Valtio-oikeusasiantuntija Prof. Dr. Hans-Jürgen Papier luennoi 3Sat-televisio-ohjelman "Teleakatemiassa" 13.9. 2020 oikeusvaltion eroosiosta ja sen ilmeisestä kyvyttömyydestä ratkaista uusia aikaan liittyviä ilmiöitä. Tämä on referaatti tämän luennon keskeisistä teemoista.
Onko Saksa hyvä oikeusvaltio?
Mitä tulee muutoksiin eurooppalaisesa politiikassa, ei Saksa ole näihin muutoksiin oikein valmistautunut.
"Ilman oikeusvaltioperiaatetta henkilökohtaiset mieltymykset ja moraaliset olettamukset tulevat ailahteleviksi suunnannäyttäjiksi poliittisia ratkaisuja tehtäessä. Se johtaa radikalisoitumiseen ja keskitien katoamiseen. Pakolaispolitiikassa tulisi jo ennen maahantuloa voida varmistaa ne syyt, joiden perusteella maahan ollaan tulossa. Migraation myötä syntyneet parallellimaailmat, rinnakkaiskulttuurit ovat usein ristiriidassa maan perustuslain ja samalla oikeusvaltioperiaatteen kanssa..
Oikeusvaltioon kuuluu sille ominainen kaksijakoinen lähestymistatapa: mahdollisimman suuri vapaus kansalaisille ja toisaalta tiukat rajat turvallisuudelle ja sen vaalimisille.
Ilmastokysymys on myös oikeusvaltiokysymys - luonnollisten elinolosuhteiden säilyttäminen on lisäksi myös sukupolvikysymys. Voitaisiin laajentaa perustuslakia niin, että se velvoittaa kestävään ja maltilliseen taloudellisten resurssien käyttöön. Kysymys on järjestyneen yhteiskunnan herruudesta myös aikaulottuvuudessa. Tämä ei ole ainoastaan talouspoliitinen vaan myös sosiaalipoliittinen kysymys. Juuri perustuslain pitää tarjota pohja elämän suojelemiseen myös tulevaisuudessa. Nuorempi sukupolvi on tämän selvästi havainnut ja tämä on sen taholta johtanut laajoihin ja näyttäviin protesteihin. Tätä seikkaa ei pidä jättää huomiotta puhuttaessa demokratiasta ja oikeusvaltiosta. Asetetuista raja-arvoista on pidettävä kiinni ja ne on vahvistettava euroopanlaajuisesti.
On erittäin huolestuttava piirre, jos perustuslakia aletaan käyttämään poliittisena painostuskeinona. Abortti, eläintensuojelu ja moraali tai henkilökohtainen asennoituminen ulkopuolisiin tarvitsevat perustuslain kehyksen, jolla on etusija laillisessa yhteiskunnassa. Perustuslakimme eivät ole täysin valmistautuneet näihin ilmiöihin, puhumattakaan taloudellisista pyrkimyksistä jotka luovat vaaratekijöitä ei ainoastaan omassa maassa vaan myös koko maailmassa. Globaalisti toimivat yritykset käyttävät asiakkaidensa tietoja digitaalisesti ja samalla hallinnoivat niitä kontrolloimattomalla tavalla. Tämä vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia.
Saksan tietoverkkolainsäädäntö velvoittaa digitaalisia alustoja valvomaan, että kansalaisia ei sorreta tietoverkoissa ja että nämä alustat suojaavat myös kansalaisten yksityisyyttä. Demokraattisessa yhteiskunnassa on erotettava, mitä yksilön yksityisyyden suhteen voidaan julkisesti tehdä ja miten digitalisaatiossa toisaalta kommunikaation vapautta suojellaan.
Kuten olemme huomanneet, kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon on näissä suhteissa vakavasti horjutettu ja voidaan jopa puhua oikeusvaltion eroosiosta.
"Lisää lakeja" ei välttämättä merkitse oikeusvaltion tilan paranemista. Byrokratia suurine vaatimuksineen demokraattisten oikeuksien saamisessa yksilön turvaksi yhtäällä, ja toisaalta suuryritysten lobbaus lakien avulla omien asemiensa suojaamiseksi aiheuttavat omalla tavallaan nekin oikeusvaltion eroosiota. Normitulva heikentää täten oikeusjärjestystä kansalaisten kannalta. Lopulta nämä muutokset merkitsevät vapauden, itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen vapauden kannalta menetyksiä. Samalla ne horjuttavat luottamusta oikeusvaltioon ja demokratiaan.
Kaikista pilvistä huolimatta parlamentaarinen demokratia ja oikeusvaltio osoittavat edelleen korkeaa stabiliteettia, pysyvyyttä. Siksi ei kysymys ole perustuslain muuttamisen välttämättömyydestä vaan siitä että tätä gravitaatiovoimaa on käytettävä hyväksi. Kysymys on perustuslain arvopohjan pitämisestä toimintakykyisenä, vapauden ja toimintakykyisyyden arvostettuna vartijana. Kansalaisen kannalta tämä merkitsee myös vastuullisuutta omasta toiminnasta. Perustuslakimme voivat edelleen pitää yllä moniarvoista, pluralistista yhteiskuntaa. Se tarkoittaa edustuksellisen demokratian, kansan valitsemien edustajien johdolla tapahtuvaa yhteiskunnan kehittämistä. Tämän vuoksi meidän tulisi rohkeasti asettua vastustamaan kaikkia populistisia pyrkimyksiä systeemivaihdokseen, eli luopumiseen parlamentaarisesta demokratiasta ja sen taustalla olevasta oikeusvaltioperiaatteesta.
(Referaattikäännös IR)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti