Median suhtautuminen Sanna Marinin viisipuoluehallitukseen on jo pitkään jatkunut klriittisenä ja muuttunut yhä selvmmin haluksi päästä kuninkaantekijäksi eli hallituksen kaatamiseen ja uuden, median kaupallisen ideologian teollisella muodolla eli mainonnalla elävänä taustavoimiensa kannalta mieluisaman hallituksen aikaansaajaksi ja sen kannustajaksi. Median kritiikki on tietenkin vakava asia lehdustönvapauden mutta myös oikean tiedonsaannin kannalta. Kun painotus nyt näyttää olevan vahvasti sekä sisällöllisesti vireheellisessä että triviaalikysymyksiin painottuvassa kritiikissä, kokoan tänne ainakin joitakin näyttävimpiä esimerkkejä median auktorisoidun periaatelinjan ilmenemisistä.
18.2. 2022
Iltasanomat kertoo yrittäjioen kokemuksista satamissa suhteessa AKT:n työtaistelutoimiin. Yrittäjät pitävät AKT:n toimia jyrkkinä ja pakottavina. "AKT on SAK:n viimeinen syömähammas" työtaistelutilanteissa. AKT noudattaa tässä suhteessa kansainvälisen ammatillisen keskuksensa pitkää traditiota avun antamisesta työtaistelussa aina kun sitä pyydetään. Oikeudelliset kysymykset selvitetään jälkeenpäin sopimusta tehäessä.
16.2. 2022
Iltalehti lyttää kahdessa eri kirjoituksessa - täällä ja täällä -hallituksen pyrkimyksen yksikanavaisuuteen terveydenhoidossa ja Kela-korvausten maksamisessa. Perusteena on pandemian aiheuttamien hoitojonojen purkamisen kiiteellisyys; ministeri Sarkkisen mukaan hallituksen päätös kuitenkin pitää:
"Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa arvostelevat kovin sanoin hallituksen aikomusta leikata merkittävästi yksityisen hoidon ja tutkimusten Kela-korvauksia. Risikon ja Sarkomaan mukaan kyseessä on ”törkeä temppu”.
- – Kokoomuksen mielestä suunnan pitää olla päinvastainen, kuin hallituksen aikoma leikkauspolitiikka. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi on Kela-korvauksia nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa, Sarkomaa ja Risikko sanovat."
13.2. 2022
Pentti Korhosen kommentteja Helsingin Sanomioen toimittajan Muhosen kirjoittamaan HS-analyysiin hallituksen työllisyystoimia koskevaan kirjoitukseen:
"Marinin hallitus on tehnyt enemmän työllisyystoimia kuin yksikään aikaisempi hallitus, eikä ole myöskään kavahtanut ns. kovia työllisyystoimia, joihin kuuluvat eläkeputken poisto ja osa nyt tehdyistä julkista taloutta 110 miljoonalla vahvistavista työllisyystoimista. Kovia työllisyystoimia on kuitenkin usein pehmennetty kompensoivilla toimenpiteillä.
Kokoomuksen retoriikkaan kuuluu, ja on koko vaalikauden ajan kuulunut, hallituksen työllisyystoimien kiistäminen. Kokoomuksen mielestä hallitus ei ole tehnyt työllisyyden hyväksi yhtään mitään.
Kokoomuksen itsensä ehdottamat työllisyystoimet ovat sen sijaan työllisyysarvioidensa puolesta täynnä reikiä kuin Sveitsinjuusto, sillä ne eivät perustu pelkästään valtiovarainministeriön tekemiin virallisiin arvioihin, vaan merkittäviltä osiltaan muiden tahojen tekemiin arvioihin ja osin jopa yrittäjäkyselyihin.
Marinin hallituksen saldo on 47600-49100 päätösperäistä työpaikkaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin Sipilän hallituksen n. 33000 päätösperäistä työpaikkaa. Nämä luvut ovat siis valtiovarainministeriön tekemiä työllisyysarvioita, joihin voi luottaa ja jotka ovat yhteismitallisia toisin kuin kokoomuksen työllisyystoimistaan julkisuuteen syöttämät epäviralliset, epäluotettavat ja suuresti ylimitoitetut luvut."
"Työllisyyteen liittyvässä terminologiassa puhutaan päätösperäisistä työpaikoista eikä päätösperäisistä työllisistä.
Kyse on siis puhetavasta, joka on omaksuttu, kun viitataan hallituksen tekemien työllisyystoimien työllisyysarvioihin."
"Työllisyyteen liittyvässä terminologiassa puhutaan päätösperäisistä työpaikoista eikä päätösperäisistä työllisistä.
Kyse on siis puhetavasta, joka on omaksuttu, kun viitataan hallituksen tekemien työllisyystoimien työllisyysarvioihin.Pentti Korhonen: Mitä mahtavat olla ne "oikeat" työllisyystoimet?
Käsittääkseni valtiovarainministeriö juuri määrittelee sen, mitkä työllisyystoimet ovat oikeita ja mitkä taas eivät.
Esimerkiksi eläkeputken poistaminen on oikea työllisyystoimi, koska valtiovarainministeriö laskee sille positiivisen työllisyysvaikutuksen. Samasta syystä myös oppivelvollisuuden laajentaminen (+15000) on oikea työllisyystoimi.
Sen sijaan paikallinen sopiminen ei ole oikea työllisyystoimi, koska valtiovarainministeriö ei pysty laskemaan sille minkäänlaista työllisyysarviota. Paikallinen sopiminen onkin siksi vain työmarkkinauudistus, mutta ei työllisyystoimi.
Yllä olevasta selviää oikean työllisyystoimen määritelmä siis sellaisena toimena, jolle valtiovarainministeriö osaa laskea positiivisen työllisyysvaikutuksen. On tärkeää, ettei käsitteitä hämärretä, koska silloin melkein mitä tahansa toimea voidaan pitää työllisyystoimena, jos vain joku jossain joskus on uskonut sen lisäävän työllisyyttä."
"Pentti Korhonen: Työnantajat eivät ole väittäneetkään, että paikallisella sopimisella tavoiteltaisiin työllisyyden parantamista, vaan sen sijaan halutaan lisätä työnantajien direktio-oikeutta.
Kun samalla ei haluta turvata työntekijöiden asemaa paikallisesti sovittaessa vaikkapa verrokkimaiden Ruotsin ja Saksan tapaan, niin kyse ei voi olla muusta kuin työntekijöiden alistamisesta työnantajan mielivallalle. Jokainen voi sitten tykönään pohtia mitä se merkitsee työehtojen ja palkan kehityksen kannalta."
"Ei pidä takertua sanaan työpaikka ja sen syntyminen. Kyse on työllisyyden parantumisesta, joka voi tapahtua esimerkiksi myös niin, että irtisanomisilta vältytään tai, että ne kohdistuvat henkilöihin, joilla on parempi mahdollisuus työllistyä uudelleen.
Valtiovarainministeriön työllisyysarviot eivät ole kvanttimekaniikan tasoista kovaa tiedettä, jossa pystytään tarkasti ennustamaan systeemin tuleva kehitys, mutta ei kyse nyt ihan huuhaastakaan sentään ole.
Joka tapauksessa termillä työllisyystoimi on hyvä olla jokin täsmällinen ja selvästi todennettava määritelmä, jolle mielestäni annoin järkevän sisällön esittämällä työllisyystoimeksi sellaista toimenpidettä, jolle valtiovarainministeriö pystyy laskemaan positiivisen työllisyysarvion. Jos tuollaista arviota ei pystytä tekemään, niin kyseessä ei ole silloin työllisyystoimi.
Esimerkiksi kokoomuksen ehdottamista "työllisyystoimista" ovat oikeita työllisyystoimia vain ne, joille valtiovarainministeriö on laskenut positiivisen työllisyysarvion."
"Jätän työllisyysarvioiden tekemisen suosiolla valtiovarainministeriön eteville ja oppineille virkamiehille, jotka niitä virkavastuun raskaan taakan alla työkseen tekevät. Jos nämä korkeasti oppineet ja viisaat virkamiehet laskevat eläkeputken poistamiselle jonkin työllisyysvaikutuksen, niin mikäpä minä yksinkertaisena luonnontieteilijänä olen heidän tieteellisiä laskelmiaan kiistämään.
Poliittisilla puolueilla on ollut tapana luottaa valtiovarainministeriön työllisyysarvioihin kuin peruskallioon. Kokoomus vaikuttaa nyt kuitenkin irtautuneen tästä yhteisestä rintamasta kiistäessään valtiovarainministeriön työllisyysarviot tykkänään! Mitenkään muutenhan ei voi ymmärtää sitä, ettei hallitus ole kokoomuksen mukaan tehnyt ollenkaan työllisyystoimia, vaikka niitä on tehty 47600-49100 lisätyöllisen (eli ns. päätösperäisen työpaikan) edestä valtiovarainministeriön puolueettomien laskelmien mukaan.
Huolestuttavaa!"
"Huomaa, että puhuin päätösperäisistä työpaikoista, en työpaikoista. Päätösperäinen työpaikka tarkoittaa samaa asiaa kuin lisätyöllinen, kun puhutaan työllisyysarvioista.
Toisinsanoen kun sanotaan, että työllisyystoimien työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 5100 lisätyöllistä, niin se on ekvivalentti ilmaisu sille, että päätösperäisiä työpaikkoja syntyy 5100. Eri tahot saattavat käyttää eri ilmaisuja, mutta niillä tarkoitetaan samaa asiaa - onhan rakkaalla lapsella tunnetusti monta nimeä.
Itse olen mieltynyt termiin päätösperäinen työpaikka, koska se on mielestäni veikeä ilmaisu ja kuvastaa työllisyystoimien perimmäistä luonnetta noin ylipäätään oikein mainiosti."
12.2. 2022
Iltasanomat on tehnyt suuren haastattelun oppositiojohtaja Petteri Orvosta kertoen hänen ja Kokoomuksen suunnitelmista päihittää Sanna Marin ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Orpo jatkaa vanhaa levyään velkaelvytyksen vahingollisuudesta ja kyvystään tehdä "vaikeita päätöksiä". Johtava oppositiopoliitikko lupaa siis alaspäin suuntautuvan kierteen välitöntä alkamista, jos hänestä tulee pääministeri. Toimittaja Hanna Vesala on tehnyt tämän jutun:
"Petteri Orpo valmistautuu pääministeriksi ja kertoo mikä muuttuu, jos hän vaaleissa valtakirjan kansalta saa. Sinipunaa ei ole lämmitelty Marinin kanssa, ja piikit lentävät pääministerin suuntaan. – Kun on ilmiselvää, että pitää tehdä uudistuksia – esimerkiksi elää suu säkkiä myöden – niin sitten niitä tehdään, Orpo linjaa omasta johtamisasenteestaan
MUUTOS 2023. Tätä kokoomusjohtaja Petteri Orpo juonii nyt joukkoineen Helsingin puoluetoimistolla. Yksinkertaisesti sanottuna tavoitteena on torpata pääministeri Sanna Marinin (sd) haaveet toisesta pääministerikaudesta ja siirtää Suomi porvarivetoisen hallituksen johdettavaksi.
– Me olemme päässeet nyt siihen asemaan. Olemme selkeä ykköshaastaja. Vuosi sitten tilanne oli vielä toinen. Kovalla työllä sieltä on tultu. Tunnen sen nahoissani, Orpo sanoo puoluetoimistolla.
Muutosohjelma hyväksytään Kalajoen puoluekokouksessa kesällä. Orpo on ollut silloin kuusi vuotta kokoomuksen johdossa ja kukitetaan todennäköisesti jatkokaudelle."
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on vastannut Petteri Orvolle luetellen Marinin hallituksen saavutuksia.
8.2. 2022
Iltasanomien toimittajan Anttijussi Ripaojan mukaan "Kun hallitus pyrkii tiukoilla koronarajoituksilla turvaamaan vanhusten terveyden, se unohti yhteiskuntamme kriittisimmän ikäluokan - nuoret. Heiltä vietiin kaikki: harrastukset, lähiopetuksen tuoma yhteisöllisyys ja kodin ulkopuoliset turvaverkot. Kaupan päälle he saivat otsaansa leiman koronataudion holtittomina superlevittäjinä."
1.2. 2022
Taru Tujunen, Ellun kanojen toimitusjohtaja syyttää hallitusta kansallisen luottamuksen rapauttamisesta.
Helsingin Sanomat lainaa Savon Sanomia, joka syyttää hallitusta näpertelystä.
Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilää kismittää hallituksen päätös kieltää susilupien - siis susien metsästämistä - toimeenpanon kieltäminen.
Helsingin Sanomien kirjoituksen mukaan valtionvarainministeriö löi laimin velvollisuutensa kelpoisuusehtojen tarkistamisessa. Vattin ylijohtajaa koskevan kirjoituksen otsikko ja sisältö ovat kuitenkin keskenään ristiriidassa. Valtioneuvoston päätöksessä eri ilmennyt moitittavaa.
Helsingin Sanomat joutuu korjaamaan virheellisen informaation Palmian pääomittamista koskevaan kirjoituksensa.
28.1. 2022 Helsingin Sanomat arvostelee pääkirjoituksessaan hallituksen talouspolitiikkaa valtavirtaisen talousajattelun lähtökohdista:
"Hallitus on riskien pienentämisen sijaan lisännyt niitä. Talouspolitiikan uskottavuuden kato on riski, ja riskiä kasvatettiin, kun hallitus korotti kesken kauden menokehyksiä. Pandemia oli ymmärrettävä syy, mutta tämän linjauksen ja myöhemmin kehyksiin tehtyjen poikkeuksien jälkeen paluu uskottavampaan talouspolitiikkaan on entistä epätodennäköisempää."
Vastapainoksi todettakoon, että valtiontalouden alijäämät ovat yritysten ja kansalaisten ylijäämää kirjanpitoindentiteetin mukaan. Velanotto hyvillä korkoehdoilla - jopa miinuskoroilla ja pitkillä maksuajoilla - mahdollistaa resurssien - kuten työvoiman ja uusiutuvan teknologian - käyttöönoton ennätysvauhdilla.
Päivi Granlund kirjoituksen keskusteluosiossa:"Olemme saaneet nähdä historiallisen positiivisia lukuja niin työllisyyden, verokertymien kuin investointien suhteen. Myös vauvoja on syntynyt enemmän kuin pitkään aikaan ja työperäinen maahanmuutto kasvoi koronasta huolimatta. Ihmisten luottamus omaan talouteen on hyvä. Mediassa näkee hyvin vähän positiivista hehkutusta tästä. Mistä se kertoo? Media voi itse vastata. Olemme saaneet nähdä historiallisen positiivisia lukuja niin työllisyyden, verokertymien kuin investointien suhteen. Myös vauvoja on syntynyt enemmän kuin pitkään aikaan ja työperäinen maahanmuutto kasvoi koronasta huolimatta. Ihmisten luottamus omaan talouteen on hyvä. Mediassa näkee hyvin vähän positiivista hehkutusta tästä. Mistä se kertoo? Media voi itse vastata."
Tapio Vesterinen vastaa Heikki Ala-Seppälälle kirjoituksen keskusteluosiossa: "Kun Sipilän hallitus oli toiminut pari kuukautta ja taloudessa näkyi pieniä positiivisia merkkejä totesi Orpo ja Sipilä ne hallituksen työn tuloksiksi.
Nyt lähes kolmen vuoden jälkeinenkin talouskehitys on saman hallituksen aikaansaannosta. Kyllä Orpolla näyttää olevan erityisosaamista. Ihmetyttää miksi se ei ole näkynyt kokoomuksen hallituskausilla koska sina silloin Suomi on velkaantunut eniten. Käykää katsomassa Suomen velkaantumisen tilastoja koko 2000 luvulla. Käytännössä aikana, jolloin kokoomus on ollut merkittävässä asemassa hallituksessa.
Valtiontakaukset meriteollisuudelle on edellisten hallitusten myöntämiä, ei nykyisen.
Jari Rauhalan vastauksessa samassa keskustelussa on ripaus sarkasmia...
Suomen veropotti on Helsingin Sanomien talousosaston toimittajan Harri Pietarisen mukaan kasvanut vuonna 2021 9 prosenttiyksikköä ja on kaikkiaan 76,5 miljardia euroa. Kasvun ovat mahdollistaneet "yritysten ja henkilöiden kasvaneet tulot". Hallituspolitiikasta ei tässä yhteydessä puhuta yhtään mitään...
Toimittaja Antti Halonen kirjoittaa Iltalehdessä "Demarijuntan mielivallasta" pandemioan rajoitusten purussa, sen ajoittamisessa ja organisoinnissa...
Iltasanomien toimittajan Petri Turusen mukaan "Nyt tuli mitta täyteen" Suomen hallituksen tiukojen koronarajoityusten johdosta. Niitä pidetään Euroopan tiukimpina. Wienissä asuvan tyttäreni mukaan näin ei kuitenkaan ole asianlaita.
YLEn uutisten toimittajan Veli-Pekka Hämäläisen mukaan hallituksen koronatoimien ja polttoaineen hintojen nousun vastustajat suunnittelevat suurta mielenosoitusta...
Reino Seppänen Facebook-sivuillaan YLEn uutisoinnissa UPM:n Rotterdamiin sijoitetun bioenergiainvestointivalinnan johdosta: YLE taas osoitti kenelle se kumartaa ja kenelle pyllistää. UPM-konsernin röyhkeä pomomies Pesonen kippasi niljakkaasti uuden tehtaansa Rotterdamiin perustamisen syyn Paperiliiton niskoille!
YLEn uutiset toistivat tuon potaskan ilman mitään mahdollisuutta antaa syytetylle osapuolelle puolustautua. Varmemmaksi vakuudeksi hinattiin vielä Kotkan kaupunginjohtaja syyttämään valtiovaltaa.
Viimeistään huomenna koko rikkaimman promillen omistama valtamedia yhtyy tähän valheeseen, syyttäen niin ay-liikettä kuin hallitusta. Etunenässä tietenkin tunnetut sanallisen taden levittäjät.
Jouko Jokisen toimitus osoitti taas solidaarisuutensa rikkaimmalle promillelle ja sen käsikassaroille, ei objektiiviselle tiedonvälitykselle. Näin YLE toteuttaa herrojen siunaamaa ja J. Goebbelsin viitoittamaa tehtävää yhteiskunnallisena vaikuttajana ei tiedonvälittäjänä.
Ensimmäinen puukonpisto tulevaa perhe- ja peruspalveluministeriä vastaan tulee tässä...
Iltalehti kertoo kasvaneesta huimasta verokertymästä, mutta löytää siihen vain lähinnä teknisiä syitä. Hallituksen toimilla ei ilmeisesti ole ollut mitään osuutta asiaan?
Iltalehden päätoimittaja Juha Keskinen twiittaa:"SDP:ssä eletään nyt jonkinlaista uusstalinismin renesanssia". Tämä kertoo jotakin median kokemasta elämyksellisestä omnipotenssista.
26.1. 2022
Helsingin Sanomat painaa edelleen perhe- ja peruspalveluministerin päätä poliittisen vedenpinnan alapuolelle. Röykytys tätä johdonmukaista ja aikaansaavaa ministeriä kohtaan on ollut äärimmäisen kovaa hänen joutuessaan ilmeisesti voimiensa äärirajoilla ja lasta odottavana hoitamaan tätä ylimääräistä, hallitusohjelman ulkopuolelta tullutta tehtävää. Tässäkin pääuutisessa lietsotaan eripuraa pääministerin ja peruspalveliministerin välille Kiurun ollessa parastaikaa jo sairaslomalla. Jutun keskusteluosiossa Paula Kujala kommentoi kirjoitusta seuraavasti: "En ymmärrä tätä huhuihin perustuvaa otsaketta enkä koko artikkelia. Minusta epidemian käytös ja sen sovittaminen rajoitusten määrään ja oikea-aikaisuuteen on muutenkin vaikeaa ja varmasti herättää päättäjissä keskustelua ennen päätöksiä ja strategian muutoksia. Viestintään sekä ohjeistuksesta että sen muutoksista tarvittaisiin toki selkeyttä, kun alueiden päätökset ovat tilanteesta riippuen erilaisia. Siinä tehtävässä asiallinen mediakin voisi halutessaan auttaa. Tällaista outoa juoruja ja eripuraa provosoivaa roolia asiamedialta en tarvitsisi."
Talouspolitiikan arviointineuvosto patistaa Iltalehden mukaan hallitusta pysymään tiukemmin valtavirtaisen talousajattelun illuusiossa. Velkaa ei saa tehdä, sopeutustoimet on aloitettava heti, valtion menojen kasvua on rajoitettava. Uuninpankkopoika Saku Timonen kiinnittää blogissaan huomiota tähän yksipuoliseen ja osin harhauttavaankin informaation, jossa hallituksen onnistumista mm. työllisyystavoitteessaan ei ollenklaan tunnisteta eikä tunnusteta.
YLEn uutiisissa klo 17.00 kerrottiin SDP:n puoluevaltuuston kokouksen valinneen Sanna Marinin ehdotuksesta Aki Lindénin perhe- peruspalveluministerin tehtävään tuuraamaan äitiyslomalle jäävää Krista Kiurua. Aki Lindéniä haastateltiin - ja välipalana näytettiin kun olutta laskettiin lasiin hanasta. Tekeekö puoluevaltuusto tällaisia päätöksiä siis humalassa?
20.1. 2020
Ukrainan tilanteeseen liittyvä suurvaltain välinen voimainmittelö herättää yhä enemmän poliittista vastakkainasettelua myös juuri aluevaalien kynnyksellä. Se on toinen suuri asia, jossa oppositio hyökkää 'yksinoikeudella' Sanna Marinia ja hallitusta vastaan.
YLE julkaisee puoluekannatusmittauksen vastoin länsimaisia tapoja vielä viimeisellä viikolla ennen uusia aluevaaleja. Siinä kerrotaan Keskustan kannatuksen yllättävästä noususta, Kokoomuksen kärkisijasta ja perussuomalaisten sekä vihreiden tavanomaista huonommista mittaustuloksista...
Iltasanomien mukaan Alpo Rusi epäilee pääministeri Sanna Marinin NATO-jäsenyyttä koskevan lausunnon olevan ehkä jopa perustuslain vastainen. Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan Marinin NATO-ulostulo oli tervetulotoivotus Putinille. Sanna Marin olio Reutersille antamassaan lausunnossa pitänyt NATO-jäsenyyttä epätodennäköisenä hänen hallituskaudellaan. Helsingin Sanomien vaalitentissä Marin oli pitänyt hänen NATO-ulostyulostaan annettuja lausuntoja ylimitoitettuina...
Iltalehden Timo Haapalan kommenttipuheenvuorossa Timo Haapala väittää Marinin pelanneen kiekon Putinin lapaan...
"Kiivas paini" Marinin ja Orvon välillä Iltasanomien pariväittelyssä Marinin Reutersille antamasta NATO-kannanotosta. Orvo vaatii NATO-option pitämistä aktivina, Marin kokee lausuntonsa herättäneen ylitulkintoja...
19.1. 2022
Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Jyri Häkämies "yhtyy kuoroon" Marinin hallituksen toimien arvostelemisessa - tällä kertaa kuitenkin vastoin parempaa tietoa. SDP:n kansanedustaja Aki Linden ihmettelee EK:n puheenjohtajan Jyri Häkämiehen Iltalehdessä 18.1. 2022 olleita Marinin hallitukseen kohdistuvia syytöksiä rokotusten viivästymisestä. "Vaikuttaa siltä että EK ei ole riittävästi informoinut jäsenyrityksiään hallituksen jo tekemistä päätöksistä."
18.1. 2022
Iltasanomat: Hallitus ryhtyy päivittämään koronalinjaansa; STM edelleen tiukkana...
STT:n Antti Karjalainen: Marinia on viime viikkoina kritisoitu siitä, ettei hän ottanut johtajuutta pahentuneessa koronaepidemiassa. Tiistaiset hallitusneuvottelut käydään Marinin johdolla toisin kuin kahden edeltävän perjantain koronatoimia koskevat ministerikokoukset, joissa puheenjohtajan paikalla on istunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).
Fb-kaverini, Helsingin Sanomien kuukausiliitten toimittajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Unto Hämäläinen kirjoitti Fb-sivullaan "kertomuksen" Krista Kiurusta seuraavaan tapaan:
"Kiuru, Krista Kiuru. Menin arkistoon ja tutustuin siihen, mitä ministeri Kiuru on tehnyt ja sanonut marraskuun lopulta tähän aamuun. Aloitin seurannan Kiurun kuuluisasta ”hätäjarrulausunnosta”. Siinä hän marraskuun lopulla ounasteli tulevaa koronatilannetta, joka tänä päivänä on totista totta.
Yllätyin kolmesta asiasta. Ensimmäiseksi yllätyin siitä, miten johdonmukainen Kiuru on viime kuukauden ollut.
Toiseksi yllätyin siitä, miten oikeiksi hänen ennustuksensa koronakriisin tulevasta kehityksestä ovat osoittautuneet. Hän on kiistatta ollut hallituksen pahanilmanlintu, mutta muutamassa viikossa ilma on muuttunut juuri niin pahaksi kuin Kiuru oli varoitellut.
Kolmanneksi yllätyin siitä, miten nopeasti Kristan Kiurun suosio on viime kuukauden aikana vaihdellut. Häntä on ylistetty ja häntä parjattu.
Itsenäisyyspäivän jälkeen Kiurun suosio alkoi nousta. Pääministeri Sanna Marin oli bilettänyt aamuyöhön ja jättänyt ministerin virkapuhelimen kotiin, vaikka oli ollut mahdollista, että hän oli altistunut koronatartunnalle.
Marin katui käytöstään ja pyysi anteeksi. HS:n mielipidemittauksessa hänen suosionsa laski roimasti. MTV:n kyselyssä kaksi kolmasosaa vastaajista paheksui pääministeriä. Monet kommentaattorit vaativat Marinin eroa ja monet jopa uskoivat hänen joutuvan eroamaan pääministerin paikalta.
Kesken kohun ministeri Kiuru astui näyttämölle tarkemmin sanottuna A-Studioon 14. joulukuuta ja esiintyi jämäkästi. Vaikka hänen ennusteensa oli synkkä ja tarjoamansa toimet rankkoja, Kiurun esiintymistä ylistettiin laajasti ja maireasti ihastellen.
Suomenmaa-lehti, keskustan pää-äänenkannattaja, innostui niin paljon, että risti nykyisen hallituksen ”Kiurun ja Saarikon” hallitukseksi.
Osa kiitoksista vaikuttaa jälkikäteen luettuna aivan aidoilta, osa poliittisista tai muista syistä umpikieroilta. Kun ylistämällä Kiurua saattoi samalla alistaa biletyksen syntiin syyllistynyttä ja katuvaista Marinia, monet käyttivät tilaisuutta hyväkseen.
Kiurun julkinen paijaaminen kesti runsaan viikon ja huipentui joulun alla koko kansakuntaa herkistäneeseen uutiseen: Krista Kiuru odotti vauvaa. Lapsi on ensimmäinen. 47-vuotias Kiuru kertoi Me Naiset-lehden haastattelussa herkin sanoin odotuksesta. Kaikki riensivät onnittelemaan, kuten hyvä tapa on.
Joulukuun 30. päivänä Krista Kiuru valittiin vetämään hallituksen koronaministerityöryhmää. Valinta näin vaativalle paikalle jos mikä osoitti arvostusta, jota hallitus osoitti peruspalveluministeriä kohtaan.
Tammikuun alussa sosiaali- ja terveysministeriö teki joukon ehdotuksia, joilla hillittäisiin koronan leviämistä. Eniten keskustelua herätti ehdotus siirtyä etäopetukseen heti joululoman jälkeen. Kiuru kannatti ehdotusta ja peruseli sitä hänelle ominaisella pahanilmanlinnun kielellä.
Ehdotuksesta syntyi kova keskustelu. Ehdotus ei toteutunut. Kouluväki - koululaiset, opettajat ja muu henkilökunta - aloittaa tänään maanantaina 10. tammikuuta lähiopetuksessa.
Sankariministeri pudotettiin jalustaltaan.
Viikkoa aikaisemmin hallituksen koronaministerityöryhmän puheenjohtajaksi valittu Kiuru ei saanut yhtään tukijaa hallituksesta. Ministeritovereiden puheenvuoroissa oli vain vain vähän peiteltyä kiukkua.
Ehdotuksesta syntyneessä media- ja vaikuttajakeskustelussa ei Kiurua säästelty, vaan todettiin tylysti, miten hyvä on, että ministeri Krista Kiurusta kohta päästään eroon.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Koronakriisiä on kestänyt pian kaksi vuotta. Kriisi on koetellut meidän kaikkien hermoja. Monessa on Suomessa onnistuttu, joissakin asioissa on epäonnistuttu. Ministeri Krista Kiuru on ollut etulinjassa koko kriisin ajan. Monet ratkaisut ovat henkilöityneet häneen myös siksi, ettei hän ole suuremmin kyyristellyt tai väistänyt vastuuta.
Politiikassa syntyy usein sellainen käsitys, että jos joku kiistelty persoona poistuu näyttämöltä, hänen mukanaan poistuvat myös kaikki kyseiseen persoonaan liitetyt ongelmat. Pitkästä kokemuksesta politiikan tarkkailijana voin sanoa, että se on harhakäsitys.
Ja sitten lopuksi tämän postauksen pihvi, tärkein viesti. Krista Kiuru jää pian äitiyslomalle, sillä hänen esikoisensa on määrä syntyä maaliskuun lopulla. Toivotan onnea matkaan ja nostan peukalon pystyyn, että kaikki menisi hyvin."
16.1. 2022
Median yksiulotteinen, hallituksen politiikkaa vastustava linja näyttää muotoutuvan yritykseksi murtaa hallituksen tahtotila sekä Koronma-pandemiaan suhtautumisessa että varsinaisen ohjelmansa toteuttamisessa. Uuninpankkopoika Saku Timosen kirjoituksessa pidän sitä, että hän selkeyttää eroa STM;n poliittishallinnollisen toteuttajan ja THL:n asiantuntijaorganisaation välistä eroa. Helsingin Sanomat vaatii tämän päivän kirjoituksessaan asiantuntijaorganisaation eli THL:n roolin vahvistamista suhteessa päätösten toteuttajaorganisaatioonb eli STM:öön. Hämmennystä siis riittää. Kun pääosin kaupallisesti orientoitunut media on ilmeisesti laajentamassa rooliaan neljäntenä valtiomahtina 'kuninkaantekijäksi' poliittisen vastuunoton suuntaan, on tarpeellista koota näitä linkkejä informaation totaalisen yksiulotteisuuden havaitsemiseksi.
Uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoittaa blogissaan: "Median tehtävänä olisi selittää asiat ymmärrettävästi ja tasapuolisesti, mutta niin ei aina ole. Melkoisen hämmästyneenä luin MTV Uutisten päätoimittajan linjauksen, jonka mukaan MTV Uutisissa on toistaiseksi mahdotonta suhtautua sosiaali- ja terveysministeriön koronatiedotustilaisuuksiin normaalin suomalaisen perusluottamuksen varassa..."
Iltalehden "Setä Arkadia" Timo Haapala arvelee, että sellaista pelon tunnelmaa jonka peruspalveluministeri Krista Kiuru on kyennyt luomaan, ei kukaan pysty korvaamaan hänen siirtyessään äitiyslomalle. Lisäksi hän arvelee, että kohta ruvetaan rannkaisemaan niitä jotka rohkenevat arvostella ministeri Krista Kiurua...
Yksi Korona-pandemian kohtaamiseen liittyvä epäonnistuminen on Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan mukaan on ollut toistuva valmiuslain käyttö. Lehti väittää myös hallituksen tilanneen valituilta tutkijoilta haluamansa näkemyksen ja vältelleen epämieluisten kantojen kuulemista. Lehti korostaa myös STM:n ja THL:n välistä suhtautumiseroa yhtenä erpäonnistumisen syynä...
Facebook-kavereilta (Veikko Tarvainen, Jorma Härkönen) sain tiedon Helsingin Uutisten kierrättävän uudelleen tätä yli neljä vuotta vanhaa juttua. "Monissa kommenteissa toivotaan, että Sanna Marinilta menee pala väärään kurkkuun..."
Iltasanomien Olli Wariksen mukaan peruspalveluministeri Krista Kiurulla on myös härskimpi puolensa...
Suomessa on Iltalehden mukaan vähennetty sairaalapaikkoja 40% sitten vuoden 2010 tarkoituksena vähentää tyhjäkäyntiä. Haastateltavana ollut THL:n joihtaja Mika Salminen vertasi hoitopaikkapulaa hävittäjähankintoihin, jotka tehdään suurella rahalla vaikka samalla toivotaan että niitä ei koskaan jouduta käyttämään.
15.1. 2022
Tänäänkin, 15. tammikuuta erityisesti Iltalehden vastaava päätoimittaja hyökkää hallitusta vastaan väittäen sen rajoitustoimien olevan eurooppalaisittaion erityisen jääräpäisiä. Wienissä asuva tyttäreni oli juuri käymässä Suomessa ja totesi esimerkiksi Itävallan rajoitusten olevan huomattavasti jyrkempiä, mitä tulee ravintoloiden aukioloon, maskipakkoon ja asiakasmääriin ostoksia tehtäessä. Miksi tällaista asenteellista, osin jopa väärään tietoon perustuvaa yksipåuolista tykitystä hallitustamme vastaan jatketaan kaupallisessa mediassa? Valtioneuvoston sivuilta löytyisi paljon myönteistäkin kerrottavaa hallituksen ratkaisuhakuisesta, rakenteellisia uudistuksia toteuttavasta päätöksenteosta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole lisäämässä lasten harrastustoimintaa sulkumääräysten piiriin...
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen: kun muualla Euroopassa on höllennetty rajoituksia, Suomessa niitä on kiristetty. Suomessa on pidetty jääräpäisesti kiinni tiukasta linjasta...
Iltalehden Juha Keskinen vaatii hallitukselta energian hintojen määräaikaista laskua. Lehden mukaan hallituksessa on oltu vaitonaisia vaatimusten suhteen...
MTV.uutisten päätoimittajan mukaan hallitus ja pandemian torjuntaa tähän saakka hoitanut peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä hänelle uskollinen STM:n virkamieskunta söivät spektaalimaisella tavalla uskottavuutensa loppiaisen tienoon etäkoulu- ja longcpvid-lausunnoillaan...
14.1. 2022
Näitä poliittisesti tarkoitushakuisia kirjoituksia ja 'uutisia' on viime päivinä tullut runsaasti. Tänään olen täällä blogisivustolla kirjannut kymmenkunta tällaista kuninkaantekijäksi pyrkivää heijastelevaa kirjoitusta. Helsingin Sanomat vastustaa yhdessä perussuomalaisten kanssa puoluetukea sen kaikissa muodoissa, vaikka demokratian vahvistaminen edellyttää juuri mm. hyvinvointialueiden poliittisten rakenteiden tukemista. Esimerkiksi Saksan uusi hallutus on kirjannut ohjelmaansa poliittisen mielipiteenmuodostuksen oikeudellisen aseman vahvistamisen ja sen taloudellisen tukemisen myös jatkossa. Kokoomus on veronkevennyksineen myös täysin eksyksissä; juuri julkisessa rakenteessa verotuloilla on ns. moninkertaistajien (multipliers) johdosta uskomattoman suuri merkitys talouden ja työllisyyden vahvistamisessa.
Helsingin Sanomat julkaisee osiossa "Muut lehdet" Iltalehden vaatimuksen siitä, että Sanna Marinin pitäisi ryhtyä johtamaan "koronateatteria"...
Helsingin Sanomien Kotimaan osastolla vaaditaan pääministeri Sanna Marinia "takaisin johtoon", koska lehden mukaan uskottavuutta ei tällä hetkellä ole...
Iltalehden aluevaalitentissä pääministeri Sanna Marin on ilmoittanut että hän ei ota Koronakoordinaatioryhmän puheenjohtahtajuutta, vaikka Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sitä vaativat...
Helsingin Sanomien mukaan hallitus haluaa kotitestien tekemisen laajenevan, mutta kuka maksaa laskun?
Helsingin Sanomien mukaan STM:n julkaisema selvitys Long Covid-työryhmän pitkäaikaisvaikutuksista saa kovaa kritiikkiä myös maailmalta...
Helsingin Sanomat kertoo että peruspalveluministeri Krista Kiurun pyyntö armeiljalta varautumisesta ennätysmäiseen virka-apuun herättää ihmetystä...
Vuoden professoriksi valittu Jari Stenvallin mukaan Suomi ei ole varautunut siihen, että hallinnossa ei oteta vastuuta. Helsingin Sanomat yhdistää tämän Sanna Marinin hallituksen koronatoimista käytyyn keskusteluun...
Iltalehden mukaan miljoonien puoluetuet saivat aikaan vastakkainasetelun perussuomalaisten Riikka Purran ja sosialidemopkraatien Sanna Marinin välillä...
YLEn uutiset: lapset ja nuoret saavat jatkaa harrastusta Etelä-Suomessa vastoin hallituksen koronatyöryhmän suositusta..
Iltalehti: Orvolla ja Purralla kannatusta pääministeriksi - mutta Marin on edelleen ykkönen...Lehden mukaan Marinin kannatus on laskenut 45:stä prosentiyksiköstä 25:een...
THL:n Mika Salminen ja STM:n Kirsi Varhila YLEn mukaan täysin eri linjoilla Korona-pandemian tämäntekiseen tilanteeseen suhtautumisessa.
13.1. 2022
Helsingin Sanomat kertoo hallituksen edellisen perjantain riitaisasta korona-koordinaatiokokouksesta, jota johti peruspalvelumiministeri Kiuru koordinaatioryhmän puheenjohtajana.
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin ja yhdentoista muun Uudenmaan kunnan tuore päätös muuttaa karanteeni- ja testaustoimintaansa ei ainakaan selkeästi vaikuta rikkovan tartuntatautilakia.
Helsingin Sanomien mukaan ravintoloille asetettiin radikaali toimintakielto, mutta tuista ei kuitenkaan kerrottu
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkärin Asko Järvisen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n koronastrategia vanhentui jo ennen Omikron-muunnoksen rantautumista Suomeen, kertoo Iltasanomat...
YLEn uutisoinnin mukaan yrityksissä on vahva usko kasvuun, mutta hallitus saa armottoman tuomion. OP:n yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi arvelee, että arvostelun ytimessä on näkemys siitä että julkinen velka on kukunut arkimenoihin eikä pidempiaikaiseen tulevaisuuden rakentamiseen...
12.1. 2022
Kaupallisen ideologian teollisella muodolla eli mainonnalla elävä media ja myös verovaroin ylläpidetty YLE jatkavat massiivista hyökkäystä hallituksen koronapolitiikkaa ja -strategiaa vastaan. Osin tämä hyökkäys on käymässä ristiriitaiseksi, kun karanteenien vastustamisen sijaan ja aluehallintoviranomaisten sallivien päätösten johdosta työstä poissaolot sairastumisen myötä ovat aiheuttamassa yrityksille Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan miljoonakulut hallituksen karanteenitukien pudotessa pois pandemian yhä kiihtyvässä leviämisvaiheessa. Kokoan näitä kirjoituksia blogiini, koska näyttää siltä että media on pyrkimässä neljännen valtiomahdin sijasta itse varsinaiseksi kuninkaantekijäksi. Voiko tässä käydä näin, kun oleellista vaihtoehtoista informaatiota ja nykymedian ymmärystä hallituspolitiikalle ei näytä olevan olemassa?
Yritysten vaatimukselle karanteeneista luopumiselle äkkikäännös: Helsingin Sanomien mukaan Suomen Yrittävät ovat toteamassa karanteenien muuttamisen sairauslomiksi liian kalliiksi...
YLEn uutisten mukaan Krista Kiurun kerrotaan tilanneen Koronan pitkäaikaisvaatimuksia koskevamn raportin käyttääkseen sitä poliittisesti hyväkseen...
Hallituspuolueissa Iltasanomien mukaan halu syrjäyttää Krista Kiuru Koronatyöryhmän vetäjän paikalta."Johtaminen ontuu pahasti..."
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen läksytti Helsingin Sanomien pääuutisen mukaan hallitusta
STM:n kansliapäällillö Kirsi Varhila ei lämpene vaatimuksille koronastrategian päivittämisestä...
Iltasanomien pääkirjoituksen mukaan pääministeri Sanna Marin ei voi vältellä koronajohtamista...
Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet esittävät paheksuntansa valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen Krista Kiurua kohtaan Iltasanomissa esittämien syytösten ja erotamisvaatimusten johdosta. Samalla valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet antavat täyden tukensa Krista Kiurun toiminnalle peruspalveluministerinä...
Töölön kivijalkayrittäjät pelkäävät hirvittävää konkurssiaaltoa , jos koronarajoituksia vielä kiristetään, kertoo YLEn uutiset...
11.1. 2022
Sairaanhoitopiirit tyrmäävät hallituksen ja ministeri Kiurun linjauksenuksen siirtymisestä koululuokan karanteenista jo yhden koronatapauksen perusteella...
THL:n pääjohtajan mukaan ministeri Kiurun koulukaranteenikanta ei perustunut THL:n lausuntoon...
Ministeri Kiuru pelaili pitkäkestoiseen koronavirustautiin liittyvillä osatotuuksilla ja peloilla...
Ministeri Krista Kiuru nolasi itsensä koulukiistassa...
Hallitus suositteli lasten harrastusten keskeyttämistä, vaikka alueilla sitä on haluttu välttää...
Hallituksella on keväällä edessään isoja lakipaketteja ja tuskallisia neuvotteluja, joista jokaiseen se voi kaatua...
Kokoomus ja sitä lähellä oleva Sauli Niinistö tunnetaan Iltasanomien mukaan räväköistä sloganeista...
Saku Uuninpankkopoika Timonen: "Sote-lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa viime kesänä, mutta aihe ei ollut riittävän mediaseksikäs. Seksihelle ja bikiniwau olivat paljon tärkeämpiä aiheita. Sotea valmisteltiin liki 20 vuotta, mutta siitä on harvoin uutisoitu kovin perusteellisesti. Mielenkiinto on kohdistunut enemmän yksityiskohtiin ja poliittisiin vääntöihin milloin mistäkin asiasta, ja se ei ole tehnyt hyvää kokonaisuudelle."
10.1. 2022
Nuorten ilmainen ehkäisy ei ole Helsingin Sanomien mieleen."Kaikea ei voi laittaa yhteiskunnan maksettavaksi."
Kokonaisten koululuokkien karanteeni ja testaukset kummastuttavat lääkäreitä...
Helsingin kaupungin koulutoimesta vastaava kaupunginjohtaja Nazima Razmayar pitää HS:n mukaan kokonaisten koululuokkien testausta ja karanteenia "täysin kohtuuttomana ja koulunkäyntiä rikkovana".
Valtio kiihdyttää Helsingin Sanomien mukaan luontokatoa luonnonmetsiä hakkaamalla...
Nuorisolääkäri on Helsingin Sanomien mukaan olissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien rajoittamisesta...
Hallitus on Iltalehden mukaan hyvin erimielinen siitä miten Koronaan nyt pitäisi suhtautua
Vantaa ei noudata Iltasanomien mukaan Kiurun kehotusta koululaisten karanteenista...
HUSin Asko Järvinen ihmettelee Iltasanomien mukaanhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000008526602.html hallituksen karanteenivaatimuksia...
Kokoomuksen pj. Petteri Orpo Iltasanomissa: mielivaltaiselta näyttävä koronajohtaminen ei lisää luottamusta. Pääministeri Marin oli kuitenkin kaksi päivää aikaisemmin TV1:n ykkösaamussa haastateltavana ja siinä keskityttiin lähes pelkästään Korona-pandemiaan. Tätä haastattelua en ole nähnyt kommentoitavan mediassa.
9.1. 2022
Uuninpankkopoika Saku Timonen vääntää ratutalangasta lukijalle, kuka ja ketkä päättävät missäkin vaiheessa Korona-pandemiaan liittyvistä rajoituksista...
SDP:n Aki Lindén:
7.1.2021 julkaisi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan artikkelin, josta välittyi vahvasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) huoli lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen seurauksena. Kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Miia Laiho jatkoi Verkkouutisissa keskustelua väittäen kärkevästi, että pääministeri Marinin hallitus ”ajaa alas” yliopistolliset sairaalat.
Vuoden 2023 aloitustilanteessahan on rahoitus kunnilta tapahtuvana siirtymänä varmistettu entisen suuruisena. Valtion budjetissa tutkimuksen ja koulutuksen erillinen rahoitus on eri momenteilla kuin tuleva hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus, joka tulee olemaan yli 20 miljardin euron suuruisena valtion budjetin suurin yksittäinen momentti. Siitä tuskin koskaan julkisessa taloudessa päästään, että eri tarkoituksiin suunnatut rahat kilpailevat keskenään. Pääministeri Marinin hallitus on vahvasti sitoutunut sekä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kasvuun että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen (TKI) kasvuun. Onpa opposition puolelta soteuudistusta tämän takia arvosteltu jopa ”rahoitusautomaatiksi” ja kritisoitu, että se ei säästä tarpeeksi julkisia menoja.
Krista Kiuru on hoitanut ministeri postiaan ansiokkaan hyvin!
VastaaPoista