Ollako vai eikö olla?

Kaksi ristiriitaista päätöstä

Marraskuun lopulle ja joulukuun alkuun vuonna 2022 mahtui kaksi keskenään ristiriidassa olevaa päätöstä. Toinen niistä oli myönteinen ja linjassa aikaisempaan päätöksentekoon. Kysymys on Euroopan parlamentin 24.11. 2022 tekemästä päätöksestä, jolla se päätti irtautumisesta ECT- energiasopimuksesta. Tämä sopimus sallii nimittäin fossiilisten polttoaineiden yritysten haastaa valtioita vahingonkorvauksiin kansainvälisissä tuomioistuimissa uusista ilmastonsuojelulaeista, jotka uhkaavat niiden voittoja. Sopimus rajoittaa siten demokraattisia mahdollisuuksia ilmastonsuojelun lisäämiseen ja vaarantaa fossiilittomaan energiaan siirtymisen. Euroopan parlamentti on aikaisemminkin ollut kriittinen nimenomaan erityisiä välimiestuomioistuimia kohtaan ja jätti hyväksymättä tämän sopimuksen kolmisen vuotta sitten. Nyt, Euroopassa syttyneen sodan, kohonneiden hintojen, inflaation, laman ja uhkaavan taantuman edessä huonomaineista CETA-sopimusta yritetään viedä eteenpäin erityisolosuhteisiin vedoten. Tästä kertoo Saksan liittopäivien yllättävä 2.10. 2022 tekemä päätös CETA-sopimuksen ratifioimisesta. Asiasta raportoi Berliinin Luonnonystävät järjestö, joka kuuluu  kansanvaltaista työväenlikettä lähellä olevaan Naturfreunde Internationaleen. 

EU:n parlamentti päätti irtautumisesta ECT-energiaperuskirjasta

Itävallan Attac raportoi  Euroopan parlamentin historiallisesta päätöksestä:  EU:n parlamentti vaatii EU:ta 24.11. 2022 päätöksellään eroamaan energiaperuskirjasta.

"Attac: pitää tätä päätöstä valtavana  menestyksenä  Koordinoitu ECT:stä eroaminen tarjoaa parhaan suojan yritysoikeudellisia kanteita vastaan

EU-parlamentti painostaa EU:ta eroamaan energiaperuskirjasta (ECT) koordinoidusti. Tänään (24.11. 2022) hyväksytyssä päätöslauselmassa se kehottaa komissiota ja EU:n neuvostoa "käynnistämään viipymättä prosessin EU:n koordinoiduksi eroamiseksi energiaperuskirjasta". Tämä on "paras vaihtoehto EU:lle saavuttaa oikeusvarmuus ja estää sopimusta vaarantamasta EU:n ilmasto- ja energiaturvallisuustavoitteita". Myös EU:n parlamentti ilmaisi tyytyväisyytensä useiden EU-valtioiden eroon ja vahvisti kantansa evätä tarkistetulle EY:lle vaadittu hyväksyntä.

Tämänpäiväinen päätös on Attacille valtava menestys ja kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan vuosien koulutustyön tulos. "Tämän historiallisen päätöksen jälkeen EU:lle - mutta myös Itävallalle - voi olla vain yksi seuraus. Se on irtautua tästä ilmaston tappajasopimuksesta mahdollisimman nopeasti", selittää Theresa Kofler Attac Austriasta. EU:n koordinoitu ero ei ainoastaan tarjoa parasta suojaa energiasiirtymää vastaan toimivalta yritysoikeudelta. Se helpottaa myös EU - valtioiden neuvottelujen keskeyttämistä sopimuksen voimassaolon jatkamiseksi 20 vuodeksi .

ECT sallii fossiilisten polttoaineiden yritysten haastaa valtioita vahingonkorvauksiin kansainvälisissä tuomioistuimissa uusista ilmastonsuojelulaeista, jotka uhkaavat niiden voittoja. Sopimus rajoittaa siten demokraattisia mahdollisuuksia ilmastonsuojelun lisäämiseen ja vaarantaa energian siirtymisen.

EU on vuosia kestäneiden neuvottelujen aikana yrittänyt sovittaa yhteen ECT:n toimintatapoja Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut . Italia, Puola, Espanja, Alankomaat, Ranska, Slovenia, Luxemburg ja Saksa ovat näin ollen jo ilmoittaneet tai saaneet päätökseen prosessin  irtisanoutuvansa sopimuksesta. Jo 18.11. EU:n neuvostossa ei ollut määräenemmistöä EU:n hyväksymiselle tarkistetulle sopimukselle.."

CETA-ratifiointi: Musta päivä ilmastolle ja ympäristölle

Berliinin Luonnonystävät kritisoivat voimakkaasti Saksan Liittopäivien päätöstä ratifioida CETA-vapaakauppasopimus

"02.12.2022 | Uwe Hiksch, Saksan luonnonystävien liittovaltion hallituksen jäsen, selittää tämänpäiväisen Bundestag-äänestyksen EU:n ja Kanadan välisestä CETA-vapaakauppasopimuksesta:

Hyväksymällä CETA:n Saksan liittopäivien enemmistö on tehnyt ilmasto- ja ympäristönsuojelulle karhunpalveluksen. Ratifioinnin myötä Liittopäivät avaa ovet laajalle kansainvälisten yhtiöiden oikeudenkäynneille ympäristön, kuluttajan ja ilmastonsuojelun parantamista vastaan. Välimiestuomioistuimet heikentävät demokraattista lainkäyttövaltaa ja auttavat kansainvälisiä yrityksiä toteuttamaan vaatimuksiaan työntekijöiden etuja vastaan.

Erityisesti Saksan vihreiden, "Bündnis 90/Die Grünen" hyväksyntä, jotka olivat eturivissä suurissa CETA-mielenosoituksissa ja muotoilivat äänekkäästi ja selkeästi hylkäävänsä vapaakauppasopimuksen kymmenien tuhansien silmissä, on täysin käsittämätöntä.

Seuraavat vuodet osoittavat, että kansainväliset yhtiöt käyttävät CETAa hakeakseen miljardeja oikeusjuttuja Saksaa vastaan. Viimeistään siihen mennessä tänään vapaakauppasopimuksen ratifioinnin puolesta äänestäneiden eduskuntaryhmien on kysyttävä itseltään, miksi he äänestivät tänään ilmaston, ympäristön ja kuluttajansuojan etuja vastaan."

NaturFreunde Deutschlands on taistellut tämän uusliberaalin vapaakauppasopimuksen hyväksymistä vastaan ​​yli kymmenen vuoden ajan. Tämän päivän liittopäivien ratifioinnin myötä NaturFreunde-kampanja CETA:n päättämiseksi on siirtymässä uudelle kierrokselle.

Globalisaatiokriittisen liikkeen sitoumus on kuitenkin saavuttanut sen, että Saksa lopettaa energiaperuskirjan (ECF). Se osoittaa myös, että vuosien kamppailu olemassa olevien sopimusten muuttamiseksi voi johtaa menestykseen.

NYT TEHTÄVÄNÄ ON PYSÄYTTÄÄ CETA. NATURFREUNDE DEUTSCHLANDS TUKEE GLOBALISAATIOKRIITTISIÄ VOIMIA NIISSÄ VALTIOISSA, JOIDEN CETA-RATIFIOINTI: MUSTA PÄIVÄ ILMASTOLLE JA YMPÄRISTÖLLEPARLAMENTIT EIVÄT OLE VIELÄ HYVÄKSYNEET SOPIMUSTA, JA TOIVOVAT, ETTÄ TÄMÄ UUSLIBERAALI SOPIMUS VOIDAAN VIELÄ PYSÄYTTÄÄ."

Tämä sama sopimus on tulossa hyväksyttäväksi myös Suomen Eduskunnassa ilmeisesti vielä menossaolevan hallituskauden aikana. 

-----

Vapaakaupan paluu

Ceta-sopimuksen koalitiosopimus lupaa huonoa

Kirjailija: Kurt Stenger 24.06.2022

Saksan "Liikennevalhallitus" lykkää parhaillaan keskeisiä päätöksiä inflaatiokriisin selvittämiseksi. Täysin yllättäense kuitenkin pääsi sopimukseen itse asiassa hämärästä aiheesta: EU:n vapaakauppasopimuksen ratifioinnista Kanadan kanssa tai lyhyesti CETA :sta ."Muistamme: että Ceta tuli voimaan vuonna 2017 merkityksettömiltä osin. Arkaluonteiset kohdat, ennen kaikkea epäilyttävät välimiestuomioistuimet yksityisten sijoittajien hyväksi, jätettiin pois, koska monet EU-maat eivät olleet samaa mieltä. Myös Saksassa vastarinta oli liian voimakasta. TTIP-sopimus Yhdysvaltojen kanssa jopa epäonnistui täysin. Vapaakauppasopimukset eivät olleet enää ajan tasalla. Viimeistään finanssikriisi oli avoimesti osoittanut, mitä ongelmia liberaali talouden globalisaatio voi aiheuttaa. Sääntelyn kiristyminen, avainalojen tukeminen, nationalismi ja nousevien maiden lisääntynyt itseluottamus ovat tulleet tilalle.

Nyt heiluri näyttää heiluvan taaksepäin. Tässäkin uusi yleinen ulkopoliittinen tilanne on tärkein syy. Vientivoimakkaat maat, kuten Saksa, kärsivät globaaleista korona-ongelmista ja menettävät nyt myyntimahdollisuuksiaan sanktioiden takia. Päin vastoin toimitusketjun ongelmat tekevät selväksi, kuinka herkkää on olla riippuvainen Kiinan poliittisesta tilanteesta tämän nolla-Covid-strategiallaan. Yhtäkkiä vanhentuneet vapaakauppasopimukset ulkopolitiikan varaston syrjäisimmiltä kulmilta nähdään pelastuksena: Jos haluaa päästä eroon epävarmoista kantonilaisista, kannattaa tehdä tiiviimpää yhteistyötä luotettavampien kumppanien kanssa.

Ongelma tässä on se, että ilmastonsuojelu, ympäristö- ja sosiaaliset standardit sekä pienyritysten huolenaiheet syrjäytetään kokonaan - kuten uusi energiaulkopolitiikka. Cetan vapaakauppasopimukset ovat yhtä haitallisia kuin ennenkin.

Lisäys 5.12. 2022

Saksan liikennevalohallituksen osapuolten välinen sopimus edellytti Kanadan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymistä – sitä FDP halusi. Päätettiin myös vetäytyä energiaperuskirjasta, jota vihreät halusivat. Poistumisaika on 20 vuotta.

Telepolis -lehden mukaan CETA-vapaakauppasopimuksessa käytiin lehmäkauppaa pitkään.

Ceta on ollut vihreiden kuuma aihe vuosia. Jotkut heistä jopa osallistuivat laajamittaisiin mielenosoituksiin EU:n ja Kanadan välistä kauppasopimusta vastaan ​​bannereilla ja puolueiden logoilla. Oli vielä kaksi toisinajattelijaa, kun myös liittopäivien vihreät hyväksyivät Cetan ratifioinnin torstaina. SPD, FDP ja Unioni-puolueet äänestivät puolesta, vasemmistoryhmä ja AfD äänestivät vastaan.

Vihreiden kehityspolitiikan tiedottaja Deborah Düring perusteli hylkäämisensä sanomalla, että "on tärkeää, että vapaakauppasopimukset asettavat demokratian, ihmisoikeudet ja ilmastonsuojelun yritysten etujen edelle". Parannetusta tulkintalausekkeesta huolimatta Ceta ei voi taata tätä. "Siksi äänestin ratifiointia vastaan ​​tänään liittopäivissä."

Vihreiden vuoden 2021 liittovaltiovaalien vaaliohjelmassa oli sanottu, että puolue ei ratifioisi sopimusta "nykyisessä versiossaan". Sopimusta olisi kehitettävä ja sovitettava uudelleen yhdessä Kanadan kanssa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Katharina Drögen mukaan enemmistö liittopäivien vihreistä katsoo nyt, että nämä tavoitteet on saavutettu.

Vähemmän "väärinkäytölle alttiita" standardeja?

Saksan lehdistöviraston (dpa) torstaina julkaiseman raportin mukaan Dröge sanoi, että yhdessä EU:n ja Kanadan kanssa on päästy uudistamaan "väärinkäytölle alttiita" investointisuojastandardeja . Väärinkäytökset ilmastonsuojelua ja kestävyyttä vastaan ​​ovat historiaa. Cetan sekakomitean "tulkintalausunto" julkaistiin – mikä ei vakuuta kaikkia vihreiden jäseniä.

Yritysmaailman välimiesoikeudet ristiriidassa EU-oikeuden kanssa?

Kansalaisläheinen sivuportaali "EnergiaTulevaisuus" raportoi Euroopan Tuomioistuimen ottamasta kannasta mm. vapaakauppasopimuksiin sisällytettyjä välimiestuomioistuimia  vastaan. EU-oikeuden mukaan ne ovat ristiriidassa EU-oikeuden suvereniteetin kanssa suhteessa Euroopan Unionin jäsenmaihin. Tästä seuraa, että EU-jäsenmaat voivat käsitellä valtion ja yritysten oikeuksien välisiä ristiriitoja oman lainsäädäntönsä mukaan. Tämä saattaa merkitä suurta käännettä yritysten pyrkimyksessä tehdä suuria ja pitkäaikaisia voittoja EU-jäsenvaltioiden kustannuksella esimerkiksi muutoksessa pyrittäessä ilmastoystävällisen energiaan.

Vuosien kiistojen jälkeen Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että energiaperuskirjaan perustuva välimiesmenettely on ristiriidassa EU: n oikeuden kanssa. Se voi olla huono uutinen fossiiliselle polttoaineteollisuudelle.

9.6.2021 

- Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksellä voi olla vakavia seurauksia RWE: lle ja Uniperille. Molemmat energiayhtiöt ovat nostaneet Alankomaissa vahingonkorvaushakemuksen. Syynä on Alankomaiden hallituksen päätös luopua hiilestä asteittain vuonna 2019. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä hiilivoimaloiden pitäisi lopettaa. Se ei sovi kahdelle energiayhtiölle. RWE otti käyttöön hiilivoimalaitoksen Eemshavenissa vuonna 2015, ja Uniper seurasi esimerkkiä vuonna 2016 voimalaitoksella Maasvlakteessa. Heidän perustelunsa: Pakotettu pysäyttäminen vuonna 2030 aiheuttaisi suuria tappioita.

Heidän toimintansa perusta on energiaperuskirja. Sopimus tehtiin alun perin edistääkseen ja turvatakseen länsimaisten yritysten investointeja entisissä itäblokin valtioissa. Sijoittajilla on mahdollisuus haastaa valtiot oikeuteen erityisesti perustetuissa välimiesoikeuksissa, jos ne pakkolunastetaan. Lunastusta harkitaan jo silloin, kun valtio asettaa uudet säännöt, jotka heikentävät investointiehtoja.

Asianajaja Amandine Van Den Berghe ympäristöoikeusjärjestöstä ClientEarth sanoo: ”Energiaperuskirjan sopimus muodostaa valtavan uhan Euroopan energiasiirtymälle. Tämä sopimus on vuosikymmenien ajan antanut fossiilisia polttoaineita valmistaville yrityksille mahdollisuuden suojella ilmastolle haitallisia investointejaan demokraattisia päätöksiä ilmaston suojelun lisäämiseksi. "

Useat Euroopan valtiot, Euroopan Unioni ja kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet uudistuksia. Ongelmana on kuitenkin se, että uudistuksia voidaan saavuttaa vain yksimielisesti. Jotkut energiaperuskirjan allekirjoittajat, kuten Japani ja Kazakstan, ovat haluttomia liian suuriin uudistuksiin.

Toisin kuin muissa Euroopan maissa, kuten Espanjassa ja Ranskassa, Saksa ei myöskään vaadi syvällisiä muutoksia. Italia kuitenkin peruutti sopimuksen vuonna 2016, mutta kamppailee edelleen oikeusjuttujen kanssa. Koska maita voidaan haastaa oikeuteen vielä  20 vuoden kuluttua irtautumisesta, jos yritysten investoinnit tehtiin ennen sopimuksen purkamista.

Vastoin Unionin oikeutta

Samaan aikaan EU: n lainsäädännön mukaisten välimiesmenettelyjen laillisuudesta on keskusteltu vuosia. Maaliskuussa 2018 Euroopan unionin tuomioistuimen niin kutsuttu "Achmea-tuomio" aiheutti sensaation. Hollantilainen rahoitusyhtiö Achmea aloitti investoinnit Slovakiaan vuonna 2004 myydäkseen siellä yksityisiä sairausvakuutuksia. Slovakia oli aiemmin vapauttanut sairausvakuutusmarkkinat. Kuitenkin Slovakia sulki markkinat uudelleen ja Achmea sai Slovakialta 22 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia yksityisessä välimiesmenettelyssä energiaperuskirjan perusteella.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoi kuitenkin, että tämä päätös oli ristiriidassa "unionioikeuden itsenäisyyden" kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että EU: n jäsenvaltiot ovat velvollisia toimimaan itse EU -sopimusten määräysten mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja niiden asukkaiden - ja siten myös yritysten - väliset kiistat ovat yksinomaan kansallisten tuomioistuinten ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asia. Yhteisöjen tuomioistuimen vuoden 2018 tuomion mukaan yksityiset välimiesoikeudet, jotka kiertävät julkisia instituutioita ja kokoontuvat usein salaa, eivät kuulu tähän järjestelmään.

Nyt yhteisöjen tuomioistuin on ratkaissut oikeudenkäynnin uudelleen. Ukrainan energiayhtiö LLC Komstroy (entinen Energoalliance) haastoi Moldovan tasavallan yksityiseen välimiesoikeuteen, koska se saattoi menettää voittoja energian toimittamisesta. Välimiesoikeus katsoi LLC Komstroyn vuonna 2013, että Moldovan tasavallan olisi pitänyt maksaa 46,5 miljoonan dollarin vahingot.

Mutta Moldovan tasavalta toisaalta ryhtyi toimiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa vuonna 2019, joka nyt julisti yksityisen välimiesoikeuden oikeuskäytännön tehottomaksi ja teki jälleen selväksi, että EU: n jäsenvaltioiden välinen energiaperuskirja on tehoton. EU: n jäsenvaltioiden yritykset eivät näin ollen saa haastaa jäsenvaltioita vahingonkorvausvaatimuksiin yksityisessä välimiesoikeudessa.

Lopullinen päätös tarvitaan

On kuitenkin pelättävissä, että välimiesoikeudet jättävät huomiotta yhteisöjen tuomioistuimen tuomion, sanoi Euroopan parlamentin vihreiden investointipolitiikan tiedottaja Anna Cavazzini tuomion julkistamisen jälkeen. "Siksi tarvitsemme neuvoston lujan päätöksen tämän tuomion täytäntöönpanemiseksi ja siten uusien tapausten välttämiseksi jäsenvaltioiden välillä", Cavazzini sanoi.

Sitten Uniperin ja RWE: n kaksi tapausta Alankomaita vastaan ​​voitaisiin myös julistaa lopullisesti mitättömiksi. Näiden ja 55 muun yksityisen välimiesmenettelyn osalta asianajaja Amandine Van Den Berghe toivoo myös sopimusta EU: n toimielinten välillä. "Suvereenien hallitusten pitäisi pystyä toteuttamaan ilmastonsuojelutoimenpiteitä pelkäämättä, että fossiilisia polttoaineita käyttävät yritykset nostavat kanteen yksityisissä välimiesoikeuksissa", Van den Berghe sanoi.

---

(Artikkelin kirjoittaja "mf")