Suomen säästöstrategia: Veronalennuksia rikkaille, tuskaa köyhille

Jussi Systä 13. kesäkuuta 2025

- käännös alkuperäisestä artikkelista Social Europe verkkolehdessä 12.6. 2025 

Oikeistolaisen hallituksen finanssipolitiikka, jota markkinoidaan kestävän kehityksen keinona, näyttää suosivan yrityksiä ja varakkaita, kun taas työssäkäyvä enemmistö kohtaa ankaria leikkauksia.

Huhtikuussa pääministeri Petteri Orpon keskustaoikeistolainen kokoomus, joka johtaa Suomen hallitusta, kokoontui kriittisiin keskipitkän aikavälin talouspoliittisiin neuvotteluihin. Keväällä 2023 valtaannousustaan ​​lähtien koalitio on ajanut tiukkoja finanssipoliittisia vakauttamistoimia näennäisesti saavuttaakseen finanssipoliittisen kestävyyden. Huhtikuun neuvottelujen tulokset, joihin sisältyi merkittäviä veronalennuksia suurituloisille yksityishenkilöille ja yrityksille, ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä hallituksen todellisista tavoitteista. Kriitikot ovat väittäneet, että finanssipoliittinen kestävyys on vain tekosyy järjestäytyneen työväenliikkeen heikentämiselle ja hyvinvointivaltion purkamiselle.

Hallituksen säästötoimet ovat ilmenneet rajuina menoleikkauksina kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, sosiaalietuuksissa, valtion virastoissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Lisäksi regressiiviset veronkorotukset, erityisesti arvonlisäveron perusprosentin 1,5 prosenttiyksikön nousu 25,5 prosenttiin, ovat rasittaneet väestöä entisestään.

Vaikka hallitus väittää näiden toimien vauhdittavan talouskasvua, odotettua elpymistä ei ole vielä tapahtunut. Vuonna 2023 alkanut talouden taantuma jatkuu. Hallituksen työllisyysstrategiat, jotka keskittyvät pääasiassa sosiaaliturvaetuuksien leikkauksiin, tähtäsivät työllisyyden kannustimien lisäämiseen ja 100 000 uuden työpaikan luomiseen. Tämä strategia on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi, sillä avoimien työpaikkojen puute on johtanut yli 50 000 henkilön työttömyyden kasvuun hallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana. Nykyinen työttömyysaste on 9,2 prosenttia.

Vaikka hallitus selittää kasvun ja työllisyyden palauttamisen epäonnistumista epäsuotuisilla taloudellisilla olosuhteilla, kriitikot väittävät, että säästötoimet ovat pahentaneet tilannetta tukahduttamalla kotimaista kysyntää. Keynesiläinen ajatushautomo, Suomen uuden talousanalyysin keskus on esittänyt, että nämä toimet ovat saattaneet olla haitallisia velkasuhteen vakauttamisessa, koska ne ovat vaikuttaneet haitallisesti kysyntään.

Kyseenalaisten taloudellisten tulosten lisäksi sosiaaliset kustannukset ovat yhä ilmeisempiä. Ennusteiden mukaan köyhyys kasvaa 9,2 prosenttia ja lapsiköyhyys 13,6 prosenttia. Laskukauden jälkeen kodittomuus on jälleen nousussa sosiaalietuuksien ja asumispalvelujen leikkausten vetämänä. Hallituksen sosiaalisen asuntotuotannon purkamisen odotetaan myös nostavan asumiskustannuksia.

Hallitus toteutti tänä keväänä merkittävän finanssipoliittisen muutoksen. Kahden vuoden säästötoimien jälkeen se päätti höllentää finanssipoliittisia rajoituksia tarjotakseen verohelpotuksia varakkaille yksityishenkilöille ja yrityksille. Vaikka menoleikkauksia tehtiinkin lisää, ne korvasivat vain noin puolet menetetyistä verotuloista.

Hallituksen toimet ovat linjassa yritysmaailman etujärjestöjen vaatimusten kanssa, jotka ovat viime aikoina ajaneet merkittäviä veronalennuksia, vaikka aiemmin hyvinvointivaltion veronalennuksia perusteltiin finanssipoliittisella kestävyydellä. Merkittävimpiin veronalennuksiin kuuluvat yritysverokannan kahden prosenttiyksikön alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin ja korkeimman marginaaliverokannan kuuden prosenttiyksikön alentaminen 58 prosentista 52 prosenttiin. Tämä hyödyttää ensisijaisesti yli 9 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia.

Näiden veronalennusten ennustetaan lisäävän vuosittaisia ​​alijäämiä lähes prosentilla suhteessa BKT:hen. Vaikka tuloveronalennuksia on pantu täytäntöön kaikissa tuloluokissa, tiettyjen verovähennysten, kuten ammattiliittojen jäsenmaksujen, poistaminen on johtanut vain vähäisiin veromuutoksiin alle 9 000 euroa ansaitseville.Hallituksen siirtyminen kohti veronalennuksia viittaa poikkeamiseen aiemmin ilmoitetuista finanssipoliittisista tavoitteista. Ennen tätä kevättä hallitus pyrki vakauttamaan julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vuodessa. Toteutunut sopeutus oli kuitenkin noin puolet tästä summasta. Uudet poliittiset päätökset ovat supistaneet sopeutuksen edelleen vain puoleen miljardiin euroon.

Lisäksi hallitus ei ole saavuttanut tavoitettaan vakauttaa velkasuhdetta suhteessa BKT:hen. Ennusteiden mukaan suhde jatkaa nousuaan ja lähestyy 90 prosenttia BKT:stä vuoteen 2029 mennessä. Myös julkisen talouden alijäämien odotetaan ylittävän EU:n finanssipolitiikan säännön mukaisen kolmen prosentin vuosittaisen BKT:hen suhteutetun alijäämän vuoteen 2029 asti.

Kuten Clara Mattei on väittänyt, oikeistolainen säästöpolitiikka ei ensisijaisesti tähtää finanssipoliittiseen kestävyyteen, vaan pikemminkin voittomarginaalien kasvattamiseen ja työntekijöiden pakottamiseen hyväksymään kapitalismin taloudelliset välttämättömyydet. Samoin Orpon hallitus parantaa yritysten voittomarginaaleja ja siirtää voimatasapainoa työvoimasta pääomaan 

Nämä politiikat ovat merkittävästi heikentäneet hallituksen suosiota, erityisesti oikeistopopulistisen Perussuomalaisen, joka on koalition toiseksi suurin puolue, suosiota. Puolue kärsi merkittäviä tappioita viimeaikaisissa alue- ja kunnallisvaaleissa ja sen kannatus on tällä hetkellä 10,5 prosenttia, mikä on merkittävä lasku kahden vuoden takaisten parlamenttivaalien 20,1 prosentista.

Tämä lasku voi johtua hallituksen politiikan ja Perussuomalaisten vaaleja edeltävien lupausten välisistä räikeistä ristiriidoista. Esimerkiksi puoluejohtaja ja nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra lupasi, ettei puolue hyväksy pienituloisten etuuksien leikkauksia, mikä on hallituksen toimien suoranainen ristiriita. Suomen tilanne viittaa siihen, että populistisen ohjelman yhdistäminen säästöpolitiikkaan on osoittautumassa vaikeaksi hankkeeksi

--

Jussi Systä työskentelee talouspolitiikan asiantuntijana Kalevi Sorsa -säätiössä, sosiaalidemokraattisessa ajatushautomossa. Hän on myös politiikan tutkimuksen tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa ja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa finanssipoliittisen kestävyyden teorioista.

