Keskusteluja sosialidemokratiasta

26.10.2017

Kirje Seppo Tuoviselle ja "Tampereryhmälle" Antti Rinteen 20.10. 2017 strategiaseminaarissa pitämän puheen johdosta:

Uusia, mielestäni myönteisiä ja toivoa herättäviä ääniä on tullut Antin kelloon - tällainen tunne jää päällimmäiseksi tästä Sepon lähettämästä ja Antin ilmeisesti pitämästä puheen luonnoksesta. Kriittinen uusliberalismia koskeva analyysi on yhtenevää eri yhteyksissä, erityisesti blogikirjoituksissani tekemän analyysin kanssa. Tilastolliset taustatiedot ovat vakuuttavia ja osoittavat, että eurooppalainen sosialidemokratia on ollut liian sinisilmäinen ja positivistinen  - se on vähän eri asia kuin positiivinen - suhteessa mm. Euroopan Unioniin markkinayhteisönä. Lissabonin sopimuksella oli tässä suhteessa merkitystä sikäli, että vielä silloin uskottiin Unionin todella kykenevän hyppäämään kehityksessä globaalin kilpajuoksun kärkisijoille - muistelen tässä mm. komissaari Liikasen kokouksessa pitämää esitystä kärkipaikan ottamisesta digitaalisessa kehityksessä. Toisin on käynyt, Lissabonin sopimustakin tärkeämmäksi ovat nousseet Euroopan Unionin ja Euroopan Keskuspankin perusrakenteisiin kuuluvat kirjaukset, jotka yksiselitteisesti ja kategorisesti kieltävät - ja tekevät rangaistaviksi - demokraattisten rakenteiden - siis valtion ja julkisen sektorin - varaan rakentuvat ja keskuspankin toteuttamat "valtionpankille" luonnollisina kuuluvat ja sille ominaiset toimet infrastruktuurin ja sosiaalisten rakenteiden uudistamiseksi, "uuden Euroopan" luomiseksi. Rahapoliittisen elvytyksen myötä tällaista rahapoliittista tukea on kuitenkin suunnattu yritysmaailmalle sitten 2015  alun noin 4,7 biljoonaa euroa, osin valtioiden budjettien läpi virtauttamalla, osin suoraan yksityistä yritys- ja finanssimaailmaa rahoittamalla. Toteuttamatta ovat jääneet "sosialistiset", sosialidemokratialle ja hyvinvointivaltiolle tyypilliset  jälkikeynesiläisiksi luonnehdittavat suuret uudistushankkeet. Viittaus devalvaatiomahdollisuuteen on yksi niistä, paljon tärkeämpää on kuiten suurten infra- ja sosiaalisten hankkeiden monetaristinen rahoittaminen. Inflaation pelko on 550:n miljoonan kansalaisen Euroopassa mielestäni tekosyy olla toteuttamatta sosiaalista ja tasa-arvoistavaa politiikkaa. 

Vastausta vaille Antti Rinteen puheessa jää edelleen se, miten hegemoninen, Euroopan Unionin rakenteisiin sementoitu uusliberalismi ja sen eriarvoisuutta, polarisoitumista ja yhteiskunnallisia ongelmia aiheuttava linja saadaan Euroopassa muutettua. Yhteistä sosialidemokraattista tietoisuutta ei ole ainakaan toistaiseksi Euroopan tasolla nähtävissä - ja sillä tasolla ratkaisuja olisi löydyttävä, jos emme halua vajota takaisin pelkkiin kansallisiin ratkaisuihin. Eroaminen Euroopan Unionista, vaihtoehtoisen talousalueratkaisun löytämien Pohjolan ja mahdollisesti Baltian  alueelle, rinnakkaisvaluutat - tällaisistahan keskustellaan koko ajan. Tosiasiaksi jää, että Euroopan Unioniin liittyessämme emme osanneet arvata, millaiseksi tämä "läntinen arvoyhteisö" on  muotoutumassa. Uskoimme vahvan hyvinvointiperinteemme elävän ja kehittyvän myös Euroopan Unionin oloissa. Toisin on käynyt. Vahva hyvinvointivaltiomme - meidän sukupolvemme saavutus - on näihin saakka onnistunut puskuroimaan markkina-alisteisen lähestymistavan lamoja ja taantumia, mutta nyt taitaa olla pää tulossa vetävän käteen.Onko suomalainen sosialidemokratia nostanut näitä asioita keskusteluun eurooppalaisessa yhteistyössä? Minä en ole huomannut sellaista tapahtuneen, kokouksissa on käyty, teattereissa ja oopperoissa on istuttu, kulinarismista on nautittu - mutta itse sanoma ja huoli ei ole jäsentynyt tavoitteelliseksi strategiaksi. Se sosialidemokratian ainakin pitäisi saada sanottua, että liittovaltiokehitys ilman Unionin siipirikon rakenteen korjaamista yhteisöllisempään, demokraattisempaan ja sosiaalisempaan suuntaan ei voi tulla kysymykseen. Kansalaisten oman pään on päästävä ohjaamaan pääomaa.

2.1. 2017

Perti Paasio läheti seuraavan kirjoituksensa tämän päivän sosialidemokratian tilaan liittyen: "Olemmeko olemassa?"

OLEMMEKO ME OLEMASSA?

Ilpo Rossi oli poiminut mielenkiintoisia ajankuvia eurooppalaisesta tapahtumisesta. Olisi hyvä jos esimerkiksi Suomen sosialidemokratta löytäisi itselleen pohjaa ja perinnettä osallistua eurooppalaiseen vuoropuheluun. Pulmaksi nousee ensinnäkin aika, pikemminkin ajan puute. Ajan kiivas riento makuloi parhaatkin pohdinnot tehokkaasti..

Muutama haja kuitenkin!

Meidän vinkkelistämme on välttämätöntä, että sosialidemokraattiset puolueet  Euroopassa saavat toimintakykynsä ja  arvostuksensa takaisin.

1. Maailmanhistoriallisen mitan mullistusten kuten Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen seuraukset arvioitiin lian optimistisesti, samoin tietyssä määrin niiden lähtökohta-asetelmat. Niin sanottuja läntisiä arvoja korostettiin kandidaattimaissa enemmän EY:n jäsenyyshakemusten menestykseksi kuin aatteellisista syistä. Näitä pyrkimyksiä edistivät omien valtapyrkimystensä vuoksi eräät merkittävät lännen johtajat yli kandidaattimaiden todellisten edellytysten.
2. Saksojen yhdistymiseen asiallisesti ja ajallisesti liittyi Die Linke – puolueen syntyminen SPD:n ja DDR- pohjaisen vasemmiston yhteistyön katkettua. Voidaan spekuloida, olisiko tällainen yhteistyö ollut tuloksellista tai edes mahdollista. Tällainen ratkaisu kuitenkin torjuttiin. Pohtia tällaisen vaihtoehdon eri puolia toki voidaan jälkikäteenkin. Se saattaisi olla hyödyllistä mm. Eurooppa-politiikan kannalta. Saksojen jako ei kuitenkaan tunnu olevan täydellisesti ohi.
3. Oikeistoradikaalien pikkupuolueiden hyvä menestys Euroopan maiden parlamenttivaaleissa heijastaa merkittävää historiallista käännekohtaa. Kun uutta Eurooppaa rakennettiin maailmansodan ja holokaustin jälkeisessä maailmassa, oli selvää, ettei natsien aatteellisella perinnöllä voinut olla sijaa eikä osaa tässä työssä. Niin monet miljoonat olivat nuo ajat konkreettisesti kokeneet. Aika on kuitenkin tapansa mukaan venyttänyt perspektiivejä ja muuttanut näköaloja . Kauhukertomukset näyttäytyvät sankaritarinoina. Demokratiaa hyödynnetään välineenä pyrittäessä epädemokraattisin tavoitteisiin. Kommunismin diktatuurista siirrytään äärioikeiston diktatuuriin kansanvaltaisessa tuulensuojassa. Maailmanpoliittiset mannerlaatat liikkuvat kaiken taustalla.
4. Euroopan unioni voisi ainakin jossain määrin toimia vakauttavana aallonmurtajana tavoitteidensa mukaisesti. Jatkuvat kriisit unionin eri toiminnoissa ja jäsenmaissa ovat vakavana esteenä EU:n t oimimisellle varsinaisten tehtäviensä mukaisesti. Kriisit on jollakin tavoin yritettävä ratkaista, eikä valmista kaavaa ole. Unkarin, Puolan ym. aiheuttamat ihmisoikeus- ja valtiosääntöongelmat ovat ilman muuta sellaisia, joihin EU:n tulee puuttua. ten prosessi käynnistetään, tulee olemaan sekä pulmallista että kiusallista, ovathan kyseessä EU:n täysivaltaiset jäsenmaat. Jäsenmaita kummallakin puolella pöytää, syytettyinä ja tuomareina. Varsinkaan EU:n puolueilla ei ole paljonkaan joustovaraa. Punnittavina ovat EU: n keskeiset arvot kuten oikeusvaltio, rasismi yms.
5. Unionin uskottavuutta kalvaa merkittävästi eri puolilla EU:ta nouseva halu erota, joko unionista tai emämaasta: Katalonia, Lombardia, Flanderi, Skotlanti tuovat jännitystä kansainväliseen uutismediaan, mutta eivät kelpaa entisessä määri eurooppalaisten turvallisuustarpeen tyydyttäjiksi
6. Merkille pantavaa on, etteivät eurooppalaiset johtohahmot visioidessaan juurikaan puhu noista EU:n suurista ongelmista. Heidän unoninsa vaatii vain määräikaishuoltoa, jonka esteenä on vain erimielisten rannaton typeryys. Suomen kannalta hyvästä esimerkistä käy iskusana liittovaltio. Sillä vooidaan laajasti kinata, merkitseekö federalismi samaa kuin liittovaltio ja jos merkitsee, mitä se merkitsee, hajautusta vai tiivistämistä. Sillä samalla sanalla voidaan syyttää ja sillä voidaan kiertää. Toteuttaminen on sitten jo toinen juttu. On johdonmukaista kuitenkin olettaa, että EU:n muuttaminen liittovaltjoksi edellyttäisi valtiosääntömuutosta EU:n jäsenmaissa. Nykyisten jäsenmaiden perustuslakia tai -lakeja olisi muutettava parlamentin määräenemmistöillä, Monissa maissa, ehkä kaikissakin olisi pidettävä kansanäänestys. Todennäköisesti ne maat, joissa kansanäänestys hylkäisi liittovaltioon liittymisen, joutusuivat eroamaan. Miten vaaleissa valittu palamentti ensi töikseen äänestäisi oman maansa lopettamisesta? Miten unioni, joka päättää hajota, olisi vahva turva. Listaa voisi jatkaa pitkään. Miten solidi EU olisi jatkossa?
7. Olisi oivallettava, ettei EU ole poliittinen puolue, jota vaaleissa kannatetaan ja vastustetaan, vaan foorumi, plattformi, jonka hegemosiasta aatteet kilpailevat. Olennaisen tärkeää on hegemoia, joka nyt on vahvasti porvareilla. Onko sosialidemokratialla rooli tulevassa Euroopassa. Miten sosialidemokratia esittäytyisi poliittiselle Euroopalle?
8. Kun vastustaja ovat (kiihko-kansallisia, meidän peristeemme on kansainvälisyys. Kansainvälisyyspolitiikan foormunit ovat hyvin erilaisia kuin 60- luvulla, jolloin puhuttiin vaikkapa apaertheidista, Vietnamin sodasta, Chilestä. Nyt typöydälle tulee terrorismia, kehitysyhteistyön aatteelllinen ja käytännöllinen järjesttys. Millaista suuurvaltapolitiikkaa?’
9. Mikä ja missä on sosialidemokratia?

1.1.2018

Pertti Paasio

 

Avoin kirje nuorilta luonnonystäviltä

Kansainvälisten Nuorten Luonnonystävien internationaalin presidentti Thomas Gits on lähettänyt avoimen kirjeen, jossa hän kertoo niistä ogelmista, joiuta tämä nuoria suoraan aktivoiva  nuorisointernationali on kohdannut rahoituslähteiden ehtyessä. Yksi suuri syy siihen on se, että Euroopan Unioni, joka on jossakin määrin tukenut ympäristöinternationaaleja ja näiden nuorisojärjestöjä, on muuttanut painotustaan kansalaisjärjestöistä yrityksiin. Osallistavaa kansalaistoimintaa ei tälläkään alueella uusliberaalissa maaimassa tueta - mikä paradoksi ajatellen liberaalia elämänasennetta ja maailmankatsomusta ylipäätään! Kirje on englanninkielinen, mutta sinänsä helposti luettavissa.
Mikä neuvoksi? Takavuosina turvauduimme voimakkaasti työväenliikkeen omiin joukkojärjestöihin ja niiden osallistavaan aktiivisuuteen ja ympäristötietoisuuteen. Nyt on aika uudistaa tämä yhteys ja vahvistaa omaehtoista toimintaa. Yksi luonnollinen ja toimiva tie on nuorten luonnonystävien toiminnan käynnistäminen.

Dear Naturefriends,

With this letter, we would like to react on the current developments that are happening all over in the Naturefriends movement. We’re seeing a lot of struggles in various national organizations. Due to a broad scope of circumstances, many Naturefriends organizations are restructuring and are choosing a strategy that focuses on the core elements and activities of their national organization.

As we all know, this has a severe impact on the overall movement. With a European political context that is less supportive of our ideology, national governments that are cutting grants due to federal savings, the NFI office that needed to restructure and the fact that the Naturefriends movement is a greying organization, it brings us, Naturefriends, in a vulnerable position in current times. Of course, the situation does affect the International Young Naturefriends (IYNF) and we would like to use this letter to formulate our standpoint on the approaching changes in the arrangement of the network.

Some years ago, an old Naturefriend from the Netherlands told me: “Grants are addictive, the more you gain, the more you’ll need.” Thanks to the years of support by NFI, we have been able to be less depended on European grants. I wouldn’t call it a comfortable position, but it enabled us to provide international youth work to be proud of. With an office of 3 full-time employees and a community of passionate volunteers, we created projects and activities that contributed to spread the Naturefriends goals, aims and ideology in various European countries.

With the current plan to slender the overall NFI budget resulting also into decreasing the youth contribution from 30.000 to 10.000€, it makes the near future of IYNF very uncertain. In order to manage our office on a daily basis with 3 full time employees, we need the full Youth Budget. A large part of our funding is based on different grant schemes of Council of Europe (European Youth Foundation) and European Commission (Erasmus+ and EACEA). So far, our work has been greatly appreciated by both institutions, resulting in grant applications that received very good scores. However, we would like to stress out the fact that those grants are not a source of income that we can entirely rely on and we can´t take for granted that we will keep being awarded them for the upcoming years. If IYNF would experience a year without these contributions, it would mean severe consequences for its very elementary functioning and even survival! The impact would be most visible in very likely having to decrease the amount of people in the office and subsequently the decrease in our yearly activities leading to overall decrease in new members approaching the NF movement as such. In case of more severe drop-out on the grants, it is even possible that IYNF wouldn´t be able to meet the commitments that are specified by its very Statutes, such as arranging statutory meetings, Council and General Assembly as well as bear the financial expenses of its presence in NFI structures.   

When an organization faces aging, the only way to combat this is by recruiting new members into the movement. As the young international branch of the movement, we’re trying very hard to recruit new Naturefriends with all the means we have. A part of our strategy to ensure this is by organizing activities and trainings to teach newcomers how to organize projects, but we also believe that by creating connections between young Naturefriends from different European countries, we build new possibilities and opportunities within the network, resulting in a stronger network for both the young Naturefriends and the adults. For many young Naturefriends, IYNF has played an important role for their involvement on a national level and in some countries IYNF has helped the national youth branch to grow and recruit new members.

Attached to this letter you’ll find all our recent financial documents, a report of all of our activities in 2016 and our internal audit report for 2016. You’ll see that in 2016 IYNF has made a profit of 24.378€. We would like to highlight that this ‘profit’ is in fact only virtual. The reason why you can see it in our balance sheet is because the Youth Budget was officially acknowledged as being received in 2016 for the purpose of book-keeping without the real transfer of the money actually having taken place. If we wouldn’t have included the Youth Budget on the side of 2016 revenues, our financial books would have been closed with a real loss of -4.433€. We would like to stress that this situation has stemmed out of the responsive attitude of IYNF towards the NFI financial challenges during that time in order to help NFI avoid the liquidity problems. The so-called profit doesn´t prove that IYNF did not and does not need the NFI youth contribution, it only proves the cautious and foresighted management of the organization avoiding to spend the money that was not in fact at our disposal.  IYNF also managed to close 2016 with this ‘profit’ thanks to having received all the grants applied for in 2016 and having postponed possible investments and reduced meetings and activities. This combination of factors was unique for 2016 and can´t be expected to recur as a rule in the future. You can have a look into the documents attached to this letter, if you want to have a more detailed understanding of the matter.

It is very important for IYNF to let the movement understand that by decreasing our Youth Budget, the quality of our projects and the number of youngsters we want to reach will decrease as well. It will not only affect IYNF, but the whole movement. We are aware of the causes leading to the decision on diminishing the overall NFI budget and therefore also the youth share as a consequence and are willing to discuss this openly and seek for mutually acceptable solutions, but if the planned decrease of the youth share will take place, the consequences for the whole movement will be severe.  

One of the core values of being a Naturefriend is about showing solidarity and we are willing to show solidarity towards the overall Naturefriends movement, but we want to emphasise the extent of consequences the youth budget following the decrease of the overall NFI budget would bring, that are very difficult to accept for IYNF. We call on each of the organizations of the Naturefriends network to help us to find new resources. We want you to invest in youth work, to invest in your own future! We are very much willing to help national organizations recruiting new members, but we are not able to complete this task alone.

Until now we have been articulating our stand-points, but we know it´s also important to come with a constructive solution of the situation. IYNF will prepare an initiative motion elaborating further on a suggestion of solution we would like to propose to the Naturefriends movement in order to be able to combine the respected need of decreasing NFI budget with being able to keep the youth contribution on a level that will not threaten the functioning and subsequently maybe even very existence of IYNF. We hope we will be able to deliver a win - win solution and will be happy to share our ideas with you already on Friday before the congress.

With an office of 3 full-time employees and a core group of 15 volunteers we are able to show the world that being a Naturefriend matters. We are active in the European Youth Forum, to advocate for sustainability. A part of our volunteers represented the movement as a delegate in the COP21, 22 and we’re planning to be inside the COP23 as well. We’re making strategic moves to influence the UNFCCC even more by becoming an observer organization and advocate for more climate action. We’ve had opportunities within the European Parliament to advocate for more resources for the Sustainable Development Goals. All of this has been possible partly due to the support of the Youth Budget. Decreasing this budget means decreasing the opportunities for the whole movement. We hope this letter clarifies our standpoint and the importance of it.

We Are The Future! Support Us!

Berg Frei!

Written by Thomas Gits, President of the International Young Naturefriends.

Signed by the current Presidium (2016-2018), Vanessa Rötzel (Former IYNF President 2012 - 2016) and Lars Meulenbergs (Former Vice-President 2014-2016 and current IYNF Representative in the NFI board).

-- 

Thomas Gits - President

IYNF - International Young Naturefriends

Follow us on Facebook Twitter Youtube 

Or check out our Website 

IYNF Secretariat

Senovazne nam. 24

11000 Praha 1

Czech Republic

+420 234 621 573 

Turvaa ja vapautta muutuvassa maailmassa

Julkaisen tässä sarjassa "Sosialidemokratian strategiasolmu" ja Tampere-ryhmän ehdotus uudeksi periasateohjelmaksi. Laitan tähän myös linkin  SDP:n puoluetoimikunnan asettaman sihteerityöryhmän 'viralliseen' esitykseen SDP:n uudeksi periaateohjelmaksi. Helmikuussa 2017 pidettävälle puoluekokoukselle on siis tulossa kaksi periaateohjelmaesitystä, jotka edustavat kahta erilaista lähestymistapaa. Liitän tähän keskusteluketjun, joka avaa jonkin verran periaateohjelmasta käytyä keskustelua:


---
puoluehallituksen periaateohjelma
Postilaatikko
seppo tuovinen
12.30 (9 tuntia sitten)

Hei Ilpo!
Puoluehallitukselta tuli postissa kirjoittajaryhmän oma esitys. Meidän esitystä siinä ei ollut. Pirkanmaan puoluekokousryhmä teki päätöksen asettua yksimielisesti Tampere-ryhmän esityksen taakse. Meidän ohjelmamme on haluttu jättää pimentoon. Miten tästä voi pätevää ja monipuolista keskustelua syntyä? Lähetän Pentti Hämäläisen ja minun keskusteluketjun sinulle pohdittavaksi.
Tässä keskusteluamme pohdistavaksesi. Luottamuksellisesti käyttöösi. Hyvää joulua!
T. Seppo




13. joulukuuta 2016 klo 21.54 Pentti Hämäläinen kirjoitti:
Kamraatit,
Yritän ottaa heti etunojaa kansainvälisyyteen, kuten huomaatte! Sitähän meillä on enemmän kuin toisilla!

Mutta asiallisesti: kävin ohjelman myös läpi ja tunnelma on kutakuinkin samanlainen kuin Sepolla.
Kokonaisuutta on vaikea muutoin arvioida kuin yleiskuvan kautta: kysessä on pamflettimainen kirjoitelma, missä esitetään ja toivotaan yhteiskunnallisesti hyviä asioita selllaisella kirjolla, että yhdenmukaisesta abstraktiotasosta ei ole tietoakaan. Ja kaikkinensa sisältö on sekä ylätason periaatteita että yksityiskohtia koskevien politiikanteon asioita käsittelevä. Mikä on periaatetasoa ja mikä erityisohjelmien aluetta politiikassa, eivät erotu.

Ja mitä siitä puuttuu? Huolimatta muutamasta sosialismiin ja kapitalismiin liittyvästä "huomatuksesta", on selvemmin ilmaistavissa käsitteellä: paradigmamuutos. Kun ne muutamat "vain näennäisesti reunohuomautuksiksi luettavat" sosialismia koskevat maininnat jätetään pois, kelpaa teksti mille tahansa yleisdemokraattiselle puolueelle. Tätä luonnollisesti on haluttukin, ja siksi meidän vaihtoehtoa on niin sitkeästi vastustettu jakamasta kentälle kunnolliseksi vaihtoehdoksi. Ja tämän kyllä Rinnekin tietää, uskon vakaasti. Hänkin siis linjansa valinnut.

Mitä tekstistä puuttuu? Siitä tein pikaluennan yhteydessä seuraavia poimintoja:
* selkeä sosialistiseen traditioon kiinnittyminen
* pohjoismaiseen sos.dem. perheeseen asemoituminen
* hyvinvointivaltion säilyttämiseen ja jatkorakentamiseen sitoutuminen
* valtion rooli: jätetty oheistoimijaksi niin taloudessa kuin hyvinvointirakenteidenkin varmistajana (kuka ne rakenteet synnyttää, ylläpitää ja rahoittaa, siitä ei mitään mainintaa, vaikka erilaisia viittauksia ja vaateita esitetäänkin)
* talouden rakennekritiikki puuttuu, erityisesti finanssikapitalismista ei mitään otetta ja sen kammitsoimisesta vielä vähemmin
* työn ja pääoman valisen ristiriidan erittely: vain lievä maininta,
* taloudellisesti oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan etenemiseksi ei mitään askeleita; kuinka voidaan ajaa sammutetuilla lyhdyillä peruskysymyksessä?
* ay-liike: vain oheismaininta, haluttaneen vältellä (kun juuri nyt ay-liike on talousliberalisteille
 kaikkeen suurin syyllinen; tämä kävi ilmi juuri äsken yrittäjien edustajan puheesta tv:n uutisissa)

* EU: integraatio, federalismi, euro-alue ja sen rooli, ja suhde itsenäisen Suomen asemointiin: ei mitään

* Suomen puolustus: ei mitään
Ja erityisesti: keskeinen yhteiskuntapolitiikan alue, mikä ratkaisee toiminnan edellytykset monien muiden sektoreiden alueella eli talous: ihmeellinen, epämääräinen, ei uskottava. Kuka lienee tällaisen kirjoitelman tehnytkään, tuskin kukaan talouden perusteisiin perehtynyt ja aihetta tutkinut.
On siis kirjoitus hyvistä pyrkimyksistä, ei julistava ja muutoksia vaativa poliittisen puolueen uskottava perusohjelma yhteiskunnan uudistamisen linjaksi.

Kokonaisuus heijastelee sitä, että halutaan irrottaa sos. dem. puolueen yhteiskunnallinen vaikuttaminen demokraattisen sosialismin traditiosta. Kyseessä on siis paradigmatasoinen muutos yleisdemokraattiseksi (liberaali)puolueeksi. Onhan siellä jo mukana muutamia uusi-sitä, ja uusi-tätä -ilmaisuja, ikään kuin ennakoisi samanlaista muutosta kuin tehtiin Britanniassa Blairin aikana: Uusi Labour. Ja mönkään meni.

Ja vielä huomio käytetyistä  käsitteistä (vaikka niiden määrä aikaisemmasta onkin vähentynyt): alustatalous, osaamistalous, uuden talouden työpaikat, suuri data, esimerkkeinä. Kuka niiden sisällön kansalle paljastaa, kun tavallinen Virtanen kysyy torilla?

Ja mitenkä ohjelman sisältö vastaa lupauksiin? Esimerkkinä seuravassa: "Suuri murros, jossa digitalisaatio, oppiva tekoäly ja automaatio mullistavat yhteiskunnan perusrakenteita ja ihmisten sosiaalista kanssakäymistä, kutsuu sosialidemokraattisen liikkeen kohtamaan ja ratkaisemaan uudet haasteet kestävien arvojensa pohjalta. Sosialidemokratia tarjoaa keinot taata kaikille mahdollisuudet ja toimeentulo myös automatisoituvassa maailmassa." Ajatelkaamme tätä.

Näissä mietteissä, annetaan asian hautua yö - pari. Tehdään jatkoarvioita sitten, jos sopii?

T. Pena

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

TURVAA JA VAPAUTTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA

EHDOTUS PERIAATEOHJELMAKSI 2017, Tampere-ryhmä

JOHDANTO 3

Forssan kokous 3

Jakaantuneesta Suomesta Punamultaan 3

Sopimusyhteiskunta veteraanisukupolven perintönä 3

Sosialidemokraatit hyvinvointivaltiota rakentamassa 4

Lamavuosista finanssikriisiin 4

Päämääränä kansakunnan menestys 4

SOSIALIDEMOKRATIAN LUONNE JA YHTEISKUNNAN UUDISTAMISEN PERIAATTEET 4

Positiivinen ihmiskäsitys ja kehitysoptimismi 5

Demokraattinen sosialismi 5

Hyvinvointivaltio 6

Tasa-arvo 6

Vapaus ja rauha 6

Sivistys 7

POHJOISMAINEN TYÖVÄENPUOLUE 7

Vastuu ympäristöstä 8

Valtion rooli 8

Työ hyvinvoinnin perustana 9

Hyvinvointivaltion rahoittaminen 9

GLOBALISAATIO 9

Uusi luokka-ajattelu 9

Taloudellinen epätasa-arvo on rakenteellinen ongelma 10

Vastuullinen yritystoiminta 10

KANSAINVÄLINEN SOSIALIDEMOKRATIA 11

Kansainvälinen yhteistyö 11

Suomi ja Euroopan unioni - kansalaisten yhteisö ja sosiaalinen unioni 12

Integraatio ja federalismi 12

Euroopan valuutta-alue 12

Tutkijaluettelo: 12

TURVAA JA VAPAUTTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA

”Se, joka hallitsee ihmisten unelmia, hallitsee ihmisiä ja heidän tulevaisuuttaan.”

JOHDANTO

SOSIALIDEMOKRATIAN HISTORIALLISET JUURET

1. Työväenliikkeen syntyä on vaikea verrata mihinkään muuhun yhteiskunnallisen liikkeen syntyyn Suomen historiassa. Se on ollut yhteiskunnan perusteita radikaalisti ja syvällisesti muuttanut kansanliike. Yleisesti puhutaan Sosialidemokratian vuosisadasta. Sosialidemokratia Suomessa omaksui mannermaisen sosialidemokratian käsityksen, missä perustana ovat sosialismi ja demokratia. Sosialismi merkitsi sosialidemokratialle yhteistä voimavarojen kartuttamista itse asiassa säästämispääomaa, jonka pohjalle voitiin rakentaa kansanvaltainen hyvinvointivaltio ja luoda edellytykset ihmisten omaehtoiselle aineelliselle ja henkiselle kasvulle. Demokratia tuli tarkoittamaan sosialidemokratian ideologiassa sitä, että se on vapaan ihmisen elämänmuoto ja sosialidemokratian välttämätön edellytys.

Forssan kokous

2. Sosialidemokratia syntyi 1800-luvun luokkayhteiskunnassa. Työväenliike kasvoi joukkoliikkeeksi poliittisen, ammatillisen, osuustoiminnallisen ja sivistyksellisen toiminnan kautta. Jo 1900-luvun alussa sosialidemokratia vaati yleis-tä ja yhtäläistä äänioikeutta, vapaata järjestäytymisoikeutta, kokoontumis-, julkaisu- ja sananvapautta, 8 tunnin työpäivää sekä muitakin laajoja, tuolloin utopistisiksi koettuja kansalaisvapauksia ja -oikeuksia. Sosialidemokraatit ovat taistelleet paremman yhteiskunnan rakentamisen puolesta SDP:n Forssan kokouksen ajoista lähtien.
   Työväenliikkeen toiminta rakennettiin silloin kansanvallan periaatteen mukaiselle käytännölle.

