Eläkerahastot ja eläkkeiden maksu

TULISIKO suomalaisten yhteisiä eläkerahastoja käyttää eläkkeiden maksamiseen niiden jatkuvan kerryttämisen sijaan?

Kysymys nousi kuumaksi poliittiseksi kiistanaiheeksi viimeksi viikolla, kun pääministeri Antti Rinne (sd) yllätti eduskunnan kyselytunnilla omansakin.

Rinne esitti, että naisten pieniä työeläkkeitä voidaan korottaa ”irrottamalla” eläkerahastoista 200–300 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus on käynnistämässä asiasta selvitystä.


Pääministeri Antti Rinteen (sd) eläkeavaus 7.11. tuli puun takaa. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA)

Eläke­ala nousi välit­tömästi Rinteen avauksen jälkeen vasta­rintaan. Työmarkkina­järjestöjen yhtenäinen ja jyrkkä viesti oli, ettei eläke­rahastoissa ole ”senttiäkään ylimääräistä”.

Matala korkotaso rahastojen uhkana?
Matalalla korkotasolla on vaikutuksia myös Suomeen. Yhteisten eläkerahastojen koko on kasvanut vauhdilla yli 200 miljardiin euroon, mutta tulevaisuudessa sijoitustuottojen saaminen näyttää vaikeutuvan.

Ratkaisua ongelmaan etsii päättyneellä viikolla julkaistussa esiselvityksessään Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Rantala selvitti työmarkkinajärjestöjen pyynnöstä keinoja yksityisen sektorin eläkeyhtiöiden sijoitustuottojen kohentamiseen.
https://www.hs.fi/paivanlehti/20012020/art-2000006378035.html

Riittävätkö eläkerahastot?

Rahastoiva eläkejärjestelmämme
Riittävätkö eläkevarat? Pitäisikö eläkkeitä korottaa vai laskea - niinkuin kesäkuun 2019 virkaan astuva Eläketurvakeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Kautto näkee asian. #”En itse lähtisi nykyisiä enkä tulevia jo ansaittuja eläketasoja leikkaamaan. Pitäisikö pikemminkin ajatella indeksisääntöä siihen tapaan, että jos taloudellinen tulevaisuus yllättää meidät iloisesti, niin voisiko osan tästä ilosta jakaa eläkkeensaajille? Huonommassa taloustilanteessa taas sekä eläkemaksujen maksajat että eläkkeensaajat voisivat osallistua vajeen kattamiseen”, Kautto esittää vaihtoehtoja."

"Kautto sanoo, että lisärahastoinnilla voi olla asiallisia perusteita tilanteessa, jossa syntyvyys pienenee. Lisärahastointi tarkoittaa, että tulevia vanhuuseläkkeitä rahastoitaisiin etukäteen nykyistä enemmän. Tämä voi tarkoittaa suurempia eläkemaksuja.

Kauton ajatus kulkee niin, että vähän lapsia saavilla sukupolvilla on paremmat kulutusmahdollisuudet, koska jälkikasvusta ei tarvitse huolehtia yhtä paljon.

”Mitä jos vähän lapsia saavien sukupolvien kulutusmahdollisuudesta osa käytettäisiinkin tulevan kulutuksen rahoittamiseen eli eläkerahastojen kartuttamiseen”, Kautto heittää ajatuksen kestävyysvajeen paikkaamiseksi."
"

https://www.hs.fi/paivanlehti/23032019/art-2000006044717.html

Työeläkeyhtiöiden kuormasta syödään

Oikeuden päätös avasi tiedot
EK on ollut kannustamassa yritysten tulemista työeläkeyhtiöiden jäseniksi. Merkit viittaavat siihen, että tästä ei ole hyvää seurannut. "Kuormasta syöminen" näkyy tulleen yritysten tavaksi heidän jäsensuhteessaan työeläkeyhtiöihin.

"Työeläkeyhtiöt joutuvat raportoimaan Finanssivalvonnalle huomattavat ja poikkeukselliset liiketoimet, joita ne tekevät asiakkaidensa kanssa. Viime kesään asti Finanssivalvonta kieltäytyi antamasta tarkkoja tietoja työeläkeyhtiöiden liiketoimista.

"Hallinto-oikeus päätti elokuussa, että tiedot ovat julkisia (siirryt toiseen palveluun). Tämä on tarjonnut mahdollisuuden tarkastella, keiden kanssa työeläkeyhtiöt tekevät esimerkiksi kiinteistökauppoja. Eteran ja Esperi Caren taloudellisten suhteiden tiiviys käy ilmi juuri näistä tiedoista."