Yksityistä voitontavoittelua priorisoiva järjestelmä ei tarjoa eloonjäämismahdollisuutta

MMT-professori William Mitchell on Helsingin  Yliopiston vieraileva professori ja hän on juuri pitänyt tässä ominaisuudessa avoimen yleisöluennon menneen vuoden kansainvälisestä kehityksestä makrotalouden näkökulmasta. Hänen toinen luentonsa on tarkoitettu vain alan opiskelijoille. Luento on nauhoitettu professorin kotona Australiassa - hän toivoo pääsevänsä "kylmään pohjolaan" vierailevan professuurinsa merkeissä vuonna 2024.  Tässä esitetty perustuu hänen australianenglannilla pitämänsä luennon pohjalta tehtyihin muistiinpanoihin, joten se sisältää paitsi Mitchellin ajatuksia, myös kirjoittajan tulkintaa professorin näkemyksistä.  

Keskuspankit vastanneet inflatioon korkojen nostolla - kaikkialla muualla paitsi Japanissa. 

Keskuspankkien valtavirtatalouden tavoite - kasvun tappaminen, tulotason laskeminen ja toisaalta pankkien ja energianvälittäjien tulojen  valtava kasvattaminen. Keskuspankkipolitiikka on siis tuhonnut matalan tulotason kansalaisten elämisen mahdollisuuksia ja mahdollistanut pankkisektorin ja sen keskeisten toimihenkilöiden nousevat voitot.

Toinen keskeinen piirre menneenä vuonna on sotilasmenojen huomattava kasvu. Mitchell kiinnittää huomiota sotilasmenojen massiiviseen kasvuun samalla kun kritisoidaan julkisen kulutuksen ja velanoton kasvua. Tämä on suuri ongelma progressiiviselle politiikalle, koska ulkomailta tehtävät sotilaalliset hankinnat syövät mahdollisuuksia työllisyyttä, koulutusta ja palveluja parantavalta julkisen sektorin toiminnalta.

Julkisen sektorin ja yhteisen hyvinvoinnin 1970-luvulla tapahtunutta kehitystä seurasi uusliberalismin pääomaa ja markkinaa korostava pitkä kausi, joka katkesi vasta covid19-pandemian nostamaan julkisen sektorin merkityksen uuteen nousuun. Ilman julkisen sektorin tukea oleellinen määrä markkinaa olisi romahtanut.

Mitchell on juuri palannut muutaman kuukauden kestäneeltä vierailultaan Kioton yliopistossa ja hänellä on ollut tilaisuus seurata läheltä Japanin Keskuspankin omaperäistä rahapolitiikkaa. Korkoja ei ole nostettu, inflaatio ei ole noussut länsimaita vastaaviin lukemiin, valtion obligaatioita (bondeja) ostetaan edelleen ja finanssipolitiikalla tuetaan  tulotason säilymistä - tulotaso Japanissa on ylipäätään korkea. Terveydenhoito ja koulutus ovat tärkeitä julkisen sektorin toimintoja. Mikä tekee Japaninin hyvinvoinnista poikkeavan esimerkiksi pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon? Se on juuri keskuspankkipolitiikka, joka tukee vahvaa yleistä ja yhteistä hyvinvointia. Mitchell kutsuu Japanin politiikkaa "solidaristiseksi politiikaksi".

 Toisessa osassa Mitchell puhuu taloudellisesta tietoisuudesta ja kasvatuksesta parempaan taloudelliseen ymmärrykseen. Hän puhuu erityisesti Europan Unionista ja sen  toteuttamasta makrotalouspolitiikasta. Korona-pandemia johti hetkellisesti tietynlaiseen relaksaatioon, helpottamiseen fiskaalipolitiikassa. Määrällisen elvytyksen loppuminen yhdessä inflaation ja EKP:n korkojen noston kanssa on saattamassa Etelä-Euroopan maita erityisen hankalaan asemaan.

Ilmastomuutos aiheuttaa monia eksistentiaalsia uhkia koko planeetalla. Kysymykseen mitä voidaan tehdä "suuren vihreän sopimuksen" aikaansaamiseksi pitää myös kysymyä, onko uusliberaali ideologinen lähestymistapa paras mahdollinen tai edes sopiva tapa tämän ongelman rationaaliseen ratkaisemiseen. Progressiiviset konservatiivit roikkuvat edelleen taloudellisen valtavirta-ajattelun kahleissa ja ovat suureen ääneen vaatimassa säästötoimia julkisella sektorilla eivätkä kiinnitä huomiota makrotaloudellisiin vääristyneisiin rakenteisiin jotka muodostavat pysyvän esteen uuden vihreän sopimuksen aikaansaamiselle. 

Myös edistykselliset poliitikot näyttävät uskovan markkinapohjaisiin ratkaisuihin. Ilmastomuutos vaatii suuria rakennemuutoksia tuotannossa, kulutuksessa, liikenteessä, kommunikaatiossa ja elämäntavassa ylipäätään. Onko tämä mahdollista? Mitchell päätyy oletukseen, jonka mukaan kapitalismi ei ole kykenevä kestävään  ja pysyvään muutokseen ilmaston ja luonnon tasapainon säilyttämiseksi. Voittoa tavoitteleva järjestelmä ei ole oikea vastaus niihin haasteisiin joita ympäristö ilmastomuutos mukaanluettuna aiheuttaa. "Minulla ei ole kuitenkaan kristallipalloa, jonka avulla kykenisin vastaamaan mitä tulee tapahtumaan."

Lopuksi prof. Mitchell vastaa chatissa esiinnostettuihin kysymyksiin.

Olisiko "degrowth"(talouslasku tai nollakasvu),  kulutuksen, rahankäytön ja talouden supistaminen  mahdollinen tienä tasapainoon? Mitchell katselee aluksi tätä kysymystä hiilijalanjäljen pienentämisen näkökulmasta ja toteaa, että hallitusten ja julkisen sektorin panostukset kulttuuriinja ja palveluihin kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ovat samalla osa "degrowth" -lähestymistapaa. Kulutuksen on jokatapauksessa suuntauduttava eim ateriaaliseen,  vähähiilisempään elämäntapaan, ehdottomasti.

Inflation torjunnassa hän on jo viitannut Japanista saamiinsa kokemuksiin. Edistyksellisen makrotalouspolitiikan tehtävänä on estää erityisesti alempien tuloluokkien väestöä vajoamasta kurjuuteen, minkä vuoksi solidaristinen talouspolitiikka juuri inflaation oloissa on tärkeää.

Miten Japani suhtautuu maahanmuuttoon ja vierastyövoimaan. Japanin pääministeri on juuri pitänyt parlamerntissa puheen, jossa on kiinnitetty huomiota väestön ikääntymiseen ja syntyvyyden vähenemiseen. Japani on kuitenkin geografialtaan saarivaltio, jossa tilan valtaaminen lisäasutukselle on vaikeaa, joten ainakin jossakin määrin siellä halutaan sopeutua vähenevän väestön ja siihen sopeutettavan tuotannon suuntaan, mikä on tarpeellista ympäristö- ja myös ilmastosyistä. 

Onko Euroopalla tulevaisuutta? Mitchell sanoo kannattavansa federalistista liittovaltiota, mutta ei pidä sen syntymistä nykyisissä olosuhteissa Euroopassa mahdollisena. Hän ei usko, että Saksa keskeisenä eurooppalaisena valtiona tulee hyväksymään sellaisia fiskaalisia muutoksia, jotka mahdollistaisivat bondeihin perustuvat varojensiirrot (Transfers) niitä tarvitseville EU-jäsenmaille. 

Voiko Euroopan Komissio luopua Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksesta? Mitchellin mukaan Euroopan Keskuspankki voi palata velkakirjojen osto-ohjelmaan, mutta se ei tarkoita luopumista austeristisesta, riistävästä makrotalouspoliittisesta asennoitumisesta.Näissä kysymyksissä sekä Komissio että EKP ovat  masiivisen konservatiivisen painostuksen kohteena, joten ilmeisestikään keskustasolla ei olla taipumassa jäsenvaltioiden suoraan tukemiseen inflaatiosta ja sodasta huolimatta.

Mitä tulee kapitalismin tilalle, kysytään. Mitchell toistaa että hänellä ei ole kristallipalloa eikä sen vuoiksi kykene vastaamaan siihen,  mitä tulee uusliberaalin rakenteen tilalle. Ongelmat tulevat olemaan suuria yhteiskunnallisen toiminnan eri lohkoilla ja tulevaisuus näyttää siis tässä suhteessa hämärältä. Elämme hyvin lyhyen tähtäimen tavoitteita asettavissa yhteiskunnallisissa oloissa eikä tilanne näytä kovinkaan kestävältä. Tulevaisuudesta ei voi sanoa mitään varmaa.

Universaalisuusperiaate on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydin

 Pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman Helsingin Sanomissa:

Tätä Kokoomuksen julkisten menojen leikkaukset tarkoittavat...

"Kyselyjen mukaan suomalaisten enemmistö kannattaa täsmentämättömiä menoleikkauksia. Vastaajat saattavat virheellisesti kuvitella, että ongelma hoituu esimerkiksi puoluetukea ja valtion byrokratiaa supistamalla.

Menoleikkauksia tarvitaan, mutta varmaa on, että ison luokan menoleikkaukset herättäisivät vahvaa vastarintaa. Tähän on hyvät syynsä: julkisen talouden tasapainottaminen vain menoleikkauksilla tarkoittaisi käytännössä universaalisuusperiaatteesta ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta luopumista."

Perun presidenttikriisi

Perun suurin työväenjärjestö ryhtyy solidaarisuusmielenosoituksiin hallitusta vastaan

Yhteiskunnalliset ja poliittiset järjestöt jatkavat mobilisaatiota. Poliisijohdon käynnistämää "rauhanmarssia" on arvosteltu perustuslain rikkomisena. 

- Antonia Rodriguez Sanchez

amerikka 21

Lima . Kahden viikon tauon jälkeen vuodenvaihteessa protestit presidentti Dina Boluarten hallitusta vastaan ​​jatkuvat. Ammattiliitot ja yhteiskunnalliset järjestöt olivat vaatineet rauhanomaisia ​​marsseja ja mielenosoituksia keskiviikkona. Perun oikeusasiamiehen toimiston mukaan Andien Cuscon, Punon, Cajamarcan, Moqueguan ja Huánucon alueilla sekä Amazonin öljykentillä on aloitettu toistaiseksi voimassa oleva lakko .

Eteläisillä alueilla sekä Juninin keskusosastolla mielenosoittajat tukkivat teitä. Poliisin kerrotaan käyttäneen kyynelkaasua tiesulkujen poistamiseen. Hallituksen tiedottaja Alberto Otarola kertoi toimittajille pääkaupungissa Limassa, jonne on perustettu kriisikeskus, että siellä on "kymmentä saartoa, pääasiassa Punon ympärillä".

Mielenosoittajat vaativat Boluarten välitöntä eroa ja kongressin hajottamista. Boluarte vannoi virkavalansa presidentti Pedro Castillon erottamisen ja vangitsemisen jälkeen 7. joulukuuta, kun syrjäytetty presidentti halusi lopettaa kongressin saartopolitiikan hajottamalla sen ja perustamalla hätähallituksen."

Useat organisaatiot ovat ilmaisseet huolensa mielenosoitusten mahdollisista kuolemista sen jälkeen, kun viranomaiset ilmoittivat, että armeija- ja poliisivoimat lähetettiin "konfliktialttiimmille alueille". Vasemmiston ja edistyksellisten poliittisten järjestöjen koordinointikomitea (COIP), joka vahvisti osallistumisensa mielenosoituksiin, varoitti vastaamasta "turvallisuusjoukkojen ja oikeistosektorin provokaatioihin".

Ensimmäiset uudet mielenosoitukset alkoivat tiistaina sen jälkeen , kun Liman keskustan lähellä sijaitsevalla Manco Capac -aukiolla leiriytyneet mielenosoittajat, jotka odottivat ilmoitettua mobilisoinnin jatkamista, häädettiin.

Ammattiyhdistysliitto CGPT (Confederación General de Trabajadores del Perú) tuomitsi valtion toiminnan mielenosoittajia vastaan: "Tässä näemme kansallisen poliisin toiminnan, joka väkivaltaisesti ja sortavasti poisti heidät [mielenosoittajat] tästä symbolisesta työväenluokkataistelun paikasta. ", sanoi sen apulaispääsihteeri Gustavo Minaya.

Perun suurin ammattiliittojen liitto CGPT, joka on sidoksissa Maailman ammattiliittojen liittoon, vaati pääkaupungissa marssia osoittaakseen solidaarisuutta mobilisaatioille eri alueilla, erityisesti maan eteläosassa. Lausunnossa todettiin , että presidentin on "tunnustettava päätöstensä seuraukset" ja otettava vastuu "veljien ja sisarten murhasta hänen hallituksensa sorron käsissä".

Puheessaan korkeimman oikeuden uuden presidentin virkaanastujaisissa tiistaina presidentti Boluarte myönsi ensimmäistä kertaa olevansa oikeuden velkaa "mielenosoituksissa kuolleiden maanmiestensä perheille". La Republican päivälehden haastattelussa hän kuitenkin jakoi vastuunsa noin 30 kuolemantapauksesta mielenosoituksiin liittyen ja syytti muita poliittisia johtajia väestön "yllyttämisestä" mielenosoituksiin.

Poliisin komentaja Raúl Enrique Alfaro Alvaradon allekirjoittaman luottamuksellisen asiakirjan mukaan kansallisen poliisin jäsenet on kuitenkin määrätty järjestämään niin sanottu "rauhanmarssi" ja osallistumaan siihen. Muuten heitä kuritetaan. 31.12.2022 päivätty asiakirja sisältää myös ohjeet marssin toteuttamiseen, joka oli määrä järjestää 3.1. Tämä sisältää poliisit aloittaen rauhanrukouksella ja kantaen mukanaan valkoisia ilmapalloja ja rauhan sanontoja.

Perustuslakitutkija Omar Cairo ja muut lakiasiantuntijat julistivat poliisiviranomaisten kehotuksen perustuslain vastaiseksi, koska 34 artiklassa määrätään, että poliisi ei saa osallistua mielenosoituksiin. 169 artiklassa määrätään myös, että poliisilla ja asevoimilla ei ole päätösvaltaa ja että ne ovat perustuslaillisen toimivallan alaisia.

Epäilyjen vuoksi poliisiviranomaiset joutuivat peruuttamaan valituksensa. Sisäministeri Victor Rojas sanoi maanantaina, että poliisi ei osallistu haluamaansa marssiin. Presidentti Boluarte kertoi La Repúblicalle, ettei hän tiennyt siitä mitään.

Limassa tiistaina "Marcha por la Paziin" osallistui satoja ihmisiä, pääasiassa konservatiivisten uskonnollisten ryhmien ja oikeistopuolueiden jäseniä , liikemiehiä, oikeistolaisia ​​kongressin jäseniä sekä eläkkeellä olevia sotilaita ja poliiseja. Joissakin maan sisäkaupungeissa järjestettiin myös niin kutsuttu "rauhanmarssi", joka oli nimenomaisesti suunnattu Castillon kukistumisen jälkeen jatkuneita mielenosoituksia vastaan. Asianomaiset huusivat muun muassa iskulauseita, joissa he yhdistävät viimeaikaiset mielenosoitukset "terrorismiin".

Yhteinen valuutta Latinalaiselle Amerikalle?

Berliinin Luonnonystävät välittivät sivuillaan linkin America 21 kirjoitukseen, jossa raportoidaan Latinalaisen Amerikan pyrkimyksestä luoda yhteinen "Sur" valuutta euron tapaan koko USA:sta etelään olevalle alueelle keski-ja etelä-Amerikassa. Artikkelin on kirjoittanut Ben Norton ja suomennos on peräisinSusanne Schharz-Lauxin käännöksestä.

Yhdysvaltain dollaria käytetään useimmin kansainvälisessä kaupassa, ja sen asema globaalina varantovaluuttana antaa Yhdysvalloille "kohtuuttoman etuoikeuden", joka tukee sen geopoliittista ja taloudellista määräävää asemaa. Samaan aikaan vastustus Washingtonin hegemoniaa kohtaan kasvaa maailmanlaajuisesti. Euraasian integraation instituutiot ehdottavat omia valuuttojaan ja maksujärjestelmiään. Latinalaisella Amerikassa on myös kunnianhimoisia suunnitelmia lopettaa riippuvuus Yhdysvaltain dollarista.

Tunnettu taloustieteilijä Andrés Arauz, vasemmistojohtaja, joka melkein voitti Ecuadorin vuoden 2021 presidentinvaalit, julkaisi suunnitelman "uudesta alueellisesta rahoitusarkkitehtuurista", jota yhdistäisi Latinalaisen Amerikanpyrkimys haastaa Yhdysvaltain dollarin hegemonia ja Washingtonin hallitsemat instituutiot ja luoda myös haaste Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.

Keskeistä hänen suunnitelmassaan on uuden alueellisen valuutan luominen kansainvälisiä transaktioita varten, ohittaen Yhdysvaltain dollarin. Puitteet perustuvat Brasilian presidentin Lula da Silvan ehdotukseen, joka lupasi ennen lokakuun vaaleja "että luomme valuutan Latinalaiseen Amerikkaan päästäksemme eroon Yhdysvaltain dollarista".

Valuuttaa kutsutaan nimellä "Sur", ja sitä valvoo vastaperustettu Etelän keskuspankki (Banco Central del Sur). Kaiken tämän saavuttamiseksi Arauz on neuvonut  Lulaa elvyttämään ja vahvistamaan olemassa olevia alueellisia integraatioinstituutioita, kuten Etelä-Amerikan kansakuntien unionia (Unasur) ja Etelä-pankkia (Banco del Sur). Molempia ovat heikentäneet Yhdysvaltain tukemat vallankaappaukset ja oikeistohallitusten nousu.

Tavoitteena on "yhdenmukaistaa Unasurin jäsenmaiden maksujärjestelmät", jotta voidaan "tehdä pankkien välisiä siirtoja mihin tahansa alueen pankkiin reaaliajassa ja matkapuhelimesta", Arauz selitti.

Ecuadorilainen taloustieteilijä korosti myös, että Latinalaisen Amerikan on hylättävä Yhdysvaltain hallitsema IMF ja työskenneltävä Afrikan kanssa velkahelpotuksia ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia.

Amerikassa 96 prosenttia kaupasta tapahtuu Yhdysvaltain dollareissa

Sekä Lula että Arauz ovat tehneet selväksi, että sur ei korvaa paikallisia valuuttoja, kuten euroa Euroopan unionissa. Latinalaisen Amerikan mailla olisi edelleen omat kansalliset valuutat, jolloin ne voisivat harjoittaa suvereenia rahapolitiikkaa.

Pikemminkin ajatuksena on käyttää dollarin sijasta suria kahdenväliseen kauppaan maiden välillä. Ehdotus on erittäin suosittu Latinalaisessa Amerikassa, koska se on maailman eniten riippuvainen Yhdysvaltain dollarista. Yhdysvaltain keskuspankin mukaan vuosina 1999–2019 dollaria käytettiin 96 prosentissa Amerikan maiden välisistä kauppatapahtumista.

Sur-valuutan luominen voi muuttaa tämän perusteellisesti.

Latinalaisen Amerikan yhteenlaskettu talous on noin puolet Yhdysvaltain talouden koosta. Amerikan mantereen kaupasta suurinta osaa hallitsee Yhdysvallat, joka on maailman toiseksi suurin talous (Kiinan kansantasavallan jälkeen ostovoimapariteetilla mitattuna). USA:n bruttokansantuote on noin 23 biljoonaa dollaria ja Kanadan lähes 2 biljoonaa dollaria.

Maailmanpankin tietojen mukaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian nimellinen BKT on noin 5,5 biljoonaa dollaria ja että alueen kolme suurinta taloutta ovat Brasilia (1,6 biljoonaa), Meksiko (1,3 biljoonaa) ja Argentiina (491 miljardia). ) ovat.

Nimellisen BKT:n mittaukset voivat kuitenkin olla harhaanjohtavia ja vain vahvistaa Yhdysvaltain dollarin hegemoniaa. Paljon tarkempi BKT-mittari, ostovoimapariteetti (PPP), ottaa huomioon tietyn maan elinkustannukset.

Tämän ostovoimapariteetin mukaan tarkempien arvioiden mukaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian BKT on itse asiassa 11,4 biljoonaa dollaria, kun Brasilian BKT on 3,4 biljoonaa dollaria, Meksikon 2,6 biljoonaa ja Argentiinan 1,1 biljoonaa. Tämä osoittaa, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian yhteenlaskettu taloudet ovat lähes puolet Yhdysvaltojen taloudesta.

Alueella on myös erittäin runsaasti luonnonvaroja, kuten öljyä, mineraaleja ja maataloutta. Jos Latinalainen Amerikka voisi yhdistyä omien itsenäisten rahoituslaitostensa kanssa, sillä olisi valtava taloudellinen potentiaali.

Banco del Surin (epäonnistunut) syntymä

Alueen vasemmistolaiset anti-imperialistiset johtajat ovat jo pitkään tunnustaneet Latinalaisen Amerikan valtavan taloudellisen potentiaalin.

2000-luvulla Venezuelan (Hugo Chávez), Brasilian (Lula da Silva), Argentiinan (Nésztor Kirchner ja Cristina Fernández de Kirchner), Bolivian (Evo Morales), Ecuadorin (Rafael Correa) ja Paraguayn (Fernando Lugo) vasemmistolaiset presidentit ) tiivistivät suunnitelmia vaihtoehtoisten rahoituslaitosten luomiseksi vastustamaan Yhdysvaltojen hallitsemaa Maailmanpankkia ja IMF:ää.

Maailmanpankki ja IMF ovat historiallisesti pitäneet globaalin etelän maat lukittuna hirvittävään ja maksamattomaan velkataakkaan, minkä jälkeen ne ovat käynnistäneet uusliberalistisia "rakennesopeutusohjelmia", jotka pakottavat hallitukset toteuttamaan murskaava säästöpolitiikka, joka hyödyttää yhdysvaltalaisia ​​yrityksiä.

Vallankumouksellisen Venezuelan presidentin Hugo Chávezin näkemyksen mukaisesti Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajat sopivat perustavansa alueellista yhtenäisyyttä palvelevan pankin, jota kutsutaan nimellä Bank of the South. Chávez, Lula, Kirchnerit, Morales ja Correa tapasivat Argentiinassa vuonna 2007 ja allekirjoittivat sopimuksen pankin virallisesta perustamisesta.

Sur-pankin luominen on kuitenkin viivästynyt.

Vuonna 2009 näiden maiden johtajat tapasivat uudelleen Afrikan ja Etelä-Amerikan huippukokouksessa Venezuelassa, jossa he lupasivat 20 miljardin dollarin yhteisen siemenpääoman. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet.

Useat Latinalaisen Amerikan vasemmistohallitukset ovat horjuttaneet ja kaatuneet useiden raakojen geopoliittisten hyökkäysten seurauksena Yhdysvaltojen ja oikeistolaisten oligarkioiden toimesta, erityisesti useiden Yhdysvaltojen tukemien vallankaappausten seurauksena: sotilasvallankaappaus Hondurasissa vuonna 2009, oikeusvallankaappaus vuonna 2009. Paraguay vuonna 2012, sisäinen vallankaappaus Ecuadorissa vuonna 2017, "pehmeät" vallankaappaukset Brasiliassa vuosina 2016 ja 2018, väkivaltainen vallankaappaus Boliviassa vuonna 2019 ja lukuisia epäonnistuneita vallankaappausyrityksiä Venezuelassa ja Nicaraguassa.

Nämä Yhdysvaltojen hyökkäykset ja sitä seurannut oikeiston nousu johtivat myös toisen tärkeän alueellisen integraation välineen, Unasurin, sabotointiin. Etelän keskuspankin oli tarkoitus palvella alueen taloudellista yhdentymistä, kun taas poliittista yhdentymistä johti Unasur. Se perustettiin virallisesti sopimuksella vuonna 2008 ja aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2011.

Mutta vaikka Washington valmisteli uutta vallankaappausyritystä Venezuelaa vastaan ​​vuosina 2018 ja 2019, Brasilian, Argentiinan, Kolumbian, Chilen, Perun ja Paraguayn oikeistojohtajat äänestivät eroavansa Unasurista, mikä heikensi instituutiota vakavasti.

Toinen tärkeä eteläisen pankin ja Unasurin rinnalle luotu alueellinen instituutio oli Alba: Bolivarian liitto Amerikkamme kansojen puolesta (Alianza Bolivariana para los Pueblos de Nuestra América). Venezuela ja Kuuba perustivat Alban vuonna 2004 Latinalaisen Amerikan ja Karibian vasemmistohallitusten taloudelliseksi liittoutumaksi.

Alba loi oman valuutan valtioiden väliseen kauppaan alueella. Vuonna 2009 päätettynä sille annettiin nimi Sucre: "Sistema Único de Compensación Regional" (tämä lyhenne viittaa myös Etelä-Amerikan vallankumoukselliseen Antonio José de Sucreen, joka liittyi kenraali Simón Bolívariin siirtomaavastaisessa taistelussa Espanjan valtakuntaa vastaan ​​klo. 1800-luvun alussa).

Huipussaan Alba yhdisti Venezuelan, Kuuban, Nicaraguan, Bolivian, Ecuadorin ja Hondurasin kauppablokiksi ja käytti Sucrea yli miljardiin dollariin kahdenväliseen kauppaan vuonna 2012.

Chávezin unelma alueen yhdistämisestä murtui hänen ennenaikaisen kuolemansa vuoksi vuonna 2013. Sitä seurasi tuhoisa USA:n taloussota Venezuelaa vastaan, keinotekoinen USA:n lavastettu raaka-aineromahdus vuonna 2014, useita väkivaltaisia ​​Washingtonin tukemia vallankaappausyrityksiä, ankarien sanktioiden määrääminen, jotka vähitellen eskaloituivat Kuuban vastaisen kaltaiseksi saarroksi, ja Donald Trumpin yritys asettamaa väkisin valitsemattoman vallankaappausjohtaja Juan Guaidón väitetyksi "väliaikaiseksi presidentiksi".

Latinalaisen Amerikan vasemmisto on jälleen nousussa

Viime vuosikymmenen takaiskuista huolimatta vasemmisto on ollut Latinalaisessa Amerikassa jälleen nousussa vuodesta 2022 lähtien. Ensimmäistä kertaa historiassa vasemmistohallitukset hallitsevat alueen seitsemää väkirikkainta maata (Argentiina, Brasilia, Chile, Kolumbia, Meksiko, Peru ja Venezuela).

Syvästi USA-ystävälliset Kolumbian oikeistohallitukset ovat aina olleet piikki patria granden (Latinalaisen Amerikan yhdistymisprojektin) kyljessä. Tämä kuitenkin muuttui, kun Kolumbian ensimmäinen vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro valittiin kesäkuussa 2022.

Ecuadorilainen Andrés Arauz tunnusti tämän historiallisen hetken mahdollisuudet todelliseen alueelliseen yhtenäisyyteen ja esitteli suunnitelman paitsi poliittiselle myös taloudelliselle yhdentymiselle. Arauz vaati sekä Unasurin (Unión de Naciones Suramericanas) että Etelän keskuspankin aktivoimista ja vahvistamista uudella Etelän keskuspankilla (Banco Central del Sur).

Arauz on kokenut taloustieteilijä. Hän työskenteli Ecuadorin keskuspankissa yli kymmenen vuoden ajan ja päätyi sen pääjohtajaksi. Hän viimeistelee parhaillaan tohtorintutkintoa rahoituksen alalta.

Ecuadorin entisen vasemmiston presidentin Rafael Correan aikana Arauz johti tiedon ja inhimillisten kykyjen koordinointiministeriötä. Siitä lähtien hänestä on tullut johtava hahmo Ecuadorin vasemmistoliikkeessä, joka jatkaa Correan käynnistämää "siviilivallankumousta" (Revolución Ciudadana).

Arauz oli Correismin ehdokas presidentinvaaleissa 2021. Hän voitti ensimmäisen kierroksen ylivoimaisesti, mutta hävisi toisen kierroksen 47,6 prosentilla äänistä ja sai 52,4 prosenttia nykyiselle presidentille Guillermo Lassolle, oikeistolaiselle miljardööripankkiirille, joka tunnettiin korruptiosta. 

Vaikka hän ei ole virallisesti virassa, Arauz toimii alueen vasemmistopoliitikkojen taloudellisena neuvonantajana. Hän on yksi Puebla Groupin perustajista, poliittisesta foorumista, joka kokoaa yhteen edistyksellisiä voimia Latinalaisessa Amerikassa. Hän on myös Progressive International Councilin jäsen  , jossa hän vastaa allianssin strategisesta ohjauksesta.

Lula da Silva, joka hallitsi Brasiliaa vuosina 2003–2010, on läheisessä yhteydessä molempiin järjestöihin. Tämä tekee todennäköiseksi, että Arauz toimii jossain määrin Brasilian uuden hallituksen neuvonantajana.

Vuonna 2020 Lula julkaisi artikkelin Progressive Internationalin verkkosivuilla "For a Multipolar World". Siinä Brasilian vasemmiston johtaja julisti, että hän "pyrkii luomaan moninapaisen maailman, joka on vapaa yksipuolisesta hegemoniasta ja steriilistä kaksinapaisesta vastakkainasettelusta".

Presidentinvaalikampanjansa aikana Lula lupasi mielenosoituksessa toukokuussa 2022: "Luomme valuutan Latinalaiseen Amerikkaan, koska emme voi enää olla riippuvaisia ​​dollarista". Lula voitti presidentinvaalit 30. lokakuuta ja on ollut Latinalaisen Amerikan suurimman maan valtionpäämies 1.1.2023 lähtien.

Bank of the South ja Unasur uudelleenaktivointi uudella alueellisella valuutalla "Sur"

Vastauksena Lulan vaalivoittoon Arauz hahmotteli suunnitelman, jossa hahmotellaan toimet, jotka Brasilia voi toteuttaa auttaakseen kehittämään "uutta alueellista rahoitusarkkitehtuuria". Latinalaisen Amerikan laajuisella Nodal-sivustolla julkaistu artikkeli on opas, jota Lula noudattaa hänen astuessaan presidentiksi.

"Tavoitteena on, että Lulan virkaanastumisen jälkeen uuden Unasurin sopimukset allekirjoitetaan", Arauz kirjoitti. "Meidän on saatava Etelän keskuspankki toimimaan ja allekirjoitettava perustamissopimus Etelän keskuspankista ja surista, alueellisesta valuutasta - kansallisten valuuttojen lisäksi - jota presidentti Lula on ehdottanut", hän lisäsi. "Ensimmäinen askel on otettava välittömästi", Arauz korosti.

Järjestelmän tavoitteena on "yhdenmukaistaa Unasur-maksujärjestelmät pankkien välisten siirtojen tekemiseksi mihin tahansa alueen pankkiin reaaliajassa ja matkapuhelimesta", hän selitti.

Arauz neuvoi, että näihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi ja ripeästi, koska "poliittisen mahdollisuuden ikkuna on tammikuun ja syyskuun 2023 välillä, Argentiinan esivaalien päivämääränä".

Argentiinan oikeisto-oppositio, joka on erittäin Yhdysvaltoja myönteinen ja tukee dollarihegemoniaa ja uusliberaalista taloustieteitä, voisi voittaa nämä vaalit, mikä suistaa alueellisen yhtenäisyyden hankkeen.

Arauz varoitti: "Emme saa jättää tätä historiallista mahdollisuutta ulkoministeriöiden laiskuuden ja "malinchismon" jälkeenjääneisyyden tuhottavaksi. Tämä on halventava termi latinalaisamerikkalaisille ihmisille, jotka tuntevat itseinhoa ​​omaa yhteiskuntaansa kohtaan ja ovat sisäistäneet kulttuurisen imperialismin alemmuuskompleksin. 

"Progressiivisten presidenttien on luotava suora kommunikaatiokanava keskenään", hän painotti. "Poliittinen tahto on olemassa, aikaa ei ole hukattavana". Jos Latinalainen Amerikka onnistuu luomaan tämän "uuden alueellisen rahoitusarkkitehtuurin" ecuadorilaisen taloustieteilijän mukaan, se voisi "antaa Argentiinalle hengähdystaukoa".

Argentiina on syvässä talouskriisissä, joka johtuu suurelta osin sen maksamattomasta ja halveksittavasta velasta IMF:lle sen jälkeen, kun edellinen oikeistohallitus Buenos Airesissa sai rahaston historian suurimman lainan.

Arauz on aina ollut äänekäs IMF:n arvostelija. Artikkelissaan hän sanoi, että Latinalaisen Amerikan "pitäisi ryhtyä kollektiivisiin toimiin IMF:n laittomien lisämaksujen poistamiseksi takautuvasti".

IMF:n lisämaksut ovat lisäkorkomaksuja, joita Yhdysvaltojen hallitsema rahoituslaitos kerää mailta, jotka ovat sille velkaa suuria summia.

Bretton Woods Project totesi, että "kansalaisyhteiskunnan järjestöt, ihmisoikeusasiantuntijat ja muut väittävät, että lisämaksut itse asiassa syrjivät ja rankaisevat maita, jotka eniten tarvitsevat IMF:n apua".

Arauz kuitenkin korosti, että "tämä alueellisen yhdentymisen aalto ei voi jäädä vain presidentin tasolle, vaan sen on oltava todellinen kansojen yhdentyminen".

"Tämä edellyttää yhteiskunnallisten liikkeiden täysimääräistä osallistumista koko alueella, mutta ennen kaikkea välittömiä ja konkreettisia parannuksia kansalaisille", hän korosti.

"Se tarkoittaa myös sitä, että pienemmille maille annetaan etuuskohtelu", Arauz lisäsi. "Presidentti Lulan johtajuus on ratkaisevan tärkeää maiden yhdistämiseksi, joilla on erilaiset ideologiset suuntaukset."

Artikkelissa ecuadorilainen taloustieteilijä ehdotti toista ideaa: luoda "massiivinen opiskelijavaihto-ohjelma", jotta "Latinalaisen Amerikan julkisen koulutusjärjestelmän nuoret voivat opiskella lukukauden tai vuoden toisessa alueen maassa". Tavoitteena pitäisi olla miljoona nuorta osallistuvan vaihtoon vuoteen 2023 mennessä, Arauz kirjoitti. "Tämä on integraation moottori".

Hän vaati myös kulttuurisen integraation muotoja ja ehdotti alueellista kilpailua, jossa muusikot, kirjailijat ja runoilijat kutsuttaisiin kirjoittamaan Unasur-hymniä. Arauz päätti suunnitelman ehdottamalla, että Lula nimittäisi "alueellisen yhdentymisen valtuutetun suurlähettilään".

Arauz teki selväksi, että hänellä on suuria tavoitteita alueen suhteen. Latinalaisen Amerikan yhdistyminen ei riitä, se tarvitsee vahvempaa edustusta kansainvälisissä instituutioissa. "Unasur-maiden on edustettava yhteistä kantaa G20-pöydässä, jonka Afrikan unioni on jo lähellä saada", hän kirjoitti.

Lähde:estrategia.la

Vapaata kilpailua, mutta liian vääristyneessä muodossa

Jacques Delors instituutti, pääkirjoitus – tammikuu 2023

Melkein vuosi sitten Ukrainan sota ravisteli tätä maata ja sen mukana koko Eurooppaa. Vuonna 2023 tämä kynnyksellämme oleva konflikti ja kaikki sen seuraukset muokkaavat edelleen EU:n asialistaa. Nyt valmistellaan seuraavaa talvea ilman venäläistä kaasua. Energian lisäkustannusten inflaatiovaikutuksia on hillittävä. Tätä tarkoitusta varten ohjelmoitu Euroopan keskuspankin perättäinen vakava korkojen kiristys edellyttää rahapolitiikan ja budjettipolitiikan niveltymisen tarkistamista.

Niistä keskustellaan uuden vuoden alussa Euroopan unionissa koetun shokin valossa: edessä sisämarkkinoiden pirstoutumisen vaara. Se, mitä alun perin kutsuttiin "yhteismarkkinoiksi", on aina ollut Euroopan rakentamisen ytimessä. Se luio puitteet kilpailupolitiikalle ja valtiontuelle. Sen käyttöoikeuden laajuus hallitsee kauppapolitiikkaamme. Näiden markkinoiden integraation, jonka Jacques Delors oli suunnitelut tekemään niistä maailman syvimmän ja joka täyttää 30 vuotta, sisäiset ja ulkoiset voimat piinaavat niitä.

Ulkomailla USA:n inflaatiota vähentävän lain (IRA) mukaiset tuet, jotka eivät noudata Maailman kauppajärjestön sääntöjä, stimuloivat teollisten investointien valintaa ja uhkaavat Euroopan markkinoilta luopumisen muodossa. Teknologinen irrottautuminen, jota Yhdysvallat toteuttaa kilpailessaan Kiinan kanssa,sisältää tarpeen päästä eroon taloudellisesta riippuvuudestamme Pekingistä (kuten tällä hetkellä parasetamolista) ja pakottaa eurooppalaiset yritykset järjestämään uudelleen arvoketjunsa ja sovittamaan markkinat teollisuuspolitiikan puitteissa. Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI) ovat lupaava väline mm. rakentaa kapasiteettia valmistaa akkuja sähköajoneuvoihin, kehittyneitä puolijohteita ja muita tulevaisuuden tuotteita.

Unionin sisällä kahdenkymmenenseitsemän valtioin välillä kukin hallitus tarkkailee, kuinka muut tukevat omaa talouttaan, kuten Saksan kotimainen 200 miljardin euron tuki kotitalouksilleen ja yrityksilleen vastauksena kriisiin osoittaa. Kilpailun vääristymistä pelätään sellaisten valtioiden välillä, jotka pystyvät rientämään teollisuuden avuksi, ja niiden valtioiden välillä, joiden julkinen talous ei salli tällaista suurvaltaista panostusta. Reilun kilpailukehyksen takaaminen sekä Euroopan markkinoiden toimijoiden välillä että näiden yhdentyneiden markkinoiden ja muun maailman välillä on kaksinkertainen taloudellinen haaste, jolle vuosi 2023 avautuu. Sen on oltava EU:n neuvoston puheenjohtajakauden Ruotsin sitoutumisen painopiste suhtautumisessa Euroopan kilpailukykyyn. Komissio ehdottaa 9. ja 10. helmikuuta pidettävää Eurooppa-neuvostoa varten toimenpidepakettia, jonka asialistalla on Euroopan vastaus IRA:lle liittoutuneiden välisen kylmän kaupan estämiseksi.

Tässä kiireellisessä kysymyksessä ranskalais-saksalainen akseli aikoo saada takaisin viime vuonna vauhditetun johtavan roolinsa. Ennen 27-huippukokousta kahdenvälinen ministerineuvosto, joka on määrä kokoontua 22. tammikuuta Elyséen sopimuksen 60-vuotispäivänä, aikoo käynnistää liikkeen julkisen avun joustavuuden lisäämiseksi ja valtioiden uusien taattujen lainojen saatavuuden puolesta (seuraavaksi). Covid-aikaisen SURE-ohjelman esimerkki) ja yhteisten teollisten aloitteiden tukeminen. Lyhyesti sanottuna eurooppalainen tuki heijastelee Yhdysvaltojen tukea.

Näitä geotaloudellisia keskusteluja ei voi erottaa tulevista keskusteluista, jotka koskevat valtioiden investointimarginaaleja, niiden velkakapasiteettia ja EU:n nyt sellaisenaan kestäviä keskusteluja. Talouden ohjausjärjestelmä on toinen eurooppalainen hanke, joka avautuu vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Komission viimeaikaiset ajatukset vakaus- ja kasvusopimuksen kehittämisestä toimivat innostavana pohjana keskustelulle. Eurooppa etsii tuoretta julkista rahaa (velkaa) ja yksityistä rahaa, kun edessä on valtavat ja kollektiiviset investointitarpeet energia- ja digitaalimuutosten toteuttamiseksi ja yhteiskunnalliseksi tukemiseksi, puolustuksemme varmistamiseksi ja terveyden ja väestön ikääntymisen aiheuttamien haasteiden kohtaamiseksi. (pääomamarkkinaliitto).

Niiden monien aiheitden joukossa joita ajatushautomomme analysoi on niiden budjetti-, kaupallinen, geopoliittinen ja sosiaalinen ulottuvuus. On eurooppalaisen uskottavuuden asia ennakoida, säännellä ja kostaa estämättömien valtasuhteiden maailmassa. Meneillään oleva Qatargaten korruptioskandaali on vahingoittanut tätä uskottavuutta ja syventänyt epäluottamusta edustuksellista demokratiaa kohtaan erityisesti ja eurooppalaisia ​​toimielimiä kohtaan yleensä. Kansalaisten luottamuksen palauttaminen, toinen haaste, johon on kohdattava enemmän kuin koskaan, tehdään myös poliittisena todisteena siitä, että Eurooppa voi muuttaa tilannetta, kuten vastauksessaan Covidiin tapahtui. Ukrainalle antamamme jatkuvan avun laajuudesta sähköakkujen valmistuksessa, sähköntuotannosta toimitusketjuihin ja ulkomaisten investointien seulomisesta lääkkeiden ja puolijohteiden tuotantoon Euroopan suvereniteetin käsitteen sisällöstä on tullut taistelua kaikilla rintamilla ja jokaisena päivänä. Eteenpäin vuonna 2023!

Sebastien Maillard,

Jacques Delors Instituten johtaja

Kansakunnan viholliset

Sanna Marinin hallituksen ja sitä johtavan puolueen sosialidemokraattien kannalta hyvät uutiset ovat tästä eteenpäin aina vaaleihin saakka todennäköisesti harvassa. Pikemminkin on odotettavissa laajaa ulkoparlamentaarista vaikuttamista. Blogikirjoituksen nimi on analogiaa Mika Waltarin kirjalle "Ihmiskunnan viholliset", joka kertoo kristittyjen vainosta ensimäisn vuosituhannen alun Rooman valtakunnassa.

6.4. 2023

Iltalehden Näkökulma: Tästä syystä Sanna Marinia tulee vielä ikävä

Jari Himanen: Pääministeri Sanna Marinin aikakaudella Suomeen on ”maailman cooleimman poliitikon” myötä kohdistunut harvinaista mielenkiintoa ja tätä tullaan vielä kaipaamaan, Iltalehden ulkomaantoimittaja Jari Himanen kirjoittaa.

Suomen pääministeri Sanna Marin ilmoitti keskiviikkona luopuvansa SDP:n puheenjohtajuudesta ja torstaina hän jättää hallituksensa eronpyynnön.

Ulkomaantoimittajan silmin samalla Suomen historiassa on päättymäisillään ainutlaatuinen ajanjakso, sillä koskaan aiemmin suomalainen poliitikko ei ole herättänyt vastaavaa kiinnostusta ja ihailua maamme rajojen ulkopuolella.

Marinia on kutsuttu muun muassa rock-tähdeksi, naispuoliseksi Obamaksi ja ”maailman cooleimmaksi poliitikoksi”. Kansainvälisillä areenoilla hän on saanut osakseen ennenäkemätöntä huomiota, jollaista ei tulla hetkeen näkemään.

Euroopan suurin sanomalehti julistaa: Sanna Marin on maailman coolein poliitikko – ”Osaa myös bilettää”

Tämän vuoksi myös sunnuntain vaalitulos on herättänyt aiempaa enemmän hämmästystä. Sitä on ulkomaisissa medioissa analysoitu ja sille on etsitty syitä poikkeuksellisen paljon. Esimerkiksi Guardian pohti naisvihan osuutta asiaan.

----

1.4. 2023

Yhteenvetoa pääministeri Sanna Marinin, hänen hallituksensa ja sosialidemokratian ryöpytyksestä maaliskuun pääkaupunkiseudun ja valtakunnalisen median sisällöstä poimittuna. Maaliskuullekin kertyi reippaasi yli kolmekymmentä poliittisen tuomitsemisen, kyseenalaistamisen ja vahingoittavaksi tarkoitettua median toimittamaa sisältöä.

Keskeiseksi koko kuukauden ulkopoliittista keskustelua hallitsevaksi kysymykseksi nousi ulkopoliittinen  konsensus ja sen rikkominen Sanna Marinin Ukrainan vierailulla. Sanna Marinin vakuuttelut siitä että hän vain vastasi toimittajien esittämään kysymykseen ja pitää tärkeänä aloittaa keskustelua käytöstä poisruvien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainan käyttöön, koska samaa keskustelua käydään kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Puola on jo luovuttanut hävittäjiä Ukrainaan. Yhä uudelleen ja uudelleen pääministeri on joutunut toistamaan, että hän ei ole luvannut Hornet hävittäjiä Ukrainaan, mutta pitää selvänä että asiasta on keskusteltava. Kuvaavaa tässä keskustelussa on ollut se  että Tasavallan Presidentti ei ole asettunut tukemaan nimittämänsä hallituksen pääministeriä tässä median nostamassa hälyuutisessa joka uhkaa repiä suomalaisen politiikan kahteen näennäisesti vastakkaiseen leiriin. 

Kun nyt tiedetään että myös Turkki on hyväksynyt Suomen NATO-jäsenyyden ratifioinnin omassa parlamentissaan, tulee kysyneeksi, sovittiinko Tasavallan Presidentin yllättävällä vierailulla Valkoisessa Talossa hävittäjien luovuttamisesta Turkille vastapalvelukseksi Suomen ja mahdollisesti myös Ruotsin NATO-jäsenyyden hyväksymiselle. Jos näin on, se nähdään ehkä vielä ennen kesällä pidettävää NATO:n huippukokousta. Surullista oli myös , että Eduskunnan työn päättymiskahveilla saattoi tv-kuvasta havaita että Tasavallan presidentti ei suonut juuri sanaakaan vieressään istuneelle pääministeri Sanna Marinille, vaan kävi mielenosoituksellisen näköisesti keskustelua  pöydän yli vaan puhemies Vanhasen kanssa. Väitteet siitä, että "vastakkainasettelun aika" olisi ohi eivät näy tunnetasolla pitävän lainkaan paikkaansa.

Anekdoottina mainitsen, että Itä-Helsingin pienessä kahvilassa opin tuntemaan sitä pitäneen Karimin, kurdipakolaisia hänkin. Hänen kädessään oli  pieni tatuointi ja tulin kerran kysyneeksi, mitä tatuoinnissa lukee. Siinä oli kurdinkielinen teksti: کوردستان - Kurdistan.  Sillä hän ilmaisi pysyvän toiveensa itsenäisestä ja kulttuurisesti eheästä Kurdistanista itsenäisenä kansakuntana. Jos käy niin, että Suomen jäsenyyden hintana on hävittäjien antaminen Turkille, joka käy sotaa vähemmistökansana ja pakolaisina  monen maan alueelle  ulottuvaa 30-miljoonaista kurdikansaa vastaan, joutuu ikävän paradoksin eteen. Ukrainan itsenäisyystaistelu vastaan Kurdien oikeus omaan maahan, kultuuriin ja kieliin (on kaksikin kurdikieliryhmää). Libertaarista demokratiaa vuodesta 2004 tavoitteleva Kurdistanin työväenpuolueen johtaja on istunut vankilassa jo 24 vuotta. Euroopan Unioni on julistanut Kurdipuolueen terroristijärjestöksi. Kurdeille ei siis suoda itsenäistä kansakuntaa eikä yhteistyön maailmaa. 

Oman omituisen lisänsä vaalikeskusteluihin toi Sanna Marinin anteeksipyyntö Kokoomukselta hänen kuvatessaan perussuomalaisten ja Kokoomuksen vaaliohjelmia ja yhteiskunnallista lähestymistapaa sinimustaksi. Voi olla että Kokoomus on sitten 1930-luvun irtautunut muodollisesti tästä Tanneria ja sosialidemokratiaa jopa aseellisesti uhanneesta ja sille lojaalista isänmaallisesta kansanliikkeestään (IKL). Tunnetasolla ei liene todellisuudessa kuitenkaan paljon muuttunut. 

"Kiljuvat Riikka Purra ja Sanna Marin" innosti iltapäivälehtiä vaalikeskustelujen keskeisenä, ingresseihin ja otsikoihin päässeenä piirteenä Kokoomukisen Peteri Orpon myhäillessä toimittajan kanssa väittelyä seuratessaan. Tosiasiassa pääministeri Sanna Marin on pysytellyt eheiden virkkeiden ja selkeän, poliittisa  sisältöjä analysoivan ja esiinnostavan keskustelijan ja väittelijän tasolla koko vaalikiertueen ajan. Poliittisen debatin vääristelyä ilman sisältöanalyys ia voi nähdä myös näissä esiintymisen arvosteluissa.

Suomen velkakierre oli Kokoomuksen keskeisimpiä vaaliteemoja ja median avulla sitä pyritiin ylläpitämään keskeisenä vaatien valitsemaan erilaisten leikkauslistojen välillä.  Muualla Euroopassa ei tällaista lähes hysteeriseksi muuttunutta velkakeskustelua käydä, vaikka esimerkiksi Saksa on tehnyt suhteessa Suomeen vähintäänkin yhtä paljon uutta velkaa (noin 650 mrd) sitäkin huoliamtta että Saksan perustuslaki kieltää sekä liittovaltion että osavaltoiden velanoton ja budjettien kaevattamisen samaan tapaan kuin mitä Euroopan Unionin Ksvu- ja vakaussopimus ja sen taustalla oleva EU:n peruskirja. Euroopan Komissio on kyllä ilmoittanut palaamisesta vuoden 20+24 alusta Kasvu- ja vakaussopiumuksen raameihin ja tähän ilmoitukseen perustuu ilmeisesti myös valtionvarainministeriön kooste ehdotetuista leikkauskohteista. Julkaista lista ei sisällä arvioita sitä mitä poliittisesti pitäisi tehdä. Tosin VVM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä on puhunut indeksileikkausten mahdolisuudesta, jotka sekä Vasemmistoliitto, sosialidemokraatit että myös vihreät ovat ehdotomasti torjunneet. Jos Marinin nyt päättymässä olevan hallituksen työtä voitaisiin jatkaa samaan suuntaan, osoittautuisi vaalikeväänä Suomessa käyty velkakeskustelu enemmän pelotteluksi ja yritykseksi jatkaa valtavirtaisen talouspoliittisen yksittäistä ihmistä pelottelevan mikrotalouskonseptin yhdeksi sivutuotteeksi.

Lopputoteamuksena voidaan sanoa, että Sanna Marinin hallituksen ja sen ohjelman käytännössä lähes kokonaan toteuttanut työ ei ole saanut medialtamme sen ansaitsemaa kiitosta eikä myönteistä arvosanaa. Mediamme on tunteisiin vedoten yrittänyt päivittäin vetää tältä työltä  pohjaa pois keinoilla, joita osin voidaan luokitella poliittisen patologian piiriin kuuluviksi tuomitsevina, pilkkaavina ja jopa fanaattisina, joista anteeksipyyntövaatimukset kesken vaalitaistelun sisällöllistä analyysia ovat selkeä osoitus.  Demokratian kulmakivi media on osoittautunut yksisuuntaiseksi automaattisen yhdenmukaisuuden julistajaksi. Poliittisen demokratian hapekasta verenkiertoa sisältöjen ja valintamahdollisuuksien tarjoajana se ei ole pystynyt täyttämään. Kritiikki on löytänyt sijaa vain yksittäisistä somekuplista. 

Kuinka paljon tällä on merkitystä vaalien lopputulokseen? Kansalaisten turhautumisen astetta kuvannee äärioikeitolaisten voimien ja laajojen mielenosoitusten nousu merkittävän suureksi koko Euroopan Unionin alueella. Vaihtoehdottomuus nostaa vihan ja muut eiproduktiiviset asenteet keskeisiksi voimatekijöiksi, joiden kanssa joudutaan kamppailemaan yhä huonommassa ilmapiirissä vuosikymmenestä toiseen. Näin taitaa käydä myös maailman onnellisimmaksi maaksi kuvatussa Suomessa.

1.4. 2023

Iltasanomien toimittaja Mikko Juuti palauttaa vielä mieliin uutisen Olavi Uusivirran tanssista pääministeri Sanna Marinin kanssa - päivää ennen eduskiuntavaalien varsinaista äänestyspäivää. Tarkoituksena on tietenkin painaa Sanna Marinin ja sosialidemokratian päätä kansan silmissä poliittisen vedenpinnan alapuolelle. Sisällöllisesti - eikä edes eettisesti - tämä uutinen kuvaa Sanna Marinin, hänen johtamansa hallituksen eikä sosialidemokratian  eikä sosialidemokratian poliittista toimintatapaa. Olavi uusivirta kertoo joutuneensa shokkiin kuultuaan muutaman viikon päästä tapahtuneesta julkaistua materiaalia ja uutisia:

"Mikko Juuti

11:00

VIIME elokuussa puhuttiin paljon pääministeri Sanna Marinin juhlimisesta.

Yksi juhlailloista päättyi helsinkiläisen yökerhon tanssilattialle.

Tuolloin Marin tallentui videolle tanssiessaan Olavi Uusivirran kanssa. Video pullahti julkisuuteen ja soppa oli valmis.

Tallenteella Marin tanssii lähekkäin Uusivirran kanssa, jonka tulkittiin suutelevan pääministeriä kaulalle.

Kommentti: Helsingin Sanomat nostaa saman jutun esille kertoessaan kuukausiliitteen jutustaan Olavi Uusivirrsta. Poliittista tarkoituksenmukaisuutta on nähtävissä tässäkin uutisoinnissa juuri vaalipäivän alla.

Myös Iltalehti nostaa viihdeuutisissaan Olavi Uusivirran "shokkikokemuksen" keskusteluun.:"Viime elokuussa julkisuuteen vuoti kohuvideo, jossa pääministeri Sanna Marin tanssi villisti julkisuuden henkilöiden kanssa yksityisissä juhlissa. Kansan silmiin päätyi myös toinen video, jossa pääministeri kaulaili intiimisti helsinkiläisravintolan tanssilattialla laulaja Olavi Uusivirran kanssa."Poliittiset sisällöt muuttuvat täälläkin poliittisten toimijoiden etiikkaa ja moraalia kyseenalaistaviksi tehellisen viihteen rinnalla...

---

Iltasanomien toisessa jutussa Jyrki Lehtola päivittelee, niten Riikan ja Sannan ongelmaperheen kanssa voi elää seuraavat neljä vuotta. Hän esittelee tv-sarjaa, jossa nämä "kaksoset" nostetaan esiin:

"RIIKKA ei osaa päättää, onko se uhri vai tappaja, ja niin se on molempia vuorotellen, tuntuu kuin katsoisi samaan aikaan kahta eri tavoilla pelottavaa ihmistä.

Sannalla nousi päähän, kun se oli muutaman vuoden töissä Helsingissä Instagram-mallina. Nyt se luulee tietävänsä kaikesta kaiken, vaikka on tyttö. Isä ei saa pyytää ruokapöydässä edes lisää perunaa, kun Sanna huutaa, että ota boomeri ite perunas, mää oon hesalainen.

Illallisen jälkeen tv-perhe huokailee, miten kenenkään näistä kanssa voisi elää seuraavat neljä vuotta."

Kommentti: Taitavaa poliittista kyseenalaistamista edustaa tämän juttu juuri vaalipäivän aattona...

31.3. 2023

Pentti Välimaa Facebookpäivityksessään:"Kokoomusmieliset iltapäivälehdet tekevät kilvan politiikkaa puheenjohtatentittävien arvosteluilla. Kokoomujohtaja Petteri Orpo on onnistumisarvostelussa noussut ihan kärkikastiin. Tosin ei häntä ole tohdittu ihan loistavaksi kehua, mutta erinomaiseksi kuitenkin.   Ylen viimeissä tenissä Liike Nytin Harkimo nousi lehtien arvioissa kärkipäähän. Arvoinneista paistaakin läpi myös hajota ja hallitse- politikointi. Se näkyi persujohtaja Riikka Purran ja ehkä myös vasemistoliiton Li Anderssonin arvioissa. Lehtien haluista huolimatta SDP:n puheenjohtajaa Sanna Marinia ei rohjettu ihan alempaan kastiin pudottaa. Keskustajohtaja Aannika Saarikkoa ei haluta korkealle nostaa johtuen siitä, että keskustan kannatuksen nousu olisi kokoomukselta pos. Yhden tai kahden prosenttiyksikön menetys keskustalle pudottaisin kokoomuksen puoluekissa kolmanneksi."

30.3. 2023

Helsingin Sanomat antaa ymmärtää että  pääministeri Sanna Marin olisi rikkonut ulkopoliittista konsensusta Ukrainan käynnillään. Sanna Marin on toistuvasti ilmoittanut että asiasta käytävän keskustelua  eikä ole luvannuton luvannu hävittäjien osalta yhtään mitään. Lehti kirjoittaa 30.3. 2023:

Valtava epäonnistumisen pelko kangisti eduskuntavaalien alla keskustelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja tulevasta Nato-jäsenyydestä. Yhä kesken olevasta Nato-matkasta puolueet saivat syyn olla sanomatta Natosta oikeastaan yhtään mitään.

Puolueet kääntyivät sisäänpäin ynnäilemään tuloja ja menoja. Tunteet pidettiin piilossa Venäjän hyökkäyssodan aloittaman geopoliittisen ja geotaloudellisen mullistuksen pitkän aikavälin seurauksista. Turvallisuuspolitiikka luikahti vaalikeskusteluihin vain Sdp:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin ulkopolitiikan konsensusta rikkoneiden puheiden vuoksi. Marin jäi yksin, kun keskusteltiin siitä, pitäisikö käytöstä poistuvia Hornet-hävittäjiä antaa sotaa käyvään Ukrainaan vai ei.

Helsingin Sanomat MTV3:n 29.3. 2023  pääministeritentistä: Marin pyysi anteeksi...

Orpo MTV:n tentissä: Marinin puhe ”sinimustasta hallituksesta” viittaa fasismiin ja loukkaa – Marin pyysi anteeksi

Marin ei puolestaan pyytänyt anteeksi Riikka Purralta, joka sanoi myös perussuomalaisten loukkaantuneen puheista ja arvosteli pääministerin historian osaamista.

OPPOSITIOJOHTAJAT Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) sanoivat MTV:n tentissä pääministeri Sanna Marinin (sd) loukanneen kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajia puhumalla ”sinimustasta hallituksesta”.

Asian nosti esiin tentin lopussa Orpo.

”En pidä yhtään siitä, että käytät mahdollisesta porvarihallituksesta nimitystä ’sinimusta hallitus’. Se viittaa fasismiin, ja minusta se loukkaa meidän ihmisiämme. Me olemme 105 vuotta olleet rakentamassa demokratiaa Suomeen, taisteltu sen puolesta. Minusta tämä on väärin, ja sitä pitäisi pyytää anteeksi”, Orpo sanoi Marinille.

Marin vastasi, ettei hän ”viittaa sinimustaan liikkeeseen tai historiaan” vaan siihen, että kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus olisi sinimusta eikä esimerkiksi edistäisi ihmisoikeuksia.

---

Iltasanomien IS-raati arvioi omasta puolestaan MTV3:n pääministeritenttiä seuraavasti:'IS-raati arvioi puheen­johtajat MTV:n tentissä: ”Vaikutelmaksi jäi, ettei Marin tiennyt, mitä termi historiallisesti edes tarkoittaa”

Petteri Orpo selviytyi IS:n raadin mukaan MTV:n tentistä parhaiten.

---

Ei Sanna Ukkolankaan kolumni Iltalehdessä annamyönteistä kuvaa ilmaisultaan selkeän pelkistäväsät SDP:n puheenjohtajasta:: Voittaako kiljuva veronkiristäjä-Marin, köyhien kurittaja Orpo vai mamuja ruoskiva Purra?

Kommentti: Sanna Marinin hallituksesta on koko sen ajan käytetty nimitystä "punavihreä vasemmistohallitus", mikä näyttää muodostuneen aivan erityiseksi taakaksi Keskustapuolueelle. RKP näyttäisi suhtautuneen nimittelyyn pragmaattisemmin ja lähestyneen hallituksen politiikkaa sisältöpohjaisesti. Tosiasia on että sekä Kokoomus että perussuomalaiset antavat politiikassaan ja ohjelmissaan tuulensuojaa muukalaisvihamielisille asenteille ja toiminnalle Suomen solmimia kansainvälisiä sopimuksia vastaan - kuten esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen alaspainamiselle vaikka ammattiyhdistystoiminta todetaan yleiseksi ja ylkeismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi niin YK:n ihmisoikeussopimuksessa kuin ILO:n perussopimuksessa.

Helsingin Sanomat uutisoi tuoreesta gallupkyselytuloksesta:

"Perus­suomalaiset on noussut Sdp:n ohi toiseksi

Ylen torstaiaamuna ilmestyneessä kannatusmittauksessa perussuomalaiset on noussut Sdp:n ohi toiseksi. Kokoomus jatkaa ensimmäisenä.

KOKOOMUKSEN, perussuomalaisten ja Sdp:n kisa kärkipaikasta tiivistyy edelleen, selviää Ylen tuoreesta puoluekannatusmittauksesta.

Ylen torstaiaamuna ilmestyneessä mittauksessa perussuomalaiset on noussut Sdp:n ohi toiseksi. Kokoomus jatkaa ensimmäisenä.

Kärkikolmikko mahtuu Ylen mittauksessa lähes prosenttiyksikön sisään. Kokoomuksen kannatus Ylen mittauksen mukaan oli 19,8, perussuomalaisten 19,5 ja Sdp:n 18,7 prosenttia.

---

MTV 3:n pääministeritenttiä arvioitiin tuoreeltaan MTV3:n "pöllöraadissa"; painotukset olivat varovaisesti Orpoa tukevia ja Sanna Marinia alaspäin painavia. Oman perheen kahden hengen raati oli sitä mieltä että SDP:n puheenjohtaja Sanna marin oli erittäin selkeä, uusia näköaloja esiinnostava ja luottava sosialidemokrattisjohtoisen hallituksen menestymismahdollisuuksiin. 

25.3. 2023

Politiikka|HS-analyysi

Marin on ajanut itsensä Hornet-nurkkaan, ja se voi vaikuttaa jopa vaalitulokseen

Mennyt viikko muutti vaalien luonnetta, kun Sdp:n Sanna Marin otti yhteen perussuomalaisten Riikka Purran kanssa.

ILTA-SANOMIEN tentissä kiisteltiin myös Hornet-hävittäjistä. Marin sai tentissä muilta osanottajilta eli Orpolta, Purralta ja keskustan puheenjohtajalta Annika Saarikolta kovaa arvostelua kannastaan, jonka mukaan Suomessa pitäisi käydä keskustelua niiden luovuttamisesta Ukrainalle.

Torstaina HS uutisoi, että Ukraina on lähettänyt puolustusministeriön virkamiehille pyynnön keskustella yhdessä Yhdysvaltojen kanssa Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan.

24.3. 2023

Politiikka|HS-analyysi

Sdp:n talouslinja perustuu suurelta osin toiveisiin

Sdp:n kasvu- ja työllisyystavoitteet sekä puolueen esittämät keinot ovat kaukana toisistaan, HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan

SDP:N eduskuntavaaliohjelmassa on kova tavoite. Puolue tavoittelee velkaantumisen taittamista kahden seuraavan vaalikauden aikana ja sen jälkeen ”velkasuhteen palauttamista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen mukaisiin rajoihin”.

Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nyt noin 73 prosenttia. Sdp tavoittelee ensin velkasuhteen kasvun pysäyttämistä ja 2030-luvulla sen supistamista 60 prosenttiin.

Valtiovarainministeriö arvioi torstaina julkaisemassaan ennusteessa, että velkasuhde nousee ensi vaalikaudella ilman uusia toimia jo yli 80 prosenttiin.

Sdp:n tavoittelema suunnanmuutos on siis varsin jyrkkä. Miten puolue sen tekisi?

---

Iltasanomat uutisoi käsiinsä saaman virallisen muistion pääministeri Sanna Marinin ja presidentti Volodimir Zelenskin välisistä keskusteluista Marinin viikko sitten tapahruneen Ukrainan vierailun aikana. Muistio osoittaa kiistatta, että pääministeri Sanna Marin ei ole näiden keskustelujen aikana luvannut mitään, vaan on pikemin korostanut hallituskautensa olevan loppumaisillaan. Hän on luvannut kuitenkin välittää tilannekuvan vaalien jälkeiselle hallitukselle.  Kirjoitusta voi pitää epämääräisenä lehden julkaisemien ja  toimittajien aikaisempien kirjoitusten perumisena. Lehden kirjoittelua voi siten pitää vaalien alla käytävänb keskusteluun osallistumisena tehdä pääministeri Marinista tarkoituksella "kansankunnan vihollinen".

23.3. 2023

Sanna Marin vastaa Facebook-sivuillaan iltapäivälehtien massiiviseen hyökkäykseen, jossa pääministeristä ja juuri vaalitaistoa käyvästä SDP:n puheenjohtajasta todellakin tehdään "Kansakunnan vihollista",   koskien Ukrainan tukemista käytävässä sodassa: 

"Miksi Ukraina tarvitsee raskaampaa aseistusta?

Venäjän laiton ja laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli vuoden. Ukrainalaiset ovat osoittanee uskomatonta rohkeutta, päättäväisyyttä ja sitkeyttä taistellessaan venäläisiä joukkoja vastaan. Venäjä on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin, hyökännyt laajasti siviiliväestöä vastaan ja pyrkinyt tuhoamaan systemaattisesti Ukrainan kriittistä infrastruktuuria. Viime viikolla kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista. Venäjän ja sen johdon on jouduttava vastuuseen hyökkäyssodasta ja tekemistään rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tämän on oltava koko kansainvälisen yhteisön ydinviesti ja tehtävä. Rankaisemattomuudelle ei ole sijaa.

Ukraina taistelee joka päivä urheasti oman maansa itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolesta. Sen puolesta, että ukrainalaisilla on oikeus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Ukraina taistelee eturintamassa myös eurooppalaisten arvojen puolesta. Vapauden, rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Kyse on kuitenkin paljon isommasta kysymyksestä kuin vain Ukrainasta tai Euroopasta. Kyse on koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuudesta ja tulevaisuudesta. Jos hyväksymme sen, että vahvempi voi tunkeutua toisen valtion alueelle, ottaa alueita haltuun ja näin edistää omia intressejään, joudumme kulkemaan tulevaisuuteen hyvin synkkää polkua pitkin. Siksi Ukrainan asia on kaikkien asia, niin Euroopan ja kumppanimaiden, mutta myös koko kansainvälisen yhteisön asia.

Meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen. On nähtävä, että maailmassa on muitakin autoritaarisia maita kuin Venäjä, jotka seuraavat hyvin tarkasti Ukrainan tilannetta ja ennen kaikkea Euroopan ja muiden demokraattisten maiden vastausta sotaan. Jos näytämme heikoilta, emme auta Ukrainaa riittävän voimakkaasti ja ajoissa, tulemme näkemään tulevaisuudessa vain lisää kärsimystä ja aggressiota. Venäjä ei lopeta aggressiotaan, ellei sitä pysäytetä Ukrainassa. Kyse on lännen uskottavuudesta, demokraattisten maiden uskottavuudesta ja koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuudesta. Siksi meidän on oltava vahvoja ja puolustettava järkähtämättä arvojamme ja yhdessä sopimiamme globaaleja pelisääntöjä.

Miten puolustamme arvojamme ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä kaikkein tehokkaimmin? Varmistamalla, että Ukraina voittaa sodan. Varmistamalla, ettei aggressio tuota tulosta. Siksi meidän on tuettava Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin - niin taloudellisesti, humanitaarisesti, asettamalla entistä kovempia pakotteita Venäjää vastaan kuin vastaanottamalla sotaa pakenevia ihmisiä. Mutta ennen kaikkea Ukraina tarvitsee nyt aseita ja ammuksia. Ukraina tarvitsee entistä raskaampaa ja kehittyneempää kalustoa, jonka avulla sen on mahdollista työntää venäläiset joukot ulos alueeltaan. Siksi meidän on yhdessä keskusteltava tämän kaluston toimittamisesta Ukrainalle on kyse sitten taistelupanssarivaunuista, ilmapuolustuksesta tai hävittäjistä. Ukraina tarvitsee tukea nyt, mutta myös pidemmällä aikavälillä. Sodan päätyttyäkin.

Tarvitaan kansainvälistä ponnistusta ja kaikkien maiden, jotka voivat auttaa enemmän, on autettava enemmän ja entistä nopeammin. Kyse on Ukrainasta, mutta kyse on myös meidän kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Ukrainan asia on meidän asiamme."

Iltasanomat:

 Presidentti Niinistö Hornet-keskustelusta MTV:llä: ”Minä en ole mukana missään sellaisessa, jossa vaarannetaan Suomen puolustus­kykyä”

Tasavallan presidentti kommentoi Hornet-asiaa Asian ytimessä -ajankohtaisohjelman haastattelussa keskiviikkoiltana.

Puolustus­valiokunnan jäsen Könttä Iltasanomissa: ”Marinin pysäytettävä aloittamansa Hornet-hämmennys”

Keskustan kansanedustajat Joona Könttä vaatii pääministeri Sanna Marinia ryhtymään toimeen käynnistämänsä kansainvälisen Hornet-hämmennyksen selkeyttämiseksi.

Iltasanomien mukaan ILMAVOIMIEN ex-komentajat pitävät mahdollisuuksia pieninä, että Suomi luovuttaisi käytöstä poistuvia Hornet-hävittäjiä Ukrainaan. 30 vuotta vanhan Hornetin runko alkaa olla loppuun käytetty.

Pääministeri Sanna Marin (sd) toisti tiistaina IS:n pääministeritentissä puheensa, että Suomi voisi antaa Ukrainalle Horneteja, kun uusia F35-hävittäjiä on saatu vuonna 2026.

– En ymmärrä, minkä takia haluamme ehdoin tahdoin mieluummin romuttaa nämä Hornetit kuin antaa esimerkiksi näitä Ukrainalle, jos se on mahdollista, Marin kimpaantui IS:n pääministeritentissä.

---

Kommentti: Tuoreimpien uutisten mukaan USA pohjtii vakavissaan työpaperissaan käytettyjen hävittäjien lähettämistä Ukrainan ilmavoimien tueksi...

---

Kommentti: Pääministeri Sanna Marin on tänään mukana Euroopan Unionin neuvosaton kokouksessa, jossa keskeisenä asiana on vaatimus Venäjän vetäytymisestä Ukrainasta ja Ukrainan taistelun tukeminen aseiden valmistamisen ja asetoimitusten muodossa niin pitkään että tämä tavoite toteutuu. Aseita pitäisi sada kokoon hetimmiten jo nyt n. miljardin edestä vanhoista varastoista, minkä lisäksi jäsenmaiden on sitouduttava vastaavaan määrään uusia asehenkintoja, jotta Ukraina voi jatkaa maansa puolustamista. Kaikki apu viimeistä kypärää myöten tulee olemaan tarpeeseen. Siksi Sanna Marinin vastaus toimittajalle keskustelun avaamiseksi kysymykseen hävittäjien toimittamisesta Ukrainan tueksi on täysin linjassa Euroopan Unionissa juuri nyt ajankohtaisten hankkeiden kanssa. Tasavallan presidentti osallistuu median mukana käynnissä olevan vaalitaisteluun opposition tueksi - tällaiseen ei esimerkiksi Mauno Koivisto presidenttikaudellaan sortunut koskaan - hän tuki kaikissa tilanteissa hallustensa pääministereitä. 

22.3. 2023

Iltasanomat välittää uutista Sanna Marinin ja Riikka Purran kiivaasta "riitelystä" ja samalla haluaa näyttää Kokoomuksen puheenjohtajan ulkopuolisena "arvojohtajana".

Pääministeri­ehdokkaat jatkoivat riitelyä illalla Ylen vaalitentissä, jonka aluksi Purra latasi, että ”työperäisen maahanmuuton, nimenomaan sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton hehkutus Suomessa on aivan poikkeuksellista”.

– Riikka puhuu koko loppuillan, Marin puhisi, kun Purran puheenvuoro vain jatkui.

Vaalitentistä otettu kuva, jossa Sdp:n ja perussuomalaisten puheenjohtajat heristävät toisilleen sormea ja tenttiin osallistunut kokoomuksen Petteri Orpo hymyilee mukavan etäisyyden päässä kiistakaksikosta leviää nyt kovalla vauhdilla sosiaalisessa mediassa.

Väittelyn kiivauden osuvasti tallentaneessa kuvassa Purra ja Marin väittelevät taloudesta.

Iltasanomien erikoistoimittaja Seppo Varjus: 

"Kommentti: Marin, Purra ja Orpo ovat eri planeetoilla – saadaanko Suomeen hallitusta ollenkaan?

Maailman myrskyissä Suomi tarvitsi taas vahvaa hallitusta. Sellaista se ei ole saamassa, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

"Planeetta Orpo pelkää, että talouden epävakaus suistaa sen radaltaan hetkenä minä hyvänsä. Planeetta Marin keskittyy eriarvoisuuden torjumiseen hinnalla millä hyvänsä. Planeetta Purra yrittää vain estää muukalaisia laskeutumasta sinne miten tahansa.

Nämä planeetat eivät kohtaa avaruuden kylmässä yössä."

21.3. 2023

Iltasanomien vaalimessuilla kolmen suurimman  puolueen puheenjohtajien esiintymisia arvioi lehden raati seuraavasti:

"IS-raati arvioi puheen­johtajat Vaali­messujen tentissä: ”Joutui sellaiseen rökitykseen, että heikompi olisi purskahtanut itkuun”

Riikka Purra ja Sanna Marin saivat molemmat raadilta arvosanaksi 8

Sanna Marin: 8-

Suvi Hautanen 8, Seppo Varjus 7, Heidi Hagelin 8

HAUTANEN: Pääministeritentin suuri yksinäinen. Jäi yksin puolustamaan velkalinjaansa ja Hornetien luovuttamista Ukrainalle. Maalaili piruja seinälle oikeisto­hallituksesta: leikkauksia, irtisanomisia, kylmää kyytiä, rumaa jälkeä. Joutui mankeliin Hornet-puheistaan ja myönsi keskustelleensa hävittäjistä Zelenskyin kanssa. Ei pakittanut piiruakaan näkemyksistään.

VARJUS: Joutui sellaiseen rökitykseen, että heikompi olisi purskahtanut itkuun. Pystyy puhumaan raivostuneenakin selkeästi. Rispektii. Ei se niin helppoa ole, kun Saarikkokin puukottaa sarjana selkään. Yllätti kaikki spekuloimalla, että Hornetien antamisesta Ukrainalle voitaisiin sittenkin keskustella. Taisi käynnistyä uusi ilmasota Suomessa.

HAGELIN: Jäi tentissä yksin. Teki hyvin selväksi, että kokoomuksen kuuden miljardin kynnyskysymys ei käy, ”koska on kylmää kyytiä”. Perussuomalaisten kanssa ei mahduta samaan hallitukseen. Silloin on pakko voittaa vaalit, jos aikoo pysyä vallassa. Taikasana: hyvä työllisyyskehitys. Kun päästiin Hornetteihin asti, hermo alkoi pettää."

Iltalehden vaalikeskusteluarviossa YLE:n edellisiltaisen puheenjohtajatentin perusteella lehden toimittaja Lauri Nurmi "tapansa mukaan" antoi huonon arvosannan ainakin meidän perheen mielestä loistavasti ja analyyttisesti esiintyneelle Sanna Marinille:"Marinin taktiikka jatkui samana: hyökätään Orpoa ja kokoomuksen leikkaustavoitteita vastaan. Pääasiallinen ratkaisu sote-alan ongelmiin oli resurssien lisääminen. Tällä haki toki eroa kokoomukseen, mutta olisi pitänyt esittää enemmän konkreettisia omia ratkaisukeinoja. Sekä kokoomuksen haukkumisessa että resurssien lisäämisessä jäi levy päälle. Yleensä hyvä tenttiesiintyjä ei vakuuttanut, siksi lammas. Vasta loppua kohden kiihtyi ja oli parhaimmillaan."

Iltasanomien raati arvioi YLEn edellisiltaista puoluejohtajien vaalikeskustelua ja kuten arvata saattaa, SDP:n puhenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin sai raadilta vain välttävän arvosanan. YLE:n arvion mukaan keskustelu oli poikkeuksellisen hyökkäävää ja erityisesti Sanna Marin hyökkäsi monta kertaa Kookoomuksen Orvon kimppuun tämän virheellisenä ja manipuloivana pitämän leikkauspolitiikan johdosta. 

Sanna Marin: 6

Timo Haapala 6-, Iida Hallikainen 7-, Seppo Varjus 6

HAAPALA: Kysymys: Mitä hallitus voisi tehdä? Vastaus: No mutta kun kokoomus! Marinin gramofonineula on juuttunut yhteen uraan. Oli kyseessä sote tai mikä muu tahansa, vika on aina opposition, tarkemmin Orpon, jos homma ei toimi. Kai hallituskin sotestaan vastuuta kantaa? Mistä rahat? Omat vaihtoehdot hukassa.

HALLIKAINEN: Sanat tulevat sarjatulessa kuin Hornetin suusta. Ei epäröi edes silloin, kun on itse väärässä. Oli ainut, joka puolusti liikuttavan määrätietoisesti oman hallituksensa kaikkia ratkaisuja. Unohti vastata kysymyksiin, sillä keskittyi kokoomuksen höykyttämiseen. Tentin itsepintaisin esiintyjä, mutta pieni itsetutkiskelu ei olisi pahitteeksi.

VARJUS: Hoitotakuusta ei tingitä. No Pasaran! Tästä ei tulla! Vapautti sisäisen punapapittarensa vaalikentille. Suhtautui Petteri Orpoon kuin Barcelonan punakaarti kenraali Francoon. Verottaa ei muuten voi koskaan liikaa. Marin vetää vasemmalta suurella riskillä ja taitaa tietää sen. Paine näkyy. Ei parasta Marinia.

---

YLE raportoi nuorten varjovaaleista, joissa Sanna marin ei mahtunut YLEn mukaan kymmenen parhaan joukkoon. Äänet menivät Riikka Purralle ja Harri Harkimolle. "

Purra ja Harkimo olivat nuorten suosikkeja varjovaaleissa, mutta Marin ei mahtunut kymmenen kärkeen

Nuoret ovat äänestäneet varjovaaleissaan ympäri Suomen. Kaikkiaan nuorten varjovaaleissa annettiin ennätykselliset 90 435 ääntä. Niistä noin 5 000 hylättiin.

Nuoret ovat antaneet taas äänensä kuulua nuorisoalan palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin järjestämissä varjovaaleissa.

Voiton veivät ylivoimaisesti perussuomalaiset 46 paikalla, kokoomus oli toiseksi suurin voittaja 31 paikalla, ja SDP olisi nuorten valitsemassa eduskunnassa kolmanneksi suurin puolue 29 edustajanpaikalla. 

20.3. 2023

Iltasanomat otsikoi suurilla: Käsittämätöntä

"KOKOOMUKSEN varapuheenjohtaja Antti Häkkänen iskee takaisin puoluevaltuustossa kokoomuksen vaalilinjaa rusikoineelle pääministeri Sanna Marinille (sd). Häkkäsen mukaan Sdp:n linja perustuu edelleen Suomen velkakierteen pahentamiseen.

Kokoomus on asettanut kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluihin julkisen talouden vahvistamisen kuudella miljardilla ensi hallituskaudella ja kolmella miljardilla sitä seuraavana vaalikautena.

– Kokoomukselle hyvinvointi­yhteiskunnan velkakierteen katkaisu on niin tärkeä tavoite, ettemme siitä voi tinkiä. On käsittämätöntä, että demarit eivät pysty sitoutumaan välttämättömään talouden pohjan vahvistamiseen. Velaksi eläminen ei ole vaihtoehto, vaan se on luovuttamista, Häkkänen sanoo.

MARIN sanoi puoluevaltuuston kokouksessa Sdp:n tarjoavan ”kylmien arvojen politiikalle selkeän vaihtoehdon”. Hän puhui kasvun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tulevaisuudesta, jossa jokaisesta pidetään huolta."

Kommentti: Sama käsittämättömyys näkyy myös viikonvaihteen Iltasanomien kirjoituksessa, jossa pidetään leikkauslistapolitiikkaa ainoanana vaihtoehtona.  Kirjoituksen jälkeisessä keskustelussa näkyy vain kriittisiä, osin epäasiallisia ja lehden kirjoittelua tukevia vastauksiua. Kuinka lehtioen kommenttosioita toimitetaan?

17.3. 2023

Iltasanomien mukaan SannaMarinin pitäisi nöyrtyä Kokoomuksen leikkauslistan edessä...

Kun kokoomuksen Kai Mykkänen puntaroi persujen ja Sdp:n välillä, niin yksi ehto nousee pintaan: ”Sanna Marinin täytyy nöyrtyä…”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, että Sdp:n puheenjohtajan Sanna Marinin täytyy nöyrtyä ennen kuin yhteistyö kokoomuksen ja demareiden välillä olisi mahdollista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen puntaroi hallituspohjavaihtoehtoja HAAPALA-TV:n vaalihaastattelussa. 

MYKKÄSEN HAASTATTELU OLI KATSOTTAVISSA  KOKONAISUUDEN PÄÄKUVAN LINKISTÄ.

---

Pääkirjoitus: Pääministeri Marinin kannattaisi uhriutua vähemmän ja varoa turvallisuuspolitiikan lipsahduksia

Juha Ristamäki Marin teki hienon työn runnoessaan Nato-jäsenyyden läpi SDP:ssä – sitä perintöä hänen ei ole syytä tärvellä, kirjoittaa Juha Ristamäki.

14.3. 2023

Iltalehdessä toimittaja Jari Himanen tekee Hornet keskustelussa edelleen pääministeri Sanna Marinista kansakunnan vihollista, tällä kertaa ukrainalaislehden avustuksella:

"Ukrainalaislehti: Sanna Marin käänsi takkinsa

Ukrainalaismedia syyttää pääministeri Marinia takinkäännöstä.

Kyiv Independent syyttää Suomen pääministeri Sanna Marinia (sd) takinkäännöstä Hornet-kysymyksessä.

Ukrainalaismedia kirjoittaa verkkosivuillaan Marinin maanantaisesta lausunnosta, jolla tämä vastasi Ukrainassa antamastaan kommentista nousseeseen kohuun.

– Kukaan ei ole luvannut Horneteja yhtään mihinkään. Ainoa asia, mitä olen todennut, että Suomessakin voidaan keskustella Ukrainan ilmapuolustuksesta, Marin totesi maanantaina.

13.3. 2023

Iltasanomien mukaan pääministeri Sanna Marin on vaalikiertueellaan pitänyt tiedotustilaisuuden koskien Ukrainanvi9erailuaan ja siellä tehtyjä kysymyksiä mm. Horneteista:

"Sanna Marin Hornet-lausunnoistaan: ”Suuhuni on laitettu sanoja, joita en ole ikinä sanonut”

Pääministeri Sanna Marin kommentoi maanantaina Vaasassa hänen Hornet-lausunnoistaan syntynyttä kohua. Pääministerin mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole antanut hänelle moitteita."

Oma kommenttini: Taas media on ryhtynyt kaivamaan maata pääministerin jalkojen alta. Tasavallan presidentti ei tälläkään kertaa tue selkeästi pääministeriään. Ulkopoliitisen isntituutin johtaja Mika Aaltola rtyhtyi virkamiehen ominaisuudessa "pitämään selvänä kaurana" pääministerin sanoneen jotakin selllaista jota hänen ei olisi pitänyt tehdä.  Näin ei näytä tosiasiassa tapahtuneen. 

----

Toimittaja Olli Wariksen kommenttipuheenvuoro Iltasanomissa:

"Marinin ulko­poliittinen kuper­keikka hakee vertaistaan – kritisoi itse vara­puheen­johtajana ”Nato-keulimista”

Marin on luonut nahkansa uudelleen vain vuodessa, kirjoittaa IS:n politiikan toimittaja Olli Waris."

"– KUN lännen ja Venäjän välit ovat nyt kiristyneet äärimmilleen, on Suomen puolustusministeriltä täysin vastuutonta antaa tällainen kannanotto julkisuuteen. Miksi Haglund haluaa lietsoa pelkoa ja herättää hämmennystä sen sijaan, että tukisi kaikin tavoin sitä työtä, jota Suomen hallituskin yrittää tehdä tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi?

Näin kirjoitti Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin elokuussa 2014. Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin niemimaan puoli vuotta aiemmin."

----

Mikael Jungner tarvitsi Iltasanomien mukaan 26 sanaa – näin Marinin puolustajien perusteet muuttuivat perjantaista sunnuntaihin

Pääministeri Marinin kommentit vanhenevien Hornetien lahjoittamisesta Ukrainalle oli politiikan viikonlopun ykköspuheenaihe.

SDP:N ex-puoluesihteeri, Liike Nytissä nykyisin vaikuttava Mikael Jungner on paketoinut Twitterissä viikonvaihteen Hornet-kohua.

Jungner selvisi vain 26 sanalla, kun hän kuvaili, miten pääministeri Sanna Marinin (sd) puolustajien perustelut muuttuivat viikonlopun aikana.

– Pääministerin puolustajien perusteet muuttuivat viikonloppuna kiinnostavasti:

– Hyvä keskustella (pe). Ukrainaa pitää tukea (la). Kriitikot putinisteja (la). Oikeistopojat kateellisia (la). Hän vain vastasi kysymykseen (su). Hän oli vieraskorea (su). Tahallista väärinymmärrystä (su), Jungner twiittasi.

12.3. 2023

Iltasanomien pääkirjoitus: Marinin hävittäjä­puheet antoivat sekavan kuvan Suomen valtion­johdon päätöksen­teosta

Lausunto käytöstä poistuvien Hornetien lahjoittamisesta Ukrainaan oli harkitsematon.

PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd) kommentti Suomen ilmavoimien käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien mahdollisesta luovuttamisesta Ukrainalle herätti kohua viikonvaihteessa. Toimittajan kysymykseen vastannut Marin arvioi, että Suomessa voitaisiin käydä keskustelua hävittäjäavusta osana ”mittavaa kansainvälistä yhteistyötä”.

----

Marin kieltäytyi kommentoimasta Hornet-kohua Lahdessa.

Pääministerin Hornet-lausunnot ovat aiheuttaneet runsaasti arvostelua."

IS:n yrittäessä kysyä Marinilta Hornet-puheiden aiheuttamasta kritiikistä pääministeri kieltäytyi jo ennen kysymyksen esittämistä kommentoimasta aihetta.

– Olen pahoillani, mutta olemme täällä tapaamassa kansalaisia, kun he ovat kovasti odottaneet ja haluamme heidän kanssa keskustella, Marin totesi ja jatkoi paikalle tulleiden kohtaamista.

----

Iltasanomat: Menikö Sanna Marinin Hornet-kohu sinulta ohi? Lue tästä tärkeimmät käänteet

Pääministeri Sanna Marinin yllättävät lausunnot Suomen Hornet-hävittäjistä ovat synnyttäneet runsaasti arvostelua.

SUOMESSA on kohistu viikonloppuna pääministeri Sanna Marinin (sd) yllättävistä Hornet-lausunnoista.

Kuohunta sai alkunsa perjantaina, kun Marin vieraili yllättäen Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Paikan päällä pitämässään tiedotustilaisuudessa Marin vastasi toimittajan kysymykseen, että Suomen vanhenevien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan voisi keskustella.

11.3. 2023

Iltasanomat uutisoi Hornethävittäjien ympärillä käytyä keskustelua ja antaa toimittaja Olli Wariksen jutussa puheenvuoron myös pääministeri Marinille:

"PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) on saanut kritiikkiryöpyn lausuttuaan Kiovassa perjantaina, että Suomen vanhenevien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan voitaisiin keskustella.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viestitti sähköpostitse IS:lle, että ”asiasta ei ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta".

Marin toistaa IS:lle lähettämässään viestissä, että ”hävittäjien osalta Suomi saa korvaavaa kalustoa lähivuosina ja siksikin poistuvan kaluston jatkokäytöstä on käytävä keskustelua”.

– Asiasta ei ole tehty linjauksia tai päätöksiä ja Suomen on tarkasti arvioitava mahdollisia ratkaisuja myös geopoliittisen sijaintimme ja omien puolustustarpeidemme kautta."

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) mukaan löysät lupaukset voivat heikentää Suomen uskottavuutta.

STT:n rikos- ja oikeustoimittaja Jecaterina Mantsinen, joka esitti Hornetteja koskevan kysymyksen lehdistötilaisuudessa ja johon pääministeri Sanna Marin vastasi, ihmettelee asiasta nostettua kohua twiittauksessaan:

---

Saarikko linjaa Keskutan tietä kohden oikeistolaista politiikkaa. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko linjaa, että nykyinen hallituspohja ei voi jatkaa huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

"Viime päivinä on kuulunut puhetta, että nykyinen hallituspohja voisi jatkaa myös vaalien jälkeen. Yhdet sitä toivovat, toiset sillä pelottelevat. Mielestäni on reilua äänestäjiä kohtaan kertoa, että näin ei tapahdu", Saarikko kirjoittaa Facebookissa.

Iltalehti otsikoi pääministeri Sanna Marinin käytettyjä Hornetteja koskevaa Ukrainan lausuntoa"Presidentti Niinistökään ei ollut tietoinen Marinin Hornet-avauksesta: ”Tästä ei ole ollut kenenkään kanssa puhetta”

Pääministeri Marin ei puhunut presidentti Niinistön, eikä puolustusministeri Kaikkosen kanssa ennen kuin hän väläytti Ukrainassa mahdollisuutta antaa maalle Hornet-hävittäjiä."

9.3. 2023

Mika Koskinen Iltalehdesdsä: 

"Valtionvelan korkomenot ovat nousemassa tänä vuonna lähes miljardi euroa siitä, mitä Sanna Marinin (sd) hallitus vielä syksyn budjettiesityksessään kertoi.

– On jo nyt selvää, että tullaan korjaamaan korkoarviota ylöspäin lisäbudjetilla. Joulukuisen talouskatsauksen pohjalta arvio on, että korkomenot kasvaisivat aiemmin budjetoidusta 900 miljoonalla 2,4 miljardiin euroon, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo Kauppalehden haastattelussa."

Kommentti: Suomen velkasuhde on  edelleen EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen asettamissa rajoissa. Lisäksi EU on poistanut nämä rajat COVID19 ja Ukrainan sodan aiheuttamien seurausten vuoksi vuoden 2024 loppuun saakka:

Kommentti: Sanna Marin ja Antti Rinne – Suomen johtavat populistit

Ehkä SDP:ssä uskotaan entisen presidentin J.K. Paasikivien toteamukseen, jonka mukaan suomalaiset ovat poliittisesti lahjatonta kansaa, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Seiska: Sanna Marin biletti taas: hieroi miestä ja rikkoi lasin – kohukuvat Seiskassa

Kosteista illanvietoista pitävä pääministeri Sanna Marin, 37, aktivoitui bilerintamalla jälleen viime viikonloppuna. Demaripomo paljasti lauantaina Instagramissa olevansa seurueineen illallisella Forza-ravintolassa Helsingissä Punavuoren kaupunginosassa.

8.3. 2023

Matti Mörttisen kolumni YLE:n uutisissa: Sanna marin sulki oven, ja se saattoi mullistaa vaalien tulevaisuuden. Kriisien aika ei puraissut hallituksen kannatukseen normaaliinm tapaan, ja istuva pääministeri on yhtä aikaa erittäin suosittu ja epäsuosittu. Kevätilmassa leijuu blokkivaalien tuoksi, kirjoittaa Mörttinen.

7.3. 2023

Iltalehti kertoo Kokoomuksen Orpon ehdoista hallitusyhteistyölle:

"Orpo: Tässä on kokoomuksen kynnyskysymys – kuusi miljardia talouden sopeutusta

Petteri Orpo kertoo Iltalehden haastattelussa, että kokoomus ei tee hallitusyhteistyötä niiden puolueiden kanssa, jotka eivät hallitusohjelmassa sitoudu talouden tasapainottamiseen kuudella miljardilla eurolla ja myöhemmin vielä kolmella miljardilla eurolla. Asia on kokoomukselle kynnyskysymys."

Iltalehti haastattelee Kokoomuksen ehdokkaana olevaa infektioylilääkäriä Asko Järvistä suhteestaan peruspalveluministeri krista Kiuruun  tilaajille tarkoitetussa jutussa:

"Luottamus meni

Infektioylilääkäri Asko Järvisestä tuli koronapandemian aikana koko Suomen tuntema mies. Nyt hän kertoo avoimesti viime aikojen tunteistaan: ahdistuksesta, väsymyksestä ja peloista. Niitä ovat aiheuttaneet myös poliitikot."

6.3. 2023

Iltasanomissa:"Marin välttäisi kipeitä leikkauksia – puolue­johtajat eri linjoilla keinoista supistaa valtion velka­taakkaa

Pääministeri Sanna Marin (sd) on IS:n vaalikoneessa eri mieltä monen puoluejohtajan kanssa siitä, että valtion velkataakka pitäisi kääntää laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia."

"PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) valitsi vastauksen ”jokseenkin eri mieltä”, kun vaalikoneessa esitettiin väite: ”Valtion velkataakka on käännettävä laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia.”"

5.3. 2023

Iltalehdessä toimittaja Juhani Ristamäki väittää, että parhaana vaihtoehtona åidetään Kokoomuksen ja SDP:n muodostamaa hallitusta: 

"Pääkirjoitus: Kokoomus leikkaisi, SDP esittää pehmeämpiä vaihtoehtoja – Nyt tarvitaan molempia

Juha Ristamäki: Näidenkin vaalien jälkeen maahan syntyy hallitus ja edelleen ykkösvaihtoehtona pidetään kokoomuksen ja SDP:n varaan syntyvää koalitiota, kirjoittaa Juha Ristamäki." 

Kommentti: Blogissani "Kuuta osoittava sormi"  puolestani väitän ja ammattiyhdistysliikkeen tavoin oletan että sitten 24.2. 2022 alkaneen Ukrainan sodan, sanktiot ja energiakriisi ovat johtaneet pysyvästi poisEKP:n  2 prosentin inflaatiotavoitteesta. Tätä todistavat myös ammattiyhdistysliikkeen työtaistelut, jotka ovat johtaneet n. kuuden prosentin palkankorotuksiin. Kuuden prosenttiyksikön muutos hintata- ja palkkasossa merkitsee valtion 150 miljardin velassa n. 9 miljardia. Tämän verran on tarjontainflaationa alkanut hintojen nousukierre heikentänyt euron ostoarvoa ja samalla keventänyt suhteellista velkataakkaamme tämän kevään aikana. Se on jo yli  sen määrän, mitä Kokoomuksen ja perussuomalaisten oppositio vaatii toteutettavaksi kahden seuraavan vaalikauden aikana. Opposition esilläpitämää ja median vauhdittamaa velkakeskustelua ei siten yksinkertaisesti tarvita, koska ammattiyhdistysliike omilla toimillaan hoiti asian pois päiväjärjestyksestä tämän kevään työtaisteluiden muodossa. Palkankorotukset eivät kuitenkaan riitä korvaamaan ostovoiman menetyksiä, joten elvyttävää politiikkaa pitää jatkaa niin kauan kuin EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen ehdot velan ja kasvun rajoista eivät ole voimassa. 

Reijo Lehtisen kommentti Facebookissa:

""Kokoomus pihuu bulhsihttiä.

Ilta Sanomien toimittaja kuvaile kokoomuksen paniikkia näin: "Petteri Orpo ja Kai Mykkänen lukevat Sanna Marinin lausuntoja ja Sdp:n vaaliohjelmaa kuin piru Raamattua. Marin on antanut mahdollisuuden tahalliseen väärinymmärtämiseen", kirjoittaa politiikan toimittaja Erno Laisi.

Oppositio myös jatkuvasti vertailee Suomen velkaantumista mm Tanskaan.

Sdp on huomauttanut, että Suomen julkinen talous olisi liki tasapainossa, mikäli Suomessa olisi sama kokonaisveroaste kuin Tanskassa. SDP ei kuitenkaan esitä Tanskan mallia ja veroasteen nostoa, kylläkin mm varainsiirtoveroa, mutta mm kokoomus vastustaa sitä, koska se olisi huippurikkailta pois. Kokoomus puhuu mieluummin kulutusverojen kiristämistä, koska siitä köyhäkin maksaa saman veron kuin rikaskin"

4.3. 2023

Toimittaja Timo Haapalan kommentti Iltasanomissa: 

"Demarien Sanna Marin viritti Suomeen blokki­vaalit – mutta kasaako porvari­leiri Petteri Orpon tai Riikka Purran johdolla rivinsä heti vaalien jälkeen?

SDP:N puheenjohtaja Sanna Marin (sd) synnytti Suomeen blokkivaaliasetelman kieltäytymällä hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa Ilta-Sanomien vaalitentissä tammikuussa.

Sillä, että vihreät ja vasemmistoliitto teki saman, ei ole juurikaan merkitystä.

Mutta Sdp:n kannalla on.

Marinin tarkoitus oli luoda peliasetelma sellaiseksi, että leirit eriytyvät ja Sdp on päänapa vasemmiston tai Sdp:n ja kokoomuksen sinipunan varaan syntyvässä leirissä."

2.3. 2023

Reijo Lehtisen Fb-päivitys illan eläkepolitiikkaa käsitelleestä keskustelusta:

Onko tässä Marinin hallituksen viimeinen iso riita? Luontostrategiasta tulossa vaaliase?

Jos poliittista sopua ei viime metreillä synny, strategiaa ajanut vihreät voi syyttää hallituskumppaneita piittaamattomuudesta luontokadosta.

Iltalehden Hannamari Ahonen kirjoittaa kansallista luonnon monimuotoisuutta käsittelevästä "luontostrategiasta", josta on syntymässä ristiriita .

Kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta käydään vielä aivan viime metreillä neuvotteluita hallituksessa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr) johtama ympäristöministeriö julkisti joulukuun puolivälissä luonnoksen strategiasta. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk) johtama maa- ja metsätalousministeriö antoi luonnoksesta erittäin kriittisen lausunnon. Maa- ja metsätalousministeriö vastusti esitysluonnoksessa erityisesti metsien pinta-alakohtaisia suojelumääriä.

---

YLE:n uutisten mukaan  mielipidemittausten ykköspaikka kuuluu Kokoomukselle:

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus pitää kärkipaikkansa, kisa SDP:n ja perussuomalaisten kanssa kiristyy .

Marin ja Niinistö täysin eri linjoilla yhteyden­pidosta Venäjään Krimin valtauksen jälkeen – näin asiantuntijat arvioivat

Tasavallan presidentin ja pääministerin ulko- ja turvallisuus­politiikan retoriikka eroavat toisistaan, kumpi on oikeassa?

Toimittaja Mika Lehdon Iltasanomien 1.3. illasta päivätyssä  jutussa 

"pääministeri Sanna Marinin (sd) mielestä Euroopan olisi pitänyt lopettaa yhteydenpito Venäjän kanssa ja asettaa tiukat pakotteet Venäjälle jo 2014, kun Venäjä valtasi itselleen Krimin Ukrainalta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolusti yhteydenpidon säilyttämistä, koska yhteyden katkaiseminen olisi laukaissut Vladimir Putinin pakkomielteen ja Venäjä olisi hyökännyt aikaisemmin Ukrainaan."

SDP RAKENTAA kaiken pääministeri Sanna Marinin suosion varaan ja lupaa ohjelmassaan kuuta taivaalta, tai ei ainakaan leikkaa mitään, vaikka Marinin hallitus velkaantui ennätystahtia.

Vaalikampanjan aikana Marin tuntuu syyttelevän enemmän kokoomusta nykyistä ongelmista kuin katsovan peiliin.

Kommentti: Eroja ulkopoliittisissa kannanotoissa ja suunnitelmissa löytyy, se on ilmeistä. Yksi keskeinen ero on sanoman selkeydessä. Tasavallan presidentti on tunnettu vaikeaselkoisista ja ambivalenteista, vaihtoehtoisia näköaloja avaavista kannanotoistaan, pääministeri Marin edustaa puolestaan äärimmäisen selkeää ja  kantaaottavaa, ratkaisukeskeistä linjaa. Tasavallan presidentti on jo vuodesta 2014 lähtien käyttänyt ilmaisua "Kasakka ottaa kaiken mikä on irti" viitaten ilmeisesti venäläiseen kansanluonteeseen. Ukrainan kohdalla kasakat ovat eläneet vuosisatoja Donin laaksossa  ja taistelivat ennen lokakuun vallankumousta mm. Nobelkirjailija Mihail Solohovin "Hiljaa virtaa Don" romaanin mukaan henkeen ja vereen Moskovan punaisia vallankumouksellisia ja Saksan valtaamishaluisia sotilasoperaatioita vastaan. Päämi isteri Sanna marinin suusta ei ole kuultu kokonaista kansanryhmää vastaan suuntautunutta kielteistä sanankäyttöä. 

Tasavallan presidentti ei soisi pääministerin kanslialle myöskään ulkopoliittista asiantuntijaelintä, vaikka erityisesti NATO-jäsenyyden myötä hallituksen tehtäväkenttä ulottuu "ammattiministeriöiden"lisäksi ilmeisesti kaikille hallinnonaloiulle.

---

Kommenttipuheenvuorossaan Iltasanomissa toimittaja Timo Haapalan mukaan Kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset lähtevät vaalien kirikierrokselle kuin Virén olympialaisten viidelle tonnille

Vaaleihin on tasan kuukausi ja kokoomus, Sdp sekä perussuomalaiset ovat kahden prosenttiyksikön sisässä. Edessä on julma kirikierros, joka muistuttaa Montrealin vuoden 1976 olympialaisten 5000 metrin loppukilpailua, kirjoittaa erikoistoimittaja Timo Haapala.

Haapalan mukaan Sdp:n Sanna Marin Uuden-Seelannin Dick Quax ja perussuomalaisten Riikka Purra Länsi-Saksan Klaus-Peter Hildenbrand.

28.2. 2023

Helmikuun yhteenveto:

Helmikuunkin aikana valtakunnallisessa mediassa julkaistiin kolmisenkymentä Marinin hallituksen tai sosialidemokraattien politiikkaa kielteisesti tai jopa rienaavasti käsittelevää kirjoitusta. Iltapäivälehdet - erityisesti Iltalehti - oli erityisen aktiivinen yksipuoliseksi luonnehdittavassa kirjoittelussaan, mutta mukaan pääsivät myös Iltalehti, Helsingin Sanomat ja myös YLE. Viimemainitun "Jälkiviisaat" perjantaiaamuisin ja "Jälkipörssi" tiistaiaamuisin ovat esimerkkejä keskustelijavalinnoilla toteutetuista, porvarillisen politiikan ja markkinahenkisen, valtavirtaisen talousajattelun toteutustavasta.  

Myös Tasavallan presidentin ja Marinin hallituksen välille ryhdyttiin helmikuussa iskemään kiilaa, kun valtioneuvosto ilmoitti valmistelevansa jo budjettirahoituksen saanutta erityistä ulkopoliittisen asiantuntemuksen lisäämistä myös pääministerin kanslian yhteyteen. Tasavallan presidentti ei pitänyt tätä tarpeellisena, ei myöskään Niinistön mainitsemat alan "ammattiministeriöt", mediasta puhumattakaan . Ilmeiseltä kuitenkin näyttää, että mm. jossakin vaiheessa toteutuva NATO-jäsenyytemme edellyttää kokonaisvaltaista koordinaatiota kaikkien ministeriöiden osalta, mistä pääministerin kanslia on erityisvastuussa.

Oman henkilöön menevän revittelynsä muodosti elinkeinoministeri Mika Lintiilän työpuhelimen  "puhelinkaappaus", kun sen kautta levitettiin SDP:n puheenjohtajaa Marinia ja varapuheenjohtaja Mäkystä pilkkaavaa kuvaa näiden liian läheisiksi luonmnehdituista suhteista heidän kohtaamiinsa henkilöihin. Kuva pääsi aina mukaan, vaikka Lintilä itsekin piti harmillisena tapahtumaa. 

Sosialidemokraattien talous- ja veropoliittisia linjauksia arvosteltiin mediassa jatkuvasti ja sopivasti nostettiin Kokoomuksen johdon kannanottoja erityisen selkeästi näkyviin. Suomen velkasuhde ei ole eurooppalaisittain erityisen korkea, pikemminkin "hyvää kesklitasoa", mutta siitä huolimatta yhteisesti - siis myös opposition tuella -  päätettyjä pandemian, Ukrainan sodan ja sen seurauksena tapahtuneeseen energian ja samantien erityisesti elintarvikkeisiin, lämmitykseen, liikenteeseen ja sähkön hinnan nopeaan nousuun suunnattuja tukia arvosteltiin ankarasti "holtittomana taloudenpitona". Oppositio on laatinut ohjelmiinsa leikkauslistoja jotka palauttaisivat Suomen takaisin kurjistavalle, valtavirtaisen talouspolitiikan linjalle. Valtionvarainministeriön talouden arviointineuvosto kannanotot ovat tukeneet opposition polittiśia linjauksia. Harva on kuitenkaan huomannut, että EU:n eettisen koodin, korjausmekanismin mukaan talouden arviointineuvosto ei voi esittää Euroopan Komission yleislinjasta poikkeavia toimenpidekorjauksia. Pääministeri on selkeäsanaisesti ilmoittanut, että sosialidemokraatit eivät tule leikkaamaan keskeisistä palveluista ja että juuri tammikuun alussa voimaan astunut SOTE-ratkaisu viedään läpisuunnitellussa muodossa. Tässä suhteessa hallituksen valtiota vahvistavat toimet ovat erilaisia kuin mitä esimerkiksi Euroopan Komissio toimintalinjanaan toteuttaa.

Myös sosialidemokraattien veropolitiikka on olut lähinnä kokoomuksen hampaissa. Pääministeri Sanna Marin totesi pääministerin haastattelutunnilla - yhdessä niistä harvoista YLE:n ohjelmista joissa hallitus saa äänensä kuuluviin ja pelkästään oppositiohenkistä politiikkaa edustavista toimittajista huolimatta - että jos Suomessa olisi Tanskan veroaste, mitään velkaongelmaa ei meillä olisi olemassakaan. Sosialidemokraattien talousohjelma - jota ei ole mediassa kaiketi lainkaan käsitelty - ei kuitenkaan sisällä pyrkimystä "Tanskan malliin" sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

Oman ikävän sivumakunsa helmikuulle antoi hallituspuolue Keskustan irtiotot, joista kaikkein rumimpia oli saamelaiskäräjälain torppaaminen jo perustuslakivaliokunnassa. Pääministeri Sanna Marinin twiitti tapahtuneesta osoittaa, kuinka vakavasti tällainen toimintatapa rikkoo sekä hallitusohjelmaa että hallituksen toimintamahdollisuuksia myös ensi vaalikaudella.

---

Taas on Sanna Marin antanut aihetta tahalliseen väärään tulkintaan Toimittaja Erno Laisin mielestä: Hän kommentoi Iltasanomissa:

"Kommentti: Kokoomus vääristelee Sdp:n vero­linjauksia tökeröllä tavalla – se on myös Sanna Marinin oma syy

Petteri Orpo ja Kai Mykkänen lukevat Sanna Marinin lausuntoja ja Sdp:n vaaliohjelmaa kuin piru Raamattua. Marin on antanut mahdollisuuden tahalliseen väärinymmärtämiseen, kirjoittaa politiikan toimittaja Erno Laisi."

26.2. 2023

Iltasanomissa kiistetään listaamattomien yritysten verotuksen oikaisemisen vaikutuksen merkitys:

Professori Puttonen Sanna Marinin ehdottamasta vero­muutoksesta: "Hyöty­laskelmat ovat naiiveja".

Aalto-ylipiston professori Vesa Puttonen ei usko, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen hyödyttäisi valtiota.

Kommentti: Sorsa säätiön toimitusjohtaja Lauri Finer  ei pidä professorin väittämää perusteltuna:

 lobbaa omaa etuaan, vastustaessaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen leikkaamista. Samalla hän sivuuttaa lukuisat tutkimukset ja raportit, joissa on ehdotettu huojennuksen pienennystä sen ongelmien vuoksi. 1/14

Vuonna 2010 

 verotuksen kehittämistyöryhmä eli nk. Hetemäen työryhmä ehdotti mm. sitä, että  ”listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistettaisiin”. Työryhmä korosti verotuen haitallisia vaikutuksia talouteen (ks. kuva). 2/14 

24.2. 2023

Helsingin Sanomien sanomien Teemu Muhosen mukaan

"SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN uudistuksen kaatuminen ratkesi lopullisesti yhden Sdp:n edustajan poissaoloon perustuslakivaliokunnan kokouksesta. Valiokunta äänesti perjantaina käsittelyn keskeyttämisestä äänin 9–7.

Saamelais­käräjä­laki kaatui perustus­laki­valio­kuntaan

Sdp:n Tuula Väätäisen tilalla kokouksessa oli keskustan Markus Lohi, koska sekä Väätäinen että Sdp:n varaedustajat Johannes Koskinen ja Merja Mäkisalo-Ropponen olivat estyneitä. Sen vuoksi kokoukseen pääsi toiseksi suurimman hallitusryhmän varaedustaja eli Lohi.

Kommentti: Saamelaislain pysähtyminen perustuslakivaliokuntaan olisi siis SDP:n syy, ei hallitusohjelman mukaisesta päätöksestä livenneen Keskustapuolueen...

Perussuomalaiset, kokoomus ja kaksi kolmesta keskustalaisesta äänestivät Lohen esityksestä käsittelyn keskeyttämisen puolesta. Sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp olisivat halunneet vielä yrittää saada mietinnön valmiiksi."

23.2. 2023

Iltalehden mukaan keskustelu nelipäiväisesträ työviikosta antaa aihetta kritiikkiin. Tällainen esitys nousi Britanniassa tehdyssä kokeilussa ja mm. SAK sekä SDP:n varapuheenjohtaja  Matias Mäkynen ovat  ottaneet siihen myönteisen kannan. Myös pääministeri Marin on esittänyt työajan lyhentämistä. Kriittisen kannan esittäjäksi on  valittu toimitusjoihtaaaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä:

"Kritiikkiä SDP-esitykselle nelipäiväisestä työviikosta: ”Vaarantaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan yleinen nelipäiväinen työviikko ei ole realismia taloudellista haaksirikkoa lähestyvässä Suomessa."

22.2. 2023

Tasavallan presidentti on Iltalehden toimittajan Riikka Tauriaisen haastattelussa huolissaan velanotosta ja väärän mallin antamisesta nuorille:

"Nuorille annettu väärä malli

Niinistön mukaan matalien korkojen aikana pyöritettiin ”aika aktiivisesti” sanomaa, jonka mukaan ”rahaa on, sitä saa lisää eikä se maksakaan mitään”. Viimeksi mainitulla viitattiin nimenomaan matalaan korkotasoon.

– Niinhän tätä maailmaa ei sitten kuitenkaan ole rakennettu, Niinistö sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Niinistön pääviesti onkin se, että vaikka valtiot eivät koskaan maksa kaikkea velkaansa kokonaan takaisin, korkoja kuitenkin joudutaan maksamaan.

– Ehkä oleellisinta oli se, että kotitalouksille ja aivan erityisesti nuorille annettiin malli, jonka mukaan varovainen suhtautuminen velkaan ei enää kannata, Niinistö sanoo.

21.2. 2023

Toimittaja Elli Harju esittelee Petteri Orpon blogikirjoitusta  Iltalehdessä:

Puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) moittii SDP:n talouslinjaa bluffiksi ja vastuuttomaksi velkapolitiikaksi tuoreessa blogissaan. Orpon blogi on julkaistu kokoomuksen verkkosivuilla.

Kirjoituksessa Orpo kuittailee hallitukselle uutisoinnista siitä, että hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 ajatuksena on kerrottu olleen, että ”rahaa on”.

– Rahaa on. Näillä sanoilla alkoivat Rinteen-Marinin hallituksen neuvottelut SDP:n johdolla vuonna 2019. Neljä vuotta myöhemmin jäljellä on 40 miljardia euroa lisää velkaa, rapistuvat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja korkokulut, jotka syövät pian jo peruskoulujen budjetin verran rahaa, Orpo kirjoittaa."

20.2. 2023

Iltalehdessä:

"Monet politiikkaa seuraavat ja tekevät Twitterin käyttäjät ovat kiinnittäneet huomiota SDP:n nettisivuihin, joilta oli kadonnut jossakin vaiheessa lukuisia tiedotteita. Katoamisen teki erikoiseksi se, että niissä suhtauduttiin kriittiseen sävyyn Nato-jäsenyyteen ja sen kannattajiin.

Keskustelu alkoi lauantaina, kun espoolainen kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja puolueen viestinnän asiantuntija Mikko Laakso nosti tekstien poistamisen esiin."

Iltalehti päivän  pääkirjoituksessaan: 

Marin elää kahdessa todellisuudessa – Maailmalla ylistettynä kristallikruunujen loisteessa, kotimaassa on ikävämpää

Juha RistamäkiPääministeri Marin itse on ollut kovin myöhäinen Nato-jäsenyyden kannattaja, vaikka häntä nyt kuvaillaankin ”uuden sukupolven symboliksi, joka puhuu suoraan Venäjän uhasta”, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Kommentti:

Reijo Liinamaa: "IP-lehdissämme on tapahtunut selittämätön vuoronvaihto: Iltalehti on jo reilun parin kuukauden ajan ollut julkaisematta pääministeriä negatiivisilla kehystyksillä sävytettyjä lööppejä ja kirjoitellut suhteellisen asiallisia poliittisia analyysejä.

Toisaalta - vaaleihin on vielä aikaa, vielä siis ehtii!

Sen sijaan - kuten tässäkin haarassa tuodaan esiin - sekä Yle että Sanoma Oy'n Iltasanomat tekevät omilla julkaisu- ja ennenkaikkea julkaisematta jättämisvalinnoillaan ideologiselta haiskahtavaa journalistista vaikuttamista.

Tuossa yllä linkitetty IS-juttu on tökerö yritys siirtää Marinin eurooppalaista ulkopoliittista hyväuskoisuutta kritisoiva lausunto kotimaisen ulkopolitiikan tekaistuihin reviirikiistoihin.

Ollaan synnyttämässä kiistaa sinne, missä sellaista ei ole!"

19.2. 2023

Iltasanomat rakentaa railoa ja leiriajattelua presidentti Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin välille NATO-jäsenyyttä ja Ukrainan sotaa koskevassa suhtautumisessa juuri saadusta ja molemmille yhteisesti osoitetusta rauhanpalkinnosta huolimatta:

"NYT NÄKYY jo julkisestikin, miten pääministeri ja presidentti haastavat toisiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Retoriikasta huolimatta Marininkaan puolelta ei aikaisempia Venäjä-kriittiisiä lausuntoja juuri löydy. Vielä reilu kuukausi ennen sodan alkua Marin sanoi, että on epätodennäköistä, että Suomi liittyy Natoon hänen hallituskaudellaan.

Marin on siirtynyt asenteissaan selkeästi Baltian maiden ja Puolan ajamalle aggressiiviselle retoriikalle. Niinistö puolestaan selkeästi yrittää pitää esiintymisissään Suomen erillään kyseisestä viiteryhmästä.