Jakaantuneesta Suomesta Punamultaan

3. Korostamme yhä edelleen sitä, että työväenliikkeen yhteiskunnallinen arvoperusta on ihmisen nostaminen poliittisen uudistustyön tärkeimmäksi kohteeksi. Tavoitteena on kansakunnan henkisten ja aineellisten olojen kehittäminen sellaisiksi, että ihminen voi pelotta ja vapaasti toteuttaa itseään kanssaihmisten kanssa osana luonnon suurta kokonaisuutta.
4. Kansalaissodan 1918 tuloksena oli syntynyt voittajien Suomi, johon häviäjät eivät saaneet kuulua. Henkiin jääneet menettivät kirjaimellisesti kansalaisluottamuksensa. Sanotaan, että 1920- ja 30-luvuilla ei ollut yhteistä Suomea. Se oli heidän ja meidän Suomi, jossa ei ollut luottamusta kansalaissodassa voittaneiden ja hävinneiden kesken. Sitä on kutsuttu myös Leiri-Suomeksi. Kesti kaksi vuosikymmentä, ennen kuin se alkoi korjaantua, luottamus herätä ja lujittua. Luottamus syntyi viime hetkellä, kun syntyi ”talonpoikien ja työläisten sovintohallitus”
   – punamulta. Hallituksessa ja yhteiskunnassa syntynyt sopu oli avain tulevalle. Se pelasti Suomen seuraavasta koettelemuksesta. Neuvostoliiton hyökkäys yhdisti kaikki yhteiskuntaluokat syksyllä 1939 ennen näkemättömään ponnistukseen. Työläisten ja talonpoikien armeijan isänmaallinen taistelu ja uhrautuminen pelastivat Suomen itsenäisyyden.

Sopimusyhteiskunta veteraanisukupolven perintönä

5. Sosiaalivaltion ensimmäinen rakennuskausi alkoi heti sodan jälkeen 1945. Seurattiin muiden Pohjoismaiden ja Ruotsin esimerkkiä. Työväestön ja talonpoikien ennen talvisotaa toteutunut ns. punamultayhteistyö sai jatkoa. Luottamuspääomaa oli syntynyt niiden välille. Pääosin SDP:n ja Maalaisliiton/ Keskustapuolueen varaan rakennetut hallitukset olivat se poliittinen voima seuraavina vuosikymmeninä, mikä varmisti Suomen etenemisen kohti Pohjolan demokratioiden kaltaista hyvinvointivaltiomallia. Vuonna 1961 Pekka Kuusi julkaisi teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, jossa hän piti tuloerojen tasaamista ja sosiaaliturvan parantamista talouskasvua tukevina tekijöinä. Suuret 1960,-70 ja -80-lukujen yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistukset johtivat lopulta hyvinvointivaltion syntyyn Suomessa. Uudistustyö oli käynyt mahdolliseksi 1960-luvulla sosialidemokraattien suuren vaalivoiton kautta. Vasemmistoenemmistö saatiin eduskuntaan ja SDP:ssä alkoi nopea ja tuloksekas ohjelmatyö. Sosialidemokraattiset perusjärjestöjoukot saatiin laajasti ideoineen toteuttamaan visioitaan. Innostus valtasi koko sosialidemokraattisen kansanliikkeen.
   
6. Sodan kokenutta sukupolvea hallitsi usko työntekoon ja henkilökohtaiseen vaurastumiseen. Yhteiskuntaa rakennettiin sopimisen ja yhteisvastuun hengessä. Työmarkkinajärjestöt näyttivät esimerkillään suuntaa. Ne ottivat osaltaan vastuun Suomen rakentamisesta yhdeksi maailman parhaista valtioista. Sodan kokeneen sukupolven kestävin perintö rakennettiin talvisodan taisteluissa ja kotirintaman naisten työllä ja uhrauksilla. Työmarkkinajärjestöt olivat talvisodan hädän hetkellä tehneet ns. ”tammikuun kihlauksen”, missä sitouduttiin yhteistyöhön. Suomi liittyi sopimusyhteiskuntana muiden Pohjolan demokratioiden joukkoon. Paluuta vanhaan 1930-luvun yhteiskuntaan ei enää ollut. Tuskin kukaan tuosta sukupolvesta olisi osannut aavistaa, että edessä on pitkälle tulevaisuuteen kantava rauhan aika, minkä kuluessa Suomi kasvoi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Sosialidemokraatit hyvinvointivaltiota rakentamassa

7. Eduskunta sääti mittavan joukon uudistuslakeja 1960-, 70- ja 80-luvuilla, joita mm. SDP:n Forssan ohjelmassa
   v. 1903 oli vaadittu. Syvästi yhteiskuntaa muuttavia uudistuksia olivat mm. työeläkejärjestelmä, päivähoito, peruskoulu, terveyskeskukset, kansanterveyslaki, työelämän demokratisointiin tähdänneet uudistukset, yhteiskuntaa vakauttavat ja tuloeroja pienentävät tulopoliittiset ratkaisut ja laaja yhteiskunnallisten lakien kokonaisuus. Kansa tuki sosialidemokraattien tavoitteita. Suomi rakensi hyvinvointivaltiota yhteistyön politiikalla. Poliittiset raja-aidat voitiin ylittää oikealle ja vasemmalle. Sosialidemokratia oli se liima, joka yhdisti kansakunnan rauhan ajan suureen ponnistukseen, joka nosti Suomen jälleen jaloilleen.
8. Yhteiskunnan henki alkoi 1970-luvulla vähitellen muuttua. Alkoi nousta kritiikkiä liian laajoista ja kalliista julkisista palveluista, ja yksityistämisen ideologia alkoi saada politiikassa jalan sijaa. Hyvinvointivaltion rakentajille kehkeytyi vastavoimia. Juuri valmistuneet hyvinvointivaltion rakenteet haluttiin todistaa tehottomiksi ja yhteisesti verovaroin tuotettuja palveluja alettiin epäillä ja nakertaa. Yhteisen hyvän sijasta oikeistopuolueet ja pääoman edustajat halusivat muuttaa yhteiskunnan julkisia palveluja markkinaehtoisiksi.

Lamavuosista finanssikriisiin

9. Hyvinvointivaltion rakentaminen kriisiytyi 1990-luvun lamavuosina. Silloin alkoi hyvinvointimenojen voimakas karsiminen (vahvistuneen markkinaideologian paineessa) ns. kolmannen tien ohjelmallisessa hengessä. Se jatkui sosiaali- ja työvoimapolitiikan suuntaamisena siten, että pyrittiin patoamaan sosiaaliturvan käyttöä ja vähentämään siitä aiheutuvia menoja. Vedottiin myös EU-sopimusten rajoituksiin ja julkisten budjettien tasapainottamisvaateeseen. Sosiaaliturvan karsimiseen on synnytetty painetta myös verohelpotuksilla, mitkä heikentävät pysyvästi julkisen talouden rahoituspohjaa. Tämä kehityskulku on edelleen voimistunut vuoden 2008 talouden taantumasta lähtien.

10. Seurauksena on ollut, että Suomessa on siirrytty koko kansaa koskevasta hyvinvointipolitiikasta kohti amerikkalaista käytäntöä, missä on tyypillistä yksilön oman vastuun korostaminen. Uusliberalistisen talouspolitiikan kannattajat arvostelevat hyvinvointivaltiota erityisesti tehottomuudesta ja tuhlailevaisuudesta ja siitä, että se ei kannusta työtekoon ja ahkeruuteen. Tämä asenne on ideologista ja korostaa markkinoiden valtaa sekä ihmisen itsekeskeisyyttä ja yksilön omaa menestymistä yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun sijaan.

Päämääränä kansakunnan menestys

11. Työväenliikkeen synty oli historiallinen tapahtuma, missä ihmiset ottivat itselleen oikeuden rakentaa tulevaisuutensa haluamallaan tavalla. Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus oman aikansa elämäntapahtumien käsikirjoitukseen ja oikeus osallistua aktiivisesti elämän monimuotoiseen näytelmään. Tämän kaiken päämääränä on yhteisen menestyksen luominen kansakunnalle ja sen jokaiselle jäsenelle.

SOSIALIDEMOKRATIAN LUONNE JA YHTEISKUNNAN UUDISTAMISEN PERIAATTEET

12. Sosialidemokratia on vapausliike. Se on myös yhteiskuntaa muuttava liike. Vapautta ei saavuteta ajamalla häikäilemättä omaa etua. Ihmiset etsivät yhteisyyttä ja tarvitsevat ennen kaikkea solidaarisuutta. Yksin pystymme vain vähään, yhdessä voimme tehdä suuria. Visiomme on yhteistyön ja solidaarisuuden yhteiskunta. Sen toteuttamiseksi käytämme valtiollista ja muuta julkista valtaa ja vaikuttamista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
13. Yhteiskunnan uudistamisessa tärkeäksi kysymykseksi nousee taloudellinen ja sivistyksellinen toimeliaisuus. Markkinatalous ja sen rinnalla julkinen talous tulee saada yhdessä tukemaan kasvua, poistamaan puutetta ja rakentamaan laajasti yhteiskunnan henkistä ja taloudellista menestystä. Yksinomaan markkinoiden varaan rakennettu yhteiskunta ei toimi näin. Nykyisen markkinatalouden ongelmat paljastavat sen tehottomuuden. Se jättää osan tuotantomahdollisuuksista käyttämättä. Lamat ja työttömyys ovat tästä toistuvia ja talouden rakenteellisen heikkouden paljastavia esimerkkejä. Sosialidemokraatit näkevät, että markkinat ja valtio ovat toisiaan täydentäviä, eivät kilpailijoita. Valtion on taattava, että yhteiskunnan perusta on vahva. Toimivat markkinat ja vahva julkinen sektori antavat vakaan pohjan yhteiskunnan menestymiselle. Valtion tehtäviin kuuluvat mm. tutkimustoiminta, koulutus ja sivistyksen vaaliminen, infrastruktuurin, terveyden- ja sairaanhoidon ja sosiaaliturvan ylläpito, työlainsäädäntö, asuntotuotannon suunnittelu ja laajan yhdyskuntasuunnittelun järjestäminen. Tämä yhteiskunnan perusorganisaatio on samalla tehokkaan yksityisen yritystoiminnan välttämätön edellytys.

Positiivinen ihmiskäsitys ja kehitysoptimismi

14. Sosialidemokratia rakentuu positiiviselle ihmiskäsitykselle ja kehitysoptimismille. Niiden perustana ovat jatkuvasti kasvava ja laajeneva tieto, ymmärrys maailmasta ja sen liikelaeista sekä vahva, inhimillistä elämää kunnioittava sivistysperinne. Tiede ja teknologia ovat yhteiskunnan peruspilareita. Niihin perustuen voidaan rakentaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja suunnitelmallisesti. Yhä monimutkaisempi yhteiskunta vaatii laajaa perussivistystä ja korkeaa moraalia niin valinnoissa kuin toisten kohtaamisessa. Sosialidemokratia kunnioittaa ihmisen ainutlaatuisuutta ja elämän ainutkertaisuutta. Tästä kumpuaa ihmisarvon ehdottomuus ja suvaitsevaisuus, myös solidaarisuus kanssaihmisiä ja heidän yhteisöjään kohtaan. Erilaisuus on rikkaus, ei este eikä torjunnan kohde.

Demokraattinen sosialismi

15. Pohjoismainen hyvinvointivaltio sisältää demokraattisen sosialismin olennaiset piirteet. Vapaan Pohjolan sosialidemokraattisten puolueiden toiminnan lähtökohta on hyvinvointivaltio, jota on rakennettu viime vuosisadan alusta lähtien. SDP on demokraattisen sosialismin puolue. Puolueen aateperusta on lähtöisin demokraattisen sosialismin ideasta. Se tarkoittaa vapaiden ja tasa-arvoisten ihmisten yhteiskuntaa, minkä perusarvot työ, tasa-arvo ja turvallisuus on taottu kansakunnan kovien kokemusten alasimella. Sosialidemokratia oli käynyt työpaikoilla, joukkojärjestöissä ja koko yhteiskunnassa vuosikymmeniä kestäneen ankaran taistelun oikeistolaista ja vasemmistolaista totalitarismia vastaan kansanvaltaisten arvojen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta. Hyvinvointirakenteet kaikkineen osoittavat, että se tie johti lopulta demokratiaan perustuvan modernin pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyyn.
16. Sosialidemokraateille demokraattinen sosialismi merkitsee vahvaa taloutta, demokraattista valtiota ja yhteiskuntaa, joka takaa kansalaisvapaudet, poliittiset, taloudelliset ja sivistykselliset perusoikeudet kaikille ihmisille läpi elämän. Se torjuu alistamisen ja väkivallan ja tarjoaa sosiaalisen ja inhimillisen turvan. Demokraattinen sosialismi pitää sisällään idean vapaasta, oikeudenmukaisesta ja solidaarisesta yhteiskunnasta, joka tarkoittaa pelkistetysti sosialidemokratiaa. Se tarkoittaa samalla yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja omasta yhteisöstään sekä koko maailmasta. Siinä vallitsee luottamuksen ja keskinäisen kunnioittamisen ilmapiiri sekä tasavertaisen vuorovaikuttamisen kulttuuri.
17. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on sopimusyhteiskunta. Se perustuu demokraattisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mitkä koskevat myös pääomaa ja sen omistajia. Sopimusyhteiskunta nojaa yhteisiin sääntöihin ja lakien ja sopimusten kunnioittamiseen. Tämä tarkoittaa samalla vahvaa julkista toimintaa oikeudenmukaisuuden takeena, mutta se ei sulje pois kilpailun oloissa toimivaa elinkeinoelämää.

Hyvinvointivaltio

18. Pohjoismainen hyvinvointivaltiokäsite painottaa sitä, että valtiollinen päätöksenteko määrittelee sen, mitä kuuluu hyvinvointivaltion piiriin. Markkinavoimat eivät synnytä itsessään hyvinvointivaltiota ilman poliittista tahtoa ja ohjausta.
19. Nykyistä talousajattelua hallitseva talousliberalistinen ideologia pyrkii minimoimaan valtion roolia yleisesti ja erityisesti siirtämällä nykyisiä valtion ja kuntien tehtäviä markkinaehtoisiksi ja rajoittamalla valtion toimintaa talouden alueella. Tämä johtaa kansalaisten, samoin alueiden väliseen eriarvoistumiseen. Seurauksena on nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion vähittäinen, mutta määrätietoinen alasajo. Luokkayhteiskuntaan paluu merkitsisi, että olisimme palaamassa tilanteeseen, minkä poistaminen oli sosialidemokratian alkuperäinen tavoite.
    Tämän kuolemanlaakso-skenaarion välttäminen on sosialidemokratian haaste ja velvollisuus.
20. Hyvinvointivaltio pitää edelleen rakentaa vahvan julkisen toiminnan periaatteelle. Hyvinvointirakenteet on nostettava uudelleen jaloilleen talouslaman sille aiheuttamasta kompuroimisesta. Nämä rakenteet on nähtävä pitkävaikutteisina sosiaalisina investointeina, joiden tulokset varmistavat pohjoismaisen yhteiskuntamallin uudistamisen ja jatkumisen. Sosiaalinen investointimalli menestysstrategiana edellyttää valtiota, jolla on määrätietoinen ohjelma kaikille kuuluvien palvelujen ylläpitämiseksi. Sen ytimessä on kansalaisten hyvinvointia turvaava toiminta, missä tunnistetaan inhimilliset voimavarat, ja ohjelmaan investoidaan johdonmukaisesti siten, että puute ja köyhyys ja sen periytyminen seuraaville polville estetään. Tarvitaan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen erityisohjelma.

Tasa-arvo

21. Sosialidemokraattien tavoite on sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten eriarvoisuuksien poistaminen. Pelkistettynä tavoite on köyhyyden ja vähäosaisuuden poistaminen, hyvän elämän edellytysten tarjoaminen kansalaisille riippumatta syntyperästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai asuinpaikasta. Nämä tavoitteet edellyttävät solidaarisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja kansakunnan yhteistä menestystä välttämättömäksi pohjaksi yksilöiden menestykselle. Vallankäytön yhteiskunnassa on rakennuttava kansanvallan periaatteelle. Sen ytimessä ovat riippumattomat yksilöt. Valta kuuluu kansalle, ei millekään eliittiryhmälle. Toisen maailmansodan jälkeen hyväksyttiin YK:n ihmisoikeuksien julistus. Sen mukaan yksilöllä on yhteiskunnan jäsenenä ja tasa-arvoisena kansalaisena oikeus saada sosiaalista turvaa ja hänelle tulee taata myös sivistykselliset ja taloudelliset oikeudet. Tästä ollaan uusliberalistisen politiikan seurauksena irtautumassa. Sosialidemokraatit pitävät välttämättömänä, että Suomi pitää kiinni ihmisoikeuksien julistuksesta, ei vain sanoissa, vaan myös teoissa.

Vapaus ja rauha

22. SDP on rauhan puolue. Tarvitsemme enemmän demokratiaa, enemmän kansalaisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja vastuullista vapautta. Nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain rauhan oloissa. Haluamme edistää globaalien turvallisuusrakenteiden toteuttamista Yhdistyneiden Kansakuntien myötävaikutuksella. Ponnistelemme johdonmukaisesti yleisen aseidenriisunnan puolesta. Erityisesti on tehtävä työtä ydinaseiden kieltämiseksi kokonaan ja pyrittävä kilpavarustelun lopettamiseen. Näin säästyvät voimavarat voidaan käyttää taloudellisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin. SDP sitoutuu edistämään rauhan ja edistyksen vastavuoroisuutta Suomessa, sen lähialueilla, Euroopassa, maailmassa. Turvallisuuspolitiikan ytimenä on ihmiskeskeinen, siis inhimillinen turvallisuus. Sosialidemokraatit korostavat laaja-alaista ja yhteistyöhön perustuvaa turvallisuuspolitiikkaa vaihtoehtona voimapolitiikalle ja aseisiin perustuvalle turvallisuudelle. Sosialidemokraatit pitävät kansainvälistä rauhantilaa jatkuvasti uhkaavien kriisien rauhoittamista kansainvälisen yhteisön keskeisenä tehtävänä. Kriisien hallintaan liittyvät läheisesti väestökysymys ja muuttoliikkeet. Niiden hallitsemiseksi on toimittava Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansanvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä, kansanvälisiä sopimuksia ja menettelyjä soveltaen ja kunnioittaen.
23. Sosialidemokraateille vapaus on positiivista vapautta – vapautta pakosta, mutta myös vapautta johonkin. Tämä tarkoittaa mm. vapautta työhön, toimeentuloon, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen, puhtaaseen ympäristöön ja kestävään talouskasvuun. Vapaus ei ole vain vahvojen vapautta. Vapautta pitää voida myös rajoittaa, jotta suurten joukkojen vapautta voidaan laajentaa. Kahlitun ei tarvitse suvaita kahleitaan!

Sivistys

24. SDP on sivistyspuolue, se on myös inhimillisen pääoman puolue. Sosialidemokratia haluaa tukea tiedon ja sivistyksen edistämistä kansakunnan ja yksilön menestymisen turvaamiseksi. Sosialidemokraatit pitävät sivistyselämän laajentumista yhtä tärkeänä kuin valtiollista kansanvaltaa. Valtiollisen itsenäisyyden perusteena on pidettävä kansallista kulttuuria ja mahdollisuutta nostaa kansakunnan sivistyksellistä tasoa.
25. Sivistys kasvattaa ihmisiä kansalaisina ja koulutus on sivistyksen kivijalka. Se on myös toimivan demokratian ehto ja varmistus: mitä enemmän sivistystä, sitä vahvempi on demokratia. Sivistys on ymmärrystä maailmasta, kykyä tehdä valintoja ja arvioida kriittisesti omien valintojen seurauksia. Sivistys on yhteiskunnassa puutteellista silloin, kun syntyy ennakkoluuloja ja levitetään vääriä tietoja, joiden kohteena ovat toisenlaisesta kulttuurista tulevat tai eri tavalla uskovat. SDP ei hyväksy rasismia.
26. Yhteiskunnan rakentamisen on perustuttava ennakkoasenteista ja intohimoista vapaalle tutkitulle tiedolle. Kaikille on turvattava varallisuudesta, syntymätaustasta ja asuinpaikasta riippumatta yhteisesti rahoitetut, maksuttomat koulutusmahdollisuudet varhaiskasvatuksesta aina korkeimpiin tutkintoihin asti. Jokaisella kansalaisella on oikeus edetä tiedollisesti, taidollisesti ja henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti ja jokaisella on oikeus sijoittua yhteiskuntaan osaamisen ja kyvykkyyden edellyttämiin tehtäviin.
27. Vapaa kansalainen – vapaa kansalaistoiminta kuuluvat demokraattisen yhteiskunnan rakenteeseen olennaisena osana. Kansalaisten vapaaehtoisesti muodostamat ja niiden sisällön vapauden periaatteella rakentuvat opinahjot kuten kansan- ja työväenopistot ovat olleet olennainen osa suomalaisen sivistysperinteen rakentamisessa. Vapaa kansansivistys on uudelleen nostettava tavoitteidemme eturiviin ja toiminta sovitettava nykyaikaisen tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Tätä toimintaa on yhteisistä varoista tuettava.
28. Vapaus taiteeseen – kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuurin ja taiteen merkitys maailmassa kasvaa: luova työ ja kulttuurin tuoma hyvinvointi pitävät yhteiskuntaa koossa ja antavat sisältöä meidän kaikkien elämään. Sosialide-mokratia kannattaa monimuotoisia, maksuttomia ja edullisia kulttuuripalveluita, joissa otetaan huomioon myös yhteiskunnan vähäosaiset kansalaiset. Julkisesti rahoitettu kulttuuri on tuotava lähelle ihmisiä. Tarvitsemme hyvää taidekasvatusta, eläviä kulttuuriympäristöjä ja palveluja erityisryhmille. Kaikilla tulee olla oikeus nauttia, teh-dä ja kokea kulttuuria varallisuudesta ja taidoistaan riippumatta. Ammattitaiteilijoille on turvattava säällinen toi-meentulo, mikä viime kädessä turvaa taiteen vapauden. Kulttuuri on myös tulevaisuuden taloutta ja työllisyyttä.

POHJOISMAINEN TYÖVÄENPUOLUE

29. SDP on myös työväenpuolue. SDP kuuluu kiinteästi vapaan Pohjolan sosialidemokraattisten työväenpuolueiden arvoyhteisöön. Työ on meille arvo sinänsä, koska kansakunnan hyvinvointi ja menestys perustuvat työllä aikaansaatuihin tuloksiin. Työn tulokset ovat välttämätön perusta sosiaaliselle tasaukselle samoin kuin koulutukselle ja muulle sivistystyölle. Vain vahvan talouden vallitessa voidaan yhteiskunnan toiminnan kautta saada aikaan aineellinen hyvinvointi ja henkisen kasvun edellytykset, joille yksilön turva, hyvinvointi sekä kansakunnan menestys perustuvat.

30. Vahva talous on mahdollista silloin, kun kansantalouden tuotannontekijät on tehokkaasti organisoitu ja työvoima on täyskäytössä. Modernin talouden tavoitteena pitää olla täystyöllisyys. Demokratia on ulotettava talouteen ja työelämään. Yritysdemokratia on tehtävä todelliseksi, Kun työntekijöiden tieto ja osaaminen lisääntyvät, heidän osuutensa kokonaistuloista tulee kasvaa. Sosialidemokraatit haluavat toteuttaa inhimillisen pääoman kasvupolun, jossa taloudellisen tietämyksen ja osaamisen lisääntyminen johtaa myös demokratian lisäämiseen ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Tämän toteuttamiseksi ja talousjärjestelmän rakenteiden uudistamiseksi on käynnistettävä kansallinen ohjelma. Siinä inhimillinen sivistyspääoma on nostettava tärkeimmäksi tuotannontekijäksi ydintavoitteena täystyöllisyys.

Vastuu ympäristöstä

31. Ympäristömuutosten hallitsemattomuuden uhka ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat tulevaisuuden suuri haaste. Työväenpuolue tuntee vastuun myös ympäristöstä. Taloudellinen toiminta yhdyskuntien rakenneratkaisut on toteutettava niin, että luonnonvarojen käyttö ja luontoon kohdistuva rasitus sopeutuvat luonnontalouden ehtoihin. Haluamme jättää elinkelpoisen maapallon tuleville sukupolville. Tämä edellyttää talousjärjestelmän ja yhdyskuntien rakenteellista uudistamista, teknologian valjastamista tähän tarkoitukseen. Se edellyttää valtioiden välisiä menettelyjä markkinoiden suitsemiseksi, sillä markkinat eivät pysty omaa toimintaansa järkevöittämään näiden ehtojen toteuttamiseksi. Tarvitaan vahvaa valtiollista ja valtioiden välistä normitusta ympäristön tulevaisuuden turvaksi. Esimerkiksi sopii toiminta ilmastokysymyksen ratkaisemiseksi. SDP kannattaa ohjelmaa, jolla Itämeri suojellaan. Sosialidemokraatit tukevat kestävän kehityksen politiikkaa.

Valtion rooli

32. Työväenpuolue rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa vahvan valtion perustalle. Valtion tulee perustua kansan enemmistön hyväksymälle perustuslaille. Perustuslaki ei ainoastaan luo oikeuksia kansalaisille, vaan myös rajoittaa julkisen vallan toimintaa eli estää diktatuurin. Hallitsijan vallan rajoittaminen on ollut länsimaista valtiokäytäntöä Magna Cartasta lähtien ja on perustuslain kantava idea.
33. Valtio turvaa kansalaisten vapausoikeudet, pitää voimassa oikeusturvan ja takaa henkilökohtaisen koskemattomuuden. Taloudellinen turva, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat valtion ja muiden julkisten toimijoiden ylläpidettäviä, mukaan lukien turva sairautta, vammautumista tai muuta turvaa edellyttävää tilannetta vastaan.

34. Erityinen huomio on kohdistettava siihen, että valtio on valmis ottamaan vastuuta silloin, kun yksityinen pääoma on kykenemätön tai haluton uudistamaan talouden rakenteita ja varmistamaan tuotannontekijöiden tehokkaan käytön. Valtio on kykenevä riskinottaja ja uuden rahoittaja myös tutkimuksen ja kehitystoiminnan alueella, mikä pohjustaa talouden edistystä ja rakenteiden uudistamista sekä innovaatioiden syntyä. Valtion vastuuta korostaa myös talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttava teknologinen murros sekä siitä aiheutuvat vaikutukset kansalaisten elämään.
    
35. Valtion on ohjattava kansantalouden voimavarojen suuntautumista ja tehokkaan kysynnän varmistamista. Viimekädessä valtion tehtävänä on tarjota työtä heille, jotka sitä haluavat tehdä vähintään sopimusten mukaisella vähimmäispalkkatasolla. Tämä valtion velvoite voidaan toteuttaa myös organisoimalla tuotantovälineitä yritystoiminnaksi. Tässä tarkoituksessa valtio voi käyttää aloiteoikeutta yritysten perustamisessa joko yksin tai yhteistyössä yksityisen pääoman kanssa.
    
36. Vahva julkinen talous toimii suhdanteiden vaihteluita tasaavana vakauttajana. Valtio on markkinoiden säätelijä ja raamittaja. Valtion rooli on varmistaa, että toimintaympäristö on tasapuolinen. Monopolitilanteissa valtion ja muun julkisen toimijan vastuulla on tämänkaltaisten tehtävien hoitaminen, jotta poliittinen kontrolli ja vastuu ovat kansalaisten turvana pääoman saalistamista vastaan. Konfliktiriskien maailmassa talouden huoltovarmuus on edelleen tärkeä osa valtion vastuullisista tehtävistä.

Työ hyvinvoinnin perustana

37. Hyvinvointi on työhön perustuvan edistyksen tulos. Pääoma ilman työtä ei saa aikaan mitään lisäarvoa inhimillisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuottaakseen yhteiskuntaan hyötyä, on työn ja pääoman oltava samanaikaisesti läsnä. Tämä pätee myös automatisoituvassa, digitalisaation ja robottien ajan tuotantotavassa. Tämän kehitysvaiheen tulosten jakamiseen on sovitettava myös verotukselliset ratkaisut yhteishyvän talouden perustaksi, sillä tämänkään tuotantotavan tulos ei synny tyhjiössä, vaan yhteiskunnan luomissa olosuhteissa. Siksi myös yhteiskunnan on verotuksen kautta saatava robottiajan arvonlisäyksestä perusteltu osuus.

38. Kansalaisten yhteisöön kiinnittyminen ja elämän edellytykset yhteiskunnassa ovat yhteydessä työhön niin pitkälle kuin inhimillisiä tarpeita tulee tyydyttää, vaikka uudistuva tekniikka hoitaakin yhä useammin ruumiillisen ponnistuksen ja rutiinityön. Monia kansalaisia työ kuormittaa kohtuuttomasti ja johtaa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Ratkaisuna työn rasittavuudelle on yhä useammin etätyö vaihtoehtona. Yhä useammalle työ ja vapaa aika eivät enää selkeästi erotu omassa ajankäytössä: työ on aina läsnä henkisenä kuormittajana. Kasvava määrä ihmi-sistä on työttöminä ilman omaa syytä. Ratkaisua näihin epäkohtiin pitää hakea työn uudelleen jakamisesta ja työelämän uudelleen järjestämisestä. Samalla voidaan tehostaa pääoman käyttöä esimerkiksi uusilla työaikajaksotuksilla. Kun kehittyvä teknologia, pääomakannan tehostettu käyttö ja uudet työn organisoimistavat yhdistetään, voidaan samalla edetä kohti työajan merkittävää lyhentämistä ansiotasoa alentamatta.

Hyvinvointivaltion rahoittaminen

39. Hyvinvointivaltion toteutuksesta vastaavien valtion ja kuntien ja muiden julkisen talouden toimijoiden rahoitus on oltava vakaa. Verojen ja muiden tulojen kerryttäminen on oltava oikeudenmukaista ja maksukyvyn huomioon ottava. Verokantojen kattavuus ja progressiivisuus on oltava määritysperusteina. Myös yritysten ja pääomien omistajien on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Pääoma ei saa olla vapaamatkustaja, koska yhteiskunta luo sille tuloksen tekemisen puitteet. Pääoman tuottoa on verotettava vähintään samasuhteisesti kuin palkkatuloa ja niihin vertautuvia tuloja. Pääomatulojen veronkierto ja verovälttely on estettävä kansainvälisillä sopimuksilla. Varallisuus on palautettava verotuksen piiriin.

GLOBALISAATIO

Uusi luokka-ajattelu

40. Kasvava keskinäinen riippuvuus ja talouden globalisaatioksi kutsuttu kehitysvaihe on muuttanut peruuttamattomasti kansantalouksien työnjakoa, kansallisten talouksien sisäisiä rakenteita, kansalaisten tiedon saannin ja yhteydenpidon edellytyksiä. Se on samalla lisännyt kansakuntien keskinäistä riippuvuutta. Tavoiteltaessa globalisaation hallinnan keinoja on puhuttava ihmiskuntapolitiikasta ja samalla globalisaation tuottamien hyötyjen tasaamisesta kansakuntien kesken. Globalisaatiokehitys voimistuu ja sitä vauhdittavat kiihtyvä teknologinen kehitys, paineet ympäristöongelmien samoin kuin väestömuutosten ja –liikkeiden hallitsemiseksi. Yhdistyneet Kansakunnat on nostettava tämän kehitysvaiheen keskeiseksi toimijaksi.

39. Suomi on pieni, pääoma- ja energiavaltaisen tuotantorakenteen hallitsema talous. Siksi sen on huolehdittava sopeutumiskyvystä muuttuvaan kansainväliseen työnjakoon, jatkuvien muutosten tunnistamiseen ja reagointikyvyn parantamiseen. Sosialidemokraatit haluavat panostaa uusien, globaaleille markkinoille suuntaavien liiketoiminta-alojen kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen sisällöt ja rakenteet on uudistettava vastaamaan muuttuvan talouden rakenteen vaatimuksia.

41. Strategisesti tärkeillä talouden aloilla on valtion oltava toimijana tai merkittävällä panoksella mukana. Samoin valtion rooli tutkimus- ja kehityspanosten kautta innovaatioiden perustan rakentajana ja talouden rakenteen uudistajana on pidettävä vahvana. Tärkeää on huomata, että innovaatiokyvykkyydessä on määrän lisäksi myös suunta, mihin julkinen toimija valinnoillaan vaikuttaa. On estettävä vapaiden markkinoiden ylilyönnit mm. ympäristön kannalta haitallisissa toiminnoissa. Valtion näin synnyttämä osaamispääoma on monissa talouden ja teknologian kehitysvaiheissa ratkaiseva yritysten menestymiselle. Valtion päätösvalta suhteessa yrityksiin on säilytettävä kansainvälisten sopimusten tulkinnassa. Valtion taloudellisten panostusten säilyttäminen korkealla tuottaa yhteiskunnallista säästöpääomaa. Sen leviäminen talouteen hyödyttää niin yksityistä yritystoimintaa kuin työntekijöitäkin.

Taloudellinen epätasa-arvo on rakenteellinen ongelma

42. Nykyinen kapitalismitalous voidaan jakaa neljään ryhmään: perinteiset pääomanomistajat; spekulatiivisista myyntivoitoista tulonsa saavat ja finanssikeinottelijat; palkkatuloilla elävät työntekijät; sosiaalisista tuista, kodin anteliaisuudesta tai hyväntekeväisyydestä toimeentulonsa saavat hyvinvointivaltiosta riippuvaiset henkilöt.
    Tämä nykykapitalismin aikana kärjistyvä jako ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta tärkeä jaottelu on otettava sosialidemokraattisen politiikan käyttöön vaikutettaessa kansantalouden tuloksen jakautumiseen.

43. Olemme vakuuttuneita siitä, että kaiken yhteiskunnallisen vääryyden alkusyy on taloudellisessa vääryydessä. Merkittävin taloudellista epätasa-arvoa aiheuttava rakenteellinen vinouma nykykapitalismissa on se, että pääoman kasvu ja tuotto ylittävät kansantalouden kasvun ja samalla myös palkkatulojen kasvun. Tästä seuraa jatkuvasti kärjistyvä ristiriita pääomia omistavien ja usein perityn omaisuuden ja palkkatulojen saajien välillä. Samalla tämä kehitys on esimerkki kapitalismin kriisejä tuottavasta, jopa itsetuhoisesta ja kansantalouden sisäisiä ristiriitoja kärjistävistä kehityskuluista. Nykymenolle vaihtoehtoisen talousmallin rakentaminen on aloitettava siitä, että reaalitalous erotetaan kiihtyvästi kasvavasta ja jyrkkiä vaihteluita aiheuttavasta finanssikapitalismista. Juuri nyt Euroopan yllä leijuu finanssikapitalistisen talouseliitin pyörittämän keinottelutoiminnan haamu. Yltiö-päinen rahan tahkoaminen nykyaikaisen teknistyneen pörssitoiminnan kiihottamana on saanut kohtuuttoman valta-aseman. Tämä reaalitalouden varallisuuden moninkertaisesti ylittävä ja laskelmoitu finanssitoiminta ei
    siirry laajojen kansanjoukkojen hyväksi talouden kasvuna ja hyvinvointina eikä se myöskään ota huomioon kestävän kehityksen reunaehtoja. Nykyinen talousjärjestelmä on neljännesvuositalous, missä johdannaiskaupat
    perustuvat kuvitteellisiin, eivätkä todellisiin arvoihin. Tämä ei luo kestävää pohjaa talouden kehittämiseen.
    Talousjärjestelmään tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

44. Talouden nousuvaiheiden tulokset jaetaan harvoille, mutta romahdukseen johtavien seurausten hoitamiseksi vaaditaan kansalaisten eli veronmaksajien tukea. Tämänkaltaisen markkinatalouden syöpäkasvaimen juuret ovat ihmisluonnon ahneudessa, hallitsemattomassa keinottelussa ja valtioiden johtajien kyvyttömyydessä sekä haluttomuudessa asettaa rajoja tälle moraalittomalle, vaikkakin nykynormien perusteella lailliselle toiminnalle. Tämä on itse asiassa toimintaa laillisuuden valekaavussa. Asetelman oikaiseminen tulee aloittaa siitä, että normaali talletus- ja luottopankkitoiminta pitää erottaa keinottelua tuottavasta investointipankkitoiminnasta. Tällä varjellaan veronmaksajien joutumista toistuvasti keinottelutoimintojen seurausten pelastajaksi. Tämä periaate on saatava voimaan ensin Euroopan unionin alueella ja viime kädessä maailmanlaajuisesti. Finanssiliiketoiminnan voitot on saatettava verotuksen piiriin.

Vastuullinen yritystoiminta

45. Markkinataloudessa tavara- ja palvelutuotanto, julkista palvelutuotantoa lukuun ottamatta, on järjestetty pääosin yksityisten yritysten hoitamana. Sosialidemokraattien tavoite on tuotantotoiminnan edellytysten parantaminen ja yritystoiminnan menestys, sillä kaikki talouden edistys on riippuvainen tuotantopohjan kehityksestä. Kasvu syntyy teknologian, yritysten, teollis-taloudellisen rakenteen sekä niitä tukevien instituutioiden yhteisvaikutuksesta ja niiden keskinäisistä vuorovaikutussuhteista. Osuustoiminnallinen yritystoiminta on perusolemukseltaan vastuullinen tulevaisuuden yritysmuoto.

46. SDP ymmärtää yrittäjyyden ja talouden edistyksen yhteyden ja sen yhteiskuntaan dynaamisuutta tuovan vaikutuksen. Talouden tulos syntyy yhteisvaikutuksesta, missä osallisina ovat yksityinen ja julkinen sektori; molemmat ammentavat menestymistä laajasta ja laadukkaasta sosiaalisesta ja fyysisestä toimintaympäristöstä ja niiden kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Luodessaan yritystoiminnalle menestymisen edellytykset on yhteiskunnan saatava vastikkeena perusteltu osuus syntyvästä tuloksesta käytettäväksi yhteishyvän tarpeisiin.

47. Koska työntekijät ovat välttämättömät yritystoiminnan lisäarvon tuottajina ja tuloksen aikaansaamisessa, on työelämän rakenteita uudistettava työntekijäpainotteisemmiksi. Yhteistoimintaa yrityksissä on muutettava todellisen yhteistyön ja tasavertaisen vuorovaikuttamisen mahdollistamiseksi. Yritystoimintaa on uudistettava niin, että voitto ei ole osakeyhtiön ainoa tavoite, vaan on otettava huomioon myös yritystoiminnan yhteiskunnallinen näkökulma ja ympäristövaikutusten vastuullisuus.

48. Lyhyen tähtäimen voiton ja omistaja-arvon maksimoinnin tavoite heikentää pitkäaikaisesti tarkasteltuna talouden suorituskykyä sekä keskittää taloudellista ja siihen kietoutuvaa poliittista valtaa. Tämä demokratian uhka on tunnistettava ja sen kehityskulkuun on puututtava.

49. Tasapainotettu yritystoiminnan malli pitää rakentaa niin, että omistajien ja palkatun johdon osuuden lisäksi otetaan huomioon yritystoiminnan tulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten tulokseen liittyvän työpanoksen lisäksi yhteistyö- ja liikekumppanit. Koska yritysten tulos ei synny tyhjiössä, vaan yhteiskunnan luomassa toimintaympäristössä, on liiketoiminnan edellytysten rakentajan eli yhteiskunnan (valtio, kunta) saatava tuotoksesta perusteltu osuus veroina. Talouden rakenteellisen muutoksen vauhdittajaksi tulee poliittisten toimijoiden ohella kutsua myös ammattiyhdistysliike, joka nostaa esiin eettisesti korkeatasoisten yritysten toimintaa. On tärkeää, että ay-liike ottaa muutkin kuin palkkatyöntekijät kuten freelancerit, yksinyrittäjät ja nollatuntisopimusorjat
    eettisen keskustelun ja tarvittavan muutoksen piiriin. Vastuullinen yritystoiminta kansainvälisessä katsannossa tarkoittaa sitä, että ei kilpailla työntekijöiden palkkojen ja työolojen heikennyksillä. On saatettava voimaan kansainvälisiä sopimuksia ja todennettava niiden noudattaminen aktiivisella valvonnalla. Tässä Euroopan unionilla on merkittävä tehtäväalue ja mahdollisuus toimia tienraivaajana.

50. SDP ja ay-liike yhdessä kasvattavat kansanvallan voimaa, mikä on välttämätöntä kansakunnan menestymiselle. Ay-liike on palkansaajien ja itsensä työllistäjien paras turva epävarmassa maailmassa ja talouselämän myrskyisässä muutoksessa. Sosialidemokraattien tulee seurata aikaansa ja varmistaa demokraattisten menettelyjen toteutuminen myös omassa järjestötoiminnassa.

KANSAINVÄLINEN SOSIALIDEMOKRATIA

Kansainvälinen yhteistyö

51. Globaali talous ja sen vaikutukset hyvinvointivaltion toiminnan edellytyksiin, hallitsematon väestönkasvu ja siitä seuraava muuttoliike yhdistettynä konfliktien aiheuttamaan pakolaisuuteen ovat uhkia. Niihin on haettava ratkaisua globaalilla tasolla. Keskeisin toimija on Yhdistyneet Kansakunnat alajärjestöineen. Vain vahvan YK:n johdolla voidaan ratkaista globaalit haasteet, mitkä ovat edessä kaikilla kansoilla ja kaikilla mantereilla.

52. Suomi ja Euroopan unioni - kansalaisten yhteisö ja sosiaalinen unioni
    SDP on kansainvälistä yhteistyötä korostava kansanliike. Euroopan unionin jäsenenä Suomi on mukana laajassa ja monille yhteiskuntapolitiikan aloille vaikuttavassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Ylikansalliset sitoumukset ja vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön ovat jo varsin merkittäviä kokonaisuuksia. Kyse on federalismin ja kansallisen suvereniteetin suhteesta. Euroopassa rauhaa ylläpitävä ja kansalaisten hyvinvointia rakentava integraatio on hyväksyttävää, mutta sosialidemokraatit haluavat rakentaa kansalaisten yhteisön ja sosiaalisen unionin. Euroopan unionin rakenteita on muutettava. Vuosikymmeniä jatkuneen markkinaliberaalisen Euroopan rakentamisen jälkeen on viimeistään nyt hetki alkaa rakentaa sosiaalista Eurooppaa periaatteella: Euroopan unioni ei ole vain valtioiden yhteisö, siitä pitää rakentaa ihmisten yhteisö. Muuten joudumme luopumaan Euroopan integraatiosta ja Euroopan kansalaisuudesta.

Integraatio ja federalismi

53. Kansallisvaltioiden identiteetti ei enää saa perustua vastakkainasetteluihin, vaan moniarvoiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, missä tunnetaan oma arvo ja annetaan arvo toisillekin. Sellaisella periaatteella sosialidemokraatit suuntautuvat myös Euroopan yhdentymiseen. Sosialidemokraatit painottavat sitä, että kansainvälisen riippuvuuden ja yhteistyön lisääntyessä on kuitenkin säilytettävä valtiolliset instituutiot. Suomen tulee edelleen kansakuntana omista lähtökohdistaan kehittää aineellista ja henkistä vaurauttaan ja säilyttää valtiollisen toiminnan edellytykset. Suomi kuuluu pohjoismaiseen arvoyhteisöön, mikä koskee moninaista taloudellista ja poliittista yhteistyötä mukaan lukien oman alueen koskemattomuuden turvaaminen. Oman alueensa turvaamisessa Suomi nojaa uskottavaan puolustuskykyyn, joka tarkoittaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvia puolustusvoimia.
    
54. Tiivistyvällä yhteistyöllä Euroopan sosialististen puolueiden ja Sosialistisen Internationaalin kanssa SDP pyrkii vaikuttamaan siihen, että nykyinen markkinakapitalismille alistettu poliittinen linja muuttuu.

55. Euroopan valuutta-alue
    Suomi on liittynyt Euroopan yhteisvaluutta-alueeseen talous- ja turvallisuuspoliittisin perustein. Jäsenyyttä pitää jatkossakin arvioida näiden perusteiden kansakunnalle tarjoamien menestystekijöiden tai esteiden kautta. EU/EURO-alueella tavoite on oltava verokilpailun estäminen. Sosialidemokraatit vaativat, että määritellään minimiverokannat yritys- ja finanssiliiketoimille ja veroparatiisit lakkautetaan.
    
56. Kansalliset rajat ylittävä, normaalia talouden kehitystä häiritsevä finanssikapitalismi tarvitsee vastavoiman ja rajoitteita. Niiden aikaansaaminen on mahdollista vain kansainvälisellä yhteistyöllä, mm. Euroopassa sosialistipuolueiden toiminnalla yhteistyössä järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa
    
57. Kaiken edellä esitetyn kantavana voimana on vastuuntunne – vastuu kansallisesti, kansainvälisesti, ja vastuu aivan erityisesti kansalaisia kohtaan hyvän ja turvallisen elämän edellytysten varmistamiseksi, sillä periaatteella, että heikoimmatkin yhteiskunnan jäsenet voidaan kantaa mukana inhimillisesti arvokkaalla tavalla.

* * * * *
Se, joka hallitsee talouden tuotantovälineitä, hallitsee myös henkistä käsitemaailmaa, ja siten myös ymmärrystä, millä taloudellista todellisuutta tulkitaan.

Tutkijaluettelo:

Talous- ja yhteiskuntatieteilijät, joiden julkaisuihin mm. ohjelmavalmistelussa on tukeuduttu:

Ahokas Jussi, Atkinsson Anthony B., Balls Ed, Dobbs Richard, Forstater Mathew, Haaparanta Pertti, Holappa Lauri, Hutton Will (William), Kaltenbrunner Annina, Keynes John M., Kiander Jaakko, Kivimäki Ville, Koller Tim, Korkman Sixten, Krugman Paul, Levinas Emmanuel, Marx Karl, Mazzucato Mariana, Monnet Jean, Murray Michael J., Piketty Thomas, Ramaswamy Sree, Reich Robert B., Remes Mikko, Sipilä Jorma, Stiglitz Joseph E., Summers Lawrence H., Sänkiaho Risto, Tuomala Matti, Turner Adair, Vahtola Jouko, Voigt Douglas, Ylönen Matti. (Tutkijaluettelo ei luonnollisesti sisälly lopulliseen ohjelmaan)
------

26.12. 2016
Veikko Simpanen:
Kiitos teille jokaiselle, jotka olette reagoineet fb – kirjoitukseeni, jossa äskettäin ilmaisin ilahtumiseni ja samalla oman mielipiteeni SDP:n helmikuun puoluekokouksen puheenjohtajan valintaa koskien.
Jotkut ovat epäilleet, että en näe yhteiskunnassamme tarvetta uudistuksille. Heidän huolensa on turha. Heitä kehotan tutustumaan kotisivuni arkistoon, sieltä löydätte aikamoisen määrän julkaisemiani uudistusesityksiä. 
Puoluekokouksen käsiteltävänä ja päätettävänä on erittäin merkittäviä asiakysymyksiä, joilla linjataan sitä miten SDP ja SDP:n jäsenet haluavat uudistaa yhteiskuntaa. Viisisataa jäsenten valitsemaa puoluekokousedustajaa tekee korkeimmalla SDP:n päätöksentekotasolla ensi helmikuussa päätökset yhteiskunnan uudistustavoitteiksi.
Mitä muutoin yleisesti tulee kokemiimme ja havaitsemiimme muutostarpeisiin, riippuu tietenkin siitä, mitä kukin pitää omista lähtökohdistaan katsoen tarpeellisena muuttaa. Se vaihtelee tietysti erittäin paljon myös Suomen väestön keskuudessa. 
Itse näen nyt suurimpana yhteiskunnallisen uudistamisen tarpeena rajuihin mittoihin kasvaneiden ja ihmisarvoa loukkaavien erityisesti seuraavien ongelmien poistamisen:
Satatuhatta lasta elää huoltajiensa kera köyhyydessä, sataviisikymmentätuhatta eläkeläistä elää aliravittuina köyhyydessä, kaksisataatuhatta ihmistä elää riittämättömän työmarkkinatuen varassa ja heistä yli puolet on kärsinyt tästä yhdenjaksoisesti yli 300 päivää ja n.40 000 henkilöä yli 700 päivää. Maksuongelmaisina ja luottokelpoisuutensa menettäneinä on jo useita satoja tuhansia Suomen kansalaista.
Työntekijän asemaa ja oikeuksia on heikennetty ja heikennetään parhaillaan jo toimeentuloa vaarantavalla ja pelkoa synnyttävällä tavalla.
Työttömien alistaminen on toteutettu ihmisarvoa loukkaavasti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu ovat nyt uhattuna. 
Näiden yhteiskuntamme vakautta ja jopa turvallisuutta jo uhkaavien kansan elämänlaatu-ongelmien poistamisen näen nyt SDP:n ja puolueen johdon suurena yhteiskunnan uudistamistehtävänä. 
Tämän kauheisiin mittoihin jo kasvaneen hädän ja syrjäytymisen vähentäminen on mielestäni maassamme tärkein uudistamistehtävä ja tähän on ryhdyttävä pian.



Pentti Hämäläinen: Veikko: kaikki esille nostamasi teemat häpeäksi niille, jotka jonkintasoisesti ovat moraalisesti sitoutuneet tasa-arvoon ja hyvinvointi-ideologiaan. Monien asioiden korjaaminen vaatii valtion ja kuntien väliintuloa. Mutta vielä tärkeämpää on linjata puolueen yhteiskunnalliset tavoitteet rakenteellisiin korjauksiin, nykyistä muotitermiä käyttääkseni. Tälle politiikkalohkolle on annettu nimeksi ensijako (predistribution) erotukseksi siihen, että ongelmia poistetaan ja autetaan ongelmiin joutuneita sosiaalisten tulonjakojen ja vastaavien kautta. Etujako-politiikan tavoitteeksi on määritelty mm.: muuttaa nykyisen markkinatalouden rakenteita siten, että tuloksena on oikeudenmukainen tulos kaikille lisäarvoa synnyttäville, ja osuus myös niille, jotka tuotantoon eivät voi osallistua, mutta samanarvoisia kansalaisia ovat kuin muutkin. Tämä edellyttää talouden valtasuhteiden muuttamista, talouden ohjaamisen välineitä, ja myös taloudessa toimivien palkitsemisia. Onko sosialidemokraateilla tähän selkeä ja johdonmukainen ohjelma? Ei ole. Sen keskeiset teesit pitää kiinnittää periaateohjelmassa, muutoin politiikasta tulee reaktiivista, ei omien tavoitetilojen edistämistä, kuten viimeaikoina myös hallituksessa oltaessa on käynyt. Onko sosialidemokraateilla rohkeutta määritellä tavoitteet, politiikan tyekemisen teesit, ja seisoa niiden takana, on ratkaisevaa. Vai taivummeko merkkinoiden "oletettujen reaktioiden" ja oikeiston pelottelujen vuoksi vain pintanäpertelyyn? Lahden kokous voi olla merkittävä, jos on ollakseen.