Eurooppa ja Keynesiläisyys

 EUROOPPAA YHDENNETTIIN USKOSSA KEYNESILÄISYYDEN KESTÄVYYTEEN

Maailma, jossa EU:a alettiin luomaan oli taloudeltaan keynesiläinen. Talous oli politiikalle alisteinen vielä 70-luvuvun puoliväliin, jolloin monetarismi, uusliberalismi tai uusklassinen teoria alkoivat vallata alaa. Keynesiläisyys ja hyvinvointivaltio perinteisessä mielessä oli Suomessakin mennyttä 80-luvun puoliväliväliin tultaessa. Euroopan ja Suomenkin sosialidemokraateissa säilyi kuitenkin usko hyvinvointivaltioon ja poliittisen johtamisen edellytyksiin vahvana vaikka aika oli jo kulkenut näiden edellytysten ohi. Uuden Kansainvälisen Talousjärjestyksen (UKTJ) kaatuminen YK:ssa ja Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) sekä Maailmanpankin (WB) roolien muutokset avustajista ”rakennesopeuttajiksi” 80-luvun alussa, ikään kuin merkitsivät sitä, että keynesiläinen talouden sykli on päättynyt, jonka olisi pitänyt herättää poliittinen päätöksentekomme hyvinvoinnin menneestä huumasta.
Suomessa vuonna -94 kansa saatiin uskomaan siihen, mihin olisi voinut uskottavasti uskoa vuonna -74. Meillehän luvattiin päätöksenteossa ”läheisyysperiaatetta”, SOTE-palveluissa puuttumattomuutta, Pohjoismaisen hyvinvoinnin levittämistä Eurooppaan, vapaata kauppaa ja hyvinvoinnin kasvua. Mitä todellisuudessa saimme, ”rakennesopeuttavan”, taloudellista- ja sosiaalista eriarvoisuutta lisäävän, globalisaatioon ja vapaisiin markkinoihin perustuvan sekä uskon inflaatiottomaan talouteen eurooppalaisina ja suomalaisina. Tämän kaiken tuli edistää ”dynaamisuudessaan” taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Ei ole ihme, että EU on suurissa vaikeuksissa ja Euroalue vielä suuremmissa. Ns ”yhdentyvä Eurooppa” on alkanut hajaantua, pontimina kansalliset tyytymättömyydet.
Kapitalismi on taloutta eteenpäin tyrkkäävä järjestelmä, johon voi varauksetta lukea Kiinankin. Markkinaliberalismi, joka pyrkii suitsimaan yhteiskuntien roolia, on sitä vastoin noussut jo 80-luvun puolivälistä esteeksi maailmantalouden kasvulle ja ennen kaikkea hyvinvoinnin jakaantumiselle, joka on se kasvun varsinainen jarru, tarjontatalouden klassinen ongelma. Eurooppaa tämä ”ongelmallinen markkinaliberalismi” on piinannut jo sukupolven ajan kun ”kehityksen” on annettu laahustaa yritysvetoisesti, lisäämällä tarjonnan edellytyksiä poistamalla ”yhteiskunnallista byrokratiaa” ja lisäämällä yksityistä ”byrokratiaa” sen kaikilla osa-alueilla.
Taloushistoriassa markkinaliberalismilla tai klassisella teorialla ei ole maailmantaloudessa empiiristä (kokemusperäistä) näyttöä onnistumisista, sitävastoin keynesiläisellä teorialla on, Toisen Maailmasodan jälkeinen aika 70-luvun puoliväliin. Keynesiläisyyden keskeisin ”kuohitsija” oli epäilemättä Milton Friedman monetarismeineen/uusliberalismeineen, joka loi manifestin niille, jotka tunsivat liikaa veroja maksavansa, tukevansa julkista kulutusta vaikka empiria osoitti selkeästi Keynesin olleen oikeassa, julkista- ja yksityistä kysyntää tarvittiin kasvun moottoreina. Keynesiläinen kapitalismi luotti siis kysynnän voimaan kun taas monetaristinen tai klassinen toria on painottanut tarjontaa, jolta edelleenkin onnistumisen näytöt globaalissa taloudessa puuttuvat.
Jälki- tai uuskeynesiläisistä tutkimuksesta valtaosa painottaa europpalaista eheyttä ja osa näkee kansallisen tason toteuttavan Keynesin alkuperäistä ajattelua parhaiten, siis jonkinlaista protektionismia, että kansakunnat voivat omien tarpeidensa mukaan rakentaa ”tullimuureja”. Näinhän toimivat lukuisat maat USA:sta alkaen. Eurooppalaisista maistakin parhaiten ovat pärjänneet euron ulkopuolella olevat omine raha- ja finanssipolitikkoineen ja maailmalla ne maat, jotka ovat irtautuneet IMF:n ”rakennesopeutuksista”.
Suomen historian jossittelua on kysymys, oliko 1973 Kekkonen vai Tuomioja oikeassa kun EEC päätös tehtiin? Vuonna -94 eivät kuitenkaan oikeassa olleet ne, jotka meidät unioniin veivät, puutteellisin ymmärryksin maailmantaloudessa tapahtuneisiin muutoksiin sitten 70-luvun. Miten tästä eteenpäin, voidaanko virhe (EU ja euro) korjata vai tulisiko päättäjien pyörtää päätöksensä ja palata kansallisen Keynesin linjoille ja hakea vastausta esim. demarien vuoden -52 ohjelmasta, ”itsenäinen kansa yhteistyön maailma”, joka hyllytettiin markkinaliberaaliin, monetaristiseen maailmaan siirryttäessä 80-luvulla.
Hannu Ikonen
Vastavalkea vpj
Sisilia Ispica

Nostoja Saksan hallitusohjelmasta

Esipuhe

Nämä nostot ovat kotoisin Olof Dcholzen hallitusohjelmasta. Aika näyttää, kulkeeko kehitys tähän suuntaan vai yllättääkö tulevaisuus tälläkin kertaa hyvät aikomukset 

"Maan modernisointiin on panostettava laajasti - sekä yksityisesti että julkisesti.  Julkisia investointeja, erityisesti ilmastonsuojeluun, digitalisointiin, koulutukseen ja tutkimukseen toteutamme perustuslaissa olevan velkasäännön puitteissa. Rohkaisemme yksityisiä Investointeja  ja luo tilaa yrittäjäriskille kasvun synnyttämiseksi."

"Jokaisen tulee voida muokata omaa elämäänsä vapaasti ja itsenäisesti. Mutta mahdollisuudet  eivät ole jakaantuneet tasaisesti kaikille. Siksi sosiaalisen etenemismahdollisuuksien perusta on luotava ja rakennettava jo päiväkodissa ja koulussa. Keskitymme alueille, joilla tuki on erityisen tärkeää.Haluamme tehdä tiiviimpää yhteistyötä liittovaltioiden kanssa. Haluamme vahvistaa perheitä ja nostaa enemmän lapsia köyhyydestä. Tätä varten otamme käyttöön peruslapsilisän. Lapsilla tulee olla omat oikeudet, jotka kirjataan perustuslakiin."

"Urakehitystä  leimaavat usein katkokset, etenkin muutosten aikoina. Me haluamme tarjota turvallisuutta myös siirtymävaiheessa ja rohkaista ihmisiä kokeilemaan uusia asioita. Saavutukset on tunnustettava ja työstä maksettava rehdisti. Siksi nostamme minimipalkan 12 euroon ja asetumme kannattamaan naisten ja miesten samapalkkaisuutta. Pidämme eläketason vakaana, laajennamme lakisääteistä eläkevakuutusta kattamaan eläkkeen osarahoituksen ja toteutamme  yksityisen eläkejärjestelmän perusteellisen uudistamisen. Lunastamme perusturvalupauksen uuden kansalaispalkan kautta, jotta yksilön ihmisarvoa kunnioitetaan ja yhteiskunnallista osallisuutta paremmin edistetään."

"Tavoitteemme on vapaa yhteiskunta, jossa naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu ja erilaisille elämänsuunnitelmille ja elämäkerroille on paikkansa. Meitä yhdistää käsityksemme Saksasta monimuotoisena maahanmuuttoyhteiskunnana.  Yhteiskunnallisen todellisuuden huomioon ottaen mahdollistamme tasavertaisen osallistumisen ja nykyaikaistamme oikeudellisia normeja - aina perheoikeudesta kansalaisuuslakiin saakka. Vastustamme kaikenlaista syrjintää."

"Vahva demokratia elää ihmisistä, jotka käyttävät sitä. Se tarvitsee monipuolista kulttuuria ja vapaata mediaa. Osallistuminen ja demokraattinen sitoutuminen vahvistavat yhteiskuntaa. Meidän tehtävämme on edistää niitä luotettavasti."

"Aikamme suuriin haasteisiin voidaan vastata vain kansainvälisellä yhteistyöllä ja hallita yhdessä ainoastaan vahvassa Euroopan Unionissa. Saksa kantaa globaalia vastuuta suurena teollisuusmaana maailmassa. Sitouminen rauhaan, vapauteen, Ihmisoikeuksiin, demokratiaan, oikeusvaltioon  ja kestävään kehitykseen ovat meille välttämättömiä osia onnistuneessa ja uskottavassa ulkopolitiikassa. Olemme sitoutuneet humanitaariseen suojeluvastuuseen ja haluamme suojella ja säännellä pakolaisuutta ja siirtolaisuutta."

"Toimimme eurooppalaisen itseymmärryksemme mukaisesti ja koordinoidusti kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Haluamme lisätä Euroopan unionin strategista itsemääräämisoikeutta suuntaamalla omaa ulko-, turvallisuus-, kehitys- ja kauppapolitiikkaamme arvopohjaisesti ja  Euroopan etujen yhteensovittaminen yhteisenä perustana."

Elävä demokratia:"Luomme digitaalisen lainsäädäntöportaalin, joka näyttää vaiheen, jossa  hanke sijaitsee. Siellä kokeillaan julkisia  kommentointivaihtoehtoja.Tulevaisuudessa liittovaltion hallituksen lakiehdotuksiin liitetään tiivistelmä, jossa esitetään yksityiskohtaisesti lakiehdotuksen senhetkinen oikeudellinen tilanne suhteessa suunniteltuihin muutoksiin. Haluamme tehdä laeista helpompia ymmärtää. Laajennamme liittopäivien ja liittohallituksen esitysten saatavuutta."

"Haluamme parantaa päätöksentekoa ottamalla käyttöön uusia kansalaisvuoropuhelun muotoja, kuten  käyttää kansalaisneuvostoja, kuitekaaan edustusperiaatteesta luopumatta. Me tulemme organisoimaan konkreettisia kysymyksenasetteluja kansalaisneuvostoille. Tavoitteena on kunnioittaa tasavertaista osallistumista. Tulosten toimittaminen liittopäiville  varmistetaan. Vahvistamme ja digitalisoimme kansalaisaloiteprosessia kokonaisuutena ja luomme mahdollisuuksia keskustella julkisista vetoomuksista valiokunnissa ja täysistunnossa."

"Tässä mielessä kolmen eri osapuolemme koalitio heijastaa myös osaa monimutkaisesta sosiaalisesta todellisuudesta. Jos onnistumme  tekemään asiat yhdessä ja viemään niitä eteenpäin. Tämä voi olla rohkaiseva signaali yhteiskunnalle siitä,  että yhteenkuuluvuus ja edistyminen voi onnistua jopa eri näkökulmista."

"Haluamme edistää kunnioituksen kulttuuria - muiden mielipiteiden kunnioittamista, vastaperusteita ja taistelua toisenlaisten elämänpiirien ja asennoitumisten kunnioittamista. Käsillä oleva koalitiosopimus osoittaa, ettäolemme löytäneet kestäviä yhteisiä ratkaisuja. Tämä muodostaa työskentelypohjan koalitiollemme."

II Moderni valtio, digitaalinen murros ja innovaatiot

"Saksan on oltava toimintakykyinen  ja tehokas erityisesti kriisien aikana. Valtion on työskenneltävä kauaskantoisesti kansalaistensa puolesta. Tässä tarkoituksessa haluamme modernisoida sitä, niin että se sallii mahdollisuuksia ja antaa turvallisuutta. Valtio, joka tekee yhteistyötä talouden kanssa ja tavoittelee päätöksissään avoimuutta ja osallistumista edistävää kansalaisyhteiskuntaa etsii enemmän avoimuutta ja osallistumista  ja tekee yksinkertaisella, nopealla ja digitaalisella hallinnolla  ihmisten elämästä helpompaa."

"Edessä olevat tehtävät  edellyttävät vauhtia infrastruktuurin rakentamisessa. Toimintakäytäntöjen ja toimeenpanon täytyy muuttua olennaisesti nopeammaksi.   Siksi tulemme uudistamaan suunnittelu- ja hyväksymismenettelyjä, poistamaan byrokratiaa ja digitalisoimaan sekä parantamaan henkilöstökapasiteettia. Kun osallistamme kansalaisia aikaisemmin,  teemme suunnittelusta nopeampaa ja tehokkaampaa."

"Haluamme käyttää paremmin digitoinnin mahdollisuuksia valtiossa ja yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on kattava valtakunnallinen kaapelitarjonta lasikuidulla ja uusimmat matkapuhlinstandardit. Me tulemme edistämään digitaalisia avainteknologioita  ja parantamaan  teknologian kotimaisia sijaintiolosuhteita."

"Haluamme edistää innolla uutta ja tulemme vahvistamaan  teknologista, digitaalista, sosiaalista ja ympäristöystävällistä innovaatiovoimaa. Haluamme tarjota paremmat kotipaikkapuitteet korkeakouluille, tieteelle ja tutkimukselle; haluamme tehdä maastamme tieteellisenä sijaintipaikkana luovemman ja kilpailukykyisemmän. Tieteen ja tutkimuksen vapaus ovat avain luoville ideoille, jotka auttavat meitä selviytymään aikamme haasteista."

Moderni valtio ja demokratia

"Haluamme perustavanlaatuisen muutoksen  mahdollistavan, oppivan ja digitaalisen valtion suuntaan, joka työskentelee kauskantoisesti kansalaisten hyväksi. Tarkoituksena on tehdä elämä helpommaksi.  Valtion toimien on oltava nopeampia ja tehokkaampia ja taloudellisia yhteiskunnallisia innovaatioprosesseja edistävää ja yhdistävää. Haluamme pystyttää yhteistyön kulttuurin, joka saa energiansa myös kansalaisyhteiskunnan voimasta."

Hallinnollinen modernisointi

"Hallinnon tulisi tulla ketteräksi ja digitaaliksi. Sen on oltava monitieteisistä ja luovaa ongelmien ratkaisuissaan. Me ajattelemme  hallintoa johdonmukaisesti  käyttäjän näkökulmasta. Haluamme voittaa siiloajattelun ja tulemme asettamaan konkreettisella osaamisella varustettuja, ketteriä ja   lujia alakohtaisia ja seudullisia projektiryhmiä sekä innovaatioyksiköitä. Proaktiivinen hallintotapa ankkuroidaan tehtäväkohtaisiin ja   automaattisoituihin menettelypoihin."

"Odotamme ministeriöiden johdon ja julkishallinnon toimeenpanoelimen edistävän nykyaikaista johtamis- ja hallintokulttuuria ja tarjoavan digitaalisia ratkaisuja.Työntekijöiden aloitteellisuutta ja rohkeutta tulee arvostaa ja palkita."

"Valtion modernisointi onnistuu vain vahvoilla julkisilla palveluilla. Me teemme siitä houkuttelevamman. Valtion on oltava joustava monimuotoisuuden, tasa-arvon ja digitaalisuuden suhteen. Työolosuhteet tulee olla esimerkillisiä. Kannustamme ja yksinkertaistamme henkilöstövaihtoa ja kiertoa eri viranomaisten välillä, liittohallituksen ja osavaltioiden välillä sekä hallinnon  ja yksityinen sektorin välillä. Teemme rekrytointivaatimuksista käytännöllisempiä, työkokemusta korostavia ja vahvistamme vanhuuslisää  välineenä. Digitalisaatiosta on tulossa yksi koulutuksen yleinen ja virastojen välinen ydinosa. Eheyden suojelemiseksi julkisissa palveluissa varmistamme, että  perustuslain viholliset  voidaan poistaa palvelusta  nopeammin kuin aiemmin."

Elävä demokratia

"Demokratia elää luottamuksesta kaikkiin valtion instituutioihin ja perustuslaillisiin elimiin. Me  vahvistamme näin ollen parlamenttia keskustelun ja lainsäädännön pitopaikkana.

"Haluamme parantaa lainsäädännön laatua. Tätä varten aloitamme uusia projekteja varhaisessa vaiheessa ja edistämme eri osastojen välistä keskustelua myös uusissa muodoissa. Me tulemme parantamaan käytäntöjä yhdistääksemme asiaa koskevia yhteiskunnallisia piirejä paremmin parlamentin edustajiin sekä ottamaan  paremmin  mukaan liittovaltioiden ja kuntien kokemukset ja vaatimukset lainsäädännön täytäntöönpanossa. Lainsäädäntöprosessia valmisteltaessa tulee kokeilla mahdollisuutta toimien digitaalista suoritus (dikitsekkausta). Tulemme Perustamaan  lainsäädäntökeskuksen."

"Luomme digitaalisen lainsäädäntöportaalin, joka näyttää vaiheen, jossa hanke on etenemässä. Siellä kokeillaan julkisia kommentointivaihtoehtoja.Tulevaisuudessa liittohallituksen  lakiehdotukseen liitetään tiivistelmä, joka kuvastaa senhetkistä oikeudellista tilannetta ja  suunniteltuja muutoksia. Haluamme tehdä laeista helpommin ymmärrettäviä. 

Laajennamme liittopäivien ja liittohallituksen tarjousten saatavuutta."

Haluamme parantaa päätöksentekoa ottamalla käyttöön uusia kansalaisvuoropuhelun muotoja, kuten käyttää kansalaisneuvostoja, edustusperiaatteesta kuitenkaan luopumatta. Meistä tulee myös valtuutettuja. Tulemme järjestämään liittopäivien toimesta konkrettisia kyselyjä. Näin tehdessämme haluamme kunnioittaa tasavertaista osallistumista. Tulosten  toimitaminen liittopäiville

varmistetaan. Vahvistamme ja digitalisoimme vetoomusprosessia kokonaisuutena ja luomme mahdollisuuden keskustella julkisista vetoomuksista valiokunnissa ja täysistunnossa.