NATOn jatkuva laajentumishalu - Ukrainan sodan syy

 Toimittaja Marikki Nykkäsen juttu Iltalehdessä 5.1. 2024:

"Helsingin yliopiston professorin Heikki Patomäen mukaan Ukrainaan saadaan rauha vain, jos Ukraina sitoutuu jäämään Naton ulkopuolelle.

Venäjän valtaamat alueet Ukrainassa pitäisi hänen mukaansa luovuttaa väliaikaisesti YK:n hallintaan.

Patomäki on yhä sitä mieltä, että myös Suomen tilanne olisi parempi Naton ulkopuolella.

Ukrainan sotaa on sodittu jo kohta kaksi vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Heikki Patomäen mukaan on tullut yhä selvemmäksi, ettei Ukraina tule voittamaan, tai ainakaan saa takaisin niitä alueita, jotka Venäjä 24. helmikuuta vuonna 2022 alkaneen hyökkäyksen jälkeen sai haltuunsa. Patomäen mukaan olennaista olisi nyt katsoa, mistä asioista ollaan valmiita neuvottelemaan Venäjän kanssa.

Patomäki on siis osin samoilla linjoilla kuin länsimaiset tutkijat ja poliitikot, joita Saksan ulkoasianvaliokunnan jäsen Norbert Röttgen kritisoi rankasti Foreign Affairs -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa. Röttgenin mukaan ajatus neuvotteluista Venäjän kanssa on naiivi ja vaarallinen. Hän vaatii esimerkiksi Saksalta huomattavasti nykyistä päättäväisempää politiikkaa.

---

Patomäki ymmärtää heitä, jotka haluavat neuvotella Putinin kanssa.

– Ensin voisi ottaa askeleen taaksepäin ja kysyä, mistä se ajatus syntyy. Taustalla on ollut se, että maaliskuussa 2022 epäonnistuneiden neuvottelujen jälkeen länsi, erityisesti [Britannian silloinen pääministeri] Boris Johnson ja Yhdysvallat, kannustivat Ukrainaa jatkamaan sotaa sillä ajatuksella, että Ukraina voisi sen voittaa.

Tuolloin sen paremmin Venäjä kuin Ukrainakaan eivät antaneet tuumaakaan periksi vaatimuksistaan esimerkiksi alueen suhteen. Asiasta kertoo Reuters.

Vuotta myöhemmin, keväällä 2023, puhuttiin Ukrainan tulevasta suuresta vastahyökkäyksestä.

– Toive siitä, että Ukraina voi jonkun määritelmän mukaan voittaa sodan, pysyi yllä. Puoli vuotta kului, ja Ukrainan vastahyökkäyksestä ei tullut yhtään mitään. Tässä vaiheessa myös poliittinen tuki sodan jatkamiselle on alkanut hiipua Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Patomäen mukaan puolustusajattelun idea lienee, että Ukrainaan rakennetaan niin vahva puolustus, että sodan jatkaminen käy Venäjän näkökulmasta kalliiksi. Ajatellaan, että Venäjäkään ei halua loputtomasti jatkaa sotaa, jossa kuluu valtava määrä ihmisiä ja aseita.

Hyvästit Natolle

Jotta neuvotteluratkaisu saataisiin aikaan, olisi Patomäen mukaan olennaista miettiä, mistä voidaan neuvotella. Hän lähtisi aluekysymysten sijaan liikkeelle siitä, onko Ukrainasta pakko tulla puolustusliitto Naton jäsen.

– Alunperinkin tämä oli se kysymys, minkä takia sota alkoi. Maaliskuussa 2022, kun käytiin näitä neuvotteluja, Venäjä oli valmis vetäytymään käytännössä kaikilta niiltä alueilta, joille se oli hyökännyt 24. päivä helmikuuta jos vaan Ukraina sitoutuu siihen, että se on sotilaallisesti liittoutumaton.

Venäjä ilmoitti tuolloin lopettavansa hyökkäyssodan hetkessä, jos Ukraina tunnustaisi Krimin venäläiseksi ja Luhanskin ja Donetskin itsenäisiksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että Krimin sekä Luhanskin ja Donetskin ”pseudotasavaltojen” suhteen voitaisiin etsiä jonkinlainen ratkaisu. Asiasta kertoo Moscow Times.

Patomäki katsoo, että Venäjän keskeisin tavoite on ollut, ettei Ukrainasta tule Naton jäsentä, vaikka muitakin tavoitteita on esitetty. Venäjällä ei ole mitään syytä lopettaa sotaa, jos näköpiirissä on, että rauhan jälkeen Ukrainasta tulee heti Naton jäsen.

Hänen mukaansa paras vaihtoehto olisi, että Venäjälle luovuttamisen sijaan kiistanalaiset alueet annettaisiin YK:n hallintaan. Sitten kun tilanne olisi tasaantunut, ja laillisuusperiaate olisi voimassa, ratkaisu alueiden suhteen löydettäisiin diplomaattisten neuvottelujen ja kansanäänestyksen kautta.

Mutta eikö sekin tarkoittaisi sitä, että Venäjä saa voiton ja voisi myöhemmin aloittaa uuden sodan?

– Mikä tahansa maa voi periaatteessa hyökätä mihin tahansa maahan milloin vaan. Ei meillä ole mitään absoluuttista taetta siitä, että joku ei hyökkää jonnekin niin kauan kuin asevoimia on maailmassa.

Kun luottamus on mennyt puolin ja toisin, se pitää rakentaa uudelleen.

– Ei ole mitään taetta siitä, että se onnistuu. Ja kun luottamus romahtaa uudelleen, sota saattaa alkaa uudelleen. Se on kaikki ihan totta.

Patomäen mukaan YK-alueet olisivat kuitenkin paljon parempi ratkaisu kuin se, että lähdettäisiin suoraan siitä, mitä alueita annetaan Venäjälle.

– Tämä on paljon vähemmän Venäjää palkitseva vaihtoehto.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen mukaan juuri kukaan ei enää uskalla sanoa Suomessa mitään valtavirrasta poikkeavaa. 

Vaikka Venäjäkin kärsii sodasta, se pystyy jatkamaan sitä huomattavasti pidempään kuin Ukraina.

– Suurimmalle osalle venäläisiä tämä sota ei ole tarkoittanut mitään suurta muutosta normaaliin arkielämään. Ukrainassa kaikki ihmiset ovat tämän sodan takia joutuneet elämään hätätilassa ja myös sosiaalisten ongelmien, kuten työttömyyden ja taloudellisen turvattomuuden ja köyhyyden keskellä.

Länsimaiden antama tuki ei enää voi jatkua kovin pitkään, ja Patomäen mukaan huippu on jo saavutettu.

Entä jos länsi todella alkaisi tukea Ukrainaa massiivisesti ja lähettäisi esimerkiksi saksalaiset Taurus-ohjukset? Eikö Ukraina voisi kuitenkin päästä niskan päälle?

– Olen kuullut tätä tarinaa jo kohta kaksi vuotta, että kun tämä ja tämä asejärjestelmä annetaan, niin kaikki muuttuu. Jollakin asejärjestelmällä on saatu joku taktinen asia hoidettua sellaisella tavalla, mikä ilman sitä asejärjestelmää ei olisi mahdollista. Mutta se ei muuta sodan isoa kuvaa mihinkään.

Patomäen mukaan lännessä näkyy myös illuusio siitä, että venäläinen aseteknologia ja Venäjän asevoimat olisivat täysin kyvyttömiä. Näin ei ole, vaan esimerkiksi Venäjän aseteknologialle riittää maailmassa kysyntää ja ostajia.

Syytökset

Patomäki puhuu huolestuneeseen sävyyn Suomen tämänhetkisestä keskusteluilmapiiristä, mitä tulee Ukrainan sotaan.

– Juuri puhuin ranskalaisen toimittajan kanssa ja sanoin, että Suomen poliittinen tilanne on se, että jos sanoo jotain valtavirrasta poikkeavaa, niin toivotetaan tervemenoa Venäjälle, uhataan tappaa tai muuta. Tällaista viestiä tulee joka puolelta. Ei tämä Suomen julkinen keskustelu kovin hyvällä tolalla ole tällä hetkellä.

Mitä jos Suomi olisi Ukraina?

Patomäki, joka oli aiemmin vasemmistoliiton rivijäsen, erosi puolueesta toukokuussa 2022, koska pitkään Nato-jäsenyyttä vastustanut vasemmistoliitto muutti kantaansa. Patomäki sanoo olevansa yhä samaa mieltä siitä, että Suomen olisi parempi olla Naton ulkopuolella.