Kun Suomi on Naton odotushuoneessa, vähiten kaivataan pääministerin ja presidentin päivänvaloon nousevaa eriseuraisuutta turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Nato on kummankin instituution tavoite, mutta jälkiviisastelulla jalostettu profiloituminen luo tympeän jälkimaun." 

Iltasanomat ja Helsingin Sanomat välittävät molemmat Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikkaa arvostelevan haastattelun, jossa todetaan hallituksen talouspolitiikan "menneen yhtä leveäksi kuin pitkäksikin" ja arvioidaan Suomen kansantalouden olevan liian pieni kannattelemaan tavoittelemaamme hyvinvointivaltiota.

Kommentti: Kun  vastauksia pääjohtajan lausahduksiin joudutaan joka tapauksessa odottelemaan pitkään ja todennäköisesti keskeisen median ulkopuolella ja siksi näkymättömissä, komentoin jo tässä yhteydessä haastatelua tältä marginaalista:

Onko pääjohtajan analyysi oikeaan osuvaa? Hänkin tuntuisi ainakin jossain määrin kannattavan rallikuskin filosofiaa: on osattava painaa jarrua ja kaasua yhtaikaa, jotta pysytään vauhdissa ja silti tiellä. Kysymykset kohdistuvat pääjohtajan näkemyksiin  julkisen talouden roolista ja säästökohteista. Puolustuksen vahvistaminen on talouden kasvun kannalta vähemmän dynaamista eikä käynnistä samalla tavoin julkisen sektoriin liittyviä moninkertaistajia (multipliers) jotka jo Keynes aikanaan näki talouskasvun merkittävinä vauhdittajina. Työpalkat ja myös työttömyyskorvaukset ovat osa elintärkeää ostovoimaa ja juuri työttömien ja osatyökykyisten kohdalla ne merkitsevät myös nopeaa rahankiertoa, volaliteettia. Euroopan Unionin raha- ja finanssipolitiikkaan hän ei haastattelussa puutu, vaikka juuri se on Suomen osalta hänen erityistoimialuettaan. Suomi on Valuuttaunioniin liittyessään luopunut itsenäisestä ja omasta raha- ja finanssipolitiikasta, mistä syystä unionintasoiset toimintamahdollisuudet tulee olla jatkuvasti mukana keskustelussa. USA:n inflaationtorjuntapaketti (IRA) antaa makrotalouspolitiikkaan vahvan  viestin siitä, että raha- ja finanssipolitiikkaa voidaan ja pitää käyttää työvälineenä tärkeiden projektien toteuttamisen välineenä. EKP:n ja Euroopan Komission rajoittuneen makrotalouspolitiikan johdosta Valuuttaunionin jäsenmaiden hallitusten toimintamahdollisuudet ovat tietenkin erittäin rajalliset. Marinin hallitus on osoittanut että myös tässä kapeassa toimintatilassa oikein painotetut taloustoimet mahdollistavat pysymisen Vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitusten sisällä ja joka tapauksessa Euroopan Valuuttaunionin keskimääräisen velkaantumistason tuntumassa. Politiikan painottuminen Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten paniikkijarrutuksen suuntaan johtaa helposti maltillisesta jarrutuksesta pahimpaan mahdolliseen syöksykierteeseen. Perin ikävää haastattelussa on se että näkemystä Euroopan makrotalpouspolitiikan muutosmahdollisuuksista ja vaihtoehdoista jäsenvaltioiden kansallisen talouspolitiikan tukena ei ollenkaan avata. 

Iltalehti sivaltaa SDP:n Matias Mäkystä politiikan puskaradiossa:

"Missä oli kansanedustaja Matias Mäkysen (sd) harkintakyky, kun hän vietti julkisesti aikaa baarissa 20-vuotiaan naisen kanssa ja vei hänet kotiinsa, ja vielä valehteli illan kulusta Seiskan toimittajalle? Mitä kohusta seuraa hänen kannatukselleen Vaasan vaalipiirissä?"

17.2. 2023

Iltalehden päätoimittaja ja TV1:n jälkiviisaiden vakituinen osallistuja Kreeta Karvala käy lehden pääkirjoituksessa vauhdilla SDP:n ja Sanna Marinin kimppuun toteamalla että 

"Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

SDP:tä äänestämällä saa toivoa, valoa, kasvua ja hyvinvointia, kun taas synkkä sinimusta oikeistovaihtoehto tuo kurjuutta, köyhyyttä, rasismia ja vuorineuvosten paapomista, jos SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin vaalipuheisiin on uskominen.

Punaisen värin tunnustamisen aikakaan ei ole ohi. SDP on siirtynyt talouspolitiikassaan niin monta piirua vasemmalle, että jopa vasemmistoliittoa on alkanut hirvittää, kuten Kansan Uutisten taannoisessa kolumnissa todettiin." 

16.3. 2023

YLEn uutisten mukaan

"Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, ettei hänen Whatsapp-tiliään ollutkaan kaapattu eduskunnan tietoturvaselvityksen mukaan.

Lintilä väitti aiemmin, että hänen henkilökohtainen Whatsapp-tilinsä olisi kaapattu. Lintilän Whatsapp-tililtä oli lähtenyt viime torstai-iltana pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkystä pilkkaava kuvameemi keskustan eduskuntaryhmän sisäiseen keskusteluryhmään."

---

”Vaalityötä” vai mitä? 

Facebook-sivuillaan Reijo Häkkinen kiinnittää huomiota erikoiseen poliittiseksi luonnehdittavaan esiinnostoon: "Aamuteeveessä oli kaksi ilmavoimien upseeria kommentoimassa Ukrainan tilannetta ja lentokoneita heille. Ilmasotataidon opettaja everstiluutnantti (nainen, hyvä valinta) ja ex-komentaja Lindberg. Haastatteleva toimittaja esitteli hänen Kokoomuksen ehdokkaana? Everstiluutnantti olisi riittänyt kommentoijaksi."

15.2. 2023

AKT - pahis ammattiliittojen joukossa?

Tänään alkanutta AKT:n lakkoa arvostellaan kovin sanoin Iltalehdessä - ilmeisen perinteiseen tapaan. Satama-alan palkkoja pidetään korkeina tehtävissä, joissa pitää olla käytettävissä mihin vuorokaude aikaan tahansa, ympäri vuoden ja säällä kuin säällä. AKT edustaa puhtaimmillaan ammattiyhdistysliikkeen solidaarista toimintatapaa; jos tukea työtaistelulle tarvitaan keskusjärjestön muissa ammattiliitoissa, ainakin ennenvanhaan pelkkä puhelöinsoitto riitti tuen saamiseksi. Lakon aiheuttamat sotkut ja mahdolliset oikeisjutut selvitettiin joko sopimisen yhteydessä tai tarvittaessa tuomioistuimessa. Kuljetuslan Unioniessa kautta maailman tämä ehdottoman solidaarisuuden periaate on säilynyt kaikkein puhtaimmillaan. Siten on täysin selvää että työnantaja ja sitä tukeva media yrittää kaikin keinoin heikentää tämän avainasemassa olevan ammattiliiton toimintaedellytyksiä. Iltalehden uutinen on malliesimerkki lakkolaisten eettisen toimintatavan ja moraalin murtamisyrityksestä. Lisäksi se sattuu sopivasti juuri alkamassa olevaan vaalitaisteluun. 

---

Iltalehti esittelee Keskustapuolueen talouspoliitista ohjelmaa eduskuntavaalien alla. Puheenjohtaja Annika Saarikko arvostelee siinä muiden puolueiden talouspolitiikkaa. Sosialidemokraattien talouspolitiikasta Saaarikko toteaa: "SDP:n talousohjelman työllisyyslinjat eivät sen sijaan kehuja saaneet: Saarikon mukaan keinot puuttuivat, ja työllisyyden osalta demarien ohjelman ”uskottavuus on nolla”.

Saarikon mukaan SDP:n talouslinjaukset tekevät näkyväksi sen, miksi talouspolitiikka demareiden kanssa on ollut tällä hallituskaudella niin hankalaa."

14.2. 2023

Iltasanomat lämmittää edelleen Mika Lintilän "puhelinkaappausta" paljastaen Lintilän kannalta jiokseenkon noloja yksityiskohtia. Jutun yhteydessä julkaistaan - tottakai - SDP:tn häpäisemieksi tarkoitettu kuva... 

13.2. 2023

Iltalehti jatkaa velkapelkokeskustelua toimittaja Emilia Kullaksen artikkelilla yhä uhkaavampaan sävyyn ja tarjoamalla vaihtoehdoksi uusliberaalia austeristista, riistävä ja kurjostavaa talouspolitiikkaa - siitä huolimatta että Suomen bruttovelka-aste on edelleen Euroopan Unionin keskiarvon alapuolella:

""Suomalaisten enemmistöllä on selvä mielipide: julkisten menojen kattaminen velalla on kestämätöntä. Vihdoin ja viimein tämä näyttää menevän myös hallituksen jakeluun.

10 miljardin velkataakka on niin iso, että se vie liikkumavaraa tulevalta hallitukselta. Mikäli seuraava hallitus haluaa toimia vastuullisesti, se ei voi ratkoa keskinäisiä riitojaan lainarahalla, kuten Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt. Sen sijaan ministereiden pitää löytää itsestään kyky tehdä päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia."

12.3. 2023

Iltalehti pitää lämpimänä Mika Lintilän Whatsap viestiä:

"Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) Whatsapp-tililtä on lähetetty laajalle poliitikkojoukolle pääministeri Sanna Marinia (sd) ja kansanedustaja Matias Mäkystä (sd) pilkkaava kuvaviesti.

---

Kuva on muokattu versio SDP:n vaaliohjelman julkistustilaisuudesta viime lauantailta. Kuvaan on muutettu Marinin ja Mäkysen käsissä olevien kylttien tekstit. Marinin pitelemässä kyltissä lukee ”Iloa, valoa ja Olavia”. Mäkysen kyltissä puolestaan ”Vieraissakäynti kulukorvauksiin”."

Kommentti: tällainen syyttelevä ja vahiungoiuttava kirjoittelu on poliittista patologiaa sen yhdessä, projisoivassa muodossa...

YLE:n uutisten mukaan suurin omaisuussalkk puoliueista onSDP:llä:

"SDP:llä yli 6 miljoonan sijoitukset

Muhkein sijoitussalkku on sosialidemokraateilla eli 6,7 miljoonaa euroa.

– Salkku koostuu osake- ja korkorahastoista sekä kiinteistörahastoista, sanoo sanoo SDP:n hallintopäällikkö Ville Wallin.

Puolueen sijoitusomaisuutta hoitaa Wallinin mukaan täydellä valtakirjalla varainhoitoon keskittynyt EVLI-pankki.

Wallinin mukaan sijoitusomaisuus saatiin myymällä entinen puoluetoimisto Saariniemenkadulta. Saatu omaisuus järjestettiin vapaan oman pääoman rahastossa nimeltä Sosialidemokratian tulevaisuus. Sijoitusten tuottoa voi käyttää puolueen hyväksi."

Kommentti: Kokoomus näyttää kaikein köyhimmältä suurista puolueista, joten ei ihme että yritysmaailma tukee sitä, tosin ei suoraan vaan laajan Kansallissäätiöiden - ja todennäköisesti muidenkin tukiyhteisöjen säätiöverkoston kautta. Tämänkin puolitotuuksia tarjoilevan uutisen tarkoituksena on painaa sosialidemokratian päätä poliitisen vedenpinnan alapuolelle juuri ennen edessäolevia vaalerja...

11.2. 2023

"Helsingin Sanomien mukaan Lintilän ”kaapatulta” tililtä lähti vain yksi viesti, jossa pilkattiin Marinia – asia on käyty pääministerin esikunnan kanssa läpi, Lintilä sanoo

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan hänen nimissään lähetettiin ”mielenkiintoisia viestejä”.

---

OKKAMIN partaveistä (periaate, jonka mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin) hyödyntäen todennäköisin tapahtumakulku nykytiedoilla on tämä: ministeri Lintilä tai hänen Whatsapp-tilille pääsyn saanut avustajansa on nähnyt hauskan meemin ja lähettänyt sen väärään ryhmään. Ei hakkereita, ei murtautumista."

10.2. 2032

Timo Paunosen pääkirjoitus Iltasanomissa 10.2. 2023: Mihin Sanna Marin tarvitsee Sdp:tä? Puolue­johtajat käyvät hurmoksellista sanasotaa äänestäjistä

On aika päästää varmistin, kun poliitikko vastaa kysymykseen sanomalla, että käydään vaalit ensin, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Vaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta, ja se aika käytetään tehokkaasti omien vaaliohjelmien erinomaisuuden korostamiseen ja toisaalta vastustajien tekeleiden moittimiseen. Ideologiset eroavaisuudet ryöpsähtävät esiin.

Vastustajaa voi nimitellä vaikkapa valehtelijaksi, pölhöpopulistiksi, rikkaiden juoksupojaksi tai velkakuninkaaksi.

Pentti Välimaa Fb-päivityksessään koskien A-talk velkakeskustelua 9.2. 2032:

"Mitä ajatellaan siitä, kun vahvasti näyttää siltä, että veromaksajien Yle  on kehittelemässä valtionvelasta kokoomukselle vaaliteemaa. Eilisessä ajankohtaisohjelman juontaja, toimittaja Sakari Sirkkanen ei sitä peitellyt. Hän luontevasti ohjaili velka-asialla kokoomuksen Mykkästä hyökkäämään hallituksen edustajien kimppuun. Sirkkanen  kehaisi taannoin vastaavassa ohjelmassa, että kokoomuksella on talousosaamista. Sirkkasellekin tiedoksi, että se ei kerro talousosaamisesta yhtään mitään, jos ei osaa valtion taloudensopeuttamiseksi esittää muuta kuin leikkauksia sekä veoale rikkaille. On kokemusta, etteivät veroalesta hyödy tavalliset toimittajatkaan."

7.2. 2023

Iltasanomat Elinkeinoelämän vaalitavoitteista:

TULEVAN hallituksen on lopetettava velkaantuminen ja varmistettava kilpailukykyinen verotus, painottavat elinkeinoelämän järjestöt tavoitteissaan ensi vaalikaudelle. Lisäksi seuraavan hallituksen pitäisi järjestöjen mukaan muun muassa tehdä päätökset, joilla avoimelle sektorille voi syntyä henkilötyövuosina mitattuna 100 000 työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto julkaisivat tiistaina yhteiset tavoitteensa ensi vaalikaudelle. Järjestöt kuvaavat Suomen tilannetta vakavaksi ja kertovat tämän takia päätyneensä poikkeuksellisesti julkaisemaan yhteiset tavoitteet vaalikaudelle.

Uutispäivä Demarin mukaan 

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä tekee oman kantansa selväksi vielä suoremmin.

"Semmoinen taso, että kunnolla kirpaisee".

Järjestöt korostivat tiedotustilaisuudessa tiistaina, että kullakin järjestöllä on myös omia erityisiä tavoitteita yhteisten lisäksi.

Iltalehti kertoo peruspalveluministeri Krista Kiurun poliittisen avustajan Otto Könkään viestittelystä ja viestin poistamisesta Kokoomusnuorten Kiuruun kohdistamaa panettelu- ja saippualähetyksien vuoksi. Kirjoituksessa arvostellaan myös pääministeri ja SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin toimia:

"Könkään viesti oli vastaus kokoomuksen kansanedustajan Sanni Grahn-Laasosen Twitter-kirjoitukseen. Grahn-Laasonen arvosteli Marinia siitä, että tämä loi oikeistosta viholliskuvaa.

"Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) erityisavustaja Otto Köngäs kirjoitti Twitterissä, että kokoomuslaiset ovat massapostittaneet SDP:n puheenjohtajalle pääministeri Sanna Marinille saippuaa. Lisäksi Köngäs kirjoitti, että kokoomuslaiset ovat nimitelleet Marinia sosiaalisessa mediassa ”kansallisen turvallisuuden kokkelipäissään vaarantavaksi horoksi”.

Marin sanoi SDP:n vaalikampanjan avauksessa, että vaaleissa on kaksi vaihtoehtoa ja että oikeistovaihtoehto toisi ”kurjuutta, kurjistamista ja leikkauksia”."

Pentti Välimaa Facebookissa:

"Oletteko ajatelleet, miksi talousalanasiantuntijoina itseään pitävät tukevat  kokoomusta ja sen leikkauksiin perustuvia taloudensopeuttamistavoitteita, jotka eivät sisäällä veronkorotuksia?   Voisiko vastaus olla se, että kyseiset asiantuntijat suojelevat itseään, koska kokoomuksen talustavoitteet eivät suuntautuisi koskemaan heitä. Myös media tukee kokoomuksen taloustavoitteita. Se selittynee taas sillä, että meditalojen poliittiset toimitukset ovat kokoomuslaistettu."

5.2. 2023

Iltalehti 'kertoo totuuden" Suomen taloudellisesta tilasta ennen vaalerja:

"Totuus on se, että Suomi elää jatkuvasti yli varojensa ja rahoittaa velalla yhteiskuntaa, johon meillä ei ole varaa.

Talouden arviointineuvoston ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan taloutta pitäisi sopeuttaa ensi vaalikaudella 6 miljardilla eurolla. Samalla talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava ja edistettävä vihreää siirtymää sekä pidettävä huolta Suomen turvallisuudesta.

Sekin tiedetään, että koulutuksessa Suomi on pudonnut sekä osaamistuloksissa että korkeakoulutettujen määrässä. Viimeksi mainitussa Suomi on romahtanut OECD:n tilastoissa häntäpään porukoihin Chilen ja Turkin väliin, kun vielä 1990-luvun alussa Suomi johti OECD-maiden tilastoja korkeakoulutettujen suhteellisessa määrässä.

Kaikille tuttu haaste on myös se, että Suomi kohtaa ikääntymisen länsimaista nopeimmin. Vuoteen 2035 mennessä Suomessa 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Se tarkoittaa pelkästään sote-sektorille jopa 70 000 työntekijän lisätarvetta. Paine on valtava, koska kyse on alasta, jossa jo nyt kärsitään mittavasta työvoimapulasta." 

4.2. 2023

"Iltalehti pyysi Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajaa, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmusta arvioimaan SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen talouspoliittisissa ohjelmissa esitetyt keinot ikääntyvän velka-Suomen talouden kuntoon saamiseksi.

Vilmusen mukaan puolueiden vaaleja varten julkaisemista talousohjelmista näkee, että ne on laadittu äänestäjien kalastamiseksi.

– Kaikista ohjelmista uupuvat konkreettiset keinot, miten tavoitteisiin päästään. Erityisesti SDP:n ja perussuomalaisten vaaliohjelmissa ei täsmennetä sitä, mistä otettaisiin pois, jotta talous saadaan tasapainoon, Vilmunen sanoo."

---

Eila Nevalainen Fb:ssa: "Sauli Niinistö on ryhtynyt huolehtimaan, miten hallitus tekee päätöksiä ja miten eduskunnan valiokuntiin pitäisi valita ihmisiä vaalien jälkeen.

Melkein kuin presidentti ohjeistaisi hallitusta tai jopa eduskuntaa. 

”Ylimitoitettua ja ennenaikaista”, sanoi hänen kansliansa eräästä toisesta asiasta. Tähän yhteyteen se sopiikin.

Luotan puhemies Matti Vanhasen arvioon, ja nukun levollisesti. Kiireisiä päätöksiä pystytään tekemään myös vaalien jälkeen."

3.2. 2023

Reijo Lehtinen Facebooksivuillaan 3.2. 2023

Eilinen A-talk ohjelma sai minut tarttumaan " kynään" ja antamaan Ylelle palautetta.

"Ohjelmassa 2.2.Maiju Kullas puhui vastoin totuutta, ettei Marinin hallitus saavuttanut työllisyystavoitetta.. KYLLA SAAVUTTI.  

Toimittaja Sakari Sirkkasen pitäisi olla hereillä ja oikaista heti perättömiä esittävien väitteitä. En usko, ettei  Sirkkanen  tietäisi hallituksen työllisyystavoitteen toteutuneen. 

 Ylen toimesta pitäisi jälkikäteen  oikaista sen tuottamissa ohjelmissa esitetyt karkeat valheelliset väitteet, jotka tässä nimenomaisessa tapauksessa oli ilmeisen tahallinen. Salliessaan valheellien tiedon levittämisen kanavillaan,  menettää Yle lopunkin uskottavuudestaan"

Kommentti: YLE:n yksipuolisen poliittisen ohjelmatoiminnan yksi symboli on perjantai-aamun jälkiviisaat. Tämän päivän lähetyksessä sosialidemokrattien talouspoliittista ohjelmaa Kreeta Karvala haukuskeli "hötöksi". Sosialidemokraatteja tuossa keskusteluohjelmassa ei ole tietääkseni koskaan ollut. Työnantajapuolella ja Kokoomuksella näyttäisi ohjelmassa olevan pysyvä edustus...Jälkiviisaat alkaa ohjelmassa 1.20 minuutin kohdalla.

----

Jyrki Lehtolan kolumni iItasanomissa tuo mieleen vanhan ajan haukkumakirjeen; hän antaa ymmärtää sosialidemokratian olevan epärehellinen ja veltohko aate:

""SANAT ovat totuutta kauniimpia, kuin kukkasia potilaan yöpöydällä. Potilaalle ei saa kertoa tämän rapistuvasta tilasta, vaan häntä on rauhoitettava sanallisilla kukkasilla, sellaisilla kuin ihmisoikeudet, valiokuntakäsittely, lopullinen mietintö, kuitenkaan, kuitenkin, tasa-arvo, toisaalta, toisaalta, ja pian rakas vihannes jo nukkuukin levollisen unta.

Toinen tärkeä sääntö parisuhteissa on totuuden vältteleminen.

Siitä ei ole mitään hyötyä, rehellisyys vain satuttaa. Siksi potilaalle on lupailtava, valehdeltava, uuvutettava sanoilla, annettava vanhukselle lapsilisä, autettava miljonääriä kesähuvilan sähkölaskun maksussa ja toivottava silmät kiinni parasta. Niin toimii tehokas sosiaalidemokraattinen yhteiskunta.

IHMINEN on liian usein sellainen, ettei se aina ymmärrä omaa parastaan, veltohkoa demariaatetta.""

2.2. 2023 Iltalehti:'

Toimittaja Elli Harju Iltalehdessä:

Matias Mäkynen vei naisen baarista kotiinsa, kommentoi nyt kohua: ”Yksityisasia, jonka olemme käsitelleet perheen kesken”

Seiska uutisoi torstaina, että Matias Mäkynen (sd) on vienyt 20-vuotiaan naisen kotiinsa baari-illan päätteeksi. Mäkynen myönsi Seiskalle tapahtuneen."

---

"Marinin hallitus pystytti sähkötukiviidakon – Lopputulos: ”Sähkötuet eivät kohdennu erityisen hyvin pienituloisille”VATT laskee, että sähkötukiin uppoaa arviolta noin 700 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa.

Sanna Marinin (sd) hallitus tehtaili neljä erilaista sähkötukea. Viimeinen, kovalla kiireellä valmisteltu esitys sähköhyvityksestä lähti eduskuntaan tiistaina."

1.2. 2023

Iltalehti: 

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen (kok) syytti SDP:n ajavan Suomen torpparitaloudeksi työn ja yrittämisen kovalla verotuksella.

– SDP vie meitä kohti torpparitaloutta, Valtonen sanoo.

Iltalehden Suoraan asiaan -ohjelmassa kohtasivat keskiviikkona Valtonen ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP julkaisi aamupäivällä talouslinjansa tulevalle vaalikaudelle, ja Lindtman saatiin studioon heti ohjelmajulkaisun jälkeen. Kokoomus puolestaan julkaisi talouslinjansa sunnuntaina."

Lindtmanin vastakommentit eivät olleet lehdessä luettavissa - olisi pitänyt katsoa koko video...

Iltalehti SDP:n  eduskuntavaalien ohjelman tiedotustilaisuudesta:

"Video: Hurja tilanne SDP:n tiedotustilaisuudessa – Viestintäpäällikkö kaatui rajusti kesken suoran lähetyksen. SDP:n tiedotustilaisuuden vetäjä pyörtyi kesken tilaisuuden hurjanoloisesti." 

Kommentti: tämä yllättävä tapahtuma kertoo konkreettisesti siitä, miten stressaavaa viestinnän alalla toimiminen on poliittisessa liikkeessä. Minulle kävi lähes samalla tavalla vuoden 1960 kunnallisvaalitaistelussa Kemissä. Jouduin liikarasituksen vuoksi kahdeksi viikoksi lepäämään.  Olen kertonut täsätä muisteloissani "johtjasnttauti" nimisessä esseessä.

Toisessa artikkelissaan Iltalehti kertoo SDP:n talouspoliittisen linjan pääkohdat asiallisen tuntuisesti.

Iltasanomat: 

"PÄÄMINISTERIN alaisuuteen suunniteltu, uuden turvallisuuspoliittisen neuvonantajan johtama turvallisuuspoliittinen yksikkö sai kolmannen arvovaltaisen tyrmäyksen.

Myös Pääesikunta on sitä mieltä, että Valtioneuvoston kansliaan sijoitettavalle uudelle turvallisuuspoliittiselle yksikölle ei ole tarvetta.

– Asetusluonnoksen perustelut eivät riitä perustelemaan muutoksen tarpeellisuutta, Pääesikunta totesi lausunnossaan.

Aiemmin kaksi muuta keskeistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijaa – ulkoministeriö ja tasavallan presidentin kanslia – on tyrmännyt uuden yksikön perustamisen.

Pääministerin turvallisuuspoliittisen tuen lisäämistä kukaan ei vastusta, mutta turvallisuuspolitiikan valmistelijat pitävät uutta hallintohimmeliä pääministerin alaisuuteen tarpeettomana."

---

Iltasanomien "Kommentti": Uudesta Nato-yksiköstä syntyi typerä arvo­valta­kiista Marinin ja Niinistön välille – kuinka pitkälle pää­ministerin pokka kestää?

Maan johdossa on menossa mielenkiintoinen ja typeräkin arvovaltanäytelmä. Miten kauan pääministeri Sanna Marin (sd) aikoo jatkaa Nato-yksikkönsä perustamista, kun sitä tuntuvat vastustavan kaikki? Onko hankkeen taustalla muuta kuin presidentin aseman haastaminen? politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kysyy.

Mika Koskinen Iltalehdessä:

"Arviointineuvoston mielestä hallituksen sähköhyvitystä koskevassa lakiehdotuksessa ei perustella riittävästi, miksi hyvitys kohdentuu pääosin hyvätuloisille kotitalouksille."

"– Esitysluonnoksesta ei ilmene, mille kotitalouksille tukikokonaisuus pääosin kohdentuu, arviointineuvosto arvostelee.

Arviointineuvoston mukaan tukimuotojen yhteisvaikutuksia tulee arvioida ja esittää niiden aukot ja päällekkäisyydet."

---

Iltalehti:

"Pääesikunnan mukaan esityksessä ei myöskään lainkaan ole käsitelty sitä, miten uusi neuvonantajamalli vaikuttaisi valtion johtamismalliin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä maanpuolustuksen kannalta.

Pääesikunta on myös huolissaan siitä, että sotilastehtävät voivat politisoitua, jos sotilasvirassa olevia henkilöitä valitaan tehtävään pääministerin pyynnöstä ja tehtävän pituus olisi sidottu esimerkiksi hallituksen toimikauteen.

Myös ulkoministeriö ja tasavallan presidentin kanslia ovat omissa aiemmissa lausunnoissaan tyrmänneet idean turvallisuuspoliittisen asiantuntijan virasta ja uudesta erillisyksiköstä.

Ehdotus turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta."

Väliraportti  teeman Kansakunnan viholliset...

Sosialidemokraattien ja koko poliittisen vasemmiston piirissä tunnetaan jo vuosikymmenten ajalta median - erityisesti iltapäivälehtien - poliittinen painostus erilaisten kohukirjoitusten ja syytösten muodossa viikkoa ja kuukausia ennen edessäolevia vaaleja. Näillä kirjoituksilla on tarkoitus vaikuttaa kansan syvien rivien poliittiseen kannanmuodostukseen ja vakiinnuttaa porvarillisten arvojen mukainen järjestys myös vaalien jälkeen. 

Ryhdyin joulun jälkeen katselemaan median poliittista informaatiota 'sillä silmällä' , että käykö tälläkin kertaa niin, että Marinin hallitus ja sen pääpuolue joutuvat tavalla tai toisella kaltoin kohdelluksi. Olen kerännyt tällaisia kiistakirjoituksia lähinnä valta kunnan päälehdistä ja YLE:n päivityksistä, onhan viimemainitn hallinnossa Kokoomuksella pysyväksi sementoitu värisuora. 

Joulun jälkeen olen linkittänyt lähes kolmekymmentä tällaista 'uutista'. Keskeisinä ryöpytyksen kohteena on ollut hallituksen talouspolitiikka ja velanotto, vaikka hallitus näinä vaikeina monialakriisin aikoina on kyennyt vastaamaan vahvoilla tukitoimilla sekä yritysten että kansalaisten hätään. Suomen velka-aste prosenteissa on edelleen eurooppalaista keskitasoa parempaa. Palaaminen uusliberaaliin kurjistavien ja austerististen leikkausten politiikkaan ei ole missään tapauksessa kiistatta ainoa oikea linja seuraavan vaalikauden talouden hoitamiseksi. Valtion toimintakyvyn ylläpitäminen täystyöllisyydeksi luokiteltavalla tasolla, vastaaminen ilmasto- ja ympäristökriisin vaatimuksiin uudella teollisella vallankumouksella, puolustuskyvyn ylläpito euroopassa vallitsevan sotatilan eskaloitumisuhan edessä ja suuren SOTE-uudistuksen saattaminen pohjoismaisen hyvinvointivaltion edellyttämälle tasolle vatii vahvaa ja dynaamista talouspolitiikkaa.

Erityisen piirteen mediasn myrkylliseen vyöryttämiseen on tuonut Tasavallan presidentin tuleminen mukaan määrittelemään maan talouspoliittista linjaa Kokoomuksen tarjoaman vaihtoehdon hengessä ja sitä, miten hallituksen ja pääministerin kanslian yhteydessä maan puolustuspolitiikkaa eri ministeriöiden kanssa koordinoidaan. 

Tätä yksipuolista röykytystä tässä on nyt kestettävä vähintäänkin vaaleihin saakka... 

---

30.1. 2023

Jussi Korhonen Iltalehdessä:

"Marin vaikeni Nato-tilanteesta, vetosi yleisötilaisuuteen – esikunta toimitti kirjallisen lausunnon

Pääministeri Sanna Marinin mukaan Suomen linjassa ei ole tapahtunut muutosta. 

Pääministeri Sanna Marin (sd) katsoo edelleen, että Suomen tulisi liittyä Natoon samanaikaisesti Ruotsin kanssa."

– Suomen linjassa ei ole tapahtunut muutosta. Olemme hakeneet puolustusliitto Naton jäsenyyttä yhtäaikaisesti Ruotsin kanssa. On molempien maiden sekä Naton etu, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhtä aikaa, Marinin erityisavustajan välittämässä kirjallisessa kommentissa todetaan.

29.1. 2023

Iltasanomat Kokoomuksen vaaliohjelmasta:

"KOKOOMUS julkisti talouspoliittisen ohjelmansa vaaliristeilyllään sunnuntaina.

Puolue ei sulje mitään kohdetta säästötoimien ulkopuolelle. Kokoomuksen tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta ensi vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla.

”Erityissuojelussa” se kuitenkin haluaa pitää koulutuksen, puolustuksen, oikeuslaitoksen ja turvallisuuden määrärahat.

– Pitäisi olla rohkeutta ja rehellisyyttä kertoa suomalaisille, mitä säästökeinot ovat, Orpo sanoo. Kokoomus haluaa, että myös muut puolueet kertovat avoimesti säästökeinoistaan."

Verotusta ei haluta kiristää, vaan vaihtoehtoina ovat säästöt ja työllisyyskeinot."

Iltalehti Keskustapuolueen vaalistartissa SOTE-jonoijen vertaamisesta Ähtärin Pandojen kohtaloon

""Kaikki hallituspuolueet olivat hyväksyneet miljoonatuen antamisen Ähtärin eläinpuistolle, kunnes se liitettiin mukaan taisteluun sote- ja maatalouspaketista ja Kiuru nosti asian kepin nokkaan.

– Viidellä miljoonalla eurolla saa kahdelle pandalle ruokaa vuodeksi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sillä saa yhtä sun toista, esimerkiksi kaikista sairaimpien lasten hoito kuntoon yliopistosairaaloissa. Sillä saisi myös kaikki Suomen köyhät ruoka-avun piiriin, Kiuru lausui Suomen Yrittäjien sote-seminaarissa.

Tämä riitti keskustalle. Puolueen johtohahmot kutsuvat Kiurun kommenttia vaalikauden härskeimmäksi tempuksi. Tukiesitys Ähtärin eläinpuistolle vedettiin pois ja nyt pandoja uhkaa palauttaminen Kiinaan.""

28.1. 2023 

Politiikan puskaradio Iltalehdessä: Nyrkki-Niinistö tyrmäsi Marinin Nato-suunnitelman – Tästä on kyse valtiojohdon valtataistelussa

Politiikan puskaradiossa puhutaan tällä viikolla Sanna Marinin ja Sauli Niinistön valtapelistä, Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-neuvotteluista, Ähtärin nirsoista propagandapandoista ja vaikka mistä.

Iltasanomat: "Kommentti: Sauli Niinistön viimeinen virkavuosi jatkuu ”hirmuisissa paasikivimäisissä” merkeissä – presidentin haastaminen ei onnistu edes Sanna Marinilta

Presidentinvaalit järjestetään tasan vuoden kuluttua. Sauli Niinistölle alkaa viimeinen virkavuosi, ja se voi olla edellistä pahempikin. Jännitteiset välit pääministeri Sanna Mariniin (sd) sävyttävät virkakauden loppua, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala."

26.1. 2023

Iltasanomat suunnitelmista ulkopoliitisen erityisavustajan: 

Ulkoministeriöltä täys­tyrmäys pää­ministerin uudelle turvallisuus­poliittiselle neuvonantajalle

Ulkoministeriön mukaan pääministerin avustaminen turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä hämärtäisi toimivallanjakoa ja voisi aiheuttaa epäselvyyttä. Ulkoministeriö  tyrmää valtioneuvoston kanslian ehdotuksen uuden turvallisuuspoliittisen neuvonantajan tehtävän ja erillisyksikön perustamista valtioneuvoston kansliaan pääministerin avuksi.

Ministeriö on antanut lausuntonsa valtioneuvoston asetusluonnoksesta.

Iltasanomat:  TASAVALLAN presidentin kanslia ei näe tarvetta perustaa uutta turvallisuuspoliittista yksikköä pääministerin alaisuuteen.

– Suurin osa Natossa käsiteltävistä asioista on kuulunut ja tulee jatkossakin kuulumaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön toimialaan.

– Valmistelun päällekkäisyyden ja tarpeettoman ylimääräisen koordinaatiotarpeen välttämiseksi onkin tärkeää, että mainitusta säädöksestä pidetään jatkossakin tiukasti kiinni, presidentin kansliapäällikön Hiski Haukkalan ja oikeudellisen neuvonantajan Päivi Pietarisen allekirjoittamassa lausunnossa muistutetaan.

Presidentin kanslia tyrmää uuden yksikön perustamisen. Perjantain 27.1. 2023  iltapäivälehtien "tyrmäävissäå" lööpeissä tasavallan presidentti veti pääministeriu Marinia poliittisesti turpiin mahdollisimman selkeäsanaisesti.

Kommentteja:

Beltoise Iltasanomien keskustreluosiossa:"Presidentti yritti omia "nyrkillä" koronan hoitoa ohitse demokraattisen prosessin. Se oli virhe, josta hallitus kuitenkin sai valtavan potkun lähteä parantamaan ja kiihdyttämään koronatoimia tiiviissä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa. Ja loppu on historiaa.

Samanlaista itsekkyyttä ja putkinäköisyyttä on nähtävissä edelleen arvioitaessa presidentin kanslian uusinta kantaa suhteessa hallitukseen.

Ihmettelen, miksi ulkopuolisia perustuslain ja demokratian asiantuntijoita ei ole kysytty tuomareiksi tähän peliin.

Otaksun, että pääministeri on huomannut turvallisuuspoliittisen valuvian. Hänet on työnnetty sivuun, vaikka pääministeri jos kuka on kiistaton demokraattisen prosessin kautta hallitseva kuningatar (tai kuningas).

On hienoa, että vaalitaistelu sai tämän mausteen. Julkisuuden toimijoiden tulisi unohtaa hetkeksi henkilö Sanna Marin ja henkilö Sauli Niinistö ja ajatella edustuksellista demokratiaa kaukonäköisesti, ei sympatioiden ja antipatioiden kautta. Se on toki itsellenikin vaikeaa.Presidentti yritti omia "nyrkillä" koronan hoitoa ohitse demokraattisen prosessin. Se oli virhe, josta hallitus kuitenkin sai valtavan potkun lähteä parantamaan ja kiihdyttämään koronatoimia tiiviissä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa. Ja loppu on historiaa.

Samanlaista itsekkyyttä ja putkinäköisyyttä on nähtävissä edelleen arvioitaessa presidentin kanslian uusinta kantaa suhteessa hallitukseen.

Ihmettelen, miksi ulkopuolisia perustuslain ja demokratian asiantuntijoita ei ole kysytty tuomareiksi tähän peliin.

Otaksun, että pääministeri on huomannut turvallisuuspoliittisen valuvian. Hänet on työnnetty sivuun, vaikka pääministeri jos kuka on kiistaton demokraattisen prosessin kautta hallitseva kuningatar (tai kuningas).

On hienoa, että vaalitaistelu sai tämän mausteen. Julkisuuden toimijoiden tulisi unohtaa hetkeksi henkilö Sanna Marin ja henkilö Sauli Niinistö ja ajatella edustuksellista demokratiaa kaukonäköisesti, ei sympatioiden ja antipatioiden kautta. Se on toki itsellenikin vaikeaa."

Ilpo Rossi: 

"Tasavallan presidentillä on tietenkin oikeus ilmaista mielipiteitään muissakin asioissa kuin ulkopoliiikassa, jossa hän on nimenomaan sidottu yhteistoimintaan hallituksen kanssa. Meillä on perinteisesti tasavallan presidentti pyrkinyt olemaan puoluepolitiikan yläpuolella ja "kaikkien kansalaisten presidentti". Turun Sanomien ja A-studion haastattelujen  vastausten jälkeen en ole tämän perinteen jatkumisesta enää erityisen varma..."

25.1. 2023 Iltasanomissa:

PERHE- JA PERUSPALVELUMINISTERI Krista Kiuru (sd) uhkaili tiistaina sote-ministeriryhmän kokouksessa hallituksen kaatamisella, jos Sdp ei saa rahavaatimuksiaan läpi, hallituslähde kertoo IS:lle.

Kiuru ei käyttänyt kaataa-sanaa, mutta antoi ymmärtää, että asia on poliittisesti niin tärkeä, ettei hallitus pysy pystyssä, jos Sdp:n vaatimus sote-rahoista ei mene läpi.

Kiuru on vaatinut alun perin hyvinvointialueille hoitovelan korjaamiseen 700 miljoonaa euroa. Tiistaina Kiurun vähimmäisvaatimus oli 500 miljoonaa.

Kommentti: Uusliberaalia valtvirtataloutta edustavan opposition ja keskustapuolueen taktiikkaan saattaa hyvinkin kuulua koko SOTE-uudistuksen näivettämien rahanpuutteeseen. Ministeri Krista Kiurulle - ja sosialidemokratialle - ei tässä  ole kysymys omasta edusta vaan koko kansakunnan terveydestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Iltsanomien mukaan 

"PÄÄMINISTERIPUOLUE Sdp:n vaatimukset ovat jumittaneet hallituksen lisätalous­arvioneuvotteluja, hallituslähteistä kerrotaan.

Sdp haluaa, että valtio korvaisi kotitalouksien marras-tammikuun sähkölaskuista 70 prosenttia omavastuun ylittävältä osalta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) toi tämän kannan esiin myös IS:n vaalitentissä.

Kun hallitus ei päässyt sähköhyvityksen yksityiskohdista sopuun joulukuussa, lähti lausunnoille virkamiesesitys, jossa korvausprosentti oli 50. Omavastuuraja esityksessä oli 90 euroa

Korvausprosentin nostamisen katsotaan palkitsevan niitä, jotka eivät ole säästäneet sähköä.

Demareiden ajamaa mallia pidetään myös liian kalliina ja sen katsotaan suosivan suurituloisempia, jotka käyttävät enemmän sähköä.

Kritiikkiä Sdp:tä kohtaan kuuluu esimerkiksi keskustan suunnasta.

– Demarit meinaavat lyödä touhua juntturaan, hallituslähde sanoo.

YLE:n uutisten mukaan

"Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä ja sähkölaskujen maksuajan pidentämistä koskevan lakiehdotuksen yksityiskohdista.

Yle kertoi sähköhyvityksestä syntyneestä sovusta eilen tiistaina sen jälkeen, kun energiaministerityöryhmä oli käsitellyt asiaa.

Sähköhyvityksen kustannukset nousivat viime metreillä 400 miljoonasta eurosta 412 miljoonaan euroon. Itse sähkötukeen ei kuitenkaan tehty suuria muutoksia verrattuna lausuntokierroksella olleeseen malliin.

Sähköhyvitys koskee kaikkia, jotka maksavat sähköstä yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Tuen enimmäismäärä on 700 euroa kuukaudessa.

Omavastuu on 90 euroa kuukaudessa ja tämän ylittävästä osasta asiakkaalle hyvitetään 50 prosenttia."

24.1. 2023

Suomenmaa reeferoi Tasavallan Presidentin Turun Sanomissa julkaistua haastattelua: "Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oudoksuu sitä, ettei Suomessa ole havahduttu valtion velkaantumistahdin vakavuuteen ja talouden korjausliikkeen välttämättömyyteen. Niinistö kommentoi Suomen taloustilannetta Turun Sanomien haastattelussa.

Niinistö sanoo olevansa huolissaan Suomen velkaantumistahdista. Hänen mukaansa päättäjiltä ovat pahasti hukassa velkaantumisen syyt, korjauskeinot ja myös yhteisymmärrys niistä.

‒ Me olemme eläneet toistakymmentä vuotta aika velkavetoisesti. Tosin kertaalleen julkinen talous, muutamia vuosia sitten, käväisi liki tasapainossa, joten mahdotonta sen tavoittaminen ei ole ollut, Niinistö sanoo TS:lle.

Sauli Niinistö MTV3:n uutisten mukaan kirjastoja maksullisiksi - tosin tämä esitys on 15.12. 1997 eli yli neljännesv uosisadan takaa: 

"Niinistön mukaan kirjoja lainaavat voisivat myös maksaa siitä. Samalla hän esittää käyttömaksua kunnallisille urheilu- ja vapaa-ajanpalveluille. 

Niinistö esitti kantansa Yleisradion ruotsinkielisissä uutisissa. 

Omana kommenttinani toteaisin, että ainakaan tällä säästötoimenpiteellä ei Suomen valtionvelan kasvua ratkaista...

23.1. 2023

Iltalehti raportoi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arviosta Suomern talouden kestävyydestä.  IMF katsoo, että finanssipolitiikan näkymät ovat heikentyneet sotaan liittyvien menojen kasvettua, minkä vuoksi Suomen velkakehitykseen liittyy aiempaa enemmän riskejä.

IMF:n raportista olisi voinut kuitemkin poimia tällaisenkin virkkeen, joka on täysin sopusoinnussa hallituksen politikan kanssa:"Rahasto pitää käynnissä olevia meno- ja rakenneselvityksiä sekä VM:n esitystä julkisen talouden ohjauksen kehittämiseksi hyödyllisinä. Rahasto tukee VM:n ehdotusta julkisen talouden kehysten ankkuroimisesta velkakestävyyteen, kehyksen kattavuuden laajentamisesta sekä sallittujen poikkeamien rajaamisesta."

Iltasanomat säikäyttää: 

"Kommentti: Yrittääkö Sanna Marin ”vallan­kaappausta” ulko- ja turvallisuus­politiikassa? 

Pääministeri Sanna Marinin (sd) alaisuudessa valtioneuvoston kansliaan ollaan perustamassa hirmuisella kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan yksikköä ja sille kallispalkkaista johtajaa. Outo hanke herättää kysymyksiä hankkeen motiiveista ja järkevyydestä, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi."

Haapalan kokmenttia voisi kommentoida toteamalla, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaa Tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtioneuvostolta edellytetän myös täyttä kompetenssia ulkopolitiikassa. Tasavallan presidentti ei johda ulkopolitiikkaa perustuslain mukaan yksin. On olennaista että tässä Suomen kohtalon kannalta tärkeässä politiikan ulottuvuudessa Suomi ei ole ainoastaan yhden henkilön ja hänen taustavoimiensa varassa, vaan että valtioneuvostolla on käytettävissään kaikki se asiantuntemus jota päätöksiä tehtäessä tarvitaan.

19.1. 2023

Iltasanomissa vuorineuvos Kurkilahti kritisoi Verosopimuksen äkillistä irtisanomista Portugalin kanssa...

"Ruotsi irtisanoi verosopimuksensa Portugalin kanssa pian Suomen jälkeen. Muutos Ruotsissa astui voimaan 2022.

Mitä sanoisit niille, joiden mielestä veroetu pitikin tilkitä?

– Tämä vedettiin lennosta alas, ammuttiin alas kuin sorsa. Yhtäkkiä lainsäädäntö tapahtuikin nopeasti. Olisi ollut fiksua, jos ne, jotka siellä olivat, olisivat voineet olla siellä loppuun asti, eikä uusille olisi enää sitä hyväksytty. Ostettiin taloja ja vaikka mitä siinä uskossa, että täällä ollaan kymmenen vuotta. Se oli niin tylyä kuin poliitikoilta voi odottaa.

KURKILAHDEN ansiotulot olivat Helsingin Sanomien verokoneen mukaan toissa vuonna 669 175 euroa. Kurkilahden veroprosentti oli 56.

Kurkilahden kuukausitulot ovat bruttona 60 000 euron luokkaa. Tammikuussa verojen jälkeen jäi käteen 26 000 euroa. Kuukausituloistaan Kurkilahti maksoi siis veroja 34 000 euroa."

17.1. 2023

Iltasanomat 16.1. 2023: 

Pääministeri lyttäsi ”vuorineuvosten veroalen” – tittelin saanut Saarikangas älähtää Marinille

"EX-TELAKKAPOMO, vuorineuvos ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Martin Saarikangas, 85, kummeksuu pääministeri Sanna Marinin (sd) vuorineuvospuheita.

Marin syytti perjantaina politiikan toimittajien yhdistyksen tentissä oppositiojohtaja Petteri Orpoa (kok) ”vuorineuvosten veroalen” ajamisesta ja väitti, että kokoomus esittää ”raippaa kaikkein köyhimmille”, jotta se voi rahoittaa vuorineuvosten veronalennukset.

– Kuulostaa siltä, että hän ei tunne todellista elämää. Meitä vuorineuvoksia ei ole kauhean montaa tässä maassa, me maksamme verojamme ja minä ainakin olen tyytyväinen, että voin maksaa korkeita veroja ja auttaa sitä kautta huonommassa asemassa olevia. Vanha kansa olisi sanonut, että tässä haisee kateus, Saarikangas hymähtää."

15.1. 2023

Iltalehti:

Pääkirjoitus: Marin haukkuu perussuomalaisia rasisteiksi – tarkoituksena nostaa SDP myös seuraavaan hallitukseen

Juha RistamäkiSDP:lle hyvin perinteinen tapa käydä vaalikamppailua on pelotella mahdollisen porvarihallituksen tuhoisuudella, kirjoittaa Juha Ristamäki.

"Eduskuntavaalit ovat yhdentoista viikon päässä ja puolueiden valtataistelu on kiihtymässä täyteen mittaan. Tästä klassinen esimerkki nähtiin perjantaina SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ottaessa mittaa toisistaan politiikan toimittajien tilaisuudessa.

Eniten kohua herätti se, että Marin keskustelussa luonnehti perussuomalaisia avoimesti rasistiseksi puolueeksi. Väite on kova ottaen huomioon, että siinä leimattiin koko puolue."

Marinin retoriikkaa voidaan varmasti tulkita monella tapaa.

Rasistikortin heilutteluun vaikuttaa varmasti ensinnäkin se, että Marin on paikoin ilmaisussaan aika yksioikoinen, jos hän on jotain mieltä.""

Iltasanomissa Saarikko hyökkää Marinin kimppuun velkojen korkovähennyksistä: "VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikon (kesk) mukaan monessa asuntovelkaisessa perheessä odotetaan nyt kauhulla seuraavaa korontarkistuspäivää.

– Suomalaiset kotitaloudet ovat kyllä varautuneet talouden shokkeihin, mutta nyt niitä vyöryy päälle kerralla useampia, Saarikko kirjoittaa blogissaan.

Hinnat nousivat viime vuonna nopeimmin kuin kertaakaan 40 vuoteen. Inflaatio laukkaa ja sitä hillitäkseen Euroopan keskuspankki nostaa korkoja.

– Korkojen nousu iskee kipeästi tavallisen suomalaisen asuntovelallisen kukkaroon."

Lehden mukaan Korkovähennysoikeuden palauttaminen nousi esille IS:n puheenjohtajatentissä kuluneella viikolla. Asuntoasioista vastaava ministeri Maria Ohisalo (vihr) ei ollut Saarikon linjoilla.

Myös Marin antoi ymmärtää, ettei tue esitystä. Marinin mukaan esimerkiksi hän hyötyisi erittäin isona asuntovelallisena korkovähennysoikeuden palauttamisesta.

13.1. 2023

Helsingin Sanomien pääkirjoitus: "Marinin hallitus näyttää arvonsa"

”NÄMÄ ovat arvovaalit. Kun on vaikeuksia yhteiskunnassa, kun hinnat kohoavat, kun meillä on sota Euroopassa, niin on arvovalinta, että keneltä otetaan ja kenelle annetaan. Oikeiston linja on selvä: he ottavat kaikkein heikoimmilta ja antavat kaikkein vauraimmille”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi 10.11. Ilta-Sanomien vaalitentissä.

Samaan aikaan eduskunnassa kolme hallitusohjelmaan kirjattua lakia uhkaa jäädä hyväksymättä ja raueta, koska hallitus toi ne käsittelyyn viime tipassa. Translaki, saamelaiskäräjälaki ja vammaispalvelulaki eivät ehkä kosketa suuria joukkoja, mutta niille, joita ne koskettavat, ne ovat äärimmäisen tärkeitä. He ovat nimittäin niitä kaikkein heikoimpia.

Heikoimmat jäävät vaalien lähestyessä jalkoihin. Enemmän ääniä tuovat sähkö- ja maataloustuet eivät taatusti jumiudu eduskunnan valiokuntiin.

Hallitus voi syyttää tilanteesta kriisejä tai oppositiota, mutta tosiasia on, että Marinin hallituksella olisi ollut valta ja äänet viedä läpi kolme tärkeää lakia – ja on vieläkin. Kyseessä on arvovalinta."

12.1. 2023 

Toimittaja Lauri Nurmi Iltalehdessä:

"Palkansaajien keskusjärjestö SAK jakaa noin 700 000 euroa vaalirahaa eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaille.

Tukisummat vaihtelevat 1 500 ja 6 000 euron välillä. SAK on perustanut Pro Reilumpi Yhteiskunta -yhdistyksen (PRY), joka saa kaiken rahoituksesta SAK:lta.

Palkansaajien vastaveto

Uusi vaalirahayhdistys on vastaveto työnantajia lähellä olevalle Pro Markkinatalous ry:lle, joka jakaa vaalirahaa noin puolitoista miljoonaa euroa.!

Pro Markkinatalous tukee sekä ehdokkaita että puolueita.

– Me tuemme vain ehdokkaita. Tavoitteenamme on jakaa vaalitukea 750 000 euroa eli puolet siitä, mitä Pro Markkinatalous kertoo jakavansa. Uskon, että pystymme tukemaan ehdokkaita vähintään 600 000 eurolla, Konola sanoo.!

Toimittaja Mika Koskinen Iltalehdessä:

Tekikö Marin ratkaisevan virheen? – ”Auttaa tällä tavalla PS:n suurimmaksi puolueeksi”

Keskustan ex-puoluesihteeri: ”Jään kysymään Marinin linjauksen poliittista järkevyyttä”.

SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin ilmoitus, jonka mukaan SDP ja perussuomalaiset eivät mahdu samaan hallitukseen, saattaa olla kohtalokasta SDP:n vaalimenestyksen kannalta.

11.1. 2023

Iltasanomat 11.1. 2023:

Antoiko Marin oikeaa tietoa Suomen velkaantmisesta?

"Marinin puheet velkasuhteen kääntymisestä laskusuuntaan vaikuttavat vähintäänkin jälkijättöisiltä – puheista voi saada sen kuvan, että velkasuhde olisi jatkamassa laskuaan.

– Mielestäni en maalannut liian ruusuista kuvaa, Marin vastasi IS:n asiaa koskevaan kysymykseen perjantaina politiikan toimittajien tentissä.

Marin toisti, että velkaa on jouduttu ottamaan kriisien vuoksi. Valtionvelan arvioidaan nousevan vuoden lopussa 146 miljardiin euroon. Vuoden 2019 lopussa velkaa oli 106 miljardia.

– En näe missään nimessä, että Suomi olisi holtittomasti jakanut rahaa tai holtittomasti velkaantunut, meidän velkasuhteemme ei ole eurooppalaisittain erityisen korkea, se on siellä keskitasolla. Suhteellinen velka jäi onneksi pienemmäksi hyvästä kasvusta johtuen, se on lähtenyt myös laskuun. Kun BKT kasvaa, velkasuhde pienenee, Marin sanoi."

Sanna Marin: 

"Vuoden ensimmäinen vaalitentti takana. Eduskuntavaalit ovat mitä suurimmissa määrin arvovaalit. Huhtikuussa päätetään, millaisilla arvoilla Suomea johdetaan. On arvovalinta, keneltä otetaan ja kenelle annetaan vaikeina aikoina. Oikeiston linja on selvä: otetaan kaikkein heikompiosaisimmilta ja annetaan kaikkein vauraimmille. SDP haluaa pitää pieni- ja keskituloisten puolta, vahvistaa työllisyyttä, turvata kasvua panostamalla koulutukseen ja TKI-toimintaan sekä huolehtia, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat. Tässä ajassa on kyse paitsi kansakunnan turvallisuudesta myös arjen turvallisuudesta. Vain eheä ja heikoimmista huolta pitävä yhteiskunta on resilientti ja kestävä. SDP:n toimintaa ohjaavat arvot: vapaus, tasa-arvo,  solidaarisuus, demokratia sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen."

10.1. 2023

Iltalehti kertoo Kokoomuksen välikysymyksestä heti eduskunnan uuden istuntokauden alkajaisiksi: Hallituksen vastuuton velkapolitiikka uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulevaisuutta. Me olemme koko vaalikauden vaatineet hallitukselta ryhtiliikettä taloudenhoidossa, mutta tämä ei ole selkeästi ollut tämän hallituksen työlistalla. Suomi ansaitsee hallituksen, joka kykenee vastuulliseen talouspolitiikkaan ja julkisen talouden ongelmien korjaamiseen, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Kommentti: Hallituksen velanotto on suurten tunnettujen haasteiden aikanakin suuntautunut hyvinvointipalvelujen vahvistamiseen kaikella sillä voimalla, mitä työllisyystilanne on mahdollisttanut. Vahva työllisyys yhdessä julkisin rakenteisiin suuntautuneiden imvestointien kanssa on pitänyt Suomen suhteellisen velkaantumisen eurooppalaisittain hyväksyttävällä tasolla. Kirjanpitoidentiteetin mukaan valtion alijäämä on yritysten ja kansalaisten pääomaa.  Kokoomuksen velanlyhennysohjelma merkitsee yritysten toimintaedellytysten vaarantamista, kansalaisten peruspalvelujen heikentämistä ja väliutöntä köyhdyttämistä, jota Kokoomuksen talouskurin piti juuri pyrkiä estämään. Keynesin mukaan satsaukset hyvinvointipalveluihin ovat ylivoimaisen kannattavia niin pitkälle kuin työvoimaa on käytettävissä. Ne laukaisevat julkisen sektoirin taloudellisia moninkertaistajia (multitpliers) ja mahdollistavat valtionvelkojen pitämisen EU:n vaatimissa rajoissa. Kokoomuksen hevoskuuri on jo edellisen hallituksen toimien kokemuksen perusteella tehotonta ja ehdottomasti torjuttava vaihtoehto.

7.1. 2023

Iltasanomat julkaisee Kokoomuksen puheenjohatjan Orpon haastattelun, jossa painoetaan valtion suuren velkamäärän purkamista ja yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Kommentti Erfkki Tuomiojalta:

" On syytä pelätä, mitä Suomelle tapahtuu, jos nämä puolueet saavat vaalien jälkeen vallan. Se ei taatusti ole sitä mitä näitä puolueita nyt gallupeissa kannattava 40 % toivoo ja odottaa, ja neljän vuoden päästä tulee sitäkin suurempi muutostahto näkymään vaaleissa. Mutta siihen mennessä voi yhteiskunnan korjausvelka kasvaa musertavaksi," Tuomioja kirjoittaa Facebookissa.

Kommentti Pentti Viljamaalta:

"Mitä  kokoomusjohtaja Petteri Orpo taas suustaan päästelee? Mutta sitä syntyy syljettäväksi ulos, kun kokoomusmielinen Ilta-Sanomat ja kokoomusjohtaja Orpo tekevät yhteistyössä jutun, jossa korona- aika, Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan sekä näistä Suomelle koituvat ongelmat valtapoliittisten intohimojen takia unohdetaan. IS:n jutussa ei mainita esimerkisi siitä, että Sanna Marinin hallitus tuki korona-aikana muun muassa  yrityksiä ja muuta elinkeinoelämää, jotta Suomi pysyisi korona-aikajan pystystä. Se kannatti. Meillä on edellen mm. kohtailasen hyvä työllisyys. Onko Ilta-Sanomat luotettava tiedonvälittäjä?"

Kommentti Antti Lindtmanilta:

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon haastattelu Ilta-Sanomissa on lukemisen arvoinen. Kokoomuksen pelikirja on siinä kokonaisuudessaan hyvin esitelty. 

Orpo on jo niin hurmaantunut gallupeista, että rakentaa avoimesti uudenlaista oikeistohallitusta. Siihen kuuluvat erittäin isot julkisten menojen ja sosiaaliturvan leikkaukset yhdistettynä suurituloisia hyödyttäviin veroalennuksiin. Maksumiehiksi joutuvat pienituloiset suomalaiset ja palkansaajat heikkenevän sosiaaliturvan ja kurjistuvien palvelujen muodossa. 

Edes EU-politiikka ei näytä muodostuvan esteeksi kokoomuksen ja PS:n kaavailulle uudelle yhteiselolle. Vuoden 2017 Orpon linjaukset yhteistyön mahdottomuudesta Jussi Halla-ahon johtaman PS:n kanssa ovat vain kaukainen historian muisto. Jokin on siis muuttunut perussuomalaisissa tai kokoomuksessa - tai ehkäpä molemmissa.

Kokoomus ja perussuomalainen puolue ovat siirtyneet parin vuoden aikana entistä selvemmin politiikan oikealle laidalle. Orpo-Purran leikkausten rinnalla Sipilän hallituksen säästöt ja työelämäreformit alkavat näyttää pyhäkoululta.

Eduskuntavaalien asetelma kirkastuu. Ainut varma vaihtoehto uudelle oikeistohallitukselle on, että SDP ja Sanna Marin nousee vaalien ykköspaikalle. Tuki sosialidemokraateille näissä vaaleissa on tukea tasapuoliselle & vahvaa työllisyyttä korostavalle yhteiskuntapolitiikalle.

Ilpo Rossi kommentoi:

Valtion alijäämä (velka) on kirjanpitoidentiteetin mukaan yritysten ja kansalaisten ylijäämää eli käytössä olevia voimavaroja. Valtion alijäämän poisleikkaaminen tarkoittaa ahdinkoa kansalaisille ja yrityksille. Viisas, työllisyyden vahvistamiseen ja koulutukseen painotettu julkisen sektorin vahvistaminen käynnistää (Keynesin mukaan) juuri julkisen sektorin toimintaan liittyviä moninkertaistajia (multipliers). Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen onnistuneessa talous-ja työllisyyspolitiikassa. Suomen velkasuhde ei edelleenkään ole eurooppalaisittain kuin keskitasoa. Orpon ja Kokoomuksen ohjelma tarkoittaa nopeaa ja jyrkkää kierrettä kohden pohjamutia. Linjan ulottaminen eurooppalaiselle tasolle nykyisissä olosuhteissa merkitsee koko maanosan elintason romahtamista. Ei yhteistyömahdollisuuksia sosialidemokraattien kanssa Orpon ja Kokoomuksen kanssa.

30.12. 2022

Timo Haapala Iltalehdestä ennustaa tinoistaan:

"Hallitus – lähinnä Sdp – yrittää estää vallankeikauksen ostamalla kansan taakseen sähkön vaalialennusmyynnillä.

Mutta onko sähköalen kohderyhmä oikea? Liike nytin puheenjohtajan Hjallis Harkimon ja monen muunkin mukaan se hyödyttää eniten suurituloisia. Vaaleissa vasemmistopuolueet saavat selittää, miksi rikkaita tuetaan.

KOVIMPIA POLITIIKAN vetoja lyödään nyt siitä, mitä tekee vuonna 2023 nykyinen pääministeri, Sdp:n tähtipölyssä liikkuva puheenjohtaja Sanna Marin.

Ongelma Marinin kannalta on kuitenkin se, että huolimatta kansainvälisestä maineestaan, hän on vahvoilla vain sellaisiin kansainvälisiin tehtäviin, joista Suomi itse voi päättää."

Kommentti: Nykyiselle pääministerille ei taida löytyä Haapalan Suomessa mitään tehtävää. Maa muistuttaa tässä suhteessa takavuosien Saksaa, jossa toteutettiin ammattikieltoa poliittisesta vasemmistosta tuleviin ehdokkaisiin. Mahdolliset sosialidemokraattiset presidenttiehdokkaat on pidetty tiukasti median ulkopuolella, joten yhtään nimeä ei Suomen vanhimmasta ja nykyisestä hallituspuolueesta ei ole esitettävissä.

YLEn uutisista: "Sote-uudistus hämmentää Kruunupyyssä: kuntalaiset valitsivat tutun hyvinvointialueensa ja menettivät samalla oikeuden lähipalveluihin

Pohjalainen Kruunupyy on yksi harvoista kunnista, jonka hyvinvointialue vaihtuu sote-uudistuksen takia. Nyt arvellaan, että osa vanhat palvelut valinneista ei ole tiennyt, mihin sitoutuu."

Kommentti: SOTE-uudistuksesta, joka astuu voimaan 1.1. 2023, on pitkin syksyä pyritty antamaan mielikuvaa "kaikkien ongelmien äitinä", vaikka hyvin tiedetään että uudistuksen tervehdyttävät ja kauan odotetut uudistukset tuovat tuloksia muutosten vakiintuessa. Lähipalveluiden järjestäminen ja niihin liittyvien puutteiden korjaaminen on nimenomaan yksi eteentulevista tehtävistä kaikilla hyvinvointialueilla. Kielteisen kuvan antaminen on tässä tapauksessa YLEn valitsemaa negatiivista mielikuvamarkkinointia.

29.12. 2022

Iltasanomat jakaa risuja  sähkön hintakaton käsittelystä:"Sähkön hinta­katto­mallit olivat täysin levällään – risuja niin Lintilälle kuin Marinille

Sähkön hintakaton vetelästä valmistelusta piikkiinsä voivat ottaa niin ministeri Lintilä, pääministeri Marin kuin TEM:n virkamiehet, kirjoittaa politiikan toimittaja Mika Lehto."

Iltasanomat julkaisee tulokset kyselystä, jonka mukaan suomalaiset vaativat "jyrkästi" valtiuon velkaantumisen pysäyttämistä. Tutkimus siis tukee Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaatimuksia vuoden 2023 "velkavaalien" alla:

"SUOMALAISET vaativat seuraavaa hallitusta kääntämään valtion velkaantumisen laskuun ensi vaalikauden aikana. Tämä selviää IS:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvä enemmistö vastaajista toivoo huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousevan hallituksen puuttuvan huolestuttavasti kasvaneeseen velkaantumiseen."

Mielestäni parhaan kommentin tähän vaatimukseen esittää uuninpankoltaan Saku Timonen yhdessä viimeisimmistä blogipäivityksistään Apu-lehdessä: "Näyttää siltä, että saamme ihan samanlaiset velkavaalit kuin vuonna 2015, jolloin tv:n vaalipaneeleissa tikitti velkakello ja ehdokkaat esittelivät leikkauslistojaan kilpaillen siitä, kuka leikkaa eniten. Vaalien jälkeen totisesti leikattiin, ja kohta saatiin joukkomielenosoituksia hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Leikkauksia äänestäneet kansalaiset ällistyivät, kun leikkaukset osuivatkin omalle kohdalle. Sipilän hallituksen aikana yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi ja vain yksi kymmenestä rikastui."

28.12. 2022 iItalehdessä:

"Johtiko Sanna Marin harhaan? ”Meille syntyi käsitys että varautuminen on käynnissä”, sanoo Marinin valtiosihteeri.

Kokoomusryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan pääministeri Marin on johtanut harhaan puhuessaan sähkötukien valmistelusta. Marinin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi kääntää huomion elinkeinoministeri Mika Lintilään."

Kommentti: Tämäkin Iltalehden "uutinen" on asenteellista 'mielikuvademokratiaa parhaimmillaan. Annetaan mielikuva Sanna Marinista pelipoliitikkona, siis tahallaan harhaanjohtavia viestejä välittävänä pääministerinä. Vaimoni  mielestä kysymys on mobbaamisesta l. kiusaamisesta. Tarkoitus on tietenkin yrittää pudottaa suurta suosiota nauttiva ja eettisesti korkeatasoisena tunnettu pääministeri tavallisen (kokoomus?)poliitikon tasolle.

Samaan asiaan kiinnittää huomiota myös Apu -lehden  blogistina parin päivän päästä lopettava Saku Uuninpankkopoika Timonen "Osikoiden valta" -päivityksessään: "Vaaleihin on vielä aikaa, mutta silti Orpo jo muodostaa hallitusta. Tukea antaa media taitavasti valituilla otskoilla, joiden mukaan Marin valehtelee ja hänen hallituksensa kannatus on huono.

Tämän päivän opetus on, että lukekaa muutakin kuin otsikot." 

27.12. 2022 Iltalehdessä:

Ulkoparlamentarista vaikuttamista rahan voimalla:

Markkinataloutta ja yritysten hyvää toimintaympäristöä edistävä Pro Markkinatalous ry on jakanut 140 eduskuntavaaliehdokkaalle vaaliavustusta yhteensä 528 000 euroa.

Suurimmat ehdokkaille jaetut tukipotit ovat 6000 euroa ja pienimmät 1500 euroa. Tukia saaneista Kokoomuksen edustajia on kymmenkertainen määrä verrattuna sosialidemokraatteihin. 

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Tuomo Raasion mukaan yksittäisten ehdokkaiden saamia summia ei kerrota julkisuuteen, eikä myöskään niitä ehdokkaita, joille tukea ei myönnetty. 

Kommentti: Sosialidemokraateiksi mainituista poliitikoista tunnistin henkilökohtaisesti vain tv:stä tutun Mäkysen. Kysyä sopii, myikö Mäkynen kolmella tonnilla esikoisoikeutensa  sosialidemokraatisena arvojen välittäjänä? Toisaalta, yritysten kannalta nykyinen hallitus on työllisyyttä ja ostovoimaa parantamalla nostanut historiallisesti myös suomalaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia. Jaetut tuet ja saavutukset ovat siten jyrkässä ristiridassa toistensa kanssa. Pro Markkinatalouden päättäjät eivät näytä tunnistavan vahvaa hyvinvointivaltiota keskeisimmäksi menestystekijäkseen, vaan pitävät sitä ilmeisesti  pahimpana kilpailijanaan. 

27.12. 2022 Iltalehdessä:

Työ- ja elinkeinoministeriö sai hallitukselta ohjeistuksen uusien sähkötukien valmistelusta vasta joulukuun puolivälissä, kertoo STT. STT: Marinin mukaan sähkötukia työstettiin jo syksyllä – virkamies: toimeksianto tuli joulukuussa

Työ- ja elinkeinoministeriö sai hallitukselta ohjeistuksen uusien sähkötukien valmistelusta vasta joulukuun puolivälissä, kertoo STT.

27.12. 2022 Iltalehdessä:

Marin in  hallitus sai huonoimman arvosanansa Helsingin Sanomien Gallup-kyelyssä. Silti lähes puolet suomalaisista katsoo nykyisen halliyuksen onnistuneden työssään vähintään melko hyvin.

Lähes puolet suomalaisista katsoo nykyisen hallituksen onnistuneen työssään vähintään melko hyvin, kertoo Helsingin Sanomien tuorein gallup.