukaan suhde jatkaa nousuaan ja lähestyy 90 prosenttia BKT:stä vuoteen 2029 mennessä. Myös julkisen talouden alijäämien odotetaan ylittävän EU:n finanssipolitiikan säännön mukaisen kolmen prosentin vuosittaisen BKT:hen suhteutetun alijäämän vuoteen 2029 asti.

Kuten Clara Mattei on väittänyt, oikeistolainen säästöpolitiikka ei ensisijaisesti tähtää finanssipoliittiseen kestävyyteen, vaan pikemminkin voittomarginaalien kasvattamiseen ja työntekijöiden pakottamiseen hyväksymään kapitalismin taloudelliset välttämättömyydet. Samoin Orpon hallitus parantaa yritysten voittomarginaaleja ja siirtää voimatasapainoa työvoimasta pääomaan 

Nämä politiikat ovat merkittävästi heikentäneet hallituksen suosiota, erityisesti oikeistopopulistisen Perussuomalaisen, joka on koalition toiseksi suurin puolue, suosiota. Puolue kärsi merkittäviä tappioita viimeaikaisissa alue- ja kunnallisvaaleissa ja sen kannatus on tällä hetkellä 10,5 prosenttia, mikä on merkittävä lasku kahden vuoden takaisten parlamenttivaalien 20,1 prosentista.

Tämä lasku voi johtua hallituksen politiikan ja Perussuomalaisten vaaleja edeltävien lupausten välisistä räikeistä ristiriidoista. Esimerkiksi puoluejohtaja ja nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra lupasi, ettei puolue hyväksy pienituloisten etuuksien leikkauksia, mikä on hallituksen toimien suoranainen ristiriita. Suomen tilanne viittaa siihen, että populistisen ohjelman yhdistäminen säästöpolitiikkaan on osoittautumassa vaikeaksi hankkeeksi

--

Jussi Systä työskentelee talouspolitiikan asiantuntijana Kalevi Sorsa -säätiössä, sosiaalidemokraattisessa ajatushautomossa. Hän on myös politiikan tutkimuksen tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa ja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa finanssipoliittisen kestävyyden teorioista.

Eurooppa ja Keynesiläisyys

 EUROOPPAA YHDENNETTIIN USKOSSA KEYNESILÄISYYDEN KESTÄVYYTEEN

Maailma, jossa EU:a alettiin luomaan oli taloudeltaan keynesiläinen. Talous oli politiikalle alisteinen vielä 70-luvuvun puoliväliin, jolloin monetarismi, uusliberalismi tai uusklassinen teoria alkoivat vallata alaa. Keynesiläisyys ja hyvinvointivaltio perinteisessä mielessä oli Suomessakin mennyttä 80-luvun puoliväliväliin tultaessa. Euroopan ja Suomenkin sosialidemokraateissa säilyi kuitenkin usko hyvinvointivaltioon ja poliittisen johtamisen edellytyksiin vahvana vaikka aika oli jo kulkenut näiden edellytysten ohi. Uuden Kansainvälisen Talousjärjestyksen (UKTJ) kaatuminen YK:ssa ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) sekä Maailmanpankin (WB) roolien muutokset avustajista ”rakennesopeuttajiksi” 80-luvun alussa, ikään kuin merkitsivät sitä, että keynesiläinen talouden sykli on päättynyt, jonka olisi pitänyt herättää poliittinen päätöksentekomme hyvinvoinnin menneestä huumasta.
Suomessa vuonna -94 kansa saatiin uskomaan siihen, mihin olisi voinut uskottavasti uskoa vuonna -74. Meillehän luvattiin päätöksenteossa ”läheisyysperiaatetta”, SOTE-palveluissa puuttumattomuutta, Pohjoismaisen hyvinvoinnin levittämistä Eurooppaan, vapaata kauppaa ja hyvinvoinnin kasvua. Mitä todellisuudessa saimme, ”rakennesopeuttavan”, taloudellista- ja sosiaalista eriarvoisuutta lisäävän, globalisaatioon ja vapaisiin markkinoihin perustuvan sekä uskon inflaatiottomaan talouteen eurooppalaisina ja suomalaisina. Tämän kaiken tuli edistää ”dynaamisuudessaan” taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Ei ole ihme, että EU on suurissa vaikeuksissa ja Euroalue vielä suuremmissa. Ns ”yhdentyvä Eurooppa” on alkanut hajaantua, pontimina kansalliset tyytymättömyydet.
Kapitalismi on taloutta eteenpäin tyrkkäävä järjestelmä, johon voi varauksetta lukea Kiinankin. Markkinaliberalismi, joka pyrkii suitsimaan yhteiskuntien roolia, on sitä vastoin noussut jo 80-luvun puolivälistä esteeksi maailmantalouden kasvulle ja ennen kaikkea hyvinvoinnin jakaantumiselle, joka on se kasvun varsinainen jarru, tarjontatalouden klassinen ongelma. Eurooppaa tämä ”ongelmallinen markkinaliberalismi” on piinannut jo sukupolven ajan kun ”kehityksen” on annettu laahustaa yritysvetoisesti, lisäämällä tarjonnan edellytyksiä poistamalla ”yhteiskunnallista byrokratiaa” ja lisäämällä yksityistä ”byrokratiaa” sen kaikilla osa-alueilla.
Taloushistoriassa markkinaliberalismilla tai klassisella teorialla ei ole maailmantaloudessa empiiristä (kokemusperäistä) näyttöä onnistumisista, sitävastoin keynesiläisellä teorialla on, Toisen Maailmasodan jälkeinen aika 70-luvun puoliväliin. Keynesiläisyyden keskeisin ”kuohitsija” oli epäilemättä Milton Friedman monetarismeineen/uusliberalismeineen, joka loi manifestin niille, jotka tunsivat liikaa veroja maksavansa, tukevansa julkista kulutusta vaikka empiria osoitti selkeästi Keynesin olleen oikeassa, julkista- ja yksityistä kysyntää tarvittiin kasvun moottoreina. Keynesiläinen kapitalismi luotti siis kysynnän voimaan kun taas monetaristinen tai klassinen toria on painottanut tarjontaa, jolta edelleenkin onnistumisen näytöt globaalissa taloudessa puuttuvat.
Jälki- tai uuskeynesiläisistä tutkimuksesta valtaosa painottaa europpalaista eheyttä ja osa näkee kansallisen tason toteuttavan Keynesin alkuperäistä ajattelua parhaiten, siis jonkinlaista protektionismia, että kansakunnat voivat omien tarpeidensa mukaan rakentaa ”tullimuureja”. Näinhän toimivat lukuisat maat USA:sta alkaen. Eurooppalaisista maistakin parhaiten ovat pärjänneet euron ulkopuolella olevat omine raha- ja finanssipolitikkoineen ja maailmalla ne maat, jotka ovat irtautuneet IMF:n ”rakennesopeutuksista”.
Suomen historian jossittelua on kysymys, oliko 1973 Kekkonen vai Tuomioja oikeassa kun EEC päätös tehtiin? Vuonna -94 eivät kuitenkaan oikeassa olleet ne, jotka meidät unioniin veivät, puutteellisin ymmärryksin maailmantaloudessa tapahtuneisiin muutoksiin sitten 70-luvun. Miten tästä eteenpäin, voidaanko virhe (EU ja euro) korjata vai tulisiko päättäjien pyörtää päätöksensä ja palata kansallisen Keynesin linjoille ja hakea vastausta esim. demarien vuoden -52 ohjelmasta, ”itsenäinen kansa yhteistyön maailma”, joka hyllytettiin markkinaliberaaliin, monetaristiseen maailmaan siirryttäessä 80-luvulla.
Hannu Ikonen
Vastavalkea vpj
Sisilia Ispica

Nostoja Saksan hallitusohjelmasta

Esipuhe

Nämä nostot ovat kotoisin Olof Dcholzen hallitusohjelmasta. Aika näyttää, kulkeeko kehitys tähän suuntaan vai yllättääkö tulevaisuus tälläkin kertaa hyvät aikomukset 

"Maan modernisointiin on panostettava laajasti - sekä yksityisesti että julkisesti.  Julkisia investointeja, erityisesti ilmastonsuojeluun, digitalisointiin, koulutukseen ja tutkimukseen toteutamme perustuslaissa olevan velkasäännön puitteissa. Rohkaisemme yksityisiä Investointeja  ja luo tilaa yrittäjäriskille kasvun synnyttämiseksi."

"Jokaisen tulee voida muokata omaa elämäänsä vapaasti ja itsenäisesti. Mutta mahdollisuudet  eivät ole jakaantuneet tasaisesti kaikille. Siksi sosiaalisen etenemismahdollisuuksien perusta on luotava ja rakennettava jo päiväkodissa ja koulussa. Keskitymme alueille, joilla tuki on erityisen tärkeää.Haluamme tehdä tiiviimpää yhteistyötä liittovaltioiden kanssa. Haluamme vahvistaa perheitä ja nostaa enemmän lapsia köyhyydestä. Tätä varten otamme käyttöön peruslapsilisän. Lapsilla tulee olla omat oikeudet, jotka kirjataan perustuslakiin."

"Urakehitystä  leimaavat usein katkokset, etenkin muutosten aikoina. Me haluamme tarjota turvallisuutta myös siirtymävaiheessa ja rohkaista ihmisiä kokeilemaan uusia asioita. Saavutukset on tunnustettava ja työstä maksettava rehdisti. Siksi nostamme minimipalkan 12 euroon ja asetumme kannattamaan naisten ja miesten samapalkkaisuutta. Pidämme eläketason vakaana, laajennamme lakisääteistä eläkevakuutusta kattamaan eläkkeen osarahoituksen ja toteutamme  yksityisen eläkejärjestelmän perusteellisen uudistamisen. Lunastamme perusturvalupauksen uuden kansalaispalkan kautta, jotta yksilön ihmisarvoa kunnioitetaan ja yhteiskunnallista osallisuutta paremmin edistetään."

"Tavoitteemme on vapaa yhteiskunta, jossa naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu ja erilaisille elämänsuunnitelmille ja elämäkerroille on paikkansa. Meitä yhdistää käsityksemme Saksasta monimuotoisena maahanmuuttoyhteiskunnana.  Yhteiskunnallisen todellisuuden huomioon ottaen mahdollistamme tasavertaisen osallistumisen ja nykyaikaistamme oikeudellisia normeja - aina perheoikeudesta kansalaisuuslakiin saakka. Vastustamme kaikenlaista syrjintää."

"Vahva demokratia elää ihmisistä, jotka käyttävät sitä. Se tarvitsee monipuolista kulttuuria ja vapaata mediaa. Osallistuminen ja demokraattinen sitoutuminen vahvistavat yhteiskuntaa. Meidän tehtävämme on edistää niitä luotettavasti."

"Aikamme suuriin haasteisiin voidaan vastata vain kansainvälisellä yhteistyöllä ja hallita yhdessä ainoastaan vahvassa Euroopan Unionissa. Saksa kantaa globaalia vastuuta suurena teollisuusmaana maailmassa. Sitouminen rauhaan, vapauteen, Ihmisoikeuksiin, demokratiaan, oikeusvaltioon  ja kestävään kehitykseen ovat meille välttämättömiä osia onnistuneessa ja uskottavassa ulkopolitiikassa. Olemme sitoutuneet humanitaariseen suojeluvastuuseen ja haluamme suojella ja säännellä pakolaisuutta ja siirtolaisuutta."

"Toimimme eurooppalaisen itseymmärryksemme mukaisesti ja koordinoidusti kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Haluamme lisätä Euroopan unionin strategista itsemääräämisoikeutta suuntaamalla omaa ulko-, turvallisuus-, kehitys- ja kauppapolitiikkaamme arvopohjaisesti ja  Euroopan etujen yhteensovittaminen yhteisenä perustana."

Elävä demokratia:"Luomme digitaalisen lainsäädäntöportaalin, joka näyttää vaiheen, jossa  hanke sijaitsee. Siellä kokeillaan julkisia  kommentointivaihtoehtoja.Tulevaisuudessa liittovaltion hallituksen lakiehdotuksiin liitetään tiivistelmä, jossa esitetään yksityiskohtaisesti lakiehdotuksen senhetkinen oikeudellinen tilanne suhteessa suunniteltuihin muutoksiin. Haluamme tehdä laeista helpompia ymmärtää. Laajennamme liittopäivien ja liittohallituksen esitysten saatavuutta."

"Haluamme parantaa päätöksentekoa ottamalla käyttöön uusia kansalaisvuoropuhelun muotoja, kuten  käyttää kansalaisneuvostoja, kuitekaaan edustusperiaatteesta luopumatta. Me tulemme organisoimaan konkreettisia kysymyksenasetteluja kansalaisneuvostoille. Tavoitteena on kunnioittaa tasavertaista osallistumista. Tulosten toimittaminen liittopäiville  varmistetaan. Vahvistamme ja digitalisoimme kansalaisaloiteprosessia kokonaisuutena ja luomme mahdollisuuksia keskustella julkisista vetoomuksista valiokunnissa ja täysistunnossa."

"Tässä mielessä kolmen eri osapuolemme koalitio heijastaa myös osaa monimutkaisesta sosiaalisesta todellisuudesta. Jos onnistumme  tekemään asiat yhdessä ja viemään niitä eteenpäin. Tämä voi olla rohkaiseva signaali yhteiskunnalle siitä,  että yhteenkuuluvuus ja edistyminen voi onnistua jopa eri näkökulmista."

"Haluamme edistää kunnioituksen kulttuuria - muiden mielipiteiden kunnioittamista, vastaperusteita ja taistelua toisenlaisten elämänpiirien ja asennoitumisten kunnioittamista. Käsillä oleva koalitiosopimus osoittaa, ettäolemme löytäneet kestäviä yhteisiä ratkaisuja. Tämä muodostaa työskentelypohjan koalitiollemme."

II Moderni valtio, digitaalinen murros ja innovaatiot

"Saksan on oltava toimintakykyinen  ja tehokas erityisesti kriisien aikana. Valtion on työskenneltävä kauaskantoisesti kansalaistensa puolesta. Tässä tarkoituksessa haluamme modernisoida sitä, niin että se sallii mahdollisuuksia ja antaa turvallisuutta. Valtio, joka tekee yhteistyötä talouden kanssa ja tavoittelee päätöksissään avoimuutta ja osallistumista edistävää kansalaisyhteiskuntaa etsii enemmän avoimuutta ja osallistumista  ja tekee yksinkertaisella, nopealla ja digitaalisella hallinnolla  ihmisten elämästä helpompaa."

"Edessä olevat tehtävät  edellyttävät vauhtia infrastruktuurin rakentamisessa. Toimintakäytäntöjen ja toimeenpanon täytyy muuttua olennaisesti nopeammaksi.   Siksi tulemme uudistamaan suunnittelu- ja hyväksymismenettelyjä, poistamaan byrokratiaa ja digitalisoimaan sekä parantamaan henkilöstökapasiteettia. Kun osallistamme kansalaisia aikaisemmin,  teemme suunnittelusta nopeampaa ja tehokkaampaa."

"Haluamme käyttää paremmin digitoinnin mahdollisuuksia valtiossa ja yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on kattava valtakunnallinen kaapelitarjonta lasikuidulla ja uusimmat matkapuhlinstandardit. Me tulemme edistämään digitaalisia avainteknologioita  ja parantamaan  teknologian kotimaisia sijaintiolosuhteita."

"Haluamme edistää innolla uutta ja tulemme vahvistamaan  teknologista, digitaalista, sosiaalista ja ympäristöystävällistä innovaatiovoimaa. Haluamme tarjota paremmat kotipaikkapuitteet korkeakouluille, tieteelle ja tutkimukselle; haluamme tehdä maastamme tieteellisenä sijaintipaikkana luovemman ja kilpailukykyisemmän. Tieteen ja tutkimuksen vapaus ovat avain luoville ideoille, jotka auttavat meitä selviytymään aikamme haasteista."

Moderni valtio ja demokratia

"Haluamme perustavanlaatuisen muutoksen  mahdollistavan, oppivan ja digitaalisen valtion suuntaan, joka työskentelee kauskantoisesti kansalaisten hyväksi. Tarkoituksena on tehdä elämä helpommaksi.  Valtion toimien on oltava nopeampia ja tehokkaampia ja taloudellisia yhteiskunnallisia innovaatioprosesseja edistävää ja yhdistävää. Haluamme pystyttää yhteistyön kulttuurin, joka saa energiansa myös kansalaisyhteiskunnan voimasta."

Hallinnollinen modernisointi

"Hallinnon tulisi tulla ketteräksi ja digitaaliksi. Sen on oltava monitieteisistä ja luovaa ongelmien ratkaisuissaan. Me ajattelemme  hallintoa johdonmukaisesti  käyttäjän näkökulmasta. Haluamme voittaa siiloajattelun ja tulemme asettamaan konkreettisella osaamisella varustettuja, ketteriä ja   lujia alakohtaisia ja seudullisia projektiryhmiä sekä innovaatioyksiköitä. Proaktiivinen hallintotapa ankkuroidaan tehtäväkohtaisiin ja   automaattisoituihin menettelypoihin."

"Odotamme ministeriöiden johdon ja julkishallinnon toimeenpanoelimen edistävän nykyaikaista johtamis- ja hallintokulttuuria ja tarjoavan digitaalisia ratkaisuja.Työntekijöiden aloitteellisuutta ja rohkeutta tulee arvostaa ja palkita."

"Valtion modernisointi onnistuu vain vahvoilla julkisilla palveluilla. Me teemme siitä houkuttelevamman. Valtion on oltava joustava monimuotoisuuden, tasa-arvon ja digitaalisuuden suhteen. Työolosuhteet tulee olla esimerkillisiä. Kannustamme ja yksinkertaistamme henkilöstövaihtoa ja kiertoa eri viranomaisten välillä, liittohallituksen ja osavaltioiden välillä sekä hallinnon  ja yksityinen sektorin välillä. Teemme rekrytointivaatimuksista käytännöllisempiä, työkokemusta korostavia ja vahvistamme vanhuuslisää  välineenä. Digitalisaatiosta on tulossa yksi koulutuksen yleinen ja virastojen välinen ydinosa. Eheyden suojelemiseksi julkisissa palveluissa varmistamme, että  perustuslain viholliset  voidaan poistaa palvelusta  nopeammin kuin aiemmin."

Elävä demokratia

"Demokratia elää luottamuksesta kaikkiin valtion instituutioihin ja perustuslaillisiin elimiin. Me  vahvistamme näin ollen parlamenttia keskustelun ja lainsäädännön pitopaikkana.

"Haluamme parantaa lainsäädännön laatua. Tätä varten aloitamme uusia projekteja varhaisessa vaiheessa ja edistämme eri osastojen välistä keskustelua myös uusissa muodoissa. Me tulemme parantamaan käytäntöjä yhdistääksemme asiaa koskevia yhteiskunnallisia piirejä paremmin parlamentin edustajiin sekä ottamaan  paremmin  mukaan liittovaltioiden ja kuntien kokemukset ja vaatimukset lainsäädännön täytäntöönpanossa. Lainsäädäntöprosessia valmisteltaessa tulee kokeilla mahdollisuutta toimien digitaalista suoritus (dikitsekkausta). Tulemme Perustamaan  lainsäädäntökeskuksen."

"Luomme digitaalisen lainsäädäntöportaalin, joka näyttää vaiheen, jossa hanke on etenemässä. Siellä kokeillaan julkisia kommentointivaihtoehtoja.Tulevaisuudessa liittohallituksen  lakiehdotukseen liitetään tiivistelmä, joka kuvastaa senhetkistä oikeudellista tilannetta ja  suunniteltuja muutoksia. Haluamme tehdä laeista helpommin ymmärrettäviä. 

Laajennamme liittopäivien ja liittohallituksen tarjousten saatavuutta."

Haluamme parantaa päätöksentekoa ottamalla käyttöön uusia kansalaisvuoropuhelun muotoja, kuten käyttää kansalaisneuvostoja, edustusperiaatteesta kuitenkaan luopumatta. Meistä tulee myös valtuutettuja. Tulemme järjestämään liittopäivien toimesta konkrettisia kyselyjä. Näin tehdessämme haluamme kunnioittaa tasavertaista osallistumista. Tulosten  toimitaminen liittopäiville

varmistetaan. Vahvistamme ja digitalisoimme vetoomusprosessia kokonaisuutena ja luomme mahdollisuuden keskustella julkisista vetoomuksista valiokunnissa ja täysistunnossa.

Paperitiikeri ryöstöparoonina

 Ryöstöparoonien paluu; se on samalla taistelua moninapaista maailmanjärjestystä vastaan. USA yrittää eristää Kiinaa, mutta taitaakin tulla itse eristetyksi. Tällä videolla Geopolitical Economy-ajatuspajan johtaja Ben Norton haastattelee ekonomisti Michael Hudsonia. Hän on kirjoittanut USAsta kirjan "Superimperialism - the economic Strategy of American Imperialism", jonka analyysia haastattelu seuraa.

Sisäpolitiikassa Trump pyrkii eroon valtiosta ja sen palveluista tavoitteena korvata kaikki yritystoiminnalla. Se selittää myös superrikkaiden yritysjohtajien näkyvän mukanaolon Trumpin virkaanastujaisissa. "Make America Great Again" tarkoittaa Amerikkaa ilman suurta valtiota, joka ajetaan alas tilan luomiseksi yritystoiminnalle. 

Kiinan strategia on ollut toinen. Kiina ei ole halunnut ostaa tai kansallistaa yrityksiä, mutta on rahoittanut "rahaa painamalla" yhteisten palveluiden kannalta tärkeää yritystoimintaa. Palkkataso on matala, mutta sitä täydentävät kaikille tarkoitetut julkiset palvelut.

Ulkopolitiikassa MAGA-ohjelma ei tarkoita vastavuoroisuuteen perustuvaa kaupankäyntiä - kuten Kiina tekee - vaan Amerikka haluaa kaiken. Huippukorkeiden tariffien tarkoituksena on yksinkertaisesti pelotella USA:n kanssa kauppaa käyvät maksamaan kynnysrahoja kaupankäynnin jatkumiseksi. Amerikan jälkiteollinen tietoyhteiskunta on kuitenkin hyvin haavoittuvainen, koska siltä puuttuu teollisen ajan tuotantoketjut ja Saksan tapaan se on hyvin riippuvainen muualla maailmassa tuotetuista tuotteista. Näin ei ole Kiinan kohdalla, jolla maailman ytavarantoimittajana ovat tuotantoketjut kunnossa raaka-aineista aina korkeimman tason tuotteisiin. 

Videolla haastateltu taloustutkija ;ichael Hudson  puhuukin USAsta ainoana valtiona, joka on muuttanut kansainvälistä kaupankäyntiään aseistautumisen suuntaan. Aseena käytetään vahvaa luottamusta dollariin ja USA:n valtionvelkakirjoihin sekä SWIFT-järjestelmää kansainvälisen kaupan transaktioissa. Kaikissa näissä USA pyrkii pakkokeinoin rahastamaan ja on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä.

Kysymys on siis kahdesta erilaisesta, vastakkaisesta näkemyksestä kansainvälisessä kaupankäynnissä. Kiina - ja myös Venäjä - rakentavat moninapaista, valtioiden omien valuuttojen varaan rakentuvaa järjestelmää yhtäällä, USA:n palatessa pyrkimykseen yksinapaiseen "kaikki itselle" järjestelmään.

Michael Hudsonin mukaan on mahdollista, että Kiina, Venäjä ja niiden kanssa muut BRICS.maat onnistuvat luomaan muutamassa vuosikymmenessä kansainvälisen kaupan järjestelmän, joka on täysin riippumaton USA:n monopolistisesta kansainvälisen kaupan toimintatavasta. Venäjän Keskuspankin luoma ja BRICS-maiden jo nyt hyväksymä järjestelmä perustuu Kiinan valuutan Yanin pohjalle rakennetulle vertailujärjestelmälle, tukilainoille oman kaupan kehittämiseksi globaalin etelän valtioissa, Kiinan mahtavalle Belt and Road projektille ja jopa tavaravaihdon hyväksymiselle kahdenvälisen kaupan toteutustavaksi samaan tapaan kuin mitä vielä 180-luvulla tehtiin Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupankäynnissä. Tarkoitus on täysin irtautua SWIFT-järjestelmästä, jonka puitteissa rangaistaan ja luodaan riippuvuuksia kauppasuhteiin.

Tekoälyllä toimivassa maailmassa

28.3.2025 klo 14.06 

Lähde: China Today

Kirjoittaja: henkilöstötoimittajat HU FAN & DONATIEN NIYONZIMA

Kiinan DeepSeekin ilmaantuminen on saattanut maailman vilinään. Hallituksen virkamiehet, tutkijat ja toimitusjohtajat tutkivat sen laajempia vaikutuksia akateemiseen, teollisuuteen ja yhteiskuntaan maailmanlaajuisesti, kun taas tavalliset ihmiset ovat innokkaita kokeilemaan lukemattomia tapoja, joilla tekoäly (AI) voi auttaa heitä tekemään työnsä paremmin ja elämään parempaa elämää. 

Alkaen tekoälyroboteista, jotka voivat tehdä vaarallisia töitä turvallisesti, tehostaa tutkimusta ja pelastustyötä sekä auttaa kotona vanhustenhoidossa, tekoälypohjaisiin sovelluksiin, jotka kykenevät syvälliseen päättelyyn ja matemaattiseen taikuuteen, tekoälyn nopea kehitys muokkaa toimialoja ja avaa oven älykkäämpään maailmaan. Näiden mallien kehittyessä niiden mahdollisuudet vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin kasvavat. 

Joten miten kiinalaiset yritykset ja laitokset hyödyntävät tekoälyn voimaa? Tekoälyn aiheuttaman uuden teollisen vallankumouksen myötä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää toimialat, jotka se mullistaa. 

Tämä China Todayn erityisraportti tarkastelee muuttuvaa maisemaa tekoälyyn perustuvassa maailmassa.

Moottorin sytytys

Tämän vuoden alussa alkanut kiihkeä  keskustelu DeepSeekin tekoälyn malleista jatkui "kahdessa istunnossa" – Kansallisen kansankongressin (NPC) ja Kiinan kansanpuolueen poliittisen neuvoa-antavan konferenssin kansallisen komitean (CPPCC) vuosikokouksissa – 5.–11. maaliskuuta. Se osoitti, kuinka Kiina on valtavia innovaatiomarkkinoita kasvavalla teknologialla . integroitua yhä enemmän talouden eri sektoreille.

Lainsäätäjät, poliittiset neuvonantajat ja tarkkailijat ylistivät tekoälysektorin edistystä ja keskustelivat tekoälyn monista puolista – sen rajattomista sovelluksista eri aloilla ja sen kasvupotentiaalista turvallisuusnäkökohtiin ja keskeiseen rooliin kansainvälisessä yhteistyössä. Keskustelut osoittavat Kiinan sitoutumisen tälle nousevalle alalle, mikä heijastaa laajempia pyrkimyksiä korkealaatuiseen kehitykseen.

Kiinan AI Plus -aloitteen tueksi pääministeri Li Qiangin toimittaman hallituksen tämän vuoden työraportin tavoitteena on laajentaa suurten tekoälymallien käyttöä ja samalla kehittää aggressiivisesti seuraavan sukupolven älykkäitä päätteitä ja älykkäitä valmistuslaitteita. Näitä ovat liitetyt uuden energian ajoneuvot, tekoälyä tukevat puhelimet ja tietokoneet sekä älykkäät robotit.

Läpimurtojen omaksuminen

DeepSeek on ollut näiden keskustelujen keskipisteenä. NPC:n tiedottaja Lou Qinjian totesi 4. maaliskuuta pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että DeepSeekin saavuttama merkittävä edistys edustaa kiinalaisten yritysten nousua tekoälyalalla, ja ylisti Kiinan tieteen ja teknologian edistämismallin takana olevia tiimejä.

Hän totesi, että DeepSeekin avoimen lähdekoodin lähestymistapa edistää tekoälyn yleismaailmallista soveltamista maailmanlaajuisesti ja tuo kiinalaista viisautta globaaliin innovaatioon, mikä osoittaa maan sitoutumisen tieteen ja teknologian kehitykseen.

DeepSeekin nousu on merkittävä virstanpylväs Kiinan pyrkimyksissä päivittää toimialaansa älykkäillä teknologioilla. Viime vuosina maa on edistynyt merkittävästi tekoälysovelluksissa eri aloilla – kuten valmistus, logistiikka, uudet energiaajoneuvot ja kodinkoneet – ja vakiinnuttanut asemansa johtavana toimijana tekoälyteknologiassa.

China Center for Information Industry Developmentin tuoreen raportin mukaan Kiinan edut tekoälysektorilla johtuvat sen keskittymisestä kotimarkkinoiden kysyntään, kun taas Yhdysvallat asettaa etusijalle teknologiset innovaatiot ja Eurooppa painottaa standardien muotoilua. "Vaikka Kiina ei olekaan paljon edellä maailmanlaajuisesti, se on aktiivisempi tekoälyn soveltamisessa useissa skenaarioissa - ei vain teollisuudessa, vaan myös kulttuurissa ja hallitusasioissa", sanoi Cui Yan, NPC:n varajäsen ja teknologiayritys 4DAGEn perustaja.

Cui huomautti, että teknologisten innovaatioiden onnistunut integrointi teollisuuden kehitykseen parantaa ja muuttaa perinteisiä toimialoja, mikä avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. DeepSeekiin perustuvan suuren mallin teknologian nopea ja edullinen käyttöönotto tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia teolliseen innovaatioon erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.

Cuin tiimi on sitoutunut tekoälyyn perustuvaan kolmiulotteiseen digitalisaatioon ja on tarjonnut teknistä tukea lähes 10 000 kulttuurijäännöksen entisöintiin ja säilyttämiseen. He ovat myös soveltaneet tekoälyteknologiaa sellaisilla aloilla kuin digitaalinen näyttö ja yleinen turvallisuus. "Kaikki alat voivat hyötyä tekoälyn integroinnista", hän huomautti.

Liu Tsee Ming, CPPCC:n kansallisen komitean jäsen ja Elite Industrial Holdings Ltd:n puheenjohtaja, mainitsi DeepSeekin onnistuneena tapauksena, katsoi Kiinan huipputeknologia-alojen, mukaan lukien tekoälyn, nopean kehityksen yksityisten yritysten tutkimukseen ja kehitykseen liittyvien etujen ansioksi. Hän totesi, että yksityiset yritykset hyötyvät nopeasta päätöksenteosta ja joustavasta johtamisesta, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin avautuviin mahdollisuuksiin ja resurssien tehokkaan kohdentamisen t&k-toimintaan. Lisäksi heidän kykynsä houkutella huippuosaajia kilpailukykyisellä palkalla ja hyvillä työympäristöillä vahvistaa entisestään heidän suhteellisia etujaan teknologian tutkimuksessa ja kehityksessä.

Yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli Kiinan innovaatioponnisteluissa, sillä sen osuus on yli 92 prosenttia sen huipputeknologian yrityksistä ja yli 70 prosenttia sen teknologisista innovaatioista. Pekingissä 17. helmikuuta järjestetyssä yksityisyrityksiä käsitelleessä symposiumissa, johon osallistui korkean teknologian yritysten johtajia, kuten DeepSeekin perustaja Liang Wenfeng, Kiinan presidentti Xi Jinping korosti yksityisten yritysten roolia teknologisen innovaation edistämisessä. Hän toisti horjumattoman sitoutumisensa yksityiselle sektorille sanomalla, että yksityisen talouden kehittämisen peruspolitiikat on sisällytetty kansalliseen toimielinjärjestelmään ja että "tämä ei voi eikä tule muuttumaan".

Teknisten aukkojen täyttäminen

Kiinan tekoälykehitys oli myös kuuma aihe kansainvälisten tarkkailijoiden keskuudessa "kahden istunnon" aikana ja sen jälkeen. Keskeinen keskustelunaihe oli se, kuinka Kiinan tekoälysektori voi hyödyttää muuta maailmaa, erityisesti muita globaaleja eteläisiä maita.

Etelä-Afrikan tiede- ja innovaatioosaston kansainvälisen yhteistyön ja resurssien apulaisjohtaja Daan du Toit ja DeepSeek-sovelluksen käyttäjä totesi, että DeepSeekin tekoälymallit ovat sekä merkittäviä että tärkeitä globaalille etelälle, koska ne tarjoavat kohtuuhintaisen pääsyn edistyneeseen teknologiaan maille, joilla on rajalliset resurssit. Hän korosti mallien olevan avoimen lähdekoodin merkitystä.

"Näin Kiinan mielestä innovaation pitäisi edistyä – hyödyttää kaikkia. Tämä luo loistavat mahdollisuudet globaalin etelän tutkijoille ja innovoijille työskennellä Kiinan kanssa", hän sanoi.

Lawrence Nderu, Kenian Jomo Kenyatta University of Agriculture and Technology -yliopiston tietojenkäsittelyn laitoksen tutkija, toisti tämän mielipiteen China Daily -lehden haastattelussa .

"DeepSeekin kehityksen myötä Kiina on osoittanut, että on mahdollista kehittää tekoälyratkaisuja vähemmällä laskentakapasiteetilla, kunhan kehittäjä on tehokas algoritmitasolla", hän sanoi ja lisäsi, että tämä innovaatio on inspiroinut globaalia etelää ja rohkaissut mielekkäiden tekoälyratkaisujen kehittämistä myös rajallisilla laskentaresursseilla.

Malawilainen media- ja viestintäasiantuntija Yvonnie Akonda Sundu korosti Kiinan ja Afrikan välisen yhteistyön mahdollista vaikutusta tekoälyyn. "Uskon, että Kiinan ja Afrikan yhteistyö tekoälyn alalla edistää innovaatiota, talouskasvua ja digitaalista muutosta kaikkialla mantereella. Keskeisiä vaikutusalueita ovat tekoälyn hallinto, jossa Kiinan asiantuntemus tekoälyn ja tekoälyn hallinnasta edistää vankkojen tekoälysäännösten kehittämistä ja varmistaa tekoälyteknologioiden vastuullisen käytön kaikkialla mantereella."

Tekoälyyn liittyviin haasteisiin vastaaminen on keskeinen osa Kiinan asialistaa. Tietojen yksityisyyden ja turvallisuuden suojelemiseksi on annettu lainsäädäntöä, ja hallitus on käynnistänyt Global Artificial Intelligence Governance -aloitteen edistääkseen avointa, osallistavaa ja oikeudenmukaista lähestymistapaa uusien tekoälyteknologioiden ja -palvelujen kehittämiseen, turvallisuuteen ja hallintoon.

"Kiina on valmis työskentelemään kaikkien maailman maiden kanssa edistääkseen tekoälyn tervettä kehitystä, edistääkseen maailman talouskasvua ja parantaakseen ihmisten hyvinvointia kaikissa maissa", Lou sanoi lehdistötilaisuudessa.

Tehokas muuntaja

Tekoälyn nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia eri toimialoilla ja edistää innovaatioita.

Alkaen syvään päättelyyn  kykenevistä chatboteista humanoidiroboteihin, jotka on varustettu älykkäillä "aivoilla" monimutkaisia ​​palveluita varten, teknologinen kehitys hämmästyttää meitä edelleen ennennäkemättömällä vauhdilla. Tekoälyn (AI) nopea kehitys muokkaa toimialoja, lisää tuottavuutta ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia älykkääseen elämään.

Kiinan presidentti Xi Jinping on todennut, että Kiina pitää digitaalisen talouden kehittämistä erittäin tärkeänä, ja sanoi, että maa edistää jatkuvasti digitaalisen teknologian ja reaalitalouden syvällistä integraatiota, koordinoi sekä digitaalisen teollisuuden että perinteisten teollisuudenalojen digitaalista muutosta sekä nopeuttaa kyberavaruutensa ja digitaalisen Kiinan rakentamista.

Yhä useammat kiinalaiset yritykset ovat saaneet maailmanlaajuista tunnustusta uraauurtavista saavutuksistaan ​​tekoälyyn perustuvassa innovaatiossa AI Plus -aloitteen käyttöönoton jälkeen.

Aloite esiteltiin ensimmäisen kerran vuoden 2024 hallituksen työselvityksessä, ja sen jälkeen se vahvistettiin vuoden 2024 taloustyökonferenssissa ja tämän vuoden hallituksen työraportissa keskeisenä työkaluna uusien laadukkaiden tuotantovoimien edistämisessä.

Tämän aloitteen tavoitteena on edistää tekoälyn ja reaalitalouden syvällistä integrointia syventämällä tekoälyteknologian tutkimusta ja soveltamista sekä antamalla uutta pontta Kiinan huipputeknologia-teollisuuteen ja talouskehitykseen.

Suunnitelma kehitystä varten

Tekoälyn kaltaisten nousevien teollisuudenalojen lisäksi Kiinan pääministerin Li Qiangin 5. maaliskuuta toimittama vuoden 2025 raportti hallituksen työstä mainitsee myös mekanismin perustamisen tulevaisuuden teollisuudenalojen rahoituksen lisäämiseksi ja teollisuuden, kuten biovalmistuksen, kvanttiteknologian, ruumiillistuneen tekoälyn ja 6G-teknologian, tukemiseksi. Tekoälyllä on keskeinen rooli näillä aloilla, sillä se toimii sekä kasvun katalysaattorina että teknologisten läpimurtojen mahdollistajana.

Kansallisen kansankongressin 14. kolmannen istunnon avauksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa vuoden 2025 hallituksen työraportin laatimiseen osallistunut valtioneuvoston tutkimustoimiston apulaisjohtaja Chen Changsheng sanoi, että hallitus keskittyy vahvistamaan toimialoja tekoälyintegraation avulla nopeuttaakseen teollista muutosta ja nostaakseen tuottavuutta useissa tekoälysektorin sovelluksissa, laajentaen tekoälysovelluksia.

Chen korosti, että päätesovellusten osalta työraportissa mainitaan erityisesti seuraavan sukupolven älypäätteiden nopea kehitys, mukaan lukien älykkäät yhdistetyt ajoneuvot, tekoälyllä toimivat älypuhelimet, tekoälytietokoneet ja älykkäät robotit. Tekoälypäätteet voivat hyötyä Kiinan valmistusvahvuuksista nopeuttaakseen kaupallista käyttöönottoa, jolloin ihmiset voivat nauttia älykkäästä elämäntyylistä.

Monet maakunnat ja kunnat ovat ottaneet käyttöön kohdennettuja politiikkoja tekoälylähtöisen kehityksen edistämiseksi, vastatessaan valtion kehotukseen kehittää tulevaisuuden toimialoja. Peking on julkaissut kolmivuotisen toimintasuunnitelman ruumiillistuneelle tekoälylle, jonka tavoitteena on kasvattaa satojen miljardien yuanien arvoista teollisuusklusteria. Zhejiangin ja Guangdongin kaltaiset maakunnat ovat myös julkistaneet strategisia suunnitelmia sulautetun tekoälyn ja humanoidirobotiikan tukemiseksi ja tunnustaneet niiden potentiaalin nykyaikaisen teollisen ekosysteemin muovaamisessa. Niiden odotetaan nopeuttavan tekoälyn integrointia erilaisiin sovellusskenaarioihin.

Kasvun ja muutoksen moottori

Beijing World of Robots -tapahtumassa, joka sijaitsee robotiikan teollisuuspuistossa Pekingin Yizhuangissa, visio älykkäästä tulevaisuudesta on toteutumassa kaikenlaisten robottien avulla. Kehittyneiden tekoälyominaisuuksien ansiosta ne siirtyvät yhä enemmän teollisista sovelluksista kotitalousympäristöihin, joissa on ihmisen kaltainen ulkonäkö ja taitavia kehon ja käsien liikkeitä. Nämä robotit voivat olla saumattomasti vuorovaikutuksessa tekoälyn tuottamien äänten kanssa tuoden älykästä apua jokapäiväisen elämän eri osa-alueille.

Embedded AI, joka yhdistää tekoälyn fyysisiin kokonaisuuksiin, kuten robotteihin, on nousemassa peliä muuttavana teknologiana, jolla on rajattomat mahdollisuudet. Useat kiinalaiset yritykset ovat jo edistyneet merkittävästi tällä alueella. Esimerkiksi Unitree Robotics, joka tunnetaan CCTV:n kevätjuhlagaalassa esitellyistä tanssiroboteistaan, on esimerkki sulautetun tekoälyn huippuluokan sovelluksista.

Teollisuus- ja maatalousympäristöissä sulautettu tekoäly voi dramaattisesti parantaa toiminnan tehokkuutta, vähentää kustannuksia ja mahdollistaa tarkan hallinnan. Se tarjoaa koteihin ja terveydenhuoltosektoreihin räätälöityjä ja älykkäitä ratkaisuja, kuten tekoälykäyttöisiä älykotijärjestelmiä, jotka on jo otettu laajalti käyttöön. Lisäksi autonomiset ajotekniikat, vaikka niitä edelleen kehitetään ja testataan, ovat toinen lupaava kanava sulautetulle tekoälylle.

Yksi uraauurtava esimerkki tekoälyohjatusta robotiikasta on Galbot-humanoidirobotti, joka esiteltiin Beijing World of Robots -tapahtumassa miehittämättömässä apteekissa. Tämä Meituan Medicinen ja Galbotin yhdessä lanseeraama innovatiivinen ratkaisu edustaa maailman ensimmäistä humanoidirobottikäyttöistä älyapteekkijärjestelmää. Se teki debyyttinsä China International Fair for Trade in Service -messuilla syyskuussa 2024.

Galbot-robotti on suunniteltu 24/7 autonomiseen käyttöön, ja se pystyy lisäämään varastoja ja hakemaan tavaroita tehokkaasti. Se suunnittelee itsenäisesti reitin, navigoi haluttuun kohteeseen ja käyttää edistynyttä tekoälyllä toimivaa visio- ja tarttumistekniikkaa tapahtuman suorittamiseen. Tämä huipputeknologia on esimerkki siitä, kuinka tekoäly mullistaa automatisoidut vähittäiskaupan ja terveydenhuoltopalvelut.

Älykäs elämä

Älypuhelimiihimme, kodinkoneihimme ja autoihimme integroidun tehokkaan tekoälyn "aivoilla" näistä laitteista on kehittynyt luotettavia avustajia, jotka ovat valmiita vastaamaan komentoihin kellon ympäri.

Kansallisen kansankongressin varajäsen Zhou Yunjie, joka on myös Haier Groupin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, totesi, että älykkään kodin sektori on meneillään muuttuvassa siirtymässä "yhden laitteen älykkyydestä" "integroituun älykkään ekosysteemiin", ja suuret tekoälymallit ovat tämän muutoksen avaintekijä.

Vuonna 2023 Haier toi markkinoille Three-Winged Bird HomeGPT:n, Kiinan ensimmäisen suuren mittakaavan tekoälymallin älykotisektorille. Kyky ymmärtää kokonaisvaltaisesti käyttäjien henkilökohtaisia ​​tarpeita, se mahdollistaa saumattoman yhteenliitettävyyden kaikissa älylaitteissa ja optimoi niiden toiminnan automaattisesti päivittäisten tapojen mukaan.

Tekoälykäyttöisten älykotimallien odotetaan myös katalysoivan uusien kuluttajamarkkinoiden, kuten kotipalvelurobottien, nousua, mikä avaa biljoonan yuanin kasvumahdollisuuden koko teollisuusketjussa.

Samaan aikaan myös autoteollisuus käy läpi nopeaa tekoälyyn perustuvaa muutosta. Vuoteen 2024 mennessä tason 2 (L2) edistyneistä kuljettajaa avustavista järjestelmistä oli tullut vakiona äskettäin julkaistuissa ajoneuvoissa, kun taas tason 3 (L3) ehdollinen autonominen ajo siirtyi pilottivaiheeseen. Yhdeksän autonvalmistajaa osallistuu nyt Kiinan L3 autonomisen ajon tietestiohjelmaan, ja kaupungit, kuten Peking ja Wuhan, ottavat käyttöön sääntelypuitteet, jotka tukevat L3:a ja korkeampaa automaatiotasoa.

Society of Automotive Engineers on luokitellut autonomisen ajon tasoille 0–5 määrittääkseen, missä määrin ajoneuvo pystyy suorittamaan ajotehtäviä. Taso 5 edustaa korkeinta tasoa – ajoneuvot voivat toimia ilman ihmisen valvontaa.

Myös autonominen liikkuvuus kiihtyy. Baidun Apollo Go robotaxi -palvelu on laajentunut 11 kaupunkiin eri puolilla Kiinaa, ja se on suorittanut yli 8 miljoonaa ajoa valtakunnallisesti. Tämä virstanpylväs on merkittävä askel kohti autonomisen liikenteen yleistymistä, mikä tasoittaa tietä älykkäämmälle ja tehokkaammalle liikkuvuuden tulevaisuudelle.

Kiinan nopeasti ikääntyvä väestö asettaa sekä haasteita että mahdollisuuksia vanhustenhoitoalalle. Tekoälyllä toimivat vanhustenhoitorobotit ovat nousemassa muutosvoimaksi. Näiden robottien odotetaan tarjoavan korkealaatuista hoitoa ja vauhdittavan kasvavaa hopeataloutta.

Älykkäät vanhustenhoitorobotit integroivat tekoälyn, esineiden internetin, bioanturit ja joustavia materiaaleja tarjoamaan älykästä apua ja edistämään samalla sirujen, antureiden ja servomoottorien kehitystä. Tällaisella innovaatiolla on tärkeä rooli uusien laadukkaiden tuotantovoimien kehittymisen nopeuttamisessa Kiinassa.

Kiina on ollut johtavassa asemassa vanhustenhoitorobottien kehittämisessä ja standardoinnissa sekä teknologisen innovaation että aktiivisen osallistumisensa kautta kansainvälisiin standardointielimiin, kuten International Electrotechnical Commissioniin, joka julkaisi äskettäin maailman ensimmäisen kansainvälisen standardin vanhustenhoitoroboteille. Standardi keskittyy ikääntyneiden tarpeisiin verkkokodin ympäristössä kattaen arjen ja terveydenhuollon eri osa-alueita.

Tekoälyteknologian kehittyessä Kiina vahvistaa entisestään kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla teknologian siirron, lahjakkuuksien kehittämisen ja teollisen innovaation avulla.

Tekoälyllä toimiva vallankumous

Yhä useammat teollisuudenalat ottavat käyttöön tekoälyn tehdäkseen tuotannosta nopeampaa, älykkäämpää ja virheettömämpää.

Kodinkonejätti Haierin yhteenliitetyssä jääkaappitehtaassa Qingdaossa, Itä-Kiinan Shandongin maakunnassa, robottikäsivarret ja teknikot työskentelevät yhdessä samalla tuotantolinjalla ja kokoavat erikokoisia, -värisiä ja -tyyppisiä jääkaappeja. Tämän tuotantoprosessin takana on laaja ja kehittynyt teollinen Internet of Things (IoT) -alusta, joka yhdistää ja ohjaa kaikkia laitteita.

Perinteisellä valmistusteollisuudella on meneillään historiallinen siirtymä kohti älykästä valmistusta, jota seuraa teknologinen kehitys, kuten pilvilaskenta, tekoäly (AI) ja 5G. Haierin yhdistetty jääkaappitehdas on osa tätä trendiä.

Älykäs tehdas sijaitsee Haier COSMOPlat Industrial Internet Ecological Parkissa, jossa on edistynyt teollisuusketju. Tehdas valmistaa räätälöityjä jääkaappeja massatuotantona, eli yhdellä tuotantolinjalla voidaan toimittaa erikokoisia, -värisiä ja -tyyppisiä jääkaappeja. Joidenkin ovissa on näytöt, toisissa enemmän säilytysastioita.

Tekoälypohjainen ohjausjärjestelmä säätää valmistusprosessia, kun taas eri teknikot suorittavat tiettyjä tehtäviä. Tekoälyteknologiaa ja automaattista tulostustietojen lataustekniikkaa käyttävät robotit liimaavat energiatarrat jääkaappiin, mikä lisää tuottavuutta 30 prosenttia.

Tekoälynäkötekniikkaa käytetään myös laadunvalvontaprosessissa. Kuvantunnistuksen, älykkään analyysin, kamerakuvauksen ja kuvien vertailuanalyysin avulla tehdas varmistaa tarkat mittaukset ja nollavikoja tuotteissa..

Älykkäät "aivot"

Kaikki tehtaan valmistuslaitteet yhdistävä "aivo" on Haier COSMOPlat, yksi ensimmäisistä älykkäistä valmistuksen esittelyalustoista Kiinassa. Huhtikuussa 2017 lanseerattu teollinen IoT-alusta varmistaa valmistuksen älykkäällä räätälöinnillä.

Esimerkiksi malli A ja malli B vaativat erilaisia ​​raaka-aineita, kokoonpanoprosesseja ja laatustandardeja. Tuotantoprosessin aikana nämä tiedot välitetään tuotantolinjan eri työasemille pilvipohjaisen järjestelmän kautta.

COSMOPlatilla on itsenäisesti kehitetty Tianzhi teollinen tekoälymalli, joka syöttää sille noin 562 teollisuustietojoukkoa ja yli 3 miljoonaa korkealaatuista teollisuustietoa. Tällä tehokkaalla tekoälymallilla on 96 prosentin päättelyn tarkkuus ja 85 prosentin tarkoituksentunnistustarkkuus. Vuonna 2024 se sisällytettiin teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön Pilot Industrial Internet Programs -listalle.

Tekoälymallit auttavat myös vähentämään valmistusaikaa ja -kustannuksia valtavasti. Esimerkiksi tekoälymallin käyttäminen vikojen paikallistamiseen voi lyhentää laitteiden korjausaikaa 75 prosenttia. Aiemmin uudelta työntekijältä kesti tyypillisesti noin vuoden päästä päteväksi huoltoteknikoksi, ja koulutus maksoi noin 150 000 RMB. Tekoälypohjaisilla älykkäillä ylläpitoratkaisuilla tämä kustannus voidaan kuitenkin vähentää vain kymmenesosaan summasta.

Valmistuksen vallankumous

Yli 100 Haier Groupin tehdasta käyttää COSMOPlatia. Haierin lisäksi COSMOPlatia käytetään myös useilla teollisuudenaloilla, kuten vaatetus-, auto-, kemikaali-, muovaus- ja energiateollisuudessa.

Qingdaon pääkonttorissa sijaitseva vaatevalmistaja Ruihua Group on yksi yrityksistä, jotka käyttävät tätä älykästä alustaa tuotantoprosessinsa muuttamiseen. Ruihualla oli vaikeuksia vastata kehittyvän ulkomaankauppamaiseman kysyntään. Sitten se alkoi käyttää COSMOPlatia, ottamalla käyttöön digitaalisen hallinnan toiminnoissa, kuten varastoinnissa, varastotarkastuksissa ja materiaalin jakelussa.

Nyt kestää vain viisi minuuttia tilauksen vastaanottamisesta tuotantoaikataulun viimeistelyyn. Tämä on lisännyt Ruihuan tuotantokapasiteettia 9 000:sta 12 000 vaatteeseen päivässä, ja sen tilausten lisäarvo on kasvanut 150 prosenttia.

COSMOPlat on mahdollistanut monien kiinalaisten yritysten liittymisen Global Lighthouse Networkiin Haierin yhteenliitetystä jääkaappitehtaasta Tianjinissa Pohjois-Kiinassa sijaitsevaan pesukonetehtaan ja Tsingtao Breweryn tehtaisiin.

Valmistuksen "majakat" tarkoittavat tehtaita, jotka ovat ottaneet käyttöön neljännen teollisuusvallankumouksen teknologioita mittakaavan, tuotannon, ketteryyden ja tehokkuuden kehittämiseksi. Verkosto on Maailman talousfoorumin aloite, joka antaa tunnustusta valmistajille, jotka osoittavat johtajuutta neljännen teollisuusvallankumouksen teknologioiden käytössä tehtaiden, arvoketjujen ja liiketoimintamallien muuttamiseen. 

 

Koulutuksen uudelleenhahmottaminen tekoälyn maailmassa

Unescon koulutuksen tekoälyä käsittelevä johtaja jakaa näkemyksensä siitä, miten opetuksessa voidaan navigoida nopeasti kehittyvässä tekoälymaailmassa ja saada opettajat ja poliittiset päättäjät valmiita tulevaisuutta varten. 

 

Keinoäly (AI) oli muotisana tämän vuoden "kahdessa istunnossa". Huai Jinpeng, opetusministeri ja kansankongressin varajäsen, sanoi, että Kiina tehostaa ponnistelujaan kansallisen älykkään koulutusalustan rakentamiseksi ja julkaisee valkoisen kirjan tekoälystä koulutuksessa myöhemmin tänä vuonna.

Huang Ronghuai, Beijing Normal Universityn (BNU) Smart Learning Instituten (BNU) dekaani ja Unescon koulutuksen tekoälyä käsittelevä johtaja, on yksi parhaista henkilöistä puhumaan siitä, kuinka opetuksessa voidaan navigoida nopeasti kehittyvässä tekoälyn maisemassa. Arvostettu professori jakoi ajatuksensa China Todaylle eksklusiivisessa haastattelussa.

Smart Learning Institute perustettiin vuonna 2015 edistämään teollisuuden, yliopiston ja tutkimuksen yhteistyötä älykkään oppimisympäristön luomiseksi, mikä mahdollistaa monipuolisen, yksilöllisen ja eriytetyn oppimisen tekoälyn aikakaudella. Huang, joka käyttää monia hattuja, joista yksi on National Engineering Research Center of Cyberlearning and Intelligent Technology -johtaja, keskittyy älykkäisiin oppimisympäristöihin tutkimus- ja koulutusteknologiassaan, tietotekniikassa ja uusien teknologioiden tukemissa innovatiivisissa opetusmalleissa.

Globaalin digitalisaation tehostin

UNESCO, joka on julkaissut useita raportteja tekoälyn tuomista koulutuksen mahdollisuuksista ja haasteista, on tehnyt yhteistyötä BNU:n kanssa Unescon koulutuksen tekoälyä käsittelevän oppilaitoksen perustamiseksi. Sen tavoitteena on edistää tekoälyn tutkimuksen, koulutuksen, tiedon ja dokumentoinnin kattavaa ekosysteemiä keskittyen tekoälyn muuttavaan potentiaaliin koulutuksessa. Opettaja järjestää toimintaa edistääkseen teknologia-, resurssi- ja ammatillista vaihtoa, rakentaen siltaa kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi globaalin koulutuksen digitalisaatiossa.

"On tarpeen rakentaa laitosten välinen yhteisö poliittisista päättäjistä, tutkijoista ja tekoälyn harjoittajista koulutuksessa edistääkseen kansainvälistä poliittista vuoropuhelua ja parantaakseen koulutuspäälliköiden ja opettajien valmiuksia, erityisesti järjestää koulutusta opettajille vähiten kehittyneissä maissa, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa", Huang sanoi.

Vuodesta 2022 lähtien on järjestetty useita kansainvälisiä vaihtoja koulutuksen tekoälystä. Tuona vuonna pidettiin kolmas kansainvälinen tekoälyä ja koulutusta käsittelevä konferenssi vahvistaakseen maailmanlaajuisia kumppanuuksia, joiden avulla tekoälyä voidaan käyttää opettajien voimaannuttamiseksi ja opetuksen ja oppimisen muuttamiseksi.

Marraskuussa 2023 16. Asia-Europe Foundation Classroom Network -konferenssi, jonka teemana oli "Leading Change: Digital Transformation of Education in the Era of AI", kokosi koulutuksen asiantuntijat Aasiasta ja Euroopasta keskustelemaan koulutuksen tekoälyn haasteista ja innovaatioista. BNU aloitti myös digitaalisen koulutusyhteistyön Slovenian opetusministeriön kanssa.

Marraskuussa 2023 Pekingissä pidettiin myös Kiinan ja Afrikan välinen poliittisen vuoropuhelun foorumi AI in Education -tapahtumasta, jota Huang kutsui maamerkiksi yhteistyötapahtumaksi.

Osallistujina oli edustajia Kiinan opetusministeriöstä ja Unescon monitoimialaisesta Itä-Afrikan aluetoimistosta sekä poliittisia päättäjiä, tutkijoita ja koulutuslaitosten edustajia Keniasta, Mauritiuksesta, Ruandasta, Somaliasta ja Ugandasta.

Foorumi oli foorumi Kiinan ja Afrikan väliselle koulutuksen tekoälyn vaihdolle pyrittäessä saavuttamaan YK:n neljäs kestävän kehityksen tavoite eli laadukas koulutus ja Afrikan kehityssuunnitelma Agenda 2063. Foorumi lanseerasi koulutuksen tekoälyn Kiinan ja Afrikan käytäntöyhteisön edistämään Kiinan ja Afrikan välistä tiedon jakamista, yhteistä tutkimusta ja valmiuksien kehittämistä tekoälyssä koulutuksessa.

Osallistaminen ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä keinoja omaksuttaessa tekoälyä koulutuksessa sen varmistamiseksi, että teknologia hyödyttää haavoittuvia ryhmiä, kuten vammaisia ​​opiskelijoita ja syrjäisillä alueilla asuvia lapsia. "Kiinan ja Afrikan tulisi vahvistaa strategista yhteistyötä, edistää kapasiteetin kehittämistä ja vastata yhdessä tekoälyn tuomiin haasteisiin, kuten tietoturvaan ja opettajien riittämättömään digitaaliseen lukutaitoon", Huang sanoi.

Osallistavan tulevaisuuden luominen

AI-GPE Labin avajaisten jälkeen BNU:n ja Unescon yksiköiden Pekingissä pitämä kuusipäiväinen seminaari kokosi yhteen hallituksen virkamiehet, koulutussuunnittelijat ja kansainväliset tutkijat 19 maasta keskustelemaan koulutuksen tulevaisuudesta tekoälyyn perustuvassa maailmassa. He keskustelivat tekoälyn integroimisesta kansalliseen koulutusstrategiaan, tekoälyn käyttämisestä politiikan muotoilussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä joistakin eettisistä kysymyksistä, kuten tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta.

"Pidämme samanlaisia ​​seminaareja Euroopassa, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa", Huang sanoi.

E-leadership oli keskusteluissa kuuma aihe. Yksi laboratorion tärkeimmistä tavoitteista on puuttua digitaalisten resurssien niukkuuteen, jota kehitysmaat kohtaavat erityisesti Afrikassa ja Small Island Developing State -maissa ja varmistaa, että digitaalinen koulutus on kaikkien saatavilla. Tässä suhteessa tekoäly voi auttaa rakentamaan osallistavamman, tehokkaamman, läpinäkyvämmän, kestävämmän ja tietopohjaisemman älykkään koulutusjärjestelmän. Ja Kiinan kokemuksella on merkitystä kansainväliselle yhteisölle, Huang huomautti.

On olemassa useita esimerkkejä kiinalaisista instituutioista, jotka tekevät yhteistyötä ulkomaisten kollegojensa kanssa. Serbiaan BNU on perustanut virtuaalisen yhteislaboratorion tulevaisuuden koulutusta varten yhteistyössä Novi Sadin yliopiston kanssa. Lisäksi Belgradin yliopistoon perustettiin yhteistyössä BNU:n kanssa robotiikan ja tekoälyn keskus opetuksessa tutkimaan robottiavusteisia opetus- ja tunteidentunnistusalgoritmeja sekä opetusrobottien soveltamista autististen lasten erityisopetukseen.

Huangilla on joitain ehdotuksia tekoälyn käytön helpottamiseksi koulutuksessa. Digitaalinen kuilu maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä hyvin kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden välillä on kurottava umpeen. Sitä varten tarvitaan koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä maaseudun laitekustannusten vähentämiseksi ja alueellisen teknologiakuilun kaventamiseksi. Lisäksi tulisi järjestää opettajien ja opiskelijoiden digitaalista lukutaitoa parantavia kursseja, jotka sisältävät tekoälyn etiikkaa ja tietoturvaa koskevia sisältöjä.

"Meidän tulisi myös edistää koulutusmallien lokalisointia, kehittää Kiinan kontekstiin ja opetussuunnitelmastandardeihin mukautettuja tekoälyassistentteja. Voimme rakentaa avoimen lähdekoodin yhteisön alentaaksemme teknistä kynnystä ja varmistaaksemme, että tekninen tuotos vastaa sosialistisia perusarvoja mallikoulutuksessa", Huang sanoi.

Hän toivoo, että turvallisempi, oikeudenmukaisempi ja elinvoimaisempi ihmisen ja koneen koulutusyhteistyö vauhdittaa koulutusuudistuksia ja innovaatioita.

---