Olen seuraillut livestriimiä tätä kokousta ja tässä on ensimmäinen raportti, ja raportti myös siitä keskustelusta, johon SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen osallistui:: "Progressiivisen hallinnan huippukokous" Berliinissä 21-22. 6. 2024 nostaa esiin monia mielenkiintoisia kysymyksiä.
Sosialidemokratian kannalta mielenkiintoista on ylipäätään puhe progressiivisesta allianssista eurooppalaisia sosialidemokraatteja yhdistävänä voimana. Tytti Tuppurainen käytti luontevasti progressiviisten voimien käsitettä monikon ensimmäisessä persoonassa omissa puheenvuoroissaan, jotka olivat selkeitä ja paneelin parhaita. Tosin Suomessa sosialidemokratian ymmärtäminen Progressiivisena Allianssina Sosialistinen Internationaalin rinnalla ja myös sijasta ei ole noussut yhteiseen tietoisuuteen Suomen sosialidemokraattien keskuudessa. Harva sosialidemokraatti tietää kuuluvansa tällaiseen joukkoon. Yhtä vähän on tietoa siitä, mikä erottaa progressiiviset sosialidemokraatit Sosialistisen Internationaalin muista jäsenpuolueista.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius nosti tervehdyksessään esiin integroidun turvallisuuden käsitteen, joka tarkoittaa huolenpitoa ympäristöstä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sotilaallisesta puolustuksesta samanaikaisesti ristiriitoja täynnä olevassa maailmassa. Kaikki aspektit ovat sidoksissa toisiinsa ja siksi turvallisuus on nähtävä kaikkia ulottuvuuksia integroivana INKLUSIIVISENA kokonaisuutena. Yhtenä tärkeänä kokonaisvaltaisuuden osana Pistorius korosti, että diplomatia, neuvottelut ja pyrkimys luottamukseen ja rauhaan ovat ensisijaisia tavoitteita. Sotilaalliset ratkaisut ovat viimeisimpiä keinoja - mutta rajojen ja arvojen puolustuksessa myös tähän on varauduttava.
Tytti Tuppurainen kiinnitti huomiota inklusiivisuuden käsitteeseen. Hän piti tärkeänä sitä, että Venäjä häviää tämän Ukrainassa käytävän sodan. Inklusiivisuuden käsite hänelle oli samaa kuin kansallinen yhtenäisyys Venäjän tuomitsemisessa, Ukrainan tukemisessa ja käynnissäolevan sodan voittamisessa Ukrainan hyväksymillä ehdoilla - niitähän ei ole kyseenalaistettu.
Venäjän suuri häviö viime vuosisadan alussa Japania vastaan toi Venäjälle Duuman, kansanedustuslaitoksen, ja 1990-luvulla häviö Afganistanissa toi venäläiseen yhteiskuntakeskusteluun perestroikan käsitteen. Tuppurainen visioi, että Venäjän häviö Ukrainassa voisi tuoda uutta ilmettä suurena muutoksena autoritaariseen ja brutaaliin sosiaalipsykologiseen tilaan Venäjällä.
Euroopan Unionin taloudellinen ja sosiaalinen tilanne nousi esille pääasiassa vain teoreettisena, kaikenkattavan inklusiivisuuden osatekijänä. Alustavasti olin olettanut tämän puolen esiinnousemista kokonaiskuvassa seuraavaan tapaan:
"Ajatuspajan tarkoituksena on löytää pohjaa sellaiselle puolustuspolitiikalle, jossa samaan aikaan otetaan vastuuta myös sosiaalisesta vakaudesta ja turvallisuudesta. Tien löytäminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa se on Saksassa, joka rakensi koko energiainfrastruktuurinsa edullisen venäläisen kaasun ja öljyn varaan. Euroopan keskeinen talousveturi oli lisäksi viennissään riippuvainen vahvasti mm. Venäjän ja Kiinan autovientimarkkinoista. Entinen liittokansleri Gerhard Schröder on sitä mieltä, että Saksan teollisuus on edelleen riippuvainen venäläisestä energiasta, koska mm. USA:n särötekaasu on monta kertaa kalliimpaa ja laadultaan huonompaa kuin venäläinen vastaava. Saksan julkinen infrastruktuuri laahaa pahasti jälkijunassa eikä yhteistä, kaikkia koskevaa eläkejärjestelmää ole rakennettu. Valtaosalle työelämän jälkeen ei ole tarjolla työeläkettä (Pension) vaan Rente-järjestelmä, joka takaa neljänkymmenen työvuoden jälkeen runsaasti alle 1000 euron kuukausitulon ikääntyvälle kansalaiselle. Tällaisessa tilanteessa kymmenien ja satojen miljardien satsaukset Ukrainan tukemiseen vailla ajallista takarajaa herättävät sekä keskustelua että julkista vastarintaa Saksassa."
Saksan liittokansleri Olaf Scholz oli mukana toisessa avainkeskustelussa "Vapaus, rauha ja edistys Euroopassa"; toisena keskustelijana oli englantilaisen Guardian -lehden sosialidemokraattishenkinen toimittaja Lea Ypi ", Toinenkin keskustelija oli selkeä ja lahjakas, mutta keskityn tässä Saksan liittokanslerina toimivan Olaf Scholzen ajatuksiin,
Scholzen mukaan Kiina edustaa yhtä lajia kapitalismia, vain ehkä Pohjois-Korea on sosialistinen sanan yleisimmin omaksutussa merkityksessä;
Globalisaatio on myönteinen asia; erityisesti keskiluokka on pääsemässä mukaan nauttimaan hyvinvoinnista. Globalisaatio alkoi mm. siitä kuinka britit tuhosivat Intian tekstiiliteollisuuden viime vuosisadan alkupuolella. Tänä päivänä tekstiiliteollisuus kukoistaa Intiassa ja Bangladeshissa, siellä on edullista työvoimaa ja hyviä näköaloja teollisen tulevaisuuden kannalta. Tässä on tapahtunut suuri muutos sitten 1970-luvun - globalisaation kannalta tilanne on kääntymässä päinvastaiseksi. Myös Kiinan nousu on muuttanut globalisaation luonnetta.
Meidän on löydettävä vastaus siihen, miksi kaikkein hyvinvoivimmissa maissa juuri kova oikeisto on niin pajjon vahvistunut; Suomi, Ruotsi, Hollanti, Saksa, Ranska, Italia...On syntynyt polarisaatio äärioikeiston kanssa - tämä on yksi kokonaisturvallisuuden aspekti. Miten näissä oloissa päästään turvalliseen ja hyvinvoivaan maailmaan, sillä tulisi olla tärkeä asema tässä keskustelussa.
Onko muuta tietä globalisaatioon kuin nykyinen, kapitalistnen tie?. Scholzen mielestä on.
Scholzen mukaan meillä ei ole vielä mallia taloudellisen dynamiikan parantamisesta. (Näyttää siis siltä, että Scholz ei tunnista mm, USA:n Bidenin politiikan Modernin Monetaarisen Teorian soveltamista mm. IRA-lainsäädännön yhteydessä tai hän ei halua halua keskustella makrotalouden uusista ulottuvuuksista tässä yhteydessä, IR) Julkinen kontrolli on tärkeää myös globalisaation maailmassa. Teollisuuden uudet muodot asettavat haasteita sekä demokratialle että turvallisuudelle.Keinoälyn vaikutukset ja merkitys tulevaisuudelle on edelleen avoin kysymys suuren yleisön kannalta. Scholzelle tärkeä kysymys on, miten luoda turvallinen tie tulevaisuuteen näissä muuttuvissa olosuhteissa.
Toimintatavoiltaan vaihtelevan mutta henkiseltä sisällöltään samansuuntaisen äärioikeiston vahvistuminen tekee sekä progressiivisen keskustelun että tulevaisuuden arvioinnin vaikeaksi ja erityisen vaikeaa se on Euroopan tasolla tavalliselle kansalaiselle. Progressiivisten voimien tehtävä on toimia yhtenäisenä ryhmänä ja edistää kansalaisen mahdollisuuksia ymmärtää kokonaisuutta, josta hän saa tietoa vain oman maansa edustajilta EU:n elimissä. Elämme epävarmoja aikoja ja politiikkaan tarvitaan kanssaihmisen kunnioitusta ja arvostamista (respect).
Lopuksi panelin vetäjä kysyi Scholzelta, mitä hän ajattelee Iso-Britannian edessäolevista vaaleista ja mahdollisesta - jopa todennäköisestä - Työväenpuolueen voitosta. Scholz sanoi tuntevansa uuden puheenjohtajan, jota toinen panelisti piti pragmaattisena teknokraattina. Scholz sanoi odottavansa jännityksellä ja innolla, millä tavalla Englannin työväenpuolue vastaa tulevassa hallituksessa maansa haasteisiin. Tässä keskustelussa hän ei kuitenkaan halunnut mennä yksityiskohtiin.
