Mitä tapahtuu tomaatille, jota kukaan ei osta? Koillishelsinkiläisen ostoskeskuksen uumeniin päätyy valtava määrä syötäväksi kelpaavaa ruokaa
Kaupungin ja seurakuntayhtymän hävikkiruokaterminaalin ajatuksena on hoitaa varastointi ja kuljettaminen ruokaa jakavien pienten yhdistysten ja aktiivien puolesta.
Maija Aalto HS
MÄDÄT ja kolhiintuneet biojätteeseen, syötävät pakataan jaettavaksi. Emilia Laine lajittelee lahjoitettuja tomaatteja Helsingin uudessa hävikkiruokaterminaalissa, jotta ne päätyvät ajoissa nälkäisten syötäväksi.
Joulukuussa avattu Stadin safka -terminaali kerää, varastoi ja kuljettaa ruokajaoille ja yhteisruokailuille elintarvikkeita.
Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ideana on säästää ruokajakeluja pyörittäviltä joukoilta voimia. Pienten yhdistysten ja aktiivien ei tarvitse huolehtia kylmäketjuista ja varastotiloista ja aikataulujen koordinoinnista itse.
”Täällä käsitellään ruokaa, jotta ruokajaot voivat tarjota muutakin kuin ruokaa”, sanoo projektipäällikkö Anni Heinälä.
HÄVIKKIRUOKATERMINAALI toimii Tapulikaupungin ostoskeskuksessa entisissä ruokakaupan tiloissa. Jakeluautot tuovat terminaalille tavaraa takapihan lastauslaiturin kautta.
Moni järjestö kertoo saaneensa hävikkiruokaa jaettavaksi poikkeuksellisen niukasti, toiminta on taloudellisesti lähellä romahdusta. Vapaaehtoisista osa ei pysty olemaan mukana, koska kuuluu itsekin riskiryhmään.
Stadin safkan pitäisi helpottaa ainakin lahjoitusten hankkimista ja auttajien uupumista. Vantaalla vastaava järjestely Yhteinen pöytä näyttäisi toimivan hyvin, joskin Vantaalla tarve on Helsinkiä pienempi.
Tapulikaupungin terminaalin olisi tarkoitus laajentaa toimintaansa ensi vuoden alussa, kun siitä tulee samalla projektin sijaan osa kaupungin vakituista toimintaa. Terminaalilla on vakituisesti kaksi seurakunnan ja viisi kaupungin työntekijää, esimerkiksi sosiaaliohjaajia.
Lisäksi tarvitaan noin viisitoista työntekijää huolehtimaan varastoista ja ajamaan autoja. Näitä paikkoja on tarkoitus tarjota helsinkiläisille esimerkiksi palkkatuettuna työnä tai työkokeiluna.
RUOKAKASSIN mukaansa saa edelleen monesta osoitteesta eikä sitä varten tarvitse kertoa nimeään tai ottaa vastaan muuta.
Mutta sitten on myös paikkoja, joissa yhteisruokailukin on pikemminkin sisäänheittotuote. Siis esimerkiksi nuorisotoimintaa, jossa sen ruuan jälkeen tarjoillaan seuraa ja yhteistä tekemistä.
Ruokajonoihin on viety myös jalkautuvaa sosiaalityötä ja palveluneuvontaa, siis myös muilta tahoilta kuten Kelalta. Hätäavun lisäksi kunnianhimoisempi tavoite olisi puuttua köyhyyteen.
”Sosiaalityö on keskeinen osa tätä. Ihmiset eivät aina esimerkiksi hae kaikkia etuisuuksia tai palveluita, joihin heillä on oikeus”, perustelee sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr).
Yhteistyö auttaa myös näkemään paremmin, onko Helsingin kartalla jakopaikoissa isoja aukkoja. Nykyisin esimerkiksi ruoka-apu.fi -sivusto kerää tietoja jakeluista yhteen paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti