Helsingin Sanomien pääkirjoitus 7.11. 2021 ja Pentti Korhosen kommentit siihen

 Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

8:43

Eduskuntavaaleissa 2019 saivat puolueet ääniä seuraavasti: sdp 17,7%, ps 17,5%, kok 17,9%, kesk 13,8%, vihr 11,5%, vas 8,2%, rkp 4,5%, kd 3,9%, Liike Nyt 2,3%.

Viimeisimmässä gallupissa (YLE) puolestaan ​​​​kävi Näin: sdp 18,1%, ps 17,9%, kok 20,9%, kesk 11,9%, vihr 11,4%, vas 8,6%, rkp 5,2% , kd 2,6%, Liike Nyt 1,7%.

Pääministeripuolue sdp: n kannatus on siten vaaleihin 2019 keskimäärin hieman noussut (+ 0.4%) kyllä ​​keskustan selvästi laskenut (-1.9%). Keskustan suurintuspudotus nahiin kuitenkin vaaleissa 2019, kannan sen prosentuaalinen määrä laski 21.1% (2015) aina 13.8% (2019) kokonaista 7.3 prosenttiyksikköä. Pääministeripuolueen asema ja Sipilän hallituksen heikko kansansuosio lohkaisivat runsaan kolmanneksen entisen mahtipuolueen kannatuksesta!

Jos taas katsotaan hallituspuolueiden yhteiskannatusta, niin se on pysynyt pysyväna jo pitkään 55% vaaleissa 55.7% kyllä ​​YLE-gallupissa 55.2%. Tämä on linjassa sen kanssa, että Marinin hallituksen suosio on kansan keskuudessa edelleen hyvällä tasolla.

Pääkirjoituksessa kiinnitettiin myös puolueiden blokkiutumiseen. Punavihreässä blokissa oleva sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ideologisesti yhtenäinen porukka, joka hitsautui yhteen jo edellisellä hallituskaudella.

Selvästi suurempimassa porvariblokissa perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta ovat tunnelmat hieman toiset. Suurimmat oikeistopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat taysin eri linjoilla kolmessa edellisessä työssä keskeisessä asiakysymyksessä: peräinen maahanmuutto, EU-politiikka ja ilmastotoimet, joissa jakolinjat ovat ja sivat. Keskustan mielialoja synkistävät putoaminen suurten puolueiden joukosta, josta puolueen mielellään syyttää kokoomusta, jonka kanssa on kannatus aina ennenkin yhteisessä hallituksessa kärsinyt kovia kolhuja.

Huolimatta porvariblokin suuremmasta koosta, on perusporvarihallitus (ps, kok, kesk) äärimmäisen epätodennäköinen ensi vaalien jälkeen. Todennäköisesti Näemmekin Marinin II -hallituksen.

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (44)

Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

9:00

Reijo Liinamaa: Suhteellisen tasapainoinen analyysi kahdesta eri mittauksesta. Rivien ulkotä paistaa kuitenkin lievä hammästys siitä, että tyytyväisyys hallitukseen on merkittävän suurta, suurinta puoluetta kannatusmittauksessa menettivät suosiotaan - tosin virhemarginaalin sisäll.

Paska hammästys?

Media onkin enemmän kiinnostavaa pääministerin aamiaiset, kuntoilu, terassilla ilmestyy, yksityisajallaan olisi järjestettävä Juhlat kyllä ​​jotkut päivittyvät, niin kansalaiset ovat myös noteeranneet eurooppalaisittanuudensti hoidetun koronan keskellä Soten saat maaliin, pieni eläkkeiden noston, perusturvan parantamisen, hoitajamitoituksen kirjauksen, 0.7 oppimisen lakiin . jatkon jne?

- SDP: N kohdalla selitystä on haettu sekä ministerympärille kohuista että tempoilevalta nayttävästä politiikasta, uusi pääkirjoittaja.

Kielenkäyttöön pitää kiinnittää, sillä kohut eivät ole ”syntyneet”.

Ne on synnytetty.

Olen samaa mieltä.

Tarkentaisin kuitenkin sen verran, että päähallituspuolueiden sdp ja keskusta kannatusta on laskenut ennen kaikkea keskinäinen syyttely ja riitely julkisuudessa. Tämä alkaa vähitellen kyllästyttää kansalaisia, jotka odottavat ennen kaikkea päähallituspuolueilta aikuisempaa oppia. Myös vihreillä on tässä parantamista.

Huomionarvoista on, että pääministeripuolueen sdp kannatus ei ole laskenut hallitusvastuussa kuten yleensä tuppaa käymään, vaan pikemminkin päinvastoin. Tämän ensimmäisen eritoten kriisin hyvästä, mutta kansalaiset ovat sen lisäksi sen koronakin noteeranneet myös muut Marinin hallituksen saavutukset, näiden kirjoituksessasi luettelit.

Marinin hallituksen jatkokausi on Näillä kannatuslukemilla hyvin lähellä. Oikeistopuolueiden (ps, kok) poliittinen eriseuraisuus tekee hallitusyhteistyön liki mahdottomaksi. Tämä on ikävä perusporvarihallituksen paluusta haaveileville, mutta tilanne on perinpohjin muuttunut Sipilän hallituksen-aikoihin sanoa.

On myös vaikeaa sewdä mitenna Marinin johdolla entisestäänkin vasemmistolaistuneen sdp: n ja kokoomuksen talous- ja työllisyyspoliittiset linjat olisivat yhteensovitettavissa. Sinipunahallituskin on siksi epätodennäköinen ensi vaalien jälkeen.

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (29)

Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

9:40

Martti Saarikoski: Sanna Marinilla on hajota ja hallitse-taktiikka, joka tulee jossakin vähissä tiensä päähän. Kohde sijaitsee Keinotekoisesti velkarahalla. Marinin ... Näytä lisää

Varmastikin on kuten esität, että Sanna Marin on syyllinen lähes kaikkeen pahan maan ja taivaan välillä.

Rohkenen kuitenkin huomauttaa, että puoluekentän polarisoituminen sai alkunsa Sipilän oikeistohallituksen valtakaudella. Kun punavihreä oppositio hitsautui yhteen muodostaen vaalien 2019 jälkeen seuraavan hallituksen rungon, johon keskusta maaniteltiin mukaan. Sipilän hallituksen eriarvoistava ja kansaa kahtia jakava politiikka on nykyisen puoluekentän polarisoitumisen primus motor.

Ironista kylläkin, kansan jakaminen kahtia mahdollistanut vasemmistolaisimman hallituksen syntymisen vuosikymmeniin. Kokoomuksen pääsy hallitukseen kuuluu nyt sdp: n mielialoista ja -haluista, koska kokoomuksen yhteistyön perussuomalaisten kanssa on syvien linjaerojen johdosta "mission lehetetlen". Ja Sanna Marin - tuo kaiken pahan alku ja juuri - tuskin kokoomusta hallituskumppaniksi.

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (16)

Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

10:05

"Lainaus: Martti Saarikoski: Hallituksen suosio laskee jyrkästi, kun tullaan vaiheeseen, jossa joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä joko leikkaamalla tai korottamalla veroja. Tähön asti Marin on siirtänyt tsi perunut velkarahalla. Velkaraha on sinut liima, millä hallituksen suosio on pysynyt noinkin korkeana. Se liima loppuu pian. Sitten alkavat hallituksen liitokset natista. Siitä on jo nyt merkkejä, vaikka lisävelkalla vieläkin mennään."

---

Marinin hallitus ei tule tekemään merkittäviä menoleikkauksia sen enempää kuin mainittavia veronkorotuksiakaan. Tämä johtuu siitä, että menokehyksistä on sovittu joustettavan vielä vuosina 2022 ja 2023, jolla varmistetaan koronakriisin asianmukainen ja järkevä jälkihoito, sekä turvataan elvytyksellä talouskasvun jatkuminen EKP:n ja OECD:n painavien ja arvovaltaisten suositusten mukaisesti.

Valtion velkasuhde (velka/BKT) taittuu talouskasvun ansiosta valtiovarainministeriön tekemän arvion mukaan ja vakiintuu sen jälkeen. Kun BKT kasvaa, niin budjetit voivatkin olla maltillisesti alijäämäisiä ilman, että velkasuhde siitä kasvaisi.

Seuraava hallitus saa siten perinnökseen Marinin hallitukselta korkeamman työllisyysasteen, vakautetun velkasuhteen ja paremmassa kuosissa olevan hyvinvointivaltion, jonka rakenteita on tämän hallituksen toimesta ja edellisen hallituksen jäljiltä vahvistettu.

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (18)

Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

10:36

Martti Saarikoski: "Sanna Marinilla on hajota ja hallitse-taktiikka, joka tulee jossakin vähissä tiensä päähän. Kohde sijaitsee Keinotekoisesti velkarahalla. Marinin taktiikkana on vastakkainasettelun lietsominen.

Aina löytyy vastaparit mutta ei yhteistä valitse päätöksentekoon. Työnantajasta hinne on tehnyt työntekijän vihollisen. Maalaisesta kaupunkilaisen vihollisen. Yksityisestä palveluntuottajasta julkisen palvelun vihollinen. Vanhasta nuoren vihollisen. Miehestä naisen vihollisen. Varakkaasta varattoman vihollisen.

Tällä taktiikalla syntyy ikävää ja vihamielistäkin polarisoitumista, joka kääntyy kaikkialla, mutta varsinkin vähävaraisia ​​​​vastaan. Se taas vie hallituksen suosion alas. Hallitukselle tapahtuu sama ilmiö, mikä on SDP: lle jo osittain tapahtunut. Jos sinulla ei ole eritelmää, voit lisätä sen tähän."

Pentti Korhonen: Varmastikin on kuten esität, että Sanna Marin on syyllinen lähes kaikkeen pahan ja taivaan välillä.

Rohkenen kuitenkin huomauttaa, että puoluekentän polarisoituminen sai alkunsa Sipilän oikeistohallituksen valtakaudella. Kun punavihreä oppositio hitsautui yhteen muodostaen vaalien 2019 jälkeen seuraavan hallituksen rungon, johon keskusta maaniteltiin mukaan. Sipilän hallituksen eriarvoistava ja kansaa kahtia jakava politiikka on nykyisen puoluekentän polarisoitumisen primus motor.

Ironista kylläkin, kansan jakaminen kahtia mahdollistanut vasemmistolaisimman hallituksen syntymisen vuosikymmeniin. Kokoomuksen pääsy hallitukseen kuuluu nyt sdp: n mielialoista ja -haluista, koska kokoomuksen yhteistyön perussuomalaisten kanssa on syvien linjaerojen johdosta "mission lehetetlen". Ja Sanna Marin - tuo kaiken pahan alku ja juuri - tuskin kokoomusta hallituskumppaniksi.

Vesa Kaitera: Olen jokseenkin täysin eri mieltä kanssasi, mikä on aika lailla tuttu juttu. Puoluekentän polarisoituminen alkoi saada jonkin verran, kun SDP:ssä lipposlaisen talouspolitiikan tukijat jäivät vähemmistöön. Kokoomus havaitsi havaitsi vaalikaudella 2011-2015, kun se jäi sixpackhallituksessa talous- ja veropoltiikassa alkuvaiheessa suorastaan ​​punavihreän enemmistön jalkoihin. Tilanne Kokoo aiheuttaa parani, kun valtiovarainministeri Urpilainen rupesi uskomaan ministeriönsä viriehiä. Tämä kuitenkin johti hänen kohdallaan pian SDP: n puheenjohtajuuden menettämiseen Antti Rinteelle, jonka missio oli selvän hajuraon vetäminen Kokoomukseen. Kun Rinne vaihtui Mariniin, niin Kokoomuksen yhteistyöpoliittinen tilanne SDP: n suuntaan huononi entisestään.

Se, hyväkö Marin Kokoomusta SDP: n hallituskumppaniksi, on noin akateeminen kysymys kauan, kun pääministeri noinkin vasemmistolaista talous- ja verolinjaa. Ei Kokoomuksella ole minkäänlaista halua tulla tukemaan tuota linjaa, jota se pitää täysin epärealistisena.

milloin blokit ovat viimeiset kuusi vuotta säilyneet pääsääntöisesti enllaan, niin Perussuomalaiset ovat siirtyneet talous- ja veropoliittisesti SDP: n kainalosta pitkälle Kokomuksen linjoille. Tämä on parantanut noiden puolueiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia. On totta, että EU-politiikassa, pakolais- ja maahanmuuttoasioissa sekä ilmastomuutoksen torjunnassa nuo kaksipuolista ovat eri linjoilla. Mutta noissa kahdessa viimeisessä punavihreät ovat edelleen pitkäänpana Perussuomalaisista kuin kokoomus, ja talous- ja veropolitiikassa PS ja punavihreät yleisesti joksenkin erilla poliittista kenttää. Jos Perussuomalaiset päänsä tulee mukaan seuraavan hallituksen, niin niiden ainoan mahdollisuuden porvarihallituksen, monia yli johtaisi Petteri Orpo. Jolleivät he siihen lähde, niin Orpo tuskin saa enemmistöhallitusta kokoon. Muttei sitä saisi Purra eikä Marinkaan.

Voi toimiakin olla, että sdp: n ja kokouksen etääntymisellä välillä niin juuret, jotka ulottuvat Sipilän hallitusta edeltävään aikaan. Mutta väitän edelleen, että puoluekentän polarisoituminen tuota laajemmassa mielessä tapahtui juuri Sipilän hallituksen valtakaudella.

Tuollo vihreäin erkanilla myös perussuomalaiset kokoomuksesta enemmän, ja asemoituivat tukevasti osaksi punavihreää blokia. Lisäksi jakolinjat sdp: n ja kokoomuksen välillä syvenivät.

Polarisaatio eteni siis myös oikeistoblokin sisällä. EU-politiikka, työperäinen maahanmuutto ja ilmastopolitiikka ovat suurimmat perussuomalaisia ​​ja kokoomusta erottavat Kissymykset, mutta muitakin toki löytyy.

Nostaisin tässä yhteydessä ensisijaisesti sosiaaliturvaan tehtävät kipeät ja laajamittaiset leikkaukset, joiden kokoomus pitää tarpeettomana hyvinvointivaltion tervehdyttämiseksi (HS, 6.2.2021, "Sosiaalitukia hyvoyto sanvoä.

Saman asian nosti kokoomus esille vaihtoehtobudjetissaankin, joka sisälsi sosiaaliturvaleikkauksia satojen miljoonien edestä (HS, 4.9.2021, "Kokoomus leikkaisi tieteen kehitys sosiaalituista, perussuomalaiset kehitysavusta: Näin oppositio" Näin opposit).

Voinemme siksi pitää selvänä, että kokoomuksella vahvoja haluja leikata sosiaaliturvasta merkitsellä tavalla. Tämä ei käysi kävisi perussuomalaisille, 14.9.2021, "Petteri Orpo ja Riikka Purra ottivat ​​mittaa - Purra:" Perussuomalaiset ei sosiaaliturvan kärsimiä ").

Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

11:06

Martti Saarikoski: Sanna Marinilla on hajota ja hallitse-taktiikka, joka tulee jossakin vähissä tiensä päähän. Kohde sijaitsee Keinotekoisesti velkarahalla. Marinin taktiikkana on vastakkainasettelun lietsominen.

Aina löytyy vastaparit mutta ei yhteistä valitse päätöksentekoon. Työnantajasta hinne on tehnyt työntekijän vihollisen. Maalaisesta kaupunkilaisen vihollisen. Yksityisestä palveluntuottajasta julkisen palvelun vihollinen. Vanhasta nuoren vihollisen. Miehestä naisen vihollisen. Varakkaasta varattoman vihollisen.

Tällä taktiikalla syntyy ikävää ja vihamielistäkin polarisoitumista, joka kääntyy kaikkialla, mutta varsinkin vähävaraisia ​​​​vastaan. Se taas vie hallituksen suosion alas. Hallitukselle tapahtuu sama ilmiö, mikä on SDP: lle jo osittain tapahtunut. Jos sinulla ei ole eritelmää, voit lisätä sen tähän.

Pentti Korhonen: Varmastikin on kuten esität, että Sanna Marin on syyllinen lähes kaikkeen pahan ja taivaan välillä.

Rohkenen kuitenkin huomauttaa, että puoluekentän polarisoituminen sai alkunsa Sipilän oikeistohallituksen valtakaudella. Kun punavihreä oppositio hitsautui yhteen muodostaen vaalien 2019 jälkeen seuraavan hallituksen rungon, johon keskusta maaniteltiin mukaan. Sipilän hallituksen eriarvoistava ja kansaa kahtia jakava politiikka on nykyisen puoluekentän polarisoitumisen primus motor.

Ironista kylläkin, kansan jakaminen kahtia mahdollistanut vasemmistolaisimman hallituksen syntymisen vuosikymmeniin. Kokoomuksen pääsy hallitukseen kuuluu nyt sdp: n mielialoista ja -haluista, koska kokoomuksen yhteistyön perussuomalaisten kanssa on syvien linjaerojen johdosta "mission lehetetlen". Ja Sanna Marin - tuo kaiken pahan alku ja juuri - tuskin kokoomusta hallituskumppaniksi.

ANTTI KAUHALA:"Rkp: n asema on kiinnostava. Jouduttuaan oppositioon Sipilän kaudella se on nyt osa punavihreää hallitusta. Rkp näyttää viihtyvän hallituksessa ja Henriksson on ollut hyvin yhteistyökykyinen.

Rkp on muun muassa kieli-ja EU-asioissa perussuomalaisista yhtä paljon kuin itä on lännestä, hallitusyhteistyö näiden puolueiden välillä on täysi mahdottomuus. Ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksissä se on taasen varsin lähellä vihreitä ja vasemmistoliittoa. Onko rkp pysyvästi asettunut punavihreään blokiin jää nähtäväksi, se on täysin mahdollista."

Olen itsekin pa suurella mielihyvällä uudelleen rkp: n siirtymisen vasemmalle puheenjohtajansa Anna-Maja Henrikssonin viisaalla opastuksella.

Rkp on Suomisti ollut aina hyvin lojaali hallituskumppani, joka johdosta kelvanut lähes kaikkiin hallituskoalitioihin. Kuten sanoit, niin vain perussuomalaiset karsastavat rkp: tä. Jääminen Sipilän hallituksen ohjaus vaikutti siihen, että rkp siirtyi lähemmäs punavihreää blokia.

En tarjoa luokittelisi rkp: tä punavihreään blokiin kuuluvaksi, vaan sijoittaisin sen poliittisen keskustaan ​​​​yhdessä keskustan kanssa. Näin ollen meillä olisi punavihreä bloki (sdp, vihr, vas) ja oikeistoblokki (ps, kok, (kd, Liike Nyt) sekä niiden välillä sukkuloiva poliittinen keskusta (kesk, rkp).

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (5)

Ovatko kokoomus ja perussuomalaiset ovat yhtä mieltä mistään muusta kuin verojen alentamisesta?

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (7)

Pentti Korhonen

Ilmoita asiaton viesti

15:00

Pekka Hietala: Main corona-ajasta oli pääkirjoituksessa oikeaan osunut. Hallituksen ja varsinkin SDP: n suosiohan yksin samaa tahtia koronatoimien vähentymisen kanssa. Täsmälleen sama kehitys on nähty kaikkia, joissa hallituksen suosio nousi koronan myötä.

Tautitilanteen pahentuminen ei näytä enää auttavan Marinia.

Ehkä melkein kaksi vuotta on ollut riittävän pitkä aika kansalaisille, jotta myös huonosti uutisia seuraava enemmistö on alkanut pohtia hallituksen toimien hyötyjä ja haittoja?

Hallituspuolueiden sekava käymistila hyvä hyvin pääkirjoituksen kuvasta. Viidestä ministeristä Anna-Maja Henriksson on ainoa puolueensa johdossa koko tähänastisen vaalikauden ajan ollut poliitikko.

SDP on vaihtanut puheenjohtajaa kerran, Keskusta kahdesti, Vihreät kerran ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja päätti jäädä kesken ministerin tehtävän äitiysvapaalle. Muutoksia on odotettavissa edelleen, koska Ohisalo ilmoittaa jättävänsä kesken, SDP vaihtaa työa uudelleen toisenkin kerran ja Keskusta vaihtanee Saarikon uuteen kasvoon, jos tammivaalit menevon odotet.

Martti Saarikoski: Olet oikealla SDP: n toisesta puheenjohtajan vaihdosta. SDP on Euroopan unionin (EU) jäsen, jolla on laivastotukikohta, jossa laivasto vastaa ulkoministeriöstä.

Tämä kun lisää yli viisi prosenttia kannatusromahdus vain vähän ylilasku, uskon ennustuksesi toteutuvan.

Sanna Marin on aivan ylivoimaisesti maamme kansainvälisesti tunnetuin ja valovoimaisin poliitikko. Hän on myös Suomen suosituin poliitikko, ja eniten kannatusta seuraavaksi pääministeriksi.

Mikä puolue ottaisi riemusta reveten johtoonsa henkilön, jolla on nämä meriitit. Sosialidemokraatitko vaihtaisivat Sanna Marinin toiseen vain parin mediaani paisuttaman kohun takia? Älä unta näe.

Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (12)