Pentti Hämäläinen:
Kenen luokkasotaa nyt käydään?
Yhteiskunnalliset luokka-asetelmat ja luokkien väliset 'vaikuttamisen voimien erot' ovat jälleen kirkastuneet. Luokkatietoisuus 'pääomapiireissä' on voimistunut ja sitä tukevien poliittisten voimien tuella voittokertoimien kasvattamisen vaatimus tullut yhä röyhkeämmäksi. Pääomatulojen verokantoja esitetään laskettavaksi eikä verojen välttelyn mahdollistavia 'voitteojen siirtoja' turvaan verottajalta oikeasti haluta tukkia. Tämä on aitoa markkinaliberalismin tulemaa, mihin oikeudenmukaisuus ja kohtuus eivät moraalisina lausumina saa kohdistua. Työmarkkinaosapuolet eivät saaneet aikaiseksi niiltä toivottua esitystä työuran loppupuolella olevien kohtelusta, ns. eläkeputkesta. Julkisuus on kertonut mihin yritys kariutui. Viimeisin ilmentymä nähtiin ja kuultiin eilen Suomen eduskunnassa, kun esiteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtoja hallituksen talousarvioesitykselle vuodelle 2021. Ohessa aihetta syvällisemmin ja laajapohjaisemmin tarkasteleva Veikko Räntilän kirjoitus. Suosittelen, jos on hiukankin ajatuksia siitä, mihin yhteishyvän ideologia on ajautunut markkinaliberalismin saatua valta-aseman talousajattelussa 1970-luvun lopun jälkeen.
Veikko Räntilä:
Pääoman luokkaedut ja yhteiskuntavastuu
" Yhteiskunnalliset luokka-asetelmat ja luokkien väliset 'vaikuttamisen voimien erot' ovat jälleen kirkastuneet. Luokkatietoisuus 'pääomapiireissä' on voimistunut ja sitä tukevien poliittisten voimien tuella voittokertoimien kasvattamisen vaatimus tullut yhä röyhkeämmäksi. Pääomatulojen verokantoja esitetään laskettavaksi eikä verojen välttelyn mahdollistavia 'voitteojen siirtoja' turvaan verottajalta oikeasti haluta tukkia. Tämä on aitoa markkinaliberalismin tulemaa, mihin oikeudenmukaisuus ja kohtuus eivät moraalisina lausumina saa kohdistua. Työmarkkinaosapuolet eivät saaneet aikaiseksi niiltä toivottua esitystä työuran loppupuolella olevien kohtelusta, ns. eläkeputkesta. Julkisuus on kertonut mihin yritys kariutui. Viimeisin ilmentymä nähtiin ja kuultiin eilen Suomen eduskunnassa, kun esiteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtoja hallituksen talousarvioesitykselle vuodelle 2021. Ohessa aihetta syvällisemmin ja laajapohjaisemmin tarkasteleva Veikko Räntilän kirjoitus. Suosittelen, jos on hiukankin ajatuksia siitä, mihin yhteishyvän ideologia on ajautunut markkinaliberalismin saatua valta-aseman talousajattelussa 1970-luvun lopun jälkeen.
Kokoomuksen kansanedustaja Häkkänen syytti pääministeri Marinin ylittäneen nyt rajan. Tällä hän viittasi siihen, että Marin olisi väittänyt suomalaisten kunnianarvoisten yritysten irtisanovan ihmisiä huvinvuoksi. Pääministerin suuhun sovitettiin sanoja, joita hän ei ollut sanonut, vaan vaatinut yhteiskuntavastuuta ja kohtuutta tilanteessa, jossa niin monet joutuvat työttömiksi ja menettävät säännölliset tulonsa.
Häkkäsen väite rajan ylittämisestä jäi täsmentämättä. Asiayhteys antaa ymmärtää, että kysymys oli yritysten omistajien pyhiksi kokemista arvoista ja eduista, joita nyt kyseenalaistetaan. Voisiko puhua vaikka pääoman luokkaeduista. Nämähän on kirjoitettu auki uusliberalismin opissa, jonka mukaan yritystoiminnan tarkoituksena on yksinomaan maksimaalisen voiton tavoittelu omistajille ja maksimaalinen omistaja-arvon kasvattaminen. Opissa ei anneta ajatustakaan millekään yhteiskunnalliselle velvoitteelle, joka söisi omistajan tuloja. Nyt kun tämä sanotaan ääneen, eli että pääoma ei tunnusta yhteiskuntavastuutaan, se tuntuu loukkaavan ainakin näitä suuromistajien etujen puolestapuhujia. Eivätkö he siis olekaan vakuuttuneita edustamiensa asioiden oikeutuksesta?
Guardian kertoo, että miljardöörien omaisuus on kasvanut ennätyksellisen suureksi koronaepidemian aikana. Tehdyn selvityksen mukaan rikkaimpien 2000 miljardöörin omaisuus on ylittänyt 10 000 miljardia dollaria. Se on kasvanut vuodessa yli 1000 miljardia dollaria. Superrikkaat rikastuvat kaikissa oloissa, niin talouden normaalioloissa kuin kriiseissä, Tämä kärjistää sekä talouden että yhteiskunnan ongelmia. Viime kädessä se kertoo, että kapitalismi ei toimi.
Rikkaiden käytössä on laaja välineistö yhteiskuntavastuun välttelyyn. Näistä tärkeimpiä ovat veroparatiisit. Viiden tietovuodon tiedot kertovat veroparatiisien tarjoamien pöytälaatikkofirmojen käytön olevan heidän keskuudessaan valtavirtaista. Tutkivien toimittajien kansainvälinen verkosto on arvioinut, että suuryhtiöiden voitoista menee 40 % näille tileille ja yksityishenkilöiden varallisuudesta näillä olisi 8 %. Uusi tietovuoto Mauritiuksen veroparatiisitilien käytöstä osoitti 200
Afrikassa toimivan suuryrityksen käyttävän Mauritiuksen palveluksia voittojensa pois siirtämiseen ko mantereelta. Veronkierto voi olla laajaa ns kehittyneissä maissakin. Italian osalta on arvioitu puuttuvaksi vero-osuudeksi 30 % ja sen ylittävän 100 mrd dollarin tason ja vastanneen lähes nelinkertaisesti maan koronan hoitoon käyttämää tukipakettia. Suuryritysten alhainen verotus on mukana USA:n vaalitaistelussa. Biden on luvannut nostaa yhtiöveron 21 %:sta 28 %:iin, jos voittaa vaalit. Sillä jäädään vielä jälkeen Obaman ajan tasosta, joka oli 35%.
Suursijoittaja Warren Buffet on arvostellut USA:n alhaista rikkaiden verotusta ja todennut maksavansa veroja pienemmän prosentin mukaan kuin oma sihteerinsä. Hän on kohdistanut kritiikkinsä koko talouden toimintatapaan, toteamalla markkinoiden suosivan tiettyjä taitoja toisten kustannuksella. Miljardöörin ei tarvitse olla roisto, vaan systeemi yksinkertaisesti toimii näin lisäten tulo- ja varallisuuseroja. Paavi Franciscus yhtyy Buffetin syytökseen, että markkinatalous lisää eriarvoisuutta. Paavi arvosteli erityisesti uusliberalistista talousoppia kirjeessään katolisen kirkon piispoille, todeten rikkaiden tarjoaman selityksen heidän rikkauksiensa kasaantumisen oikeutuksesta pätemättömäksi. Näitä perustellaan sillä, että rikkaiden rikastuminen pudottaa pöydältä riittävästi murusia köyhillekin. Buffet ei usko murusten riittävän, vaan vaatii jyrkempää progressiota ultrarikkaille ja suopeampaa ansiotulojen verotusta näistä tuloista eläville. Buffet on todennut, että rikkaat käyvät luokkasotaa ja näyttävät voittavan sen. Tätä sotaa on käyty 1980-luvulta lähtien talouden toimintamallin muuttamiseksi rikkaiden eduksi.
Tulonjakotutkimukset Suomestakin osoittavat näin käyneen 1990-luvulta lähtien. Talouden kasvun ja tuottavuuden kasvun hyödyt ovat valuneet eniten tuloja saaneen 10 %:n hyväksi. Samalla varallisuus on kasaantunut samoille henkilöille. Rikkaiden vaatimukset eivät tähän lopu. Useat näiden edustajat ovat esittäneet mm sitä, että perintövero pitäisi lopettaa, ay-liikkeen asemaa heikentää, työehtosopimusten yleissitovuus lopettaa, ay-liike ohittaa paikallisissa neuvotteluissa ja sosiaaliturvan rahoitus siirtää enevästi palkansaajien harteille.
Kun UPM:n tj Pesonen valitti Suomen kilpailukyvyn puutteista, lähti Keskon pääjohtaja Mikko Helander tukemaan tätä sivusta ja esitti ”sosialismin viedyn Suomessa pidemmälle kuin missään muualla maailmassa Pohjois-Koreaa lukuunottamatta”. Hän ei varmaankaan tarkoittanut useiden miljardien yritystukia, joilla on otettu yritysten riskit yhteiskunnan vastuulle toisin kuin kapitalismin tulisi toimia. Hän tuskin tarkoitti kehittynyttä yhteiskuntaa ja toimivaa ja luotettavaa liiketoimintaympäristöä. Hän ei varmaankaan tarkoittanut myöskään alhaista pääomatulojen verotusta ja osinkotulojen helppoa poisvientiä verottomina hallintarekisterien kautta suojaan verotukselta. Hän tuskin tarkoitti kolmen vuosikymmenen ajan jatkunut tulojen ja varallisuuserojen kasvua. Hän ei varmaankaan tarkoittanut yhä keskittyvämpää yritysten omistusta ja siirtymistä veroparatiisien pöytälaatikkofirmoista hallinoitaviksi. Hän tuskin tarkoittanut toimivaa parlamentaarista demokratiaa tai suhteellisen vapaata mediaa vaikka sekin on yhä harvempien käsiin kasautumassa. Oliskohan hänellä ollut mielessään Suomen kansalaisten laajat oikeudet ja ihmisoikeuksien kunnioitus maassamme. Tuskin. Olikohan tässäkin kysymys siitä, että suuromistajan asialla oleva johtaja ei kestänyt viime aikoina käydyssä keskustelussa kuulla pääministerin puhetta yritysten yhteiskuntavastuusta ja kohtuudesta.
Raaseporissa 8.10. 2020
Veikko Räntilä
}